novelli: Vetovoimaa

Miharu

Tekemisen puute iski, joten päätin laittaa tämän tännekin. :p





Ginny käveli nopeaan tahtiin Tylypahkan käytävillä. Seuraavaksi olisi liemitunti ja hän oli jo valmiiksi viisi minuuttia myöhässä. Professori Kalkaros ottaisi häneltä pisteitä joka tapauksessa, jos hän hidastaisi, mutta Ginny ei halunnut jäädä pois tunnilta.

Ginny lähestyi tyrmiä hitaasti. Ainakin se tuntui siltä, vaikka hän eteni puolijuoksua pimeällä käytävällä.
Ginny harppoi tyrmiin johtavat portaat alas ja kääntyi kulmasta. Hän tunsi törmäävänsä johonkin ja kaatuvan selälleen lattialle. Ginny katsahti ylös ja kohtasi Draco Malfoyn jäänsiniset silmät.

- Kaikkein vähiten toivoin törmääväni sinuun! Ginny tiuskaisi ja nousi ylös.
Draco katsoi häntä huvittuneena, kun hän kumartui keräämään kirjojaan.
- Keneen toivoit törmääväsi? Potteriinko?
Ginny keskeytti kirjojen keräämisen ja katsoi Dracoa hyytävästi.

- Ehkä, hän sanoi jäätävällä äänensävyllä. - Toivoin, etten törmää kehenkään.
Dracon silmissä välähti jokin, jota Ginny ei tunnistanut. Pelko? Luovuttaminen? Luovuttaminen ei ainakaan, sen kertoi Dracon äänensävy, kun hän seuraavan kerran avasi suunsa.

- Weasley on noussut huonolla jalalla, huomaan. Olenkin aina pitänyt ärhäköistä tytöistä, hän lausahti.
Ginny tuhahti ja jatkoi tavaroidensa keräämistä. Hän toivoi, että Draco lähtisi omalle tunnilleen ja...

- Eikös sinun pitäisi olla tunnilla? Ginny kysäisi ja nosti katseensa.
Draco hymyili omahyväisesti.
- Se peruutettiin, eli minulla on hyppytunti, hän virnisti.
Ginny tunsi kateuden pistoksen, vaikka hän ei halunnut jäädä pois liemitunnilta, mutta miksi juuri Dracon piti saada hyppytunti?

- Vai niin, Ginny lausahti, napsautti laukkunsa kiinni ja suoristi selkänsä. - Jäisin niin mielelläni laukomaan älyttömyyksiä kanssasi, mutta minulla on kiire omalle tunnilleni.
Niine hyvineen hän ohitti Dracon ja lähti harppomaan kohti liemiluokan ovea.

~*~*~

Draco katsoi Ginnyn loittonevaa selkää sekavin tuntein. Mikä häntä vaivasi? Hän tunsi suunnatonta vetovoimaa tuota tyttöä kohtaan, eikä saanut sitä loppumaan. Miksi juuri Weasleytä kohtaan? Draco ei mahtanut itselleen mitään.
Huokaisten hän kääntyi ja suuntasi kohti kirjastoa. Hän ei pahemmin lukenut, mutta hän tarvitsi jotain muuta ajateltavaa, kuin Ginny Weasleyn viehättävät kasvot.

~*~*~

Ginny koputti varovasti liemiluokan oveen ja avasi sen. Hän pyysi anteeksi myöhästymistään ja käveli omalle paikalleen. Hän tuskin kuuli, kuinka professori Kalkaros ilmoitti hänelle, että Rohkelikko menettäisi kymmenen tupapistettä.

Ginny otti noidankattilansa esiin ja alkoi tehdä tämänpäiväistä lientä, muistojuomaa. Hajamielisesti hän alkoi valmistaa juomaa, ja eikä aikaakaan, kun hänen keitoksensa kiehui yli.

- Miten minä saan upotettua teidän päihinne, että kattilaa pitää vahtia koko ajan valppaasti? Toiset kymmenen pistettä Rohkelikolta, neiti Weasley! profesori Kalkaros pauhasi ja tyhjensi Ginnyn kattilan taikasauvan heilautuksella.

Huokaisten Ginny haki rätin ja alkoi hangata lattialla olevaa sihisevää nestettä. Miksi kaiken piti mennä tänään pieleen?

~*~*~

- Ginny? Maa kutsuu, Ginny!
Ginny havahtui Hermionen ääneen ja nosti katseensa oleskeluhuoneen takassa loimuavasta tulesta.
- Kuunteletko sinä? Hermione kysyi ja katsoi häntä huolestuneena.
- Kuuntelen. Selitit jotain, että professori Lipetit oli jumittunut kaappiinsa, kun Nevillen taika oli epäonnistunut, Ginny sanoi.

- Ei, vaan kuinka Seamusin taika oli epäonnistunut, Hermione oikaisi ja lisäsi huolestuneesti: - Ginny, onko kaikki kunnossa? Näytät poissaolevalta.
Ginny kohautti olkiaan ja otti pöydältä suklaasammakon. Hän puraisi sen pään irti ja tutkaili pöydän jalan uurteita. Ei, kaikki ei todellakaan ollut hyvin. Hän törmää ennen liemituntia Dracoon ja alkaa nälvimään tämän kanssa kilpaa. Hän alkoi vakavasti harkita psykiatrille menoa.

- Kaikki on ihan kunnossa, Hermione. Minulla on vain vaikeuksia yhden kotitehtävän kanssa, Ginny valehteli. Se sattui, sillä Hermione oli hänelle hyvin läheinen. Toisaalta hän oli puhunu hiukan tottakin, sillä Kalkaroksen viimeviikolla antama läksy oli yhä tekemättä.

Hermione näytti epäilevältä, mutta antoi asia olla, josta Ginny oli kiitollinen. Hän oli liian väsynyt puhuakseen ongelmastaan. Kaiken lisäksi Hermione halveksi Malfoyta ja hänestä ei olisi avuksi siinä pulmassa.

~*~*~

Draco katseli katosvuoteensa kattoa. Hän oli mennyt aikaisin jo nukkumaan, sillä hän ei halunnut muiden luihuisten huomaavan, että häntä vaivasi jokin. Pitihän hänen säilyttää edes ylpeytensä. Hän ei kaivannut muiden sääliä tai ylimääräistä huomiota. Tai sitä, että muut saisivat tietää, että hän oli ihastumassa Ginny Weasleyhin. Se aiheuttaisi kohun ja tieto leviäisi kulovalkean tavoin Tylypahkassa. Jokainen tietäisi asiasta ennen seuraavaa päivää.

Tämä menee naurettavaksi, jos et tee mitään, Draco Malfoy! Draco ajatteli ja puristi peittoaan turhautuneena. Miksi tämän piti tapahtua juuri hänelle? Kaiken lisäksi hän vaistosi, että tunne oli molemminpuolinen. Se turhautti Dracoa vielä enemmän. Kunpa vain se Weasley älyäisi pitää suunsa kiinni...

~*~*~

Ginny heräsi seuraavana aamuna virkeänä, mitä hän ihmetteli itsekin. Hän oli luullut, että ei saisi unta ennen aamua, mutta toisin oli käynyt. Hän oli nukahtanut heti.
- Huomenta, Tylypahka! Rakastan sinua, Ginny hymähti ja alkoi pukea vaatteita päälleen.

Oleskeluhuoneessa ei ollut ketään, kun hän tanssahteli portaat alas. Ginny huomasi, että hänen eilen jättämänsä suklaasammakon koipi oli yhä pöydällä.
- Hassua, onkohan kotitontuilla kapina, vai pitävätkö ne muuten vain lomaa? Ginny kysyi oikeastaan itseltään, kun ketään muuta ei ollut paikalla.

Suuren Salin ovilla Ginny huomasi, että kapina ei ainakaan ollut käynnissä. Pöydillä oli ruokaa, kuten joka aamu. Ginny huomasi Harryn, Ronin ja Hermionen Rohkelikon pöydässä ja päätti liittyä seuraan.

- Hei, Ginny, Harry tervehti hymyillen. - Näytät virkeältä. Taisit nykkua hyvin?
Ginny nyökkäsi ja kauhoi puuroa lautaselleen.
- Luulin, että en saisi nukuttua ollenkaan. Päin vastoin. Nukuin, kuin tukki, Ginny sanoi ja lusikoi puuroa suuhunsa.

Ron näytti huolestuneelta.
- Onko sinulla ongelmia? hän kysyi.
Ginny huitaisi kättään.
- Ei mitään muuta, kuin taikajuomien läksy. Tiesitkö muuten, että korvasi höröttävät, kun näytät huolestunutta naamaa?

Ron punehtui hiukan ja Hermione kikatti. Harry näytti huvittuneelta ja laittoi viimeisen pullanpalansa suuhun.
- Hei, lähdetään kirjastoon etsimään tietoa siitä ihmejumalasta.
- Se on Vedetto nimeltään, torvi! Hermione naurahti.

Ron raapi niskaan mietteliäänä.
- Pidän kyllä enemmän bassosta, mutta olkoon, hän sanoi.
Harry naurahti ja kolmikko lähti Suuresta Salista jättäen Ginnyn syömään.

Ginny nauroi mielessään. Ronin ilme oli näkemisen arvoinen, kun Ginny oli kertonut hänen korvistaan. Ginny ojensi kätensä ottaakseen leivän leipäkorista, mutta hän pysähtyi nähdessään Draco Malfoyn edessään.

35

2770

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • xXx

      iha hyvä.....ehkä

      • jooh

        ihan hyvä...voisit jatkaa sitä ;)


    • Miharu

      Jatkoa tulee tässä. ;)





      Ginny veti kätensä pois leipäkorista ja tuijotti Dracoa suoraan silmiin. Kumpikaan ei sanonut mitään hetkeen. Vihdoin Draco aukaisi suunsa.
      - Meidä täytyy puhua, Weasley, Draco sanoi vaativana.
      - Ja miksi? Ginny kysyi ja päätti ottaa leivän sijasta patonkia.

      Dracon kasvoissa vilahti suuttumus. Leikkikö Weasley tyhmää, vai ärsyttikö tämä tahallaan Dracoa? Kumpikaan ei tuntunut miellyttävältä.
      - Tiedät, että tunnemme molemmat toisiamme kohtaan jotain muuta, kuin vihaa ja halveksuntaa, Weasley.

      Ginny tiesi, että tuo oli totta, mutta hän olisi halunnut kuulla sen kenen tahansa muun, kuin Draco Malfoyn naamavärkistä.
      - Miten sinä kehtaat edes väittää tuollaista? Ginny huudahti ja nousi seisomaan.
      Draco yllättyi Ginnyn reaktiosta.

      - Tiedät itsekin, että tuo on totta, Draco sanoi hiljaa, sillä muut olivat kääntäneet katseensa heihin päin.
      - Älä valehtele! Ginny huusi ja pamautti Dracoa patongilla päähän. Loput leivästä hän tunki Dracon ammollaan olevaan suuhun ja lähti puolijuoksua pois Suuresta Salista.

      ~*~*~

      Draco sylkäisi suurimman osan patongista suustaan ja pyyhkäisi sen lautasliinalla puhtaaksi. Ginny oli reagoinut pahemmin, kuin hän oli kuvitellutkaan. Patonkihyökkäystä hän ei ollut odottanut. Tilanne oli kieltämättä koominen, mutta Dracoa ei naurattanut. Hänen ympäriltään kuului vihellyksiä ja taputtamista.

      Draco huokaisi ja lähti myös Suuresta Salista. Vihellykset kaikuivat hänen korvissaan vielä kaukana eteishallista ja Dracoa nolotti. Ginny oli tietämättään saattanut hänen naurunalaiseksi.

      ~*~*~

      Ginnya masensi. Viikko oli ollut todellinen katastrofi. Hänellä oli monet läksyt vielä tekemättä, kuten liemiläksy, muodonmuutosten harjoittelu ja loitsujen essee. Kaiken lisäksi ongelma Draco Malfoyn kanssa masensi häntä vielä enemmän.

      Ginny avasi loitsukirjansa ja alkoi lukemaan hilpeytysloitsun vaikutuksista.
      - Hilpeytysloitsun vaikutukset ovat parempi olo, hilpeä mieli ja Draco Malfoy.

      Se hemmetin Draco on pilannut kaiken!
      - Hilpeytysloitsun kehitteli 1000-luvulla Nicholas Juneamus, Lizabeth Northopiks ja Draco Malfoy...

      ~*~*~

      - Draco, mikä sinun on?
      Draco kohotti katseensa kuullessaan Pansy Parkinsonin hunajaisen äänen. Miksi hän ei voinut jättää Dracoa rauhaan? Pansy ajoi vain omia asioitaan yrittäessään vietellä Dracoa.
      - Minulla ei ole mikään hätänä. Voisitko jättää minut rauhaan? Draco tiuskaisi.
      Pansy katsoi häntä loukkaantuneena ja asteli pois niskojaan nakellen.

      Draco sai jotain tyydytystä ärsyttäessään Pansya, mutta häntä masensi liikaa, että hän olisi voinut hymyillä tyytyväisesti.
      Ginny Weasley.
      Se nimi pyöri hänen mielessään jatkuvasti jättämättä häntä rauhaan.

      Mitä enemmän Draco ajatteli asiaa, sitä matalammaksi hänen mielensä painui.
      Kaikki ei ollut todellakaan hyvin. Hän oli ihastunut Weasleyhin, jota hänen sukunsa inhosi yli kaiken, kuten Weasleyn suku heitä. Dracon oli saatava lusikkansa tästä sopasta. Mutta miten?

      ~*~*~

      Ginny istui seuraavana aamuna pyyhkeen päällä järven rannalla. Häntä väsytti armottomasti, sillä hän oli valvonut kolmeen asti yöllä väkertäessään rästiin jääneiden läksyjen kanssa.

      Punaiset hiukset heiluivat lämpimässä tuulessa. Ginny kohotti kasvonsa kohti aurinkoa. Hän ei ollut saanut väriä laisinkaan viime kesänä, sillä hän oli viettänyt sen sisällä ja tutkinut uusia oppikirjojaan. Mielenkiinto uusiin aineisiin oli herännyt jo silloin.

      Ginny ojensi jalkaansa ja kokeili vettä varpaanpäällään. Se oli viileää, mutta ei kuitenkaan kylmää. Ilma alkoi lämpenemään ja Ginny päätti pulahtaa uimaan.

      ~*~*~

      Draco istui kirjaston sohvalla ja kirjoitti kirjettä kotiin. Vanhemmat olivat vannottaneet häntä kirjoittamaan joka viikko. Dracoa ei olisi huvittanut kertoa koulun tapahtumista kotiväelle, mutta vanhempien käsky oli käsky.

      Matami Prilli putsasi kirjoja pölyhuiskulla kauempana. Draco saattoi kuulla, kuinka matami hyräili samalla. Häntä nauratti tuo matamin harvinainen käytös, sillä yleensä nainen oli oikea hapannaama.

      Draco rullasi kirjeensä pieneksi rullaksi ja sitoi sen kiinni nauhalla. Hän päätti lähettää kirjeen heti, sillä muuten hän unohtaisi sen saman tien.

      ~*~*~

      Ginny kiipesi laiturille. Hän oli juuri uinut noin kymmenen minuuttia putkeen, ja häntä väsytti. Hän kuitenkin päätti vielä sukeltaa laiturilta veteen päättääkseen lämpimän päivän.

      Ginny oli joskus nähnyt jästien televisiossa uimahyppykisoja ja päätti kokeilla pystyisikö samaan. Hän kumartui samanlaiseen asentoon, kuin jästitkin, laski mielessään kolmeen ja ponnisti.

      Ginny lätsähti suoraan mahalleen veteen ja pärski vettä suustaan. Yritys hyvä kymmenen, mutta hän tarvitsi lisää harjoitusta. Ginny otti laiturin reunalta kiinni ja sukelsi.

      Hän potki hiukan syvemmälle, missä oli viileämpää vettä. Ginny kääntyi palatakseen takaisin. Hänen jalkansa tarttui johonkin metalliseen. Ginny yritti irrottaa jalkaansa isosta metallisesta esineestä, mutta esine veti häntä yhä syvemmälle.

      Ginnyn voimat alkoivat hiipua hänen taistellessaan esinettä vastaan. Vesi alkoi olla jäätävän kylmää hänen ympärillään ja hän tunsi, kuinka kaikki pimeni ympärillä hänen menettäessä tajuntansa.
      ~Miharu~

      • Nymfadora

        Ei saa jättää tollaseen kohtaan.. ;) Sä oot tosi hyvä kirjottaan.Voitko tehä jotain Siriuksesta? *anelee*


      • Jenna

        Tää oli hyvä!!! Saiskos jatkoa?


      • Miharu
        Nymfadora kirjoitti:

        Ei saa jättää tollaseen kohtaan.. ;) Sä oot tosi hyvä kirjottaan.Voitko tehä jotain Siriuksesta? *anelee*

        Katsotaan. Sirius on minulle sen verran vieras hahmo, että en välttämättä saa mitään hyvää aikaiseksi.


      • henna

        olet todella hyvä kirjoittaja,kirjoita tuohon ehdottomasti jatkoa..


      • Sirius
        Miharu kirjoitti:

        Katsotaan. Sirius on minulle sen verran vieras hahmo, että en välttämättä saa mitään hyvää aikaiseksi.

        Sehän oli enemmän Veronican hommaa.
        Harmi, että hän jätti sen novellin kesken.
        Olisi kiva tietää mitä siitäkin olisi tullut.


    • ginny

      mitä helvettiä sä kirjotat musta!

      • Miharu

        Yritätkö olla hauska? No, yritys hyvä kymmenen. ;)

        Ginevra rakas, sinä olet vain kirjan hahmo ja tämä on laillista fanfictiota. Minä saan ja osaan käyttää mielikuvitustani. :)


    • Hekate

      ..en vaan ole tottunut lukemaan ficcejä suomeksi. :) Mutta eikös armaalla ilkiöllämme alias Dracolla ole harmaat silmät? Vai olenkohan poiminut jostain moisen harha-käsityksen.... No eniveis, jatka ihmeessä hyödyllistä harrastusta aka ficcien kirjoittelua. ;)

      • Miharu

        Juu, Dracolla on koleanharmaat silmät. Olen taistellut aina Dracon silmien väristä ja päädyin tuohon väriin. Korjaan sen virheen seuraavissa ficeissäni. ;)


    • Miharu

      Jatkoa taas, olkaa hyvä(tai pahat, kuinka vain).





      Draco pysähtyi puolivälissä Pöllölään johtavaa portaikkoa. Hänellä oli kummallinen tunne, että kaikki ei ollut hyvin. Poika ravisteli päätään yrittäessään karistaa kummallista tunnetta pois kehostaan. Kaikki oli varmasti hyvin, poika vakuutteli itselleen ja jatkoi kiipeämistään.

      ~*~*~

      Ginny tunsi, kuinka joku pyyhki hänen otsaansa märällä pyyhkeellä. Hänen päässään jyskytti, mikä sai hänet voimaan pahoin. Hän koetti avata silmiään, mutta ne tuntuivat raskailta. Yhtäkkiä hänen kehonsa lävisti hirveä kipuaalto ja Gihän menetti tajuntansa uudestaan.

      ~*~*~

      Draco katsoi, kuinka matami Pomfrey pyyhki Ginnyn otsaa veteen kastetulla pyyhkeellä. Hän itse istui Ginnyn vuoteen vieressä olevalla tuolilla vettä valuvat vaatteet päällään.

      Sairaalasiiven nurkassa lojui ruostunut polkupyörä, joka oli tarttunut Ginnyn nilkkaan. Se oli vetänyt tyttöä pohjaa kohti ja paine oli saanut tämän menettämään tajunsa.
      - Draco, sinun pitäisi vaihtaa vaatteet, professori McGarmiwa sanoi ystävällisesti.
      - Jotta sinäkään et joutuisi vuoteen omaksi, matami Pomfrey lisäsi.
      Draco nyökkäsi, katsoi vielä kerran Ginnyn kalpeita kasvoja ja astui sairaalasiiven avoimesta ovesta.

      Hänen sydäntään riipaisi, kun hän näki kalpean Ginnyn makaamassa liikkumattomana sängyssä. Nyt Draco sen vasta huomasi, hän välitti Ginnystä. Enemmän kuin normaalisti. Ajatus pelotti Dracoa, mutta samalla myös miellytti. Ehkä heidät oli luotu toisilleen, kun he molemmat välittivät toisistaan. Poika päätti käydä Ginnyn luona seuraavana päivänä.

      ~*~*~

      Ginny avasi hitaasti silmänsä. Kaikki oli epäselvää. Pikkuhiljaa kaikki kuitenkin alkoi näyttää selkeämmältä. Hän käänsi hiukan päätään ja kohtasi Dracon silmät, jotka katsoivat häntä. Ginny hymyili pienesti, kun näki Draconsylissä olevan kukkakimpun.
      - Hei, Ginny, Draco sanoi hellästi.

      Ginny nyökkäsi.
      - Hei, hän vastasi hiljaa. - Tulitko yksin?
      - Tulin, Draco sanoi ja laittoi kukat sängyn vieressä olevalle pöydälle.
      Ginnyn hymy leveni, kun hän huomasi neilikat.

      Sairaalan ovi aukesi pamahtaen ja sisälle rynni kalpea Ron ja huolestuneen näköinen Harry. He pysähtyivät kuin seinään nähdessään Dracon.

      - Mitä tuo täällä tekee? Ron huudahti.

      - Mitä haittaa siitä on, jos minulla on komeaa seuraa? Ginny kysäisi huvittuneena.

      - Joopa joo, hän on suunnilleen yhtä komea kuin matkalaukku.

      - Mitä? Eikö komea ulkokuoreni viehätä?

      - Viehätät minua yhtä paljon kuin lantakasa.

      - En tiennytkään, että kopeloit lantakasoja.

      - En kopeloikaan.

      - Mitä sitten? Draco nälväisi.

      - Kuuluuko se sinulle?

      - Kuuluu.

      - Älä luule!

      - En luulekaan, vaan tiedän.

      Ginny kuunteli huvittuneena keskustelua. Harry katsoi häntä huolestuneesti ja Ginny hymyili hänelle rohkaisevasti.

      - Lopeta jo, Weasley. Ellet satu muistamaan, siskosi makaa täällä henkihieverissä.
      - Draco, en minä kuolemansairas ole! Ginny nauroi.

      - Et, mutta heikko, Harry oikaisi.
      - Kuin peikko? Älä unta näe, Harry!

      - Unta? Mistä? Harry kysyi muka viattomana.
      - Vaikka mistä, Ginny sanoi nauraen.

      Harry punehtui vienosti naamaltaan ja sopersi:
      - Mitä tuon tytön päässä oikein liikkuu?

      Draco vastasi ensimmäisenä.
      - Voi kuule, et tiedäkään, Potter, hän virnisti. - Minä, toisin kuin sinä, tiedän täsmälleen, mitä Ginny ajattelee tällä hetkellä.

      Harry oli vastaamassa jotain kipakkaa, mutta hänen aikomuksensa keskeytti ikkuna, joka rikkoontui kovaäänisesti ja sen palaset varisivat heidän päälleen. Draco horjahti ja löi päänsä Ginnyn yöpöytään.

      - Draco! Ginny kirkaisi.
      Poika makasi liikkumatta lasinsirujen keskellä.

      • HenZZu

        Ihan hyvä tavallaan, en kyl ite osais kirjottaa tälläst... On kiva lukee jatkoo jos sitä tulee :)


      • Nymfadora

        Älä jätä niitä tommosiin kohtiin ;) Lisää,kiitos...


      • Anonyymi

        Minäpä jatkan tästä.

        Harry oli hämmästynyt. Hän ei tajunnut, miten oli joutunut siihen tilanteeseen. Ginny makasi sängyssä neilikkien peittämänä, hänen vihamiehensä Draco Malfoy lojui laittialla lasinsirpaleiden keskellä, ja juuri ikkunasta läpi lentänyt otus nokki kiivaasti Dracon otsaa. Se oli pöllö, jolla oli kirje Malfoylle. Harrya alkoi kaiken sekamelskan keskellä kiinnostaa valtavasti, mikä asia oli niin tärkeä, ettei pöllö voinut lentää pöllölään odottamaan seuraavaa aamua, jolloin postipöllöt saapuisivat tuomaan kirjeitä. Harryn käsi liikkui kirjettä kohti, avasi solmun pöllön jalasta, ja veti kirjeen itselleen. Pöllö lopetti Malfoyn otsan hakkaamisen, katsoi alta kulmien Harrya ja lensi sitten pois. Kirje oli osoitettu Draco Malfoylle, ja sen oli lähettänyt Dracon isä, Lucius Malfoy. Ginny katseli suu ammollaan vuoroin Dracoa, vuoroin Harrya. Hän ei sanonut mitään, ei siis myös estänyt Harrya avaamasta kirjettä. Ron odotti malttamattomana.
        - Mitä siinä sanotaan, näytä minullekin! Kuului Harryn olan takaa. Harry repäisi kuoren auki, Hän alkoi lukea kirjettä: Draco, olen hyvin pettynyt sinuun. Käytin kirjeeseesi ajatustenpaljastustaikaa, ja sain heti selville, mitä siellä on meneillään. Käskin pöllön tulla pikimmiten luoksesi, ja toivottavasti otat kirjeeni vakavasti. Tajuat kai, mitä tapahtuu maineellemme, mitä tapahtuu puhdasverisen sukumme maineelle, jos sinä...
        Enempää Harry ei ehtinyt lukea, kun Sairaalasiiven ovia avautui pamahtaen, ja (harvinaista kyllä) tauolla ollut Matami Pomfrey ryntäsi huoneeseen.
        - Mitä täällä on tapahtunut! Matami huusi järkyttyneenä. Sitten hän tajusi madaltaa ääntään, etteivät muut potilaat heräisi. Harry sujautti kirjeen vaivihkaa selkänsä taakse, mutta Pomfrey huomasi sen.
        - Potter, mikä tuo kirje on? Pomfrey kysyi katsoen hirmustuneena Harrya. Harry yritti kiivaasti miettiä tekosyytä, jolla Pomfrey ei ottaisi häneltä kirjettä.
        - Se on minun... Harry aloitti, mutta hoitaja ei näyttänyt kuuntelevan.
        - Anna se tänne! Harry yritti estellä, mutta Matami Pomfrey sanoi tiukasti:
        - Tänne se! Minä tahdon tietää, mikä on aiheuttanut tämän kaaoksen Sairaalasiivessä!
        Harry ei voinut muutakaan, kuin ojentaa kirjeen vastentahtoisesti matami Pomfreylle.

        ~*~*~

        Ginny makasi vuoteellaan, ja katsoi vuoroin maassa makaavaa Draco Malfoyta, vuoroin Harrya, joka ojensi matami Pomfreylle kirjeen. Kaikki oli niin sekavaa. Mitä tapahtuisi seuraavaksi. Ginny oli jännittynyt peiton alla. Häntä myös hieman pelotti. Matami Pomfrey otti kuoren, ja katsoi sen vastaanottajaa.
        - Draco Malfoy. Miksi tämä kirje ei ole Draco Malfoylla? Hän tivasi Harrylta.
        - Pöllö lensi ikkunan läpi, sillä oli selvästi kiire postittaa kirje, mutta sen nähdessään Draco kaatui pöytää vasten, ja menetti tajuntansa, Harry vastasi. Sitten hän kiirehti lisäämään:
        - Olen Dracon ystävä, ja halusin tietenkin nähdä, millä asialla oli niin kiire. Matami Pomfrey tuijotti häntä epäillen.
        - Toisten kirjeitä ei saisi lukea. Hän sanoi viimein. Harry näytti helpottuneelta, kun ei ollut saanut edes rangaistusta. Ron näytti hetken äimistyneeltä, mutta nyökytteli sitten Harryn mukana.
        - On parasta, että annan kirjeen nyt Malfoylle, Pomfrey sanoi, ja käveli maassa makaavaa Dracoa päin.
        - Hän on tainnoksissa, ei hän voi mitään kirjettä ottaa, Ginny tuhahti. Silloin matami Pomfrey katsoi häntä huvittuneena.
        - Weasley, luuletko sinä, että minä, joka olen pelastanut satoja oppilaita erilaisista vaivoista, en osaisi saada tainnoksissa olevaa poikaa kuntoon. Sitten hän vetäisi sauvansa esiin, ja osoitti sillä Malfoyta.
        - Virkous! Keltainen valo välähti, ja kohta Malfoy nousi hätääntyneenä ylös, ja etsi sauvaansa kaapunsa taskusta, vaikka se oli pudonnut lattialle. Sitten hän tajusi missä oli.
        - Mitä tapahtui, kuka minut tainnutti? Hän löysi sauvansa, ja osoitti sillä Harrya, luullen, että Harry olisi hyökännyt hänen kimppuunsa. Salamannopeasti Harry veti esiin oman sauvansa, valmiina torjumaan, jos Malfoy hyökkäisi. Ginny alkoi hihittää.

        ~*~*~

        Draco oli raivoissaan Harrylle, joka selvästi oli tainnuttanut hänelle. Nyt Ginnyn hihtys kuitenkin sai hänen ajatuksensa muualle Harrysta. Hän kääntyi Ginnyä kohti, toivoen, että tyttö kertoisi hänelle, mitä oli tapahtunut.
        - Sinä kaaduit, Draco, tyttö kikatti. Draco punastui, ja laski sauvansa. Sitten hänen katseensa osui kirjeeseen, jota Matami Pomfrey ojensi hänelle.
        - Mikä tämä sitten on? Draco kysyi.
        - Kirje sinulle, Matami Pomfrey vastasi lyhyesti. Draco huomasi Harryn ja Ronin katselevan huolestuneena Matami Pomfreyta. Draco ei piitannut siitä, vaan alkoi lukea kirjettä. Hänen huomasi Ginnyn yrittävän kurkkia tekstiä, jolloin hän kääntyi selin ikkunaa niin, ettei kukaan muu kuin hän voinut lukea kirjettä. Ginny näytti loukkaantuneelta, Harry ja Ron kiinnostuneilta ja Matami Pomfrey jo käveli toiselle osastolle rauhoittelemaan potilaita. Draco kauhistui luettuaan kirjeen. Hänen isänsä oli uhannut häntä karkoittamalla hänet perheestä, jos hän jatkaisi suhdettaan Ginyyn.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minäpä jatkan tästä.

        Harry oli hämmästynyt. Hän ei tajunnut, miten oli joutunut siihen tilanteeseen. Ginny makasi sängyssä neilikkien peittämänä, hänen vihamiehensä Draco Malfoy lojui laittialla lasinsirpaleiden keskellä, ja juuri ikkunasta läpi lentänyt otus nokki kiivaasti Dracon otsaa. Se oli pöllö, jolla oli kirje Malfoylle. Harrya alkoi kaiken sekamelskan keskellä kiinnostaa valtavasti, mikä asia oli niin tärkeä, ettei pöllö voinut lentää pöllölään odottamaan seuraavaa aamua, jolloin postipöllöt saapuisivat tuomaan kirjeitä. Harryn käsi liikkui kirjettä kohti, avasi solmun pöllön jalasta, ja veti kirjeen itselleen. Pöllö lopetti Malfoyn otsan hakkaamisen, katsoi alta kulmien Harrya ja lensi sitten pois. Kirje oli osoitettu Draco Malfoylle, ja sen oli lähettänyt Dracon isä, Lucius Malfoy. Ginny katseli suu ammollaan vuoroin Dracoa, vuoroin Harrya. Hän ei sanonut mitään, ei siis myös estänyt Harrya avaamasta kirjettä. Ron odotti malttamattomana.
        - Mitä siinä sanotaan, näytä minullekin! Kuului Harryn olan takaa. Harry repäisi kuoren auki, Hän alkoi lukea kirjettä: Draco, olen hyvin pettynyt sinuun. Käytin kirjeeseesi ajatustenpaljastustaikaa, ja sain heti selville, mitä siellä on meneillään. Käskin pöllön tulla pikimmiten luoksesi, ja toivottavasti otat kirjeeni vakavasti. Tajuat kai, mitä tapahtuu maineellemme, mitä tapahtuu puhdasverisen sukumme maineelle, jos sinä...
        Enempää Harry ei ehtinyt lukea, kun Sairaalasiiven ovia avautui pamahtaen, ja (harvinaista kyllä) tauolla ollut Matami Pomfrey ryntäsi huoneeseen.
        - Mitä täällä on tapahtunut! Matami huusi järkyttyneenä. Sitten hän tajusi madaltaa ääntään, etteivät muut potilaat heräisi. Harry sujautti kirjeen vaivihkaa selkänsä taakse, mutta Pomfrey huomasi sen.
        - Potter, mikä tuo kirje on? Pomfrey kysyi katsoen hirmustuneena Harrya. Harry yritti kiivaasti miettiä tekosyytä, jolla Pomfrey ei ottaisi häneltä kirjettä.
        - Se on minun... Harry aloitti, mutta hoitaja ei näyttänyt kuuntelevan.
        - Anna se tänne! Harry yritti estellä, mutta Matami Pomfrey sanoi tiukasti:
        - Tänne se! Minä tahdon tietää, mikä on aiheuttanut tämän kaaoksen Sairaalasiivessä!
        Harry ei voinut muutakaan, kuin ojentaa kirjeen vastentahtoisesti matami Pomfreylle.

        ~*~*~

        Ginny makasi vuoteellaan, ja katsoi vuoroin maassa makaavaa Draco Malfoyta, vuoroin Harrya, joka ojensi matami Pomfreylle kirjeen. Kaikki oli niin sekavaa. Mitä tapahtuisi seuraavaksi. Ginny oli jännittynyt peiton alla. Häntä myös hieman pelotti. Matami Pomfrey otti kuoren, ja katsoi sen vastaanottajaa.
        - Draco Malfoy. Miksi tämä kirje ei ole Draco Malfoylla? Hän tivasi Harrylta.
        - Pöllö lensi ikkunan läpi, sillä oli selvästi kiire postittaa kirje, mutta sen nähdessään Draco kaatui pöytää vasten, ja menetti tajuntansa, Harry vastasi. Sitten hän kiirehti lisäämään:
        - Olen Dracon ystävä, ja halusin tietenkin nähdä, millä asialla oli niin kiire. Matami Pomfrey tuijotti häntä epäillen.
        - Toisten kirjeitä ei saisi lukea. Hän sanoi viimein. Harry näytti helpottuneelta, kun ei ollut saanut edes rangaistusta. Ron näytti hetken äimistyneeltä, mutta nyökytteli sitten Harryn mukana.
        - On parasta, että annan kirjeen nyt Malfoylle, Pomfrey sanoi, ja käveli maassa makaavaa Dracoa päin.
        - Hän on tainnoksissa, ei hän voi mitään kirjettä ottaa, Ginny tuhahti. Silloin matami Pomfrey katsoi häntä huvittuneena.
        - Weasley, luuletko sinä, että minä, joka olen pelastanut satoja oppilaita erilaisista vaivoista, en osaisi saada tainnoksissa olevaa poikaa kuntoon. Sitten hän vetäisi sauvansa esiin, ja osoitti sillä Malfoyta.
        - Virkous! Keltainen valo välähti, ja kohta Malfoy nousi hätääntyneenä ylös, ja etsi sauvaansa kaapunsa taskusta, vaikka se oli pudonnut lattialle. Sitten hän tajusi missä oli.
        - Mitä tapahtui, kuka minut tainnutti? Hän löysi sauvansa, ja osoitti sillä Harrya, luullen, että Harry olisi hyökännyt hänen kimppuunsa. Salamannopeasti Harry veti esiin oman sauvansa, valmiina torjumaan, jos Malfoy hyökkäisi. Ginny alkoi hihittää.

        ~*~*~

        Draco oli raivoissaan Harrylle, joka selvästi oli tainnuttanut hänelle. Nyt Ginnyn hihtys kuitenkin sai hänen ajatuksensa muualle Harrysta. Hän kääntyi Ginnyä kohti, toivoen, että tyttö kertoisi hänelle, mitä oli tapahtunut.
        - Sinä kaaduit, Draco, tyttö kikatti. Draco punastui, ja laski sauvansa. Sitten hänen katseensa osui kirjeeseen, jota Matami Pomfrey ojensi hänelle.
        - Mikä tämä sitten on? Draco kysyi.
        - Kirje sinulle, Matami Pomfrey vastasi lyhyesti. Draco huomasi Harryn ja Ronin katselevan huolestuneena Matami Pomfreyta. Draco ei piitannut siitä, vaan alkoi lukea kirjettä. Hänen huomasi Ginnyn yrittävän kurkkia tekstiä, jolloin hän kääntyi selin ikkunaa niin, ettei kukaan muu kuin hän voinut lukea kirjettä. Ginny näytti loukkaantuneelta, Harry ja Ron kiinnostuneilta ja Matami Pomfrey jo käveli toiselle osastolle rauhoittelemaan potilaita. Draco kauhistui luettuaan kirjeen. Hänen isänsä oli uhannut häntä karkoittamalla hänet perheestä, jos hän jatkaisi suhdettaan Ginyyn.

        Mä siis oon toi anonyymi, unohin kirjautua sillon. Sori, mulla on iha surkee kirjotusasu, mut pistäkää kommenttii jos haluutte et mä jatkan.

        Kirjailijan ammatti unelmana ;)


    • nuusku

      se oli tosi hyvä! millo tulee lisää?!?!

    • minä vaan

      Hei sä et voi jättää tätä kesken!!!! Koska sitä tulee lisää? Mä oon käynny monta kertaa kattomassa eikä vieläkää oo tullu!!!! Kansa haluaa lisää tekstiä!

    • häh

      Et kai sä nyt lopettanu tota tohon? toi on oikeesti tosi hyvä tee nyt ihmees jatkoo tolle!

      • LISSÄÄÄÄÄ

        Lissääää!!


    • tiedoksvaa

      Tämä ei ole novelli, vaan ficci.

    • Dolly Anglea

      Lisäääääää ei saa jättää tuollaiseen kohtaan!!!!!!!!!!!!!!

    • Dolly Anglea

      Jooko lisää pliiiiis!
      Okei mä rankutan mutten kestä kun pitää jättää lukeminen kesken.
      Pliiiiiiiiiiiiiiiiiissssss tee nopeesti!

    • Lisäää!!!

      Lisää Lisää Lisää!!! Mä saan hepulin!!

    • Kansa haluu lisää!

      Lisää!!!

    • harrypotterisbest

      Toi on ihan sikahyvä i like it very very much varsinkin kun oon kauhee Harry Potter fani

      • Fans

        Siis jatka pliis!! ❤❤ Oot ihan paras tekee tahon tietää mitä seuraavaksi tapahtuu!❤ Draco ja Ginny on mun lempi hahmot ❤❤ jatkoa pliis


    • Anonyymi

      Aivan mahtava!!! Jatkoa!😍

    • Anonyymi

      Jatka! Rukoilen😘

    • Anonyymi

      Haluan lisää, aivan upea ficci😘

    • Anonyymi

      Jatka

    • Anonyymi

      jatkoa nää on ihan parhaita

    • Anonyymi

      Voisitkojatkaa sitä se on tosi hyvä tarina

    • Anonyymi

      Jatka pliiiiiis🩷

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      5055
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      32
      3187
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1827
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1790
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1655
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1501
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      11
      1295
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1276
    9. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1257
    10. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1247
    Aihe