Joskus kun alkaa näyttää siltä että kaikki on liian hyvää ollakseen totta, niin se on juuri niin. Kun joku ihminen kolahtaa oikein kunnolla, niin saattaa mennä ajatuksissaan ja toiveissaan vähän liiankin pitkälle. Hetken ajan tuntee olevansa tälle ihmiselle yhtä erityinen kuin hän on sinulle. Kun on tekemisissä sellaisten asioiden kanssa jotka ovat itsellekin uusia ja kipeitä, niin elämä on kuin trapetsilla taiteilua ilman turvaverkkoa. Hivuttaudut varovasti ja vakaasti kohti päämäärää ja pelkäät koko ajan loukkautuvasi vakavasti. Enemmän kuin mitään muuta olisin halunnut tämän ihmisen itselleni omaksi, en mitään ylimääräistä siinä mukana. Olisin halunnut olla vain kahden vaikka vain yhden illan. Olisin halunnut halata ennen kuin erotaan. Mutta aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, tai joskus olet ehkä vain käsittänyt kaiken aivan väärin. Virheistä opimme, ehkä.
-Kipua-
hymyilin
18542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voisi olla mun kirjottama. Jälkeenpäin mietin ettei olis kannattanu kertoa tunteistaan. Pelkään että hän hyväksikäyttää nyt niitä jotenkin. Paha olo ollu jo viikkoja.
Taustoja tuntematta voisin väittää että esim. nainen-nainen asetelma on paljon monimutkaisempi kuin mies-nainen. Nainen osaa kehua naista, mutta myös satuttaa todella kipeästi välinpitämättömyydellään niin halutessaan. Itselläni vuosia sitten ensimmäinen naiskokemus kaatui siihen että kun uskaltauduin antamaan vastakaikua, hän ilmeisesti kyllästyi. Olin vain jokin hurahdus/ hairahdus hänen elämässään.
Rakkaus voi kyllä joskus sumentaa järjen. Luulee löytäneensä sen ns. sielunkumppanin ja sitten huomaaki,, että ihan samanlainen pintaliitäjä sekin vaan oli. Pätee miehiin ja naisiin. Sitä lässytystä kun tarpeeks kuuntelee niin aikaslailla kyynikoks tulee.
Meitä riittää. Se että toinenkin väittää tykkäävänsä ei kerro vielä yhtään mitään. Pahimmillaan toinen voi pyörittää ns."ex-puolisoaankin" kuviossa ja hakee vain lohtua ja jännitystä toisesta naisesta. Luulen että näissä jutuissa pudotus on vielä suurempi kuin heterosuhteissa, koska jo pelkän identiteetin myöntäminen on vaatinut kovan työn. Saati sitten rakkauteen heittäytyminen.
Onhan vielä aikaa. Ei pidä luovuttaa. Ei tarvitse kasata paineita, joita ei ole. Täytyy luottaa. Puhua hetkellä sopivalla, ei missä ja milloin tahansa. Puhelin käteen ja vielä ulos tai sisään.
Sitä samaa täälläkin. Luulin että jotain kivaa alkaisi nyt tapahtua niin mitä vi****?? Hän lähti sanaakaan sanomatta. Kaikille muille toivotellut kaikenlaista, mutta minä en ollut edes sen arvoinen. Haistakoon mun puolesta ihan mitä haluaa. En muista milloin olisin ollut näin pihalla ja petetty? En enää koskaan tässä maailmassa luota mihinkään. Otan itselleni jonkun kulissimiehen ja jatkan elämääni joka on täyttä pa**** ja h*******ä jo valmiiksi.
Pakko kaivaa tää ketju esiin, kun taas sama juttu. Sattumalta törmättiin nyt vkl:na. Hänkin oli odottanut tapaamistani, mutta oho! Taas tuli pettymys. Olen kuin ilmaa hänelle. Eipä tässä muute kuin voi v****. Toivon ettei enää nähdä.
ehkä sen takia, että sinä olit vaikein hyvästellä. Enkä sitä halunnutkaan tehdä. Olisin halunnut halata, mutta en uskaltanut, kun oli muita läsnä. Tunteet ovat molemminpuoliset, en vain osannut niitä tuoda esille. Ota yhteyttä, niin tavataan!
Suurin rakkauden osoitus on kirjoittaa täällä netissä hänelle moisia :(. Häpeä raukka!
Itse tulin juurikin siihen lopputulokseen, että turha haikailla perään, kun en hänelle mitään merkinnytkään koskaan. Olisihan se kiva ajatella että olen väärässä, mutta totuutta on turha pakoilla. En halunnut hänelle kaveriksi, koska silloin olisin pettänyt myös itseni.
Huh huh, aika suoraa tekstiä monelta. No ehkä ketju tuli tarpeeseen. Itse olen hämmentynyt, mutta ei kai lopullisesti kannata vielä toivoaan heittää... vai kannattaako? Se jääköön nähtäväksi. Väsyttävää tämä "piilotykkääminen" on ollut, todella vienyt mehut.
Olen kanssa vastaavanlaisessa tilanteessa, kun sinä. Älä menetä toivoasi vielä. ``Piilotykkääminen`` todellakin vie mehut! Voimia ja jaksamisia sinulle!
Toista vuotta on ``piilotykkääminen`` jatkunut: Tekisin asialle jotain ,jos voisin. Mutta mulla ei ole yhteistietoja.
Täällä jatkunut puolisen vuotta :(
Kuinka kauan olet tuntenut hänet?
Täällä kans. Tolkuttoman ihastunut työkaveriini, perheellisiä kumpikin. Välillä tuntuu et hän välittää ja kun taas avaudun enemmän ja kerron kuinka tykkään, hän loittonee, mielestäni, en tiedä. Ja lomia ennen häipyi hyvästelemättä, vaikka vielä pari tuntia ennen tuntui et oon jotenkin erityinen. Voimat tämä vie ja yöunetkin. Enkä tiedä osaanko olla ystävä vaikka koko ajan parhaani yritän
Täällä kanssa yksi jolle tämä tuottaa helvetin tuskaa. Luulin olevani erityinen, eihän kauniita ja söpöjä sanoja voi jakaa jokaiselle naiselle, eihän voi kehua ja koskettaa niinkuin minua. Vaan kyllä voi. Kun aloin lämmetä enemmän ja enemmän, hän on kylmentynyt. Kauniita sanoja on vähemmän, hempeilyä on vähemmän, flirtti on loppunut, kosketuksetkin vähentyneet... Mun on niin paha olla, rakastan häntä ihan tosissani ja olisin huolinut ne murusetkin. Ei olis tarvinnut tulla kaapista kuin mulle.