Ikäero avioliitossa

No ei huvita mennä, mutta oletko pokannut vanhan ukon rahojen toivossa?
Pidä hyvänäsi.

Oma on tosiaankin elämäni, eikä ole tarvinnut katua. Rahaa ei ole liiemmälti ollut, mutta rakkautta sitä enemmän :)

palstoilla utelet, käytä se vähä aika mikä teillä on, sen vanhan ukon hoitoon !

Ikäero ei tosiaankaan ole mikään este parisuhteelle, mielestäni päinvastoin ja nyt puhun aivan omasta kokemuksesta.
Ilmoitan vaqin että hyvin menee, paremmasta ei väliä.
Luonteet ne sanelee ja kemiat täydentää, yli kymmenen vuotta on yhdessä oltu toivottavasti vielä tätä tunnetta riittää ja osaamme arvostaa toinen toistamme.

Aloittaja teki aivan oikeasta aiheesta aloituksen täällä ei asiasta ole ainakaan liikaa, kuten nuo politiikan jutut joista eivät edes märehtijät ymmärrä mitään.

se vaippa jo vaihtamaan !

Miekkii asustelen yli kuusikuukautta vanhemman naisen kanssa ja hyvin on mennyt jo ylikakskytä vuotta

otin ihan vasiten vanhan rikkaan ukon ja hoijjin hautaan, nyt täällä rehentelen ja leventelen. Oikeessa elämässä en kehtaa hänen lapsiin takia mutta palstalla saan tyydytystä !

Mikä kaihertaa kun, vastaukset ovat noin nuivia. .Miksi se ikäero on joku tapu, me olemme jokainen vain täällä käymässä. Elämä ei ole ykstuumaista kuin ruumisarkussa Se mikä ei sovi toiselle onkin toiselle elämä. Hoitohenkilökunnasta ei ollut kyse vaan avioliitosta.
.
Ei ikäero haittaa jos kaveruus ja rakkaus riittää ja sehän on yhteinen oma asia.
Sitä mennään nuorenakin yhteen uskomalla pysyvyyteen, silti voi käydä toisin.
Kysymyshän on vain yhteen sopivuudesta ja toveruudesta ja rakkaudesta.

Se on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Siksi ei voi arvostella jos ei ole kokemusta. 50vmies ja 70v nainen sekin jos yhteen sopii on heidän asiansa. Aikuisia ovat, oli siten mitenpäin vain.

Katos, sehän se just on, kun ei tiedä ihmisten taustoja eikä motiiveja. Eikö se ole aika hölmö paikka tulla täältä kyselemään? kyllä nyt luulisi asianomaisten enemmän arvostavan sitä lähipiiriä ja enimmän itseään kuin kysyä ventovierailta täällä, eikö vain? Eihän me täällä tunneta näitä ihmisiä, onhan niitä kaiken maailman huijareitakin. Ja ikäero, sekin johtuu paljon terveydestä ja vitaalisuudesta - millainen se toinen ihminen on. Siksi ainakin minä sanon, että eipäs kannatta hoppuilla ja maltti on valttia. Omillaan kun elää niin ei pety ja voihan sitä rakas sydänystävä olla.

Kiitos akkka hyvästä vastauksesta. Ikäero tuntuu tosiaan olevan jonkinlainen tabu.

Tuskin nyt sentään tabu, aloituksessa vain viitattiin 60 sivulle, joten luettua tuli. Aika tavallistahan tuo sentään on.

Hyvää jatkoa avioliitollesi toivotetaan täältäkin!

Intiimi puiolikin siinä sujuu varmaan loistavasti. Vanhemmilla naisilla kun on joskus siinä suhteessa toivomisen varaa.

topi parka on varsin erehtyväinen kolli. Löytää ain sellaset jois on jottai huomautettavaa ( joskus) ikärasistinen mieli. Mahtais olla topillakin paljon parantamisen varaa, ainakin omassa nenänpäässä.
Voi, voi topi, harmi kun sua ei onnistanut oikeiden vanhempien leidien kanssa. Hehän voivat olla sinusta ihan samaa mieltä.

Meilläkin on ikäeroa 20v. Itse olen 70v ja mieheni 50v. Olin neljäkymentä ja mieheni 20v kun rakastuimme. Olin silloin vielä suht hyvännäköinen leski ihminen, armeijan keittiöllä töissä ja mieheni oli armeijassa, tutustuimme armeijan puitteissa.

Aluksi meitä yhdisti hyvä seksi, mutta sitten rakastuttiin totaalisesti.

Vähän hävetti, kun mieheni äiti oli kaksi vuotta minusta nuorempi ja isäkin vain ikäiseni. Vanhemmat toppuutteli poikaansa silloin, mutta se vain kiihoitti lisää, niin että oli IHAN PAKKO muuttaa yhteen, etenkin kun tulin vielä raskaaksikin.

On ollut sekä myötä, että vastamäkeä, mutta viimeaikoina enimmäkseen sitä vastamäkeä. Tunnen itseni vanhukseksi mieheni rinnalla kaikinpuolin, hänellä on paljon sellaisia harrastusia joihin en enää jaksa osallistua ym. Onko joku kokenut vastaavaa, kerro?

semmosta

jaaaa, tuota samaa voi kokea pitkässä avioliitossa samanikäisen puolisonki kanssa, usein miehen mielestä samanikäinen nainen on vanha joten hän hakeutuu nuorempien seuraan, lankee loveen helopsti, se on vain elämän laki, miehiä kiinostaan aina uusi.

Kuka se toisen onnesta osaa olla tietävinään paremmin kuin toinen itse. Jos ikäeroa on paljon, aika kyllä varmasti näyttää, onko se huono juttu ja kestääkö tunteet. Jotkuthan selvästikin hakevat isähahmoa tai äitihahmoa. Näilläkin palstoilla liikuskelee jokin Grannyhunter, tosin ei ole selvyyttä, mitä hän grannyistä etsii. Hetken huuma isoäidin kanssa kuulostaa minusta enemmänkin vitsiltä, mutta ehkä minulta on vääristynyt huumorintaju tuossa suhteessa. :)
Itse kyllä varoisin suurta ikäeroa, mutta miksi odottaisin sitä muilta. Eräs vanha ystäväni työympyröistä meni leskeydyttyään 81-vuotiaana naimisiin 43-vuotiaan kanssa. Ehtivät sitten kymmenisen vuotta olla aviossa ennen miehen kuolemaa. Kihlauduttuaan ystäväni kyseli, mitä ajattelen asiasta, johon en voinut kuin rauhoitella, että eiköhän morsiankin ole jo ihan riittävän aikuinen päättämään asioistaan. :) Ihan hyvä se yhteiselo minun nähdäkseni sitten oli.