Olen muuttamassa yksin omaan kerrostalo kaksioon ja haluan koirasta minulle seuraa.Perheelläni on aikaisemmin ollut chihuahua ja niin söpöjä ja ihania kun ne ovatkin niin se räksytys oli todella rasittavaa.Toista saman rotuista en siis halua.Listaan pieniä kriteereitä mitkä toivoisin koiran täyttävän:
-ei hauku
-ei ole liian villi eikä agressiivinen
-ei tarvitse hirveästi aktiviteetteja
-on kooltaan pieni tai keskikokoinen
-on ystävällinen,iloinen ja lojaali omistajaansa kohtaan
-tykkää olla paijattavana ja sylissä
-ei hauku
-ei ole liian villi eikä agressiivinen
-ei tarvitse hirveästi aktiviteetteja
-on kooltaan pieni tai keskikokoinen
-on ystävällinen,iloinen ja lojaali omistajaansa kohtaan
-tykkää olla paijattavana ja sylissä
Vastaukset 33
Vanhimmat
Jokin sairas, liikuntakyvytön rotu, kuten coton de tulear, englanninbulldoggi tai kiinanpalatsikoira.
"liikuntakyvytön rotu, kuten coton de tulear..."
:DD Anteeksi, repesin pahasti kun kuvittelin cottonin olevan "lelukoira".
Rotutietoutesi ei taida olla kympin luokkaa :D
Minun tuntemalla cotonilla on aivan paskat lonkat, vatsavaivoja, eikä se meinaa pystyä edes hengittämään. Se liikkuu vaivalloisesti kuin panssarivaunu.
Tunnet siis yhden yksilön? Ja sen mukaan kaikki cottonit ovat liikuntakyvyttömiä sairaita paskoja?
Ja taitaa olla tuo tuntemasi cotton ylipainoinen? Ylipainosta aiheutuu koiralle hengitysvaivoja, liikuntavaikeuksia ja nivelten ylirasittumista.
Unohdin mainita, että se ei ole edes ylipainoinen. Eri eläinlääkäritkin ovat antaneet kaikkia mahdollisia neuvoja sen hoitoon. Se myös syntyi keisarinleikkauksella, joka ei ole ollenkaan tervettä. Eläinlääkärit ovat ehdottaneet jopa piikkiä koiran omaksi parhaaksi. En muista, mitä kaikkia sairauksia sillä on. Ja paperitkin sillä on, eli ei pentutehtailun tulos, vaan puhdas rotunsa edustaja, jonka isäkin tuotiin astuttamaan narttu (tuntemani koiran emä) Ruotsista saakka. Sen koiran perusteella olen pitänyt cotonia maailman sairaimpiin kuuluvana koirarotuna.
Kaikki koirat eivät voi syntyä terveinä vaikka emät ja isät olisivat huippukoiria, niin se ikävä kyllä on, eikä sen yhden yksilön vuoksi pidä leimata koko rotua sairaaksi. Tutustu cottoneihin, huomaat kyllä että cotton ei ole liikuntakyvyttömäksi jalostettu.
Anteeksi mutta esimerkiksi bulli ei todellakaan lukeudu kärkipäähän sairaimmissa koira roduissa :) vaikka kyllä sairauksia on.. mutta niin niitä myös on muilla koira roduilla :)
Cotonit ei ole paskoja eikä sairaita!!
Taitaa ittelläs olla parit paskat pöksyissäs homekorva!
Citymarketin lelu-osastolta joku pinkki karvanen lelu.
katoppa sellainen rotu ku ranskan bulldoggi:)
ainaki täyttäs vaatimukset.
itel koht vuoden ikäinen narttu ja tyytyväisiä ollaan..
eikä ole sairastellu,sitäpaitsi ranskis on ns, perusterve rotu..
toki kaikilla roduilla jotain sairauksii tms. on.. mut meidän koira ollu terve tyttö
Japanese chinin tunnistan tuolta :)
MOPSI!! :)
Ei kai tuollaista ole kuin lelukaupassa. Eihän mitään rotua voi tuohon suositella koska voit saada hyvässälykyssä sen pentueen pennun joka onkin sitten se kaikkein vilkkain ja äänekkäin.Mieti mitä olet todella haluamassa ja hyväksy se että koirakin on elävä eläin joka pissii matoille. puree tanssikenkäsi, repii hiukan tapettiasi, syö matonkulmasi, haukkuu ovikellon, vieraat, yksinäisyyttään tai pahimmassa tapauksessa kärsii eroahdistuksesta.Oletko valmis tekemään sen eteen töitä käyvän tottelevaisuus koulutuksessa , käytät sitä lääkärissä kun sillä on ripulitauti ja koko asunto tuoksuu...öh. Eli mihin olet valmis uhrautumaan.
Minusta sinun pitäisi vähän enemmän kertoa kriteerejä ja mitä koiralle pystyt tarjoamaan?
Turkki?
Aktiivisuus? Miten paljon liikuntaa koiralle tarjoaisit?
Mikään koira ei itsestään ole ns. haukkumaton, paitsi basenji ja meidän cavalier. On varmaan muitakin koiria jotka eivät tykkää haukkua, basenjeilla haukkumattomuus on puolestaan niiden ominaisuus.
Kaikki koirat tarvitsevat liikuntaa ja virikkeitä! Mitä semmonen olis että koira kyhjöttää yksin kotona eikä pääse minnekkään, siitä tulee yhtä apaattinen kuin jostakin lemmikkikanista jotka istuvat aina vaan häkissä.
Älä missään nimessä ota sairasta rotua.. Käytä omia aivojasi, niin hyvä tulee...
Terveimmät rodut eivät kerta kaikkisesti pärjää pienellä liikuntamäärällä. Liikunta on tärkeä osa terveyttä, joten rodun terveenä pitäminen edellyttää myös tarjota jalostusyksilöille reippaasti ruumiillista liikuntaa.
ota tiibetin spaniel.
-ei hauku (ei ole herkkähaukkuinen)
-ei ole liian villi eikä agressiivinen (epäluuloinen vieraita kohtaan voi olla... muttei agressiivinen)
-ei tarvitse hirveästi aktiviteetteja (tarvitsee tietenkin jonkun verran liikuntaa, muttei edes välttämättä suostu lenkille, jos on huono sää.)
-on kooltaan pieni tai keskikokoinen (4-8kg)
-on ystävällinen,iloinen ja lojaali omistajaansa kohtaan (ystävällinen ja iloinen, muttei palvelualtis. aika omapäinen toisinaan...)
-tykkää olla paijattavana ja sylissä (kyllä!)
näin meidän tipsu. :)
tokihan jokainen hurtta omanlaisensa persoona...
Siis oikeesti, mihin tuommosta koiraa käytetään mikä ei tarvii paljoo aktiviteetteja? Silitellään ja pidetään sohvan koristeena? Kannattas tosiaan ottaa vaikka sitten se marsu. Jos sitäkään.
Minä ite otin koiran just sen takia että sen kanssa voi ulkoilla ja harrastaa kaikkea mahdollista(oma toimisesti) ja on samalla sitten kaverina sekä tukena ja turvana.
Kyllä jokainen normaali ja terve koira rakastaa touhuta ulkona ja tehä kaikkee kivaa omistajan kanssa eikä pieni koko pidä olla tekosyynä sille etteikö sitä tarviis lenkkeilyttää.
Kyllä tämä koiran omistajuus on menossa ihmeelliseen suuntaan. Enkä yhtään enää ihmettele miksi tulee niin usein uutisia joissa joku koira on purtu hengiltä.
Seura- ja lenkkikaverina, halutaan koira joka ei tarvitse paljon järjestettyä toimintaa.
Meillä oli myös tuo melko vähäinen aktivointitarve kriteerinä sillä emme aikoneet harrastaa mitään, koira tuli meille seuraksi, niin lenkeille, leikkeihin ja muuhun perheen toimintaan. Koiramme siis elää perheen mukana ilman säännöllisiä järjestettyjä aktivointeja, eikä ongelmia turhautuneen koiran kanssa ole ollut.
Mutta kokeilemme kyllä joskus leikkimielisesti eri harrastusmuotoja.
Joo mutta sain tuosta alottajan viestistä sen käsityksen, että koiraa ei tarviis juurikaan lenkittää, että olisi juuri tämmöinen sylikoira.
En minäkään ole missään harrastuspiireissä, vaan ite järjestän koiralle mieluista tekemistä päivittäin ihan jo senkin takia koska koira nauttii siitä. Usein varsinkin pientä koiraa pidetään "vauvana" eikä koirana ja se huolettaa minua.
Kaikki tulkitsevat tuollaiset lauseet eritavalla, mekin laitoimme aikoinamme melko samalla tavalla emmekä silti olleet "lelukoiraa" hankkimassa.
TESTAA
http://www.iltasanomat.fi/hauvakone/
Minä sain ensimmäisellä kerralla tulokseksi erittäin sopivan punavalkoisen irlanninsetterin :-)
En tosin ole aloittaja.
Onko kukaan kokeillut tätä: http://www.lampiluoto.net/omarotu/omarotu_testi.php Sain siinä ensimmäisellä kertaa vastaukseksi irlanninvesispanielin ja kiharakarvaisennoutajan, jotka myös olivat nappiin osuvia vastauksia :-)
ranskanbulldoggi:)
Welsh Corgi Cardigan.
Pieni koira, jota on helppo kuljettaa mukana, mutta josta varmasti on turvaa isomman koiran edestä. Vankka, vahva, sitkeä liikkuvainen koira, joka pärjää pienissäkin tiloissa kunhan saa riittävästi liikuntaa. Turkki on helppohoitoinen, mutta karvanlähtöaikana karvaa lähtee paljon.
Älykäs, aktiivinen ja uskollinen seuralainen. Saattaa olla varautunut vieraita kohtaan, muttei kuitenkaan käyttäydy agressiivisesti, se vain miettii hetken ennen kuin suinpäin ryntää tervehtimään. Se ei kuitenkaan ole arka.
Cardigan on myös suosittu harrastuskoira, suosituimpia lajeja ovat agilityn ja tokon lisäksi pelastuskoiralajit.
Tässä miinus -> Welsh corgit ovat kovia haukkumaan, joten ne ovat myös käypiä vahteja.
Corgi on perusterve koira, mutta jonkun verran silmäsairauksia, lonkkaniveldysplasiaa ja selkäongelmia on havaittu. Liikunta, hyvä ruokavalio ja terve elämä, ovatkin ratkaisevia selän kipeytymisen ehkäisemisessä.
Tossa vähän tietoa. Meidän kulmilla ( kerrostalossa ) on näitä parikin kappaletta :)
Staffordshirenbullterrieri.
Staffi on mitä ihanin perhekoira. Se tulee toimeen kaikkien ihmisten kanssa vauvasta vaariin sekä yleensä ne hyväksyvät muut eläimetkin ystävikseen.
Staffin persoonallinen tervehtimistapa on hypätä syliin ja nuolla vierailijan kasvot. Siksi Staffeja kuulee sanottavan pusukoneiksi. Staffi ei ota perheestä yhä isäntää vaan on koko perheen koira.
Lasten kanssa Staffi on ihanteellinen, koska hän omaa korkean kipukynnyksen, jolloin pienet törmäykset ja tönäisyt eivät saa koiraa hermostumaan, vaan koira jopa nauttii kovasta menosta. Staffi vaatii kuitenkin aikuisen, joka kouluttaa sille perusasiat ja pitää sen kurissa.
Lasten lenkkeilykaveriksi staffi ei sovi valtavan voimansa vuoksi.
Staffi vaatii paljon liikuntaa ja on onnellisimmillaan kun sen kanssa touhutaan jotain tai se saa kirmata toisen koiran kanssa vapaasti.
Helpoin mahdollinen koulutettava staffordshirenbullterrieri ei välttämättä ole, mutta haasteista pitävälle kouluttajalle ihan kehityskelpoinen rotuvalinta kuitenkin vaikkapa tottelevaisuutta ajatellen. Agilityssä staffit ovat osoittautuneet kömpelöstä ulkomuodostaan huolimatta yllättävän nopeiksi ja ketteriksi harrastuskavereiksi.
Mun veljellä oli näitä liuta ja sopii myös kerrostaloon mainiosti :)
Eiii mopsia!!! Ne on niin sairaita..
ranskis,ranskis,ranskis
Ranskiksesi on siis terve ... Onko ranskanbulldoggisi syntynyt luonnollisesti vai keisarinleikkauksella ? Olen näet kuullut ranskanbulldogin olleen sairaaksi jalostetusta kallosta johtuen altis keisarinleikkauksille. Eli se on 100-prosenttisesti sairaaksi jalostamista, koska ranskanbulldoggi ei tarvitse niin laajaa kalloa missään nimessä, vaan se estää luonnolisen synnyttämisen. Kummalla tavalla koirasi on siis syntynyt ?
Sinulle sopisi italianvinttikoira.
Italianvinttikoira ei ole herkkähaukkuinen. Se on luonteeltaan rauhallinen, ei villi eikä aggressiivinen. Ei tarvitse paljon aktiviteetteja, lähinnä vapaana juoksua, kuten muutkin vinttikoirat. Italianvinttikoira on kooltaan pieni, säkäkorkeus 32-38 cm, painaa enintään 5 kg. On ystävällinen, iloinen ja lojaali. Italianvinttikoira viihtyy sylissä ja paijattavana, se on todellinen sylikoira.
Italianvinttikoira on melko terve rotu. Ongelmana ovat lähinnä pitkät ja ohuet jalat, jotka ovat alttiita tapaturmille ja katkeamisille.
Cottonit ei oo paskoja ja sairaita!!
Ehdottomasti tiibetinspanieli, sinullekin. On pieni seurakoirarotu. Ei hauku, saattaa ilmoittaa jos on jotain "epäilyttävää" liikettä yms. Turkki helppohoitoinen, ei tarvitse trimmata ollenkaan. Harjaus pari kertaa viikossa. Ystävällinen, valpas, uskollinen ja hieman omapäinen, mutta omapäisyyttä ei pidä sekoittaa hankalaan, päin vastoin. Tykkäävät rapsutuksista. Eivät ole to-del-la-kaan aggressiivisiä. Tykkäävät pidemmistäkin lenkeistä. TIPSUT ON MAAILMAN PARHAIN KOIRAROTU! SITÄ EI VOITA MIKÄÄN!!!<3
Moi onko Italian vintti koira epäluuloinen vieraita kohtaan vai riippuuko vain yksilöstä?
Kysyy nuori lapsi