löytäispä

miehen +/-50v.

vilkaisin keskustelua "Keski-ikäinen mies ällöttää", enkä todellakaan allekirjoita sitä. Tosin, en olekaan 30v...

Olen ihan tavallinen (en ruma) työssäkäyvä 49v. nainen. Nyt "yksin" olleena n. 2v. alkaisi jo olla suhteellekin tilaa. Ikä on jo tehnyt sen, ettei kapakoissa roikkuminen kiinnosta. Työ on naisvaltaisella alalla. Harrastukset pitkälti kuvataidepuolella, joka on melkoisen yksinäistä puurtamista inspiksen iskiessä... Yksin olen huono lähtemäänkään mihinkään, ja pienen tyttökamuporukan joukosta saa todella harvoin seuraa, sillä osa on jo mummoutuneita ja toinen osa uutuuden "tulisessa" suhteessa. Heidän ajan vie joko perhe, lapset ja/tai lapsenlapset, tai uusi kumppani.

Hakusessakin on ihan tavallinen, suomalainen työssäkäyvä mies... Nettideittailu ei kiinnosta, sillä koen sen tuomat "sokkotreffit" jotenkin pakkopullaksi, ja epäilen kovasti, ettei se kipinä syty netin kautta luoduilla treffeillä, jossa odotukset on liian selkeästi kumppaninhaussa. "Mitä teet, paljonko tienaat, onko lapsia, mitä, kuka, miksi..?"

Mihin siis suunnata itsensä? Mihin olisi helppo mennä "yksin"? Työväenopistossa on kokeiltu valokuva ja taideaineet. Epämääräisiä tietotekniikan kursseja jne.(toki ensisijaisesti oppiminen mielessä, mutta...)
Taidenäyttelyissä saa kulkea todella rauhassa :( Urheiluasiat ei oikein maistu, vaikka ulkoilen ja lenkkeilen (yksin) mielelläni.

Mistä siis etsiä oman ikäisiä miehiä ? Miehet, vastatkaa!

45

245

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kyllä se niistä harrastuksista tai muuten oikeasta elämästä löytyy. Sellaiset ihmiset joilla on oikeaa elämää ja vielä yhteistä tulevat parhaiten keskenään toimeen. Pari vuotta ei ole aika eikä mikään, tilaisuuksia tulee kun silmänsä auki pitää.

    • Taitaa se netti olla kuitenkin paras.
      Onko sitä pakko yksistään netti-keskustelun perusteella mennä tapaamisiin. Onhan ne kännykät sähköpostit ja skypet olemassa. Ja oikeekin posti vie kirjeitä ja kortteja. Niin ja paketteja, Neulo jo valmiiksi villasukkia, kun talvi tulee, ja ensin olet tutustunut netin- ja muun välityksellä ja sitten laitat pakkasella villasukat paketissa, johan alkaa lempi leiskua.

      • Minä luulen kans että naisnäkökulmasta netti on ihan hyvä idea. Seuraa hakevia miehiä on kuitenkin enemmän kuin naisia. Sieltä vaan valitsee sen parhaan päältä pois kuleksimasta.


    • Hyvien harrastusten parista niitä hyviä miehiäkin löytyy.
      Harrastukset, missä joutuu ottamaan toisista vastuun on ehkä hyvä paikka etsiä kunnollista kaveria. Se vaan että useinkaan niihin ei mennä sitä elämänkumppania etsimään, vaan harrastus on kaikki kaikessa, eikä ole täysin varmaa kohtaako harrastuksissa ketään, mutta jos kohtaa jonkun, niin ei ole retku ja tuntee vastuuta muistakin kuin itsestään.
      Ja hiukan asian vierestä, kun satuit mainitsemaan taidenäyttelyt, niin tuli vaan mieleeni kysyä että mitä katselet edesmenneiden mestareiden töistä jos sellaisessa näyttelyssä satut käymään?

      • miehen+/-50v

        :) melkoisen kaikkiruokainen, rajoituksena lähinnä näyttelypaikka, jonka soisin olevan pks seudulla. C. Monet, Edelfelt... Ilkka Lammikin tuli katsastettua joku vuosi sitten.
        Ja kerrohan Sinä, mitä mukavat miehet harrastaa? ...ja missä...


      • miehen+/-50v kirjoitti:

        :) melkoisen kaikkiruokainen, rajoituksena lähinnä näyttelypaikka, jonka soisin olevan pks seudulla. C. Monet, Edelfelt... Ilkka Lammikin tuli katsastettua joku vuosi sitten.
        Ja kerrohan Sinä, mitä mukavat miehet harrastaa? ...ja missä...

        Kysyin ehkä aika huonosti sen mitä edesmenneiden mestareiden töistä katsoisit. Tarkoitin lähinnä sitä, että etsitkö niistä töistä jotakin. Minä yritän aina etsiä suurten mestareiden töistä jotain tahtomatta syntyneitä asioita. Myös jotain konkreettista mihin maalauksen yritän löytää. Ne siis kokonaisuuden tarkastelun jälkeen. Epätäydellisyys ja tahtomatta tehdyt virheet tekevät niiden maalaajasta ihmisen.
        On paljon erilaisia harrastuksia, missä toiset harrastajat joutuvat kantamaan vastuuta myös toisista harrastajista. Harrastukset joissa on jonkinlainen riskimomentti kerää ympärilleen vastuuntuntoisia ihmisiä. Yleensä melko vauhdikkaista harrastuksita on kyse. On myös miesvaltaisia harrastuksia, mihin naiset otetaan avosylin vastaan ja mielellään opastetaan harrastukseen liittyvissä asioissa. Kyllä sinä ne harrastukset keksit itsekkin. Sellaisetkin harrastukset, mihin luulisi joutuvan investoimeen aloitusvaiheessa voi hyvin lähteä kokeilemaan jonkun seuran kalustolla ja siinä samalla voit katsella ympärillesi. Kokeile kaikkea, niin varmaan löydät mitä etsit, ja etsimiseen käyttämäsi aikakin tuntuu mielekkäältä. :)


    • epätoivoinen aloitta

      voi nyyh :( vastatkaa nyt vähän tarkemmin! Missä ja mitä harrastatte ym. Mihin siis hakeutua?

      • Heikunkeikku

        Noh, kuulepas mitä täs alan kirjottamaan.
        Näet keksin sinulle oivallisen menopaikan.

        Eilen lähdin keskimmäisen lapsenlapseni kanssa virvelöimään.
        Koska kello viserteli sen verran paljoa, niin en viitsinyt lähteä köryyttelemään mihinkään kauas, vaan päätin kurvata kaupunkiin ja vankilanrantaan. Jätettiin auto sinne ja käveltiin pientä hiekkatietä vankilan edessä olevalle saarelle. Siellä olen nähnyt monien immeisten kalastelevan ja aateskelin, että voihan sitä mennä kokeilemaan onneaan (siis kalaonnea).

        Valitsimme paikaksi kauimmaisen nurkan.
        Hetkosen-putkosen kuluttua, sinne tuli Mies ongen kera.
        Hän asettautui muutaman metrin päähän meistä.

        Jonkin ajan kuluttua tämä mies (ehkä n.50vuotias) alkoi juttelemaan. Kalastuksesta ja sen semmosesta kivasta:)
        Ihan oli kivan tuntuinen tyyppi.

        Ja nyt asiaan. Sikäli-mikäli-sikäli-mikäli olisin ajatellut, että kokeilisin muutakin Onnea, kuin kalaonnea, niin olisin voinut toki vaih-vihkaa, muinamiehinä-naisina, ohimenneillen mainita olevani ypösen yksinäinen Leski:) Noh, hän olisi joko kerännyt kimpsut ja kapsut kasaan ja lähtenyt lipettiin, juoksujalkaa, TAI hän olisi voinut öhöm you know ruveta jotakin visertelemään. Niin, mistäs sen koskaan tietää.
        Ainakin hän oli sen verran sivusilmällä minua mulkaissut, koska lapsenlapseni kutsuessa minua mummuksi, tokaisi tämä mies hämmästyneenä, että Häh, ootko muka jo mummu. Heh, Tottakai otin kohteliaisuuden vakavasti ja myhäillen pyörittelin tätä lausetta päässäni. Se tuntui jälkiruokamaiselta herkulta:)

        Koska en etsiskele ketään, niin jatkoin kalajuttujani ja mainitsin, että olen paaaaaljon kalastellut mieheni kanssa. Eli toki hän ei mihinkään RRrrrryhtynyt, koska oletti minun olevan naimisissa.

        Asiani:
        Osta hirmu hieano virveli ja mene ehtimään kalapaikkoja. Jos sopivan tuntuinen kalastaja rannalla heiluu, niin voithan mennä hänen luokseen ja kysästä vaikkapa, että miten sun virvelilläs vois saada kalllaaaa.:)

        Kalastajamiehet ja muut luonnossa viihtyvät immeiset, ovat meikäläisen mielestä ihan yes-tyyppejä.

        Annoinko hyvän neuvon, Häh?
        :)

        Ai niin, tänään menemme taas kalaan. Tällä kertaa eri paikkaan. Ans kattoo nyh, mitä tapahtuu:)


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Noh, kuulepas mitä täs alan kirjottamaan.
        Näet keksin sinulle oivallisen menopaikan.

        Eilen lähdin keskimmäisen lapsenlapseni kanssa virvelöimään.
        Koska kello viserteli sen verran paljoa, niin en viitsinyt lähteä köryyttelemään mihinkään kauas, vaan päätin kurvata kaupunkiin ja vankilanrantaan. Jätettiin auto sinne ja käveltiin pientä hiekkatietä vankilan edessä olevalle saarelle. Siellä olen nähnyt monien immeisten kalastelevan ja aateskelin, että voihan sitä mennä kokeilemaan onneaan (siis kalaonnea).

        Valitsimme paikaksi kauimmaisen nurkan.
        Hetkosen-putkosen kuluttua, sinne tuli Mies ongen kera.
        Hän asettautui muutaman metrin päähän meistä.

        Jonkin ajan kuluttua tämä mies (ehkä n.50vuotias) alkoi juttelemaan. Kalastuksesta ja sen semmosesta kivasta:)
        Ihan oli kivan tuntuinen tyyppi.

        Ja nyt asiaan. Sikäli-mikäli-sikäli-mikäli olisin ajatellut, että kokeilisin muutakin Onnea, kuin kalaonnea, niin olisin voinut toki vaih-vihkaa, muinamiehinä-naisina, ohimenneillen mainita olevani ypösen yksinäinen Leski:) Noh, hän olisi joko kerännyt kimpsut ja kapsut kasaan ja lähtenyt lipettiin, juoksujalkaa, TAI hän olisi voinut öhöm you know ruveta jotakin visertelemään. Niin, mistäs sen koskaan tietää.
        Ainakin hän oli sen verran sivusilmällä minua mulkaissut, koska lapsenlapseni kutsuessa minua mummuksi, tokaisi tämä mies hämmästyneenä, että Häh, ootko muka jo mummu. Heh, Tottakai otin kohteliaisuuden vakavasti ja myhäillen pyörittelin tätä lausetta päässäni. Se tuntui jälkiruokamaiselta herkulta:)

        Koska en etsiskele ketään, niin jatkoin kalajuttujani ja mainitsin, että olen paaaaaljon kalastellut mieheni kanssa. Eli toki hän ei mihinkään RRrrrryhtynyt, koska oletti minun olevan naimisissa.

        Asiani:
        Osta hirmu hieano virveli ja mene ehtimään kalapaikkoja. Jos sopivan tuntuinen kalastaja rannalla heiluu, niin voithan mennä hänen luokseen ja kysästä vaikkapa, että miten sun virvelilläs vois saada kalllaaaa.:)

        Kalastajamiehet ja muut luonnossa viihtyvät immeiset, ovat meikäläisen mielestä ihan yes-tyyppejä.

        Annoinko hyvän neuvon, Häh?
        :)

        Ai niin, tänään menemme taas kalaan. Tällä kertaa eri paikkaan. Ans kattoo nyh, mitä tapahtuu:)

        Näin kalastustakin harrastaneena tekisi mieli täydentää hieman vinkkiäsi.
        Kannattaisi ehkä hankkia perhokalastusvälineet ja mennä jollekkin niistä harvoista, hyvistä perhokalastuskoskista.
        Perhokalastus on siitä mitään tietämättömälle sen verran hankalampaa puuhaa, että eiköhän siitä joen rannalla perhovapojaan heiluttelevasta herrarivistöstä pian ilmestyisi joku auttavainen/säälivä herrasmies antamaan alkeisopetusta. Edellyttäen, että kyseessä olisi ensikertalainen perhokalastuksen suhteen.


      • Heikunkeikku
        mies-vm56 kirjoitti:

        Näin kalastustakin harrastaneena tekisi mieli täydentää hieman vinkkiäsi.
        Kannattaisi ehkä hankkia perhokalastusvälineet ja mennä jollekkin niistä harvoista, hyvistä perhokalastuskoskista.
        Perhokalastus on siitä mitään tietämättömälle sen verran hankalampaa puuhaa, että eiköhän siitä joen rannalla perhovapojaan heiluttelevasta herrarivistöstä pian ilmestyisi joku auttavainen/säälivä herrasmies antamaan alkeisopetusta. Edellyttäen, että kyseessä olisi ensikertalainen perhokalastuksen suhteen.

        Niin, todellakin joo. Jos aloittaja asustelee jossakin kosken lähettyvillä, jossa vino rivi komeita miehiä perhoilemassa, niin ehdotuksesi voisi hyvinkin kolahtaa. Ensiksi voisi kävellä muina miehinä koko rivin läpi ja katsastaa sopivan oloista tyyppiä ja kun/jos semmosen löytää, niin voishan sitä ensteks yksinkertaisesti Kompastua nenälleen ja voivotellen kömpiä ylös ja todeta, miten siima on takkuuntunut sellaiseen kuntoon, että kuka tahansa asiaan perehtymätön siimanselvittäjätär kräpsyttelisi epätoivoissaan Lorealin maskaralla maalattuja ripsiään. Kräpsytysten jälkeen voisi pistää suuvärkki oon muotoiseksi ja tokaista hennolla äänellä: -Ooh
        Luulen, että miehelle tulisi oitis tarve auttaa tätä epäonnista naista.


    • Saatan edustaa aika pientä miesjoukkoa, lieneeköhän tämmösiä erakkoja juurikaan muita. Jos nyt yleensä olisin etsittävissä, minut voisi löytää lähinnä vain töistä, kaupasta tai kotoa, jos kerran se netti ei käy. Eli piilossa pysyisin, useimmille. Niin, ja sitten tietysti koiran talutushihnan toisesta päästä.
      Ja jos joku sattuisi löytämäänkin, pitäisi löytäjänkin olla vähän tällainen erakkoluonne.

      Mutta, olemalla aktiivinen kumppaninhan voi löytää ihan mistä tahansa, vaikka kaupan kassajonosta, tai sieltä lenkkipolulta, jos tuuri käy.

      • Eikös tuo koira useinkin ole hyvä tapa tutustua ihmisiin.
        Ite en oo koskaan koiraa omistanut, mutta kuullu että helposti jutun juurta siitä tulee..
        Samaa ajattelen, että melkein missä tahansa voi tavata.

        Sori aloittajalle, kun laitoin tähän väliin.. mutta kuulin koiran haukuntaa ;))


      • Sibone kirjoitti:

        Eikös tuo koira useinkin ole hyvä tapa tutustua ihmisiin.
        Ite en oo koskaan koiraa omistanut, mutta kuullu että helposti jutun juurta siitä tulee..
        Samaa ajattelen, että melkein missä tahansa voi tavata.

        Sori aloittajalle, kun laitoin tähän väliin.. mutta kuulin koiran haukuntaa ;))

        Kyllähän koiran kanssa lenkkeillessä helposti joutuu/pääsee juttusille ennestään tuntemattomienkin ihmisten kanssa. Riippuu toki koiristakin, miten ne suhtautuvat toisiinsa. Mutta kaikki koiranomistajat eivät toki antaudu juttusille. Toisilla se liittyy koiran koulutukseen, vastaan tulevat koirat sivuutetaan niitä huomioimatta.

        Vielä kaupungissa asuessani varmaankin koiran kanssa tutustuin muutamassa vuodessa useampiin ihmisiin kuin muutoin koko elämäni aikana, jos ei kouluja, armeijaa ja työpaikkaa lasketa.
        Ja tämän nykyisen, ainutlaatuisen persoonan kanssa vielä enemmän kuin edellisen, "tavallisen merkkikoiran" kanssa.
        Eli koira antaa ihan merkittävän mahdollisuuden jopa kumppaninkin löytämiseen sellaisille ihmisille, jotka muutoin tapaavat vähän uusia ihmisiä. Ehkä tosin helpommin miehelle kuin naiselle. En tiedä, mutta luulisin, että yksinäinen koiranomistaja on useammin nainen kuin mies.


      • miehen +/-50
        mies-vm56 kirjoitti:

        Kyllähän koiran kanssa lenkkeillessä helposti joutuu/pääsee juttusille ennestään tuntemattomienkin ihmisten kanssa. Riippuu toki koiristakin, miten ne suhtautuvat toisiinsa. Mutta kaikki koiranomistajat eivät toki antaudu juttusille. Toisilla se liittyy koiran koulutukseen, vastaan tulevat koirat sivuutetaan niitä huomioimatta.

        Vielä kaupungissa asuessani varmaankin koiran kanssa tutustuin muutamassa vuodessa useampiin ihmisiin kuin muutoin koko elämäni aikana, jos ei kouluja, armeijaa ja työpaikkaa lasketa.
        Ja tämän nykyisen, ainutlaatuisen persoonan kanssa vielä enemmän kuin edellisen, "tavallisen merkkikoiran" kanssa.
        Eli koira antaa ihan merkittävän mahdollisuuden jopa kumppaninkin löytämiseen sellaisille ihmisille, jotka muutoin tapaavat vähän uusia ihmisiä. Ehkä tosin helpommin miehelle kuin naiselle. En tiedä, mutta luulisin, että yksinäinen koiranomistaja on useammin nainen kuin mies.

        eläimet on ihania, mutta koirapuistoon on hankala mennä ilman koiraa :( eikä koiran hankinta ole tällä hetkellä mitenkään järkevää.


      • erakkotar

        Erakko naisiakin on olemassa !!! Tässä yksi sellainen.
        puuhastelen mummonmökkini puutarhassa ja kalastelen merenrannalla, kuljeskelen metsässä, marjastan sienestän, harrastan uintia, eli käyn hallilla
        joka viikko, omistan 3 koiraa, eikä näissä piireissä juuri ihmisiin törmää, varsinkin kun asun keskellä "ei mittää".
        kaupassa 10 km matkaa käyn n. kerran viikossa, ja viihdyn erinomaisesti.
        näissä menopaikoista ei juuri miestä löydä, kun osaan tuota virveliäkin käyttää, ei tule edes kukaan opastamaan kalastusreissuilla.
        Pitäiskö vaihtaa perhokalastukseen??? :)


      • miehen +/-50 kirjoitti:

        eläimet on ihania, mutta koirapuistoon on hankala mennä ilman koiraa :( eikä koiran hankinta ole tällä hetkellä mitenkään järkevää.

        Mutta sen verran täydennän että kissoja vältä, ne toimivat käytännössä mieskarkottimena.


      • meriläinen**
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Mutta sen verran täydennän että kissoja vältä, ne toimivat käytännössä mieskarkottimena.

        Höpö höpö :))
        Miehet ja kissat on ihania.
        Mikään ei saa minua sulamaan niin kun iso mies jolla on kissa sylissä.
        Eli sorruit nyt yleistykseen.


      • Heikunkeikku
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Mutta sen verran täydennän että kissoja vältä, ne toimivat käytännössä mieskarkottimena.

        Monet miehet pitävät kissoista. Mitäs vikaa kissulaisissa on?

        Eihän sitä "miesmetsään" lähdetä kissi kainalos. Aattele, jos kissavihaajamies törmää ihastuttavaan naiseen, hän keskustelee innoissaan ja huomaa, miteen sopivan kolahtava tyyppi tämä nainen on. Kaiken kukkuraksi, kuin kermavaahtona kaakun päällä, nainen on mitä sulosointuisimman näköinen. Vaikka kuinka mies yrittääkin toppuutella ittiään, ettei Vaan ihastuisi naiseen, niin minkäs hää teköö, ku taikasauva knopahuttaa pääknuppiin ja mies huomaa auttamattomasti, että tossa on mun naiseni, ah.

        Vähäkö siistii, ku muutamien tapaamiskertojen jälkeen nainen rohkenee pyytää miestä luokseen. Yhdessä tallustelevat naisen kotiin ja kun ulko-ovi vetästään sivuun, niin pörröinen suloisuuskissi istuu eteisen laattialla.

        Mies on kauhuissaan
        -Ja Helevetti, nyt sääää pilasit kaiken. Stana, että tämmönen karkotinko täälä mojuu.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Monet miehet pitävät kissoista. Mitäs vikaa kissulaisissa on?

        Eihän sitä "miesmetsään" lähdetä kissi kainalos. Aattele, jos kissavihaajamies törmää ihastuttavaan naiseen, hän keskustelee innoissaan ja huomaa, miteen sopivan kolahtava tyyppi tämä nainen on. Kaiken kukkuraksi, kuin kermavaahtona kaakun päällä, nainen on mitä sulosointuisimman näköinen. Vaikka kuinka mies yrittääkin toppuutella ittiään, ettei Vaan ihastuisi naiseen, niin minkäs hää teköö, ku taikasauva knopahuttaa pääknuppiin ja mies huomaa auttamattomasti, että tossa on mun naiseni, ah.

        Vähäkö siistii, ku muutamien tapaamiskertojen jälkeen nainen rohkenee pyytää miestä luokseen. Yhdessä tallustelevat naisen kotiin ja kun ulko-ovi vetästään sivuun, niin pörröinen suloisuuskissi istuu eteisen laattialla.

        Mies on kauhuissaan
        -Ja Helevetti, nyt sääää pilasit kaiken. Stana, että tämmönen karkotinko täälä mojuu.

        Noo, karkeistaen noin on käynyt kyllä kohdallani, tosin en sitä nyt noin suoraan sanonut, lopetin vain tapailemiset muihin kiireisiin tms vedoten...

        Mutta, luulen etten aivan ainoa tässä asiassa ole...


      • meriläinen** kirjoitti:

        Höpö höpö :))
        Miehet ja kissat on ihania.
        Mikään ei saa minua sulamaan niin kun iso mies jolla on kissa sylissä.
        Eli sorruit nyt yleistykseen.

        Noo, hyvä on, vastasin vain omasta puolestani, mun ajatteluni on putkiaivoajattelua, kuten koiran. Mutta monet tuntemani miehet joilla on kissa tai kissoja etsivät mieluummin miesseuraa...


      • Meriläinen
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Noo, hyvä on, vastasin vain omasta puolestani, mun ajatteluni on putkiaivoajattelua, kuten koiran. Mutta monet tuntemani miehet joilla on kissa tai kissoja etsivät mieluummin miesseuraa...

        jaa ja kun minä olen pitänyt itseäni ihan naisellisena naisena, ja mulla on kyllä ollut useampikin suhde joilla on kissa ollut itsellään.
        Hmmm, olisivatkohan sitten eläneet kaapissa :))))))


      • Heikunkeikku
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Noo, karkeistaen noin on käynyt kyllä kohdallani, tosin en sitä nyt noin suoraan sanonut, lopetin vain tapailemiset muihin kiireisiin tms vedoten...

        Mutta, luulen etten aivan ainoa tässä asiassa ole...

        Luulen minäkin, että et ole aivan ainoa kissavihaaja.
        Eikä siinä mitään, kuka mistäkin tykkää.

        Minä tykkään kissoista. Niin ja koirista. Niin ja kaikista muistakin karvaturreista. Niin ja linnuista. Hurjan kamalan Ihania asioita noi tommoset. Luontokin levittäytyy moninaisena, vaikka mihin päin katseensa kääntäis.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Luulen minäkin, että et ole aivan ainoa kissavihaaja.
        Eikä siinä mitään, kuka mistäkin tykkää.

        Minä tykkään kissoista. Niin ja koirista. Niin ja kaikista muistakin karvaturreista. Niin ja linnuista. Hurjan kamalan Ihania asioita noi tommoset. Luontokin levittäytyy moninaisena, vaikka mihin päin katseensa kääntäis.

        Niin, en nyt ole oikeastaan kissanvihaaja, ne kyllä pitävät minusta kuten monet muutkin eläimet. Ja olihan siinä jutustelun lopettamisessa muutakin, vaikkapa että en siedä sitten yhtään tupakansavua ja kyseessä oli ketjupolttaja...

        Mutta kissat ovat yleensä osoitus sellaisesta elämänmuodosta joka ei oikein tavoilleni sovi, koiraihmiset ovat selkeästi ulkoilmaihmisiä, reippailijoita ja seurallisia touhuajia. Kissaihmiset istuvat kotona telkkarin ääressä tai muuta värkäten ja katselevat siellä kissansa/kissojensa touhuja...


      • Meriläinen kirjoitti:

        jaa ja kun minä olen pitänyt itseäni ihan naisellisena naisena, ja mulla on kyllä ollut useampikin suhde joilla on kissa ollut itsellään.
        Hmmm, olisivatkohan sitten eläneet kaapissa :))))))

        Heh, no, pieni provo, mutta putkiaivot rimmaavat paremmin koiraan, se toiminta, se toiminta...


      • Heikunkeikku
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Niin, en nyt ole oikeastaan kissanvihaaja, ne kyllä pitävät minusta kuten monet muutkin eläimet. Ja olihan siinä jutustelun lopettamisessa muutakin, vaikkapa että en siedä sitten yhtään tupakansavua ja kyseessä oli ketjupolttaja...

        Mutta kissat ovat yleensä osoitus sellaisesta elämänmuodosta joka ei oikein tavoilleni sovi, koiraihmiset ovat selkeästi ulkoilmaihmisiä, reippailijoita ja seurallisia touhuajia. Kissaihmiset istuvat kotona telkkarin ääressä tai muuta värkäten ja katselevat siellä kissansa/kissojensa touhuja...

        Mitähän tässä nyt kirjoittaisin. Onneksi sormet eivät osaa Huokailla, kirjotus ei onnistuisi.
        Suuren suuri Huokaus putkahti suusta, kun tulit Taas yleistäneeksi ja niputettua ihmiSIÄ. KissaihmiSET ovat sellaisia ja sellaisia.... Noh, en nyt ala saivartelemaan, koska ei yhtään huvita.

        Minulla(perheelläni) on aina ollut koira tai koiria ja myös kissa tai kissoja. Viimeinen koira kuoli vanhuuteen mieheni kuoleman jälkeen. Uutta koiraa en ole ottanut, enkä ota, koska mielestäni minä ja koira emme muodostaisi tarpeeksi suurta "laumaa" ja arvelen, että koira ei olisi onnellinen vain minun kanssani. Se joutuisi olemaan liian paljon yksin, kun olen töissä ja sen semmosta, että kävisi surku, kun reppana odottelisi minua kotiin.

        Minulla on kaksi kissaa. On hyvä kun niitä on juuri kaksi, koska heistä on seuraa toisilleen. Kissat ovat niin eri luontoisia, kuin koirat, eivätkä kaipaa isäntää/emäntää sillä tavalla, kuin koirat.

        Niputit kissaihmiset yhteen nippuun. Toki se harmittaa, koska niputit myös minut samaan läjään. Minä en istu telkkarin ääressä, koska minulla ei edes ole televisiota. Olen ehdottomasti ulkoilmaihminen, aina ollut ja tulen olemaan. Ystäväni kutsuisivat minua Reippailijaksi ja myös urheilijaksi ja täten voinen sen itsekin sanoa. Jos värkkäilen jotakin, värkkäykset ovat sitä laatua, että se on värkättävä tarpeellisuuden vuoksi.

        Olisi kovin ikävää, jos tapaisin sellaisen ihmisen, jolla on Valmiiksi mielikuva jostakin kissa/koira/tai mitä vaan-ihmisestä ja kun mainitsisin, että minulla on kaksi kissaa, niin hän Tietäisi, että Jahas tuo on nyt sitten sellainen ja sellainen ihminen. Hän menisi ajatuksissaan perin suuresti metsään.

        Toinen harmittava asia, joihin olen törmännyt(ei toki sinun taholtasi), että pianonsoittaja on Vain plimputtelija, joka EI osaa mitään muuta kuin pikkusen plimpahutella.

        Suo anteeksi pitkä vastaukseni. Olen toivoton. Kykenemätön suorastaan, mitä tulee lyhyisiin vastauksiin.

        Harmittaa vaan suuresti, että niputtelet. Olkaamme iloisia, että emme tunne toisiamme livessä. Eikö olisi kammottavaa, kun jatkuvalla syötöllä takertuilisin sanomisiisi. Minä TAHDON olla sellainen, joka on vain ja ainoastaan Omassa "kuoressaan", enkä missään yleisessä Nipussa.

        Amen.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Mitähän tässä nyt kirjoittaisin. Onneksi sormet eivät osaa Huokailla, kirjotus ei onnistuisi.
        Suuren suuri Huokaus putkahti suusta, kun tulit Taas yleistäneeksi ja niputettua ihmiSIÄ. KissaihmiSET ovat sellaisia ja sellaisia.... Noh, en nyt ala saivartelemaan, koska ei yhtään huvita.

        Minulla(perheelläni) on aina ollut koira tai koiria ja myös kissa tai kissoja. Viimeinen koira kuoli vanhuuteen mieheni kuoleman jälkeen. Uutta koiraa en ole ottanut, enkä ota, koska mielestäni minä ja koira emme muodostaisi tarpeeksi suurta "laumaa" ja arvelen, että koira ei olisi onnellinen vain minun kanssani. Se joutuisi olemaan liian paljon yksin, kun olen töissä ja sen semmosta, että kävisi surku, kun reppana odottelisi minua kotiin.

        Minulla on kaksi kissaa. On hyvä kun niitä on juuri kaksi, koska heistä on seuraa toisilleen. Kissat ovat niin eri luontoisia, kuin koirat, eivätkä kaipaa isäntää/emäntää sillä tavalla, kuin koirat.

        Niputit kissaihmiset yhteen nippuun. Toki se harmittaa, koska niputit myös minut samaan läjään. Minä en istu telkkarin ääressä, koska minulla ei edes ole televisiota. Olen ehdottomasti ulkoilmaihminen, aina ollut ja tulen olemaan. Ystäväni kutsuisivat minua Reippailijaksi ja myös urheilijaksi ja täten voinen sen itsekin sanoa. Jos värkkäilen jotakin, värkkäykset ovat sitä laatua, että se on värkättävä tarpeellisuuden vuoksi.

        Olisi kovin ikävää, jos tapaisin sellaisen ihmisen, jolla on Valmiiksi mielikuva jostakin kissa/koira/tai mitä vaan-ihmisestä ja kun mainitsisin, että minulla on kaksi kissaa, niin hän Tietäisi, että Jahas tuo on nyt sitten sellainen ja sellainen ihminen. Hän menisi ajatuksissaan perin suuresti metsään.

        Toinen harmittava asia, joihin olen törmännyt(ei toki sinun taholtasi), että pianonsoittaja on Vain plimputtelija, joka EI osaa mitään muuta kuin pikkusen plimpahutella.

        Suo anteeksi pitkä vastaukseni. Olen toivoton. Kykenemätön suorastaan, mitä tulee lyhyisiin vastauksiin.

        Harmittaa vaan suuresti, että niputtelet. Olkaamme iloisia, että emme tunne toisiamme livessä. Eikö olisi kammottavaa, kun jatkuvalla syötöllä takertuilisin sanomisiisi. Minä TAHDON olla sellainen, joka on vain ja ainoastaan Omassa "kuoressaan", enkä missään yleisessä Nipussa.

        Amen.

        Se sana 'yleensä' oli siinä edellisessä lauseessa. Tämä on valitettavasti vain sitä omaa elämänkokemustani jolla ei ole näköjään mitään arvoa kenenkään mielestä. Minä nyt vain olen sellaisen elämän elänyt ja paha tässä kuusikymppisenä on uudelleenkaan syntyä, äiti kun on ollut kuolleena jo kolmatta vuosikymmentä...


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        Se sana 'yleensä' oli siinä edellisessä lauseessa. Tämä on valitettavasti vain sitä omaa elämänkokemustani jolla ei ole näköjään mitään arvoa kenenkään mielestä. Minä nyt vain olen sellaisen elämän elänyt ja paha tässä kuusikymppisenä on uudelleenkaan syntyä, äiti kun on ollut kuolleena jo kolmatta vuosikymmentä...

        ... ja sen verran tarkennusta että tuossa tapauksessani tämä elämäntapaero oli kyllä käynyt jo selväksi muutenkin kuin vain tämän kissan todistuksella....


      • erakkotar kirjoitti:

        Erakko naisiakin on olemassa !!! Tässä yksi sellainen.
        puuhastelen mummonmökkini puutarhassa ja kalastelen merenrannalla, kuljeskelen metsässä, marjastan sienestän, harrastan uintia, eli käyn hallilla
        joka viikko, omistan 3 koiraa, eikä näissä piireissä juuri ihmisiin törmää, varsinkin kun asun keskellä "ei mittää".
        kaupassa 10 km matkaa käyn n. kerran viikossa, ja viihdyn erinomaisesti.
        näissä menopaikoista ei juuri miestä löydä, kun osaan tuota virveliäkin käyttää, ei tule edes kukaan opastamaan kalastusreissuilla.
        Pitäiskö vaihtaa perhokalastukseen??? :)

        Ihan varmasti on olemassa, enemmänkin kuin yksi. Tuo puolisko ainakin alkaa pikku hiljaa olla toinen.

        Meikäläisellä ne harrastuksetkin tahtoo olla tällä samalla tontilla. Mustikatkin on istutettu pensaaksi pihaan.

        On tässä sentään kauppa, pankki, parturi ja terveyskeskus kolmen kilometrin päässä. Jos kuuden kilometrin lenkin tekee koiran kanssa, saattaa silloin tällöin jopa törmätä toiseen lenkittäjään. Mutta kotona on se rauha ja hiljaisuus, josta olin 30 vuotta haaveillut.

        Hieman haiskahti siltä, että erakotarkin kuitenkin kaipaisi kaveria sitä erakkoelämää jakamaan. Jos näin, niin toivotaan, että vaikka sopiva yksinäinen kulkukauppias sattuisi käymään, jos ei sitä perhokalastukseen sopivaa koskeakaan satu olemaan lähistöllä;)


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        ... ja sen verran tarkennusta että tuossa tapauksessani tämä elämäntapaero oli kyllä käynyt jo selväksi muutenkin kuin vain tämän kissan todistuksella....

        Ja edelleen niille uuslukutaidottomille jotka eivät tuota aiempaa ymmärtäneet:

        Teen omat ratkaisuni omien kokemusteni perusteella tästä eteenkin päin. Kiitokset neuvoista, mutta jos päätökset koskevat yksin minua, käytän niihin sitä tietoa mihin itse luotan.


      • lukijaa**
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Ja edelleen niille uuslukutaidottomille jotka eivät tuota aiempaa ymmärtäneet:

        Teen omat ratkaisuni omien kokemusteni perusteella tästä eteenkin päin. Kiitokset neuvoista, mutta jos päätökset koskevat yksin minua, käytän niihin sitä tietoa mihin itse luotan.

        Tää koko kissakeskustelu on yleistämistä sun kohdallas, alkaen lauseesta että kissat toimii käytännössä mieskarkottimena.
        Sen jälkeen onkin sitten selitystä selitysten perään.

        Nyt alkoi taas pelottamaan :))
        No nyt saat selitellä ja puolustella ihan rauhassa mun puolesta.
        En tule enää häiritsemään arvon herraa.


      • lukijaa** kirjoitti:

        Tää koko kissakeskustelu on yleistämistä sun kohdallas, alkaen lauseesta että kissat toimii käytännössä mieskarkottimena.
        Sen jälkeen onkin sitten selitystä selitysten perään.

        Nyt alkoi taas pelottamaan :))
        No nyt saat selitellä ja puolustella ihan rauhassa mun puolesta.
        En tule enää häiritsemään arvon herraa.

        Taidat olla vielä tyhmempi kuin mitä esität.

        Että minulla ei ole enää oikeutta tehdä omaa elämääni koskevia päätöksiä...


    • Rattus sp

      Miksi etsiä miehiä kun mukavia tyttöjä löytyy paljon helpommin? :)

      • Rattus sp.

        Tämä meni jo sinulta todella asiattomaksi käytökseksi. Jos sinulla on taipumusta harrastaa saman sukupuolen kanssa suhteita, niin se ei tarkoita sitä, että muilla olisi. Käytä vain rohkeasti omia nimimerkkejäsi. Älä muiden. Kuvotat minua.


      • Putkivalo

        Tämä viesti on törkeä. Jos syyttelet muita siitä että kiusaavat sua, niin mitähän sä harrastat??

        Me tiedetään sut. Tarpeen vaatiessa marssin oikean Rattuksen kanssa sinne minne ehkä olisi pitänyt marssia jo aikaa sitten. Jätä hänet rauhaan.

        En yleensä uhkaile, mutta sun käytös.... argh.


      • ihmettelee?
        Putkivalo kirjoitti:

        Tämä viesti on törkeä. Jos syyttelet muita siitä että kiusaavat sua, niin mitähän sä harrastat??

        Me tiedetään sut. Tarpeen vaatiessa marssin oikean Rattuksen kanssa sinne minne ehkä olisi pitänyt marssia jo aikaa sitten. Jätä hänet rauhaan.

        En yleensä uhkaile, mutta sun käytös.... argh.

        Ootsä joteski mustis tai jotai?


      • Putkivalo
        ihmettelee? kirjoitti:

        Ootsä joteski mustis tai jotai?

        Kui?


    • Pyysit kommentteja miehiltä, mutta uskaltauduin kuitenkin ihan oman kokemuksen pohjalta vastaamaan. Saat hyviä neuvoja harrastuksista ym mutta ne ovat ihan pieleen! Itse en harrasta ravintoloita mutta käyn kursseilla ja näyttelyissä ja konserteissa. Menin taannoin pyöränhuoltokurssille oppiakseni huoltamaan pyöräni ja siellä heti ensimmäisenä päivänä yksi naisosallistuja kommentoi että mitä ihmettä? Kurssilla oli vain naisia ja hän oli pettynyt ;) Luuli että olisi miesvoittoinen paikka ja siellä tärppäisi ;) Eronneet ja leskeksi jääneet työkaverini ja tuttuni ovat suurin osa löytäneet nopeasti uuden kumppanin ja käymällä "kapakoissa"! Siis tämä on aivan puppua nämä netti ym puheet harrastuksista :) Joskus olen jopa hämmästynyt nopeudesta jolla yksinäiseksi jääneelle tutulle kumppani on löytynyt kapakasta, mutta jos tulee onnelliseksi niin miksi kadehtia. Kun mies on "viihteellä" ja rentoutunut niin hän ottaa kontaktia ja siitä se alkaa, olen huomannut. Itse olen sen verran ujo etten osaa tehdä itseäni tykö ja vierastan ravintoloita ja vuosia olen ollut ilman kumppania. Nettitreffejä olen kokeillut ja kirjoitellut ja kirjoitellut, mutta tuloksetta ja koska en viihdy ravintoloissa niin antaa olla ;) Siis neuvoni on että unohdat kaikki pelot ja suuntaat kapakkaan ja mies löytyy!

      • Heh, kun nyt niitä harrastuksia itse suosittelin, mietin mikä tuossa tapauksessasi meni pieleen. Ja kai se siinä on että nuo kansanopisto-työväenopisto- ja iltakoulukurssit ovat tyypillisesti naisten harrastus. Miehet löytyvät sieltä itse toiminnasta, eivät teoriakursseilta.


      • miehen +/-50

        epäilenpä, että amigurumi on oikeassa :(
        Yksin on vaan niin vaikea lähteä "kapakkaan" ja kun viimevuosilta on asiasta sangen vähän kokemustakaan, en haluaisi joutua keskelle teinidiscoa... Lähipubin tarjonta lie melko samanlaista jokapaikassa, joten sen ymmätänevät kaikki, että potentiaalisen kumppanin löytyminen sieltä on melko toivotonta.

        PKS sinkkumiehet voisivatkin vinkkailla, missä käyvät sen olusensa juomassa?


      • miehen +/-50 kirjoitti:

        epäilenpä, että amigurumi on oikeassa :(
        Yksin on vaan niin vaikea lähteä "kapakkaan" ja kun viimevuosilta on asiasta sangen vähän kokemustakaan, en haluaisi joutua keskelle teinidiscoa... Lähipubin tarjonta lie melko samanlaista jokapaikassa, joten sen ymmätänevät kaikki, että potentiaalisen kumppanin löytyminen sieltä on melko toivotonta.

        PKS sinkkumiehet voisivatkin vinkkailla, missä käyvät sen olusensa juomassa?

        Samaa mieltä minäkin. Baarista se näppärimmin löytyy, jos on löytyäkseen.
        Tämä on minunkin kokemukseni.
        Ei ehkä kannata mennä mihinkään paikalliseen lähiötyyppiseen kuppilaan. Niissäkin kyllä on seuraa tarjolla, runsaasti onkin, mutta luultavasti ei ihan sitä, mitä etsit (kokemus puhuu taas).
        Yritä erilaisia paikkoja. Miten olisi esimerkiksi pieni viinilasilla poikkeaminen jossain keskustan baarissa tai terassilla perjantaisen tai lauantaisen shoppailukierroksen päätteeksi? Eihän sinun tietenkään oikeasti tarvitse shoppailla kuin sinkkuelämätytöt. Joulun seutuun voi käydä glögillä ostosten lomassa. Ei vaikuta siltä, että istuisit kapakoissa jatkuvasti. Kesällä voi piipahtaa terassilla, joista näkee jo ulospäin, millaista väkeä niillä istuu. Piipahdus saattaa venähtää mukavasti, enkä nyt tarkoita kännäämistä.
        Entäs muutaman päivän matka vaikka tuonne etelänaapuriin, vähän kauemmas kuin pääkaupunkiin? Siellä liikkuu paljon suomalaismiehiäkin, eivätkä ne kaikki ole parisuhteessa tai sitten pelkkää seksiseuraa vailla. Joku kylpylä esim? Taidanpa kokeilla itsekin!


      • kapakoista löytyy

        Juu,,, juu kapakoista kyllä löytyy seuraa vaikka pinoon pistäisi, mutta minkälaista seuraa????
        usein eronneita, ja just sen kapakoissa käynnin takia, kenties alkoholisoituneita
        rahattomia ressukoita.
        Etsija varmaan tahtoisi löytää "miehen" eikä mitään viinankuluttamaa maksakirroosia , vai eikö?


    • Vastaan, vaikka en olekaan mies.

      Tuntuu olevan vallalla käsitys, että mene kursseille, sieltä se mies löytyy. Ystäväni ovat yrittäneet - ja pettyneet. Lavatansseja kannattaa kokeilla, mutta lavatanssikurssilla pitää olla oma partneri mukana. Ylipäätään tanssipaikat ovat toimineet kumppanin haussa paremmin kuin pubit.

      Muutama ystävätär alkoi harrastaa karaokea ja kiertelevät laulamassa välillä vähän kauempanakin kotoaan. Ovat saaneet paljon uusia ystäviä. Ja toiselle löytyi mieskin laulamalla.

      Ja omakohtaisia havaintoja... nettikin toimii hyvänä tutustumisalustana =D

    • verditti

      Kalervo Palsan näyttelyt on satavarma paikka. Kymmenen vuotta sitten Kiasmassa ripustautui iso ja tumma (kaksi tärkeää ominaisuutta) rinnalleni laukomaan suorasukaisuuksia. Suhteemme on jatkunut epäsäännöllisenä, mutta taitellisesti täysipainoisena näihin päiviin.
      Tekis taaskin mieli Palsan kuvia tiiraamaan!

      • murrmurrmurre

        jos sulla on lahke vähä huonosti niin onko pohke hyvin?


    • Tule Essolle tankkaamaan!

      Jos kaipaat miesten ihailua, niin Sinun kannattaa tulla Essolle tankkaamaan autoasi. Jos käsittelet hieman epävarmasti polttoainepistoolia, niin ihan taatusti joku kohtelias essolainen tulee avustamaan Sinua. Jos auttamisvuorossa sattuu olemaan Seksi-Sulo, niin hän saattaa ehdottaa myös tiettyjä jatkotoimenpiteitä tankkauksen jälkeen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      60
      3639
    2. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      43
      3546
    3. Jos vedetään mutkat suoraksi?

      Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar
      Sinkut
      106
      2811
    4. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      46
      2546
    5. Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia

      Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.
      Maailman menoa
      54
      1973
    6. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      15
      1629
    7. Miten must tuntuu

      et sä ajattelet mua just nyt
      Ikävä
      32
      1493
    8. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      21
      1469
    9. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      106
      1317
    10. Kun et vain tajua että

      sua lähestytään feikkiprofiililla :D Hanki aivot :D m-n
      Ikävä
      180
      1251
    Aihe