Päivän lehdissä on ollut kirjoituksia hoitotahdosta, eli asianomainen määrää omasta hoidosta kun kysymys on parantumattomasta sairaudesta. Kyse voi olla esim. kiellosta hegityskoneeseen laittamisesta, antibioottien käytöstä jne.
Tästä sainkin ajatuksen, voiko antaa oikeutuksen kaikkiin vaihtoehtoisiin hoitomenetelmiin eli luvan olla koehenkilö siinä tilanteessa kun toivoa ei enää ole? Siinähän sitä saisi jotain tietoa vaihtoehtoisista menetelmistä, tutkittua(valvottua) ja näyttöön perustuvaa tietoa, vaikka ihmeparantumisia tuskin tuleekaan jotain kuitenkin?
Tästä sainkin ajatuksen, voiko antaa oikeutuksen kaikkiin vaihtoehtoisiin hoitomenetelmiin eli luvan olla koehenkilö siinä tilanteessa kun toivoa ei enää ole? Siinähän sitä saisi jotain tietoa vaihtoehtoisista menetelmistä, tutkittua(valvottua) ja näyttöön perustuvaa tietoa, vaikka ihmeparantumisia tuskin tuleekaan jotain kuitenkin?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tottakai voit antaa luvan. Valitettavasti vaihtoehtopiireissä ei ole tähän saakka ollut mielenkiintoa testata tuotteiden vaikuttavuutta ollenkaan. Tulee halvemmaksi laittaa tuotteet kylmästi myyntiin.
Niin, kliiniset kokeet ja yleensä vaikuttavuuden tutkiminen voi syödä vaihtoehtoparannusten psyykkisen vaikutuksen ja paljastaa huijauksellisen luonteen. CAM-business ei voi sopeutua tiedekritiikkiin. Ehkä on kuitenkin hyvä, että jättävät edes kuolevat tai parantumattomia ja kuolemaan johtavia sairauksia potevat rauhaan. Tosin vaihtoehtolääkäreistä on kansainvälisesti löytynyt hämäriä eutanasiayrittäjiäkin.
Ei taida olla hississäsi nousukykyä, vetää sinua vain kuilun pohjalle.
Mene hömelö nukkumaan ajoissa. Ei sinun tarvitse kaikkea kommentoida, jos mitään asiaa ei ole.
Mitä tarkoitat?
Ketä nimittelet? Onko nimittely välttämätöntä?
Vaihtoehtohoidoissa=uskomushoidoissa on usein kysy okkultistista, uus- tai muinaisuskonnollisista opeista ja rituaaleista, esim. ReiKi- ym. "energioiden kanavoinneista". Siltä osin hoitohenkilöstö voinee vastata saattohoitovaiheessa olevan kuolevan potilaan elämänkatsomuksellisiin tarpeisiin. Uskonnollinen tarvitsevuus voi korostua nimenomaan saattohoitovaiheessa. Hoitoeettisesti henkilökunta ei kuitenkaan saa osallistua kuolevan huijaamiseen tai hyvinvoinnin vaarantamiseen oudoilla vaihtoehtolääkinnöillä.
Homeopatia, hivenaine tms. ravintoaine, sooda, kiinalainen lääketiede onhan näitä vaihtoehtoja ilman vihtahousua;D
- Homeopatia perustuu uskomuksiin aistitiedon tuolla puolen olevista energioista; kuuluisi uskontotieteen tutkimusalaan. Ei kuulu kuolevan potilaan saattohoitoon lääketieteellisenä hoitona.
- "Perinteistä" kiinalaista lääke-"tiedettä" EI voi liittää kuolevan potilaan lääketieteelliseen ja kokonaishoitoon, koska kyse on epätieteellisestä ja vaikutuksiltaan vaikeasti ennakoitavasta vaihtoehtoishoidannasta.
Toki kuolevan vakaumuksen kunnioittamisen puitteissa voidaan pyrkiä järjestämään mahdollisuus hänen toivomaansa energiarituaaliin tms., jos se ei vaaranna hänen hyvinvointiaan.
- Ravitsemusterapian ja ravitsemusta/nesteytystä koskevan päätöksenteon pitäisi olla kuolevan sairaanhoitoa kaikissa vaiheissa. Kuuluu lääketieteelliseen ja kokonaishoitotyön EIKÄ kyse ole vaihtoehtoishoidannasta (CAM).
Homeopatiaan ei kuulu vihtahousu. Klassisessa homeopatiassa nimenomaan valmisteet kuuluu potensoida iskemällä ne Raamatun kanteen, joten Jumala on vahvasti läsnä.
> - "Perinteistä" kiinalaista lääke-"tiedettä" EI voi liittää kuolevan potilaan lääketieteelliseen ja kokonaishoitoon, koska kyse on epätieteellisestä ja vaikutuksiltaan vaikeasti ennakoitavasta vaihtoehtoishoidannasta.
Niinpä niin.
Jopa "viimeisen voitelun" saanut potilas voikin ennakoimatta ja yllättäen ruveta virkoamaan!
Kovin epätieteellistä.