Älkää ryhtykö uusperheilemään!

Älkää hyvät ihmiset!

Ja lähinnä osoitan tämän varoituksen sanani lapsettomille naisille/miehille! Itse aiemmin lapsettomana uusperheessä eläneenä, ja nykyään toisessa uusperheessä lapsen saaneena, haluaisin nousta barrikadeille ja lähteä huutamaan sanomaani kaikille maailman turuille ja toreille: Säästäkää itsenne siltä helvetiltä, älkääkä koskaan ryhtykö mihinkään vakavampaan ihmisen kanssa, jolla lapsia edellisestä liitosta!

Maailma on pullollaan lapsettomia ihmisiä, joten te lapsettomat: etsikää sellainen, tehkää omat biologiset lapsenne ja tehkää kaikkenne - kääntäkää se viimeinenkin kivi - liittonne ja perheenne pelastamiseksi, älkää antako arjen viedä rakkautta mennessään, pitäkää huolta toisistanne, ottakaa omaa aikaa. Ydinperheilläkin on omat ongelmansa -tästä aina jaksetaan muistuttaa- mutta eivät ne ole mitään uusperheen haasteisiin verrattuna. Oman kokemukseni ja lähipiirini kokemusten sekä näiden palstojen, kirjallisuuden, lehtijuttujen, ihan kaiken perusteella kehoitan miettimään 100 ja vielä toiset 100 kertaa ennenkuin laitatte itsenne likoon.

Minä elän nyt viidettä vuotta uusperheessä, jossa miehelläni on edellisestä liitosta lapsia ja meillä myös yhteinen lapsi. Elämäni on suoraan sanottuna helvettiä, ja koen olevani myös jumissa tässä helvetissä. Miehen ex-vaimo terrorisoi elämäänne vielä tänäkin päivänä, miehen lapset käyttävät äiti-asetta joka päivä kun ovat luonamme (joka toinen viikko), mieheni ja minä riitelemme näiden asioiden vuoksi, ja kaiken tämän paskan keskellä yritän kasvattaa omaa lastani. Ajattelen lähtemistä joka päivä, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. On talolainat, autolainat, yhteinen lapsi. Ja vaikka eroaisinkin, uusperheily tulee olemaan kohtaloni koko loppuelämäni. En koskaan tule saamaan ydinperhettä, eikä lapseni.

Lähdin lapsettomana mukaan tähän hullunmyllyyn, ja niin se on, että näissä uusperhekuvioissa on aina joku, jolla on paha olla. Lapseton huomaa elävänsä vieraiden lasten varjossa, vieraiden lasten ehdoilla, pyörittämässä täysihoitoa vieraille lapsille. Näinhän se menisi vaikka olisi niitä omiakin, mutta omilta lapsilta saisi sen kiitoksen ja rakkauden, mutta nämä vieraat lapset eivät sinusta välitä pätkän vertaa, kuten et itsekään heistä. Ja jos vielä pyöräytätte kuvioon yhteisen lapsen, olette jumissa. Ja pahasti. Vieraat lapset ja perheen ulkopuolinen ex-vaimo tulee LOPPUELÄMÄN vaikuttamaan perheesi asioihin, etkä voi sille mitään.

Tavallisesti myös lapset voivat pahoin näissä kuvioissa. Mieheni ei ole koskaan tätä ongelmaa suostunut myöntämään, vaikka näen, että lapsillakin on vaikeaa. UUSPERHEESSÄ ON AINA JOKU OSAPUOLI, JOKA VOI PAHOIN, PAHIMMASSA TAPAUKSESSA KAIKKI PAITSI SE BIOLOGINEN VANHEMPI, JOKA NIIN KOVASTI TOIVOO KAIKEN TOIMIVAN, ETTÄ SULKEE SILMÄNSÄ TODELLISUUDELTA.

30

2481

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Älä yleistä

      Ihme yleistämistä.
      Jos sinä olet onneton se ei tarkoita että kaikki uusperheeelliset sitä on.

      Sorry, varoituksesi tuli liian myöhään, uusperheilytä kymmenen vuotta ja onnellisempia kuin koskaan

      • XXXcsggagfa

        Höpö höpö et usko itsekkään.. tuota


    • liisukka,

      On tullut kokeiltua, ja sellaista h....ttiä oli, että kokeilemiseksi jäi. Onneksi ei ruvettu yhteisiä lapsia väsäämään, vaikka jonkinlainen vauvakuumeen tapainen (illuusio onnellisesta perheestä) tulikin koettua.

      Miehen tytär vihasi minua kuin ruttoa. Olin kuulemma ällöttävän kiltti, kun yritin olla aikuinen enkä mennyt mukaan hänen riehumiseensa. Loppuaikoina ajattelin, että ei j...lauta, miksi suostun tällaiseen vapaaehtoisesti ja vielä ilmaiseksi. Vähintään palkkaa olisi pitänyt maksaa siitä stressistä ja v..tuksesta.

      Olen edelleen lapseton sinkku, ja sellaisena tulen pysymään. Olen tyytyväinen elämääni, en kaipaa miestä enkä lapsia. Mielestäni parisuhde on katoavaa kansanperinnettä. Toisen naama alkaa kuitenkin ennen pitkää kyllästyttää ja lapset tuo mukanaan loputtoman huolen ja stressin, miksi ihmeessä tavoittelisin jotain sellaista.

    • toisilla toimii:)

      meilläpä on uusperhe ja oikein hyvin menee, kiitos vain!:) niin ja lastakin ruvetaan pian yrittämään =)

    • huhupuhetta et toimi

      Meillä ei toimi, eikä yhdelläkään tuttavalla ja sukulaisellankikaan joilla on. Kaikki ovat pettyneitä mieheen.

      • uskon tuon

        Voi hyvinkin pitää paikkaansa tuo, sillä uusperheissähän ei tavata sitä perheenisä-tyyppiä, joka on henkisesti vahva, perheen pää ja kasvattaja ja joka pitäisi vaimonsa puolia. Ne miehet ovat vielä ydinperheissä.

        Tyypillinen uusioperheen mies on itsekäs. Ahdistuu tavallisista ihmiselämän ongelmista. Häntä ei saa kritisoida turvallisesti, koska hän kokee että liitto on tullut tiensä päähän. Identtiteettikriisistään hän ei koskaan pääse yli.


    • UusERHEen tehnyt

      Ei toimi ei. Varsinkaan siinä vaiheessa kun uusperseen kakarat on täysi-ikäisiä eivätkä älyä lähteä nurkista omilleen... jäädään passattaviksi vaikka omaakin rahaa tienataan, kotiin ei makseta mitään, ei tehdä kotitöitä (valmis ruoka, puhtaat pyykit ja siisti koti kyllä kelpaa) ja vittuillaan vaan kaiken palkaksi. Eikä biologinen vanhempi tee asialle mitään, jatkaa vaan hyysäämistä! Ei tässä "uutena onnena" mitään kunnioitusta nauti kenenkään taholta. Kohta lähden enkä takaisin kaipaa...

      • Sinä ole sairas

        Näin uusikko kiroaa miehen lapset!!! On se hurjaa touhua olla uusikko, kun haukkumalla pitää saada hyväksyntä itseltään.

        Ei sulla oo oiekutta haukkua toisen lapsia ja haukkua heidän tapaa olla. Ihan hyvä että tajuut lähtä, toivottavasti pian.


      • uusperheen lapsi

        Juu minun isäpuoleni syytti minua loisimisesta jo 15v jos en het huomannut tyhjentää tiskikonetta. Olisi pitänyt olla jo ansiotyössä ja tuoda perheeseen rahaa. Ei puhettakaan siitä puolesta, että kun on toisen uusvanhemmaksi tietoisesti ryhtynyt, siinä on myös vastuunsa ja muistaakseni se on vähintään 18 johon saakka on elatusvelvollisuus.


    • Hyviä kirjoituksia

      Kiitos kirjoituksistanne, on hyvä kun vain toisitte enemmän esiin, että se elämän hakeminen ja uuden suhteen kanssa ei todellakaan ole mitään herkkua.

      Liian helposti langetaan ansaab, luullaan että nyt autuus ja onni koittaa, sillä alussahan ollaan kuten teinit, vailla sitä älyä ja järkeä.

      Liian useein uusperheissä lapset kärsivät, kärsite itse, sillä hohtoa on vain hetkinen, sillä arki tulee väistämättä eteen jokaiselle. Inhan ihmisiä, jotka eivät välitä kenestään, nyt ljuuri on ollut puhetta psykopaateista, tuntettomista hyväksikäyttäjistä, luulosairaista. Ne on mahdollisesti omat lapsenne, joita tuhoatte etsimäällä uutta onnea. Yleensä nämä uudet kumppanit ovat joko karanneita tai eronneita ja syystä että etsivät jotakin ikuista nuoruutta, menojalka vipattaa ja lujaa, jo olemassa olevat pienet lapset jätetään joko yksin tai aina lähes tuntemattoman, joskus liian nuoren ymmärtämättön ihmisen hoidettaviksi, ei kanneta vastuuta entisestä elämästä.

      • ````````````````````

        ansaab,
        useein
        kärsite
        Inhan
        ljuuri
        tuntettomista
        ymmärtämättön
        Lissu se vaan jaksaa.......


    • Veli Mustalammas

      Mä luulen, että tuo kärsivä osapuoli uusperheessä on useimmiten pienemmän tulotason omaavan vanhemman lapsi. Ja oon siis elänyt uusperheessä lapsena, tosin se onni ei sitten kovin kauaa kestänyt ja äitini erosi. Perheessämme oli kuitenkin puolisisaruksia, mutta onneksi vain vuoroviikkoina. Muutettuani pois omilleni en voinut enää viettää äidin luona aikaa, jos äitini itse ei ollut paikalla. Ensin sisarukset toivat seurustelukumppaineidensa kanssa jonkin suihkeen eteiseen, kun olin sattumalta kylässä. Sitä näytettiin minulle ja äidille. Jos satuin olemaan äidin luona, kun he halusivat viettää aikaa siellä, he vain tulivat voimakkaasti jollekin hajusteelle haisevien seurustelukumppaneidensa kanssa ja vihjasivat, että minun piti poistua. Ja kännykät pirisi IHAN kokoajan, näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt vaikka kuunnella luurit päällä musiikkia ton kyläilyn ajan. Ja kuten tossa aloituksessa ei munkaan äitini ikina tajunnut yhtään mitään. Näinkin voi uusperheessä käydä.

    • votjakki

      "Älkää hyvät ihmiset" sen kiteytti kaunistelematta. Juuri noin.

    • onneksi omat on ihan

      "Lähdin lapsettomana mukaan tähän hullunmyllyyn, ja niin se on, että näissä uusperhekuvioissa on aina joku, jolla on paha olla."

      Sinun mielestä sinun perhe on hullunmylly??
      Totta, tekaistut kimppaasumiset ovat sitä juuri,
      ydinperhe ei sitä ole, mutta sinun oma valinta, että teit siitähullunmyllyn.

      Lapset säälittää, mutta he eivät osaa valittaa jos ovat pieniä.

      Siksi meillä minä pidin lasten puolta aikanani, enkä laskenut omia rakkaita lapsia moiseen hullunmyllyyn ollenkaan, ja nyt olemme todella onnellisia ja läheisiä lasten kanssa. Mutt mies katuu ja katuu syvästi, mutta myöhäistä on katua.

    • Helppoja valintoja

      Yhteisten pelisääntöjen tekeminen on avain tähän ongelmaan. Poliisi on hyvä keino siihen terrori exään. Lähestymiskiellot on keksitty. Lapset voidaan vaihtaa jonkun kolmannen tahon kautta jos naamat nyppii. Lapseton osapuoli uusperheessä pitää saada myös se määräysvalta toisen lapsiin.

      Kuka V.tun idiootti lähtee mieheksi yh-naiselle joka ensimmäiseksi sanoo että et tule mun lapselle isäksi, olet vain mun mieheni? Eli olet makuuhuoneen lämmike ja taloudellisen tilanteen ylläpitäjä. Ja saat kuunneella sekä uuden naisesi sekä naisen lapsen rutina pystymättä tekemään mitään, paitsi tietysti pakenemaan pois koko suhteesta.

      Jos saman katon alle menen asumaan lapsettomana, pitää minulla olla myös oikeus päätöksiin ja kurin pitämiseen.

    • up

      kun uusperhettä ruvetaan väsäämään niin kaikille, niin lapsille kuin aikuisillekkin, tulee olla selvää että talossa on yhteiset pelisäännöt ja kumpaakin aikuista pitää totella samalla tavalla ja kummallakin on oikeus komentaa lapsia, olivat ne kumman vain. Mutta tässä ei aikuisella/silla saa nousta valta-asema päähän, myös aikuisten on tajuttava yhteistyön merkitys. Vihaisten/vihaavien lasten ajatuksia voi yrittää setviä, vihaan on ainay leensä jokin syy. Itse olen pärjännyt sillä että kohtelen puolison lasta kuin hän olisi omani; komennan, kehun, joskus suutun, kannustan, leikin ja hellin. vaikka hän silloin tällöin sanookin aika ilkeästi, joskus tarkoituksella ja joskus tajuamattaan. siitä ei saa ottaa nokkiinsa, vaan pitää sanoa että jos menee vikaan: "miltä sinusta tuntuisi kun joku sanoisi sinulle näin". Toimii meillä, ja samalla lapsi oppii empatian merkityksen. Aikaa mennyt 5 vuotta ja siihen pisteeseen on tultu että lapsi sanoo "mun muki/pyörä/pyyhe tulee teidän tavaroitten väliin kun mä olen teidän lapsi" Vaikka lapsi asuukin puolet ajasta toisen vanhempansa luona... että näin.

    • m-a-m-m-a

      Joo täälläkin nuori nainen kuitenkin jo 3 vuotta uusperheessä jossa lapset asuu mein kanssa. Meillä toimii todella hyvin kaikki kotona. Lapset tottelee, kuuntelee ja arvostaa. Ennen kun tulin mukaan tähän perheeseen lapset olivat aika villejä eivätkä totelleet mitään (lasten isä yritti lepsolla asenteella paikata sitä että heidän äitinsä oli ottanut ja lähtenyt). Nyt kuullostaa varmaan hieman itsekkäältä mutta pian sen jälkeen kun tulin mukaan kuvioihin myös isän auktoriteetti lapsia kohtaan parani ja lapsista huomaa tällä hetkellä että kotona on tervettä kuria.
      Kyllähän se tuntuu pahalta että ei saa rakkautta puolison lapsilta (ensimmäiset 6kk meni tutustuessa) mutta kun heidän luottamuksen voittaa niin rakkauskin tulee :)
      On se raskasta perheen isällekkin johon uusi aikuinen tulee mukaan lasten elämään. Stressi miten lapset hyväksyy ja miten puoliso hyväksyy.. Monta kertaa ollaan kotona puhuttu siitä kuinka kiitollinen lasten isä on kun olen ottanut hänen lapsensa kuin omikseni ja rakastan heitä niin että sen huomaa. Kuinka hyvältä tuntuu olla mukana semmoisessa parisuhteessa jossa on enemmän kuin 1 rakastaja minulla niitä on 4 ja jos koirat lasketaan mukaan niin 6 :)
      Joo on niitä huonojakin asioita parisuhteessa jossa on valmiiksi jo lapset ja yksi niistä on yhteinen aika ihan kahden kesken. Sitä ei ole mutta kun niitä päiviä sattuu eteen jolloin ollaan ihan kahdestaan niitä arvostaa sitäkin enemmän.
      Toinen huono asia tosiaan on lasten biologinen äiti. Ei siis kaikissa suhteissa mutta meillä varmaankin kaikista huonoin (ei millään pahalla koska tiedän että on rankkaa (mustasukkasuus) kun lapsia hoitaakin joku toinen nainen joka ei ole sukua kummankaan puolelta vaan on parisuhteessa). Lapset kun käyvät äitinsä luona (tällähetkellä n. 2vkl/kk aikaisemmin 1pv/4kk) sieltä saa taas kuulla kaikki sadattelut ja haukut lasten suusta ja seuraavana he kysyväkin: "Miksi äiti käyttäytyy noin?? Mikä äitillä on??" mitä siihen sit vastata?? että äitillä nyt oli varmaan huono pv?? muutakaan en ole keksinyt. Niin ja kun tiedän että kun hänen provoamiset eivät saa vastausta lasten kautta hän suuttuu entistä enemmän (en jaksa lähteä moiseen lapsellisuuteen ja tuottaa lapsille pahaamieltä haukkumalla heidän äitiään) ja seuraavalla kerralla haukkuu lisää. Tätä jatkunut nyt noin 1,5 vuotta ja kaikki vain mustasukkaisuuden vuoksi. Niin ja sitten se että hänen pitää saada kaikki aina ensin on aika outoa?? Yrittää olla parempi kaikessa muussa kun ei lapset halua muuttaa asumaan hänen luokseen?? Ilmoitettii vuosi sitten keväällä että aletaan yrittämään lasta noh. meni puoli vuotta ja saatiin kuulla hänen sukulaisiltaan että hän on raskaana ja odottaa neljättään. No tänä vuonna tammi-helmi kuussa mies sanoi että mennään heinäkuussa naimisiin niin nyt ovat menneet kihloihin ja suunnittelevat häitä.. Mun mielest aika outo yhteen sattuma mut no jos sen pitää haluta olla kaikessa parempi ni olkoot sit...käytännössä se ihminen ei meidän perhe elämään vaikuta mitenkään muuten kuin että on lasten biologinen äiti aina silloin kun häntä itseään huvittaa.. nuorimmaisille lapsille mä oon mamma ja vanhin kutsuu nimeltä.. ei haittais vaik kaikki kutsuis nimeltä mut ku nuori alko 2 vuotiaana sanoo mua äidiks ni oli pakko keksii joku korvike ku oma nimi ei sille uponnu.. niin ja sanottakoot vielä ett nuorin lapsi ei tunnistanut omaa äitiään 3 vuotiaana vaan kysyi tältä "kuka sä oot?? ootko sä Anne-täti?? ett niin paljon se oli lasten kaa ennen ku mä tulin kuvioihin..

      Ett sellasta meillä..

      p.s Nautin joka päivästä uusperheessä vaikka töitä ois ties kuinka paljon koska nää lapset on sen arvosia..

    • miehen kauhukakrat

      Meillä kanssa totellaan minua, ei muuta vaihtoehtoa. Vaadin myös että minua puhutellaan äitinä. Siitä en lipsu, minusta on kiva kun lapset kunnioittaa minua ja tottelee, vähän pompottelen heitä, ja patistan, mutta en koskaan isän nähden ja kuullen, jottei hän saa minusta kauheeta kuvaa. Mutta kun ei ole tunteita toisten lapsia kohtaan, niin on helppo vähän pyöritellä. Meillä kanssa lapset vierastaa omaa äitiään, ja kysyy aina et kuka toi ihminen on? Mutta minua he rakastaa ja vaadinkin sitä. Ei ole vaihtoehtoa. Ei ole pakko tulla meille, ja jos äiti sana ei uppoo niin, niin kauan harjoitellaan kun se uppoo.

    • rauhassa olemme saan

      Varoituksen sana käy myös toisinpäin miesten ex vaimoille ja lapsille.

      Itse olen tarkkaan pitänyt miehen naiset erossa miestä, ja varsinkin lapsistamme. En voisi kuvitella, että meille tulisi kahvittelemaan miehen nykyiset naiset, ja turisemaan joutavia tai haukkumaan meitä. Emme mekään mene sen luokse, ei tulisi mieleenkään että alistuisimme ja voisimme mennä semmoseen asuntoon.
      Mies onneksi pitäänaiset erossa meistä eikä tuo niitä meille, sanoikin ettei ole hyvää seruaa lapsillemme, joten saamme olla ihan rauhassa. Onneksimies ymmärtää mitä on tehnyt eikä pakota meitä näkemään hänen naisiaan.

    • ahdistunut äitipuoli

      Voi mitä iän ikuista virrenlaulantaa niistä säännöistä. Kyllä se asia on käyty lpi tuhat kertaa, mutta kun lapset eivät ole tyhmiä. Aina, jos yritän pitää kotona järjestystä yllä, tulee ennemmin tai myöhemmin äidin kautta viesti, että "lapset eivät tykkää sinusta, olet liian ankara ja mäkätät". Mitä siinä sitten voi tehdä? Mies pelästyy, että lapset muuttavat taas äidille eikä halua, että pidän pintani. Minä olen taas hetken hiljaa ja vetäydyn omiin oloihin mahdolisimman paljon. Ja lapset nauttivat voidessaan elää kuin hotellissa ja ovat ystävällisiä, jos passaan ja kuskaan ja laitan hyvää ruokaa.

      Tämä nyt on tietenkin käjistettyä. on meillä usein hauskaakin yhdessä. Olen nyt vaan väsynyt eikä äitipuolen rooli todellakaan ole niitä kiitollisimpia :( Mietin kyllä välillä, että lähtisin vain pois, mutta rakastan miestäni, olen kiintynyt näihin lapsiin ja kun talokin on yhteinen, hetken mielijohteesta ei kauas karata.

    • ei uusperheilyä

      Samaa mieltä ensimmäisen kirjoittajan kanssa, älkää alkako uusperheilemään!! Miehen entinen naakka joka hankkiutunut raskaaksi ettei tarvitsisi töihin mennä nyt piinaa loppuelämän...EN SUOSITTELE UUSPERHETTÄ KENELLEKÄÄN!

    • laastarisuhde ei muu

      Ei voi alkaa kun moista systeemiä ei ole olemassakaan.

      Se on keksitty sana olomuodolle jossa on eronneita ihmisiä, ja heidän lapsiaan yhden, kahden jopa kolmen ihmisen kanssa.. lapsia sieltä täältä ja monesta eri suvusta.

      Täysin kyhätty versio, jossa asutaan yhdessä jottei elinkustannukset kohoa liian korkealle, kahden se tasottuu.

      • OmegaD

        Kurjaa että sun liitto perustuu noihin asioihin. Meidän liitto perustuu rakkauteen.


    • Asia selvä tässä

      Nostin tämän vanhan asian esiin. Yksi lause, ja pajon ajatuksia. Älkää ryhtykö uusperheilemään. Siinä on koko jutun ydin. Kun ryhdytte, sotketaan paljon ulkopuolisten ihmisten elämä,ei vaan sen exän ja lasten elämä, joiden elämä on tarkoituksellista ollut sotkea. Kun yhtä osapuolta tahallisesti halutaan loukata, siinä loukataan monia muitakin. Aina kärsii ne, jotka eivät ole syyllisiä, lapset.

    • mukavaa elämää

      Eli siis, jos on joskus eronnut ja on lapsi / lapsia pitää elää yksinään ikuisesti ettei vaan tulisi perustettua uusperhettä???WTF???
      Kaikki uusperheet eivät rakennu vielä savuaville suhteen raunioille :)
      Itse olen eronnut lapsen ollessa 10kk ja uuteen suhteeseen olen mennyt lapsen ollessa 2v10kk...
      Ei meillä ainakaan ole mitään ongelmia ex-miehestä tai sen tyttöystävistä. Toivon heille kaikkea hyvää.
      Pojalla vaan sattuu olemaan kaksi iskää ja se on hänen mielestään ihan tavallista, koska isiä nyt voi olla vaikka kuinka monta, mutta äitejä vaan yksi ;D Tämä on muuten lainattu noin 9v pojan suusta :D
      Koittakaahan nyt...
      Onhan se rankkaa tulla petetyksi ja jätetyksi, mutta sitä on pakko jatkaa eteenpäin.
      Eriasia on sitten ne naiset, jotka ehdoin tahdoin valkkaavat miehen, jolla on lapsia ja sitten syyttävät kaikista ongelmistaan näitä lapsia ja niiden äitejä...

      Että vakka kantensa valitsee

    • äiti/äitipuoli

      Uusioperhe tai ydinperhe,
      ongelmia voi olla molemmissa.
      Elämä omassa ydinperheessäni oli täyttä helvettiä, kahden vanhemman lapseni isän kanssa elämä oli yhtä helvettiä.
      Nyt onnellisena tässä niin kutsutussa uusioperheessä, jossa asuu minä, minun 2 lasta edellisestä suhteesta, mieheni ja meidän yhteinen lapsi. Lisäksi mieheni aiemmasta liitosta lapsi, joka on meillä niin paljon kuin mahdollista.
      Meillä kaikki sujuu loistavasti, kaikin puolin.
      Edelliseen yhtyen, minäkään en ymmärrä tuota, että jos on eronnut ja on lapsia, niin pitäisi elää loppu elämä yksin??!!
      Kyllä se on niistä kahdesta aikuisesta kiinni toimiiko perhe vai ei, oli tosiaan kyse ydinperheestä tai uusioperheestä.

    • mie9isse

      Alllekirjoitan 100%:sti

      Eikä ne ongelmat lopu kun lapset aikuistuu, ei, sitten onkin 25v riippakivi viemässä henkistä ilmatilaa. Jospa voisin palata 12 vuotta taaksepäin....

    • meitsikkä

      Allekirjoitan.4 vuotta takana ja olen lakannut yrittämästä.Lasten vanhemmat ei edelleenkään pääse sopuun edes yksinkertaisista, yhteisistä säännöistä, jotka olisi molemmilla samat.Mä yritin ja yritin,neuvoa, opettaa, opastaa, tehdä yhdessä yms.Nyt riittää.Teini inhoaa mua ja pakko sanoa,että tunne on molemminpuolinen.Nuoremmat on vielä aika ok, mutta äiti kaivaa maata jalkojen alta minkä ehtii.Joten saman neuvon annan, älkää muuttako yhteen, yhdessä voi olla niinkin,että molemmilla on omat asunnot, kunnes lapset ovat omillaan.Suhde voi varmasti paljon paremmin niin,uskokaa pois.Alussa tuntuu,että kaikki on ihanaa ja kaikista vaikeuksista selviää muttaei se vaan ole niin kun arki astuu elämään.

    • Oma koti kullan ....

      Puhut asiaa! EI uusioperheitä - ei sinun, minun, meidän lapsia,koska lapset eivät koskaan ole tasa-arvoisessa asemassa! Lapset eivät välttämättä pidä sisarpuolistaan - HE EIVÄT RAKASTUNEET, vaan heidän jompi kumpi vanhemmista. Säästäkää omat rakkaat lapsenne uusioperheiltä!! Heillä vasta kestämistä on, koska joutuvat pakkaamaan kasinsa kerran viikossa ja taas muuttamaan toiseen taloon, jossa ei ole samanarvoinen kuin sisarpuolensa. EI KUKAAN AIKUINENKAAN HALUA MUUTTAA KERRAN VIIKOSSA - se on todella rankkaa lapsille! Unohtakaa ex-puoliso puheet ja ongelmat - ajatelkaa näitä lapsia, etenkin nuoria, jotka joutuvat elämään kahden kodin välissä, elämä pakattuna laukkuun, sopeutumaan kahden kodin erilaisiin sääntöihin - ja kenties sietämään sisarpuoliaan, äiti/isäpuoltaan. Lapset ovat meidän tulevaisuus - ajatelkaa heidän parastaan!!

    • kunnon perhe olemme

      Meillä ei koskaan ole puhuttu ex mieheni naisista lasten kuullen, eikä he edes tiedä että isällä on ollut uusia naisia. Emme ole kertoneet lapsille, eikä he ole niitä nähneet.

      Emme suo lapsille niin suurta taakkaa kannettavaksi, että joutuisivat haukutuksi ja arvosteltaviksi täysin vieraiden ihmisen joukkoon.

      Ihan puistattaa, kun ajattelee jos olisimme vaatineet että isän naiset on nähtävä. Mutta emme voineet niin tehdä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      265
      17118
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5517
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2592
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2076
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1775
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1007
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      959
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      899
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      897
    Aihe