Mä oon aika nuori, eikö mulla sen takia oo mahdollisuuttakaan juoda.. Oon mä juonu välillä, mut en paljon ja haluisinkin. Haluisin oman pikku jengin mis on jätkii ja jotain mun hyvii frendei.. Niitten kans voi välil juoda ja pitää hauskaa.. Mut toisaalt jos mul olis se mitä mä haluisin: ihana jätkäfrendi, hyvii kaverit, niin mä en näkis mitään syytä juoda. Mä haluisin juoda pois kaikki murheet ja surut itkee itkut ja nauraa naurut.. Mä tiedän et se ei auttais, mut silti mä sitä niin kovasti haluisin. Mut ei mul olis paikkaakaan missä juoda ja kun mä joisin yksin mä varmaan kuolisin siihen tuskaan kun mä vaan kuvittelisin yksinoloo.. Pää hajoo.. Mä en tiedä mitä tehdä..
Juomisest
Dreamer ƒ
3588
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei kannata uskoo et juominen parantaa kaiken niin minä luulin ja aikani jevin nykyään sekään ei tunnu missään toivoisin kyllä että saisin uusii kaverei joittein kanssa vois puhuu jotain uusiii juttuja tai ees jotain
Kuules pikkuinen, niiden itkujen itkemiseen ei välttämättä juomista tarvita. Itke niitä joskus ihan juomatta, itke ihan kunnolla. Mun käsityksen mukaan on kolme todella fiksua asiaa mitä surullinen voi tehdä: itkeä, puhua ja kirjoittaa. Itke kun itkettää ja niin kauan kuin itkettää, jos sinulla on joku jolle voit itkeä esim. äiti tai kaveri, hyvä, mutta ellei niin itke yksin. Mene rauhalliseen paikkaan, ota talouspaperia mukaan ja sitten vain itke kunnes ei itketä enää. Puhuminen on toinen hyvä juttu, mutta aina ei ole ketään jolle puhua. Äiti on hyvä tässäkin kohtaa, jos teillä vain on sellaiset välit että puhuminen onnistuu. Sitten on ne auttavt puhelimet ja sellaiset, tosin en itse koe niistä kauheasti apua saaneeni. Tai kirjoita. Se on terapeuttista, todella. Älä välitä tuotoksesta, älä välitä mistään, kirjoita vain miltä sinusta juuri sillä hetkellä tuntuu - ja saat sen pois mielestäsi. Tekstistäsi näkee että osaat kyllä.
Juominen sinänsä on kyllä ihan kivaa, mutta se kannattaa opetella tekemään kohtuudella. Joskus on tietysti kiva vetää ihan perskännit, mutta mieti tarkkaan missä seurassa sen teet. Tollasta jengia melkein jokainen varmaan kaipaa, mä oon ainakin kaivannu siitä asti kun aloin juomaan n. 2 v. sitten. Nyt mulla on vähän sen tapainen, vaikka suurin osa mun hyvistä ystävistä ei vieläkään juo. Älä juo yksin, se ei ole kivaa. Jos sinulla on sellaisia kavereita jotka haluavat juoda, juo joskus heidän kanssaan, mutta älä vedä ihan perseitä ellet tiedä että joku porukassa pitää kontrollin (=ei juo ihan kamalasti) ja huolehtii susta tarvittaessa. On myös reilua olla välillä itse se joku. Mutta jos ei ole, siis niitä juovia kavereita... nou hätä. Ei juominen mitenkään niin ihmeellistä ole, että sitä välttämättä täytyisi nuorena kokeilla. Sitten myöhemminkin on vielä hyvin aikaa, uusien kavereiden kanssa. Eikä kannata tunkea väkisin mihinkään porukkaan joka juo, jos ei muuten tunne sopivansa sinne. No, tästä tulikin melkoisen pituinen sepustus, hyvä jos jaksoit edes lukea koko roskan ;) Koita selvitä noista teiniangstivuosista, ne on pirullisia mutta loppuu pikemmin kuin osaat odottaa.
No niin no...Mä yhdyn siihen että murheeseen
juominen on turhaa.Siitä ei varmasti saa kun
vielä pahemman morkkiksen josta seuraa vielä
pahempi ärsytys.Se on taas totta että hyvässä
seurassa juominen on hauskaa, mutta tiedäthän
että alkoholi myös poistaa niitä "kuuluisia"
estoja joita meillä suomalaisilla.Monesta
ihmisestä tulee rennompi,puheliaampi,
seurallisempi,tuteellisempi ja ennenkaikkea
hauskempi muutaman "rohkaisevan" jäkeen.
Joten voi sen muutaman juoda yksinkin jos tuntuu
ettei pysy kasassa enää hetkeäkään, mutta se
on vain se muutama.Perskännit on porukka
luontoisia juttuja, joissa mitataan että kuinka
hyviä sun kaverisi ovat.Itse voin sanoa että
luotan omiini kuin kallioon.Mulla on vissiin
vain käynyt vuosisadan hillo siinä suhteessa
että meillä on niin yhtenäinen ja luotettava
porukka kuin on.Monet jopa sanovat että ystävät
ovat tärkeämpiä kuin tyttö/poika ystävä
jossain suhteessa ja oavt sen myös teoillaan
todistaneet.
Että semmoisia pikkupointteja lisäisin vielä
tuohon muuten täydelliseen raapustukseen.