Miten poikaystävänne tai lapsen isä suhtautui asiaan kun kuuli, että tulit raskaaksi?
Kerroin 'kumppanilleni', jonka kanssa oli tullut tämä vahinko, että olen raskaana ja hän heivasi ajatuksen samantien pois isyydestä. Ei pystyisi olemaan isä lapselle, kun emme ole edes yhdessä vaan 'hengailleet' pari kuukautta ja hänellä on exäänsä kohtaa voimakkaita tunteita vaikka oli myös minulle vannotellut samaan aikaan rakkauttaan ja kertonut, että haluaisin enemmänkin kuin vain pelkkää hengailua. Hän kertoi, että on kyllä valmis tukemaan minua täysin, jos olen valmis aborttiin, mutta jos olen pitämässä lapsen, hän ei halua kuulua lapsen elämään millään tavoin. Ei tietää eikä koskaan nähdä lasta.
Hänen exänsä oli myös laatinut hänelle ehtoja. Heidän suhteensa voisi kyllä jatkua, eli he voisivat yrittää uudelleen suhdettaan, mutta jos hänellä on lapsi toisen naisen kanssa, se ei onnistuisi ikinä.
Itse olisin kyllä valmis pitämään lapsen, mutta ajatus siitä ettei mies ole valmis ottamaan vastuuta vahingosta millään tavalla omalta osaltaan tuntuu pahalta.
Ymmärtäisin hänen kantansa paremmin asiaan, jos hän olisi varma, ettei koskaan tulisi haluamaan lapsia, mutta haluaa niitä kyllä.
Kerroin antavani hänelle aikaa kyllä sulatella asiaa, mutta kertoo olevansa niin varma, ettei edes tarvi vaivautua ajattelemaan asiaa sen enempää ja painostaa jatkuvasti aborttiin. Mutta en usko hänen ajatelleen asiaa loppuun saakka.
Onko kenelläkään ollut vastaanlaista tilannetta, muuttiko mies mielensä jos ei lasta alkuun halunnut ja piditkö itse lapsen ja aloit yksinhuoltajaksi vai päädyitkö aborttiin?
En ehkä osannut sijoittaa tätä oikeaan osioon täällä, mutta...
Kerroin 'kumppanilleni', jonka kanssa oli tullut tämä vahinko, että olen raskaana ja hän heivasi ajatuksen samantien pois isyydestä. Ei pystyisi olemaan isä lapselle, kun emme ole edes yhdessä vaan 'hengailleet' pari kuukautta ja hänellä on exäänsä kohtaa voimakkaita tunteita vaikka oli myös minulle vannotellut samaan aikaan rakkauttaan ja kertonut, että haluaisin enemmänkin kuin vain pelkkää hengailua. Hän kertoi, että on kyllä valmis tukemaan minua täysin, jos olen valmis aborttiin, mutta jos olen pitämässä lapsen, hän ei halua kuulua lapsen elämään millään tavoin. Ei tietää eikä koskaan nähdä lasta.
Hänen exänsä oli myös laatinut hänelle ehtoja. Heidän suhteensa voisi kyllä jatkua, eli he voisivat yrittää uudelleen suhdettaan, mutta jos hänellä on lapsi toisen naisen kanssa, se ei onnistuisi ikinä.
Itse olisin kyllä valmis pitämään lapsen, mutta ajatus siitä ettei mies ole valmis ottamaan vastuuta vahingosta millään tavalla omalta osaltaan tuntuu pahalta.
Ymmärtäisin hänen kantansa paremmin asiaan, jos hän olisi varma, ettei koskaan tulisi haluamaan lapsia, mutta haluaa niitä kyllä.
Kerroin antavani hänelle aikaa kyllä sulatella asiaa, mutta kertoo olevansa niin varma, ettei edes tarvi vaivautua ajattelemaan asiaa sen enempää ja painostaa jatkuvasti aborttiin. Mutta en usko hänen ajatelleen asiaa loppuun saakka.
Onko kenelläkään ollut vastaanlaista tilannetta, muuttiko mies mielensä jos ei lasta alkuun halunnut ja piditkö itse lapsen ja aloit yksinhuoltajaksi vai päädyitkö aborttiin?
En ehkä osannut sijoittaa tätä oikeaan osioon täällä, mutta...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni mies oli ensin ihan innoissaan, mutta sitten kiinnostus lakkasi kun viina ja kaverit menivät edelle. Nyt sitten kun ollaan jo ihan loppu suoralla, on mies taas alkanut vaatimaan kaikenlaisia ehtoja ja esittää niin kiinnostunutta,vaikka tiedän että heti kun alkuhuuma on hänen osaltaan ohi, ei häntä kiinnosta enää yhtään.. Emme ole enää yhdessä, joten yksinhuoltajaksi olen ryhtymässä mutta hyvät ovat tukiverkostot =)
Muista,että itse saat päättää mitä raskaudellesi teet, päädytkö aborttiin vai pidätkö lapsen, mies ei sinua voi tai saa painostaa.
juu no minä seurustelin silloisen poikaystäväni kanssa 5kk kunnes huomasin olevani raskaana, ilmoitin hänelle tästä ja hänkään ei halunnut olla osallisena lapsen elämää joten mies sai vapaasti lähteä, en olisi sellaista isää lapselle halunnutkaan joka ei lasta millään muotoa haluaisi. Nyt olen kuitenkin ihanan pienen tytön äiti, ja lastani en koskaan vaihtaisi pois mistään hinnasta. Rupesin seurustelemaan miehen kanssa jonka olin tuntenut jo parin vuoden takaa (lapsi oli silloin 4kk) ja nyt olen tämän uuden miehen kanssa kihloissa ja hän pitää tyttöä ihan omanaan:) Tsemppiä tilanteeseesi kyllä kaikki vielä järjestyy!