Ulosotot ja naimisiinmeno

Hei,

Avioliitossa omaisuus säilyy erillisenä. Miehesi nimissä oleva omaisuus myös säilyy hänen omaisuutenaan eikä siihen ulosotto voi kajota. Irtainomaisuus, joka ei ole kummankaan nimissä katsotaan avioliittolain mukaan yhteiseksi, mutta se harvoin ulosmitataan. Jos hankitte yhteisiin nimiin kiinteää omaisuutta, voi ulosottomies tarttua sinun osuuteesi.

Velkojia loukkaaviin luovutuksiin voidaan puuttua takaisinsaantilain avulla. Jos luovutat omaisuutta miehellesi tai kirjaatte sinun varallisuudella hankittua omaisuutta miehesi nimiin voidaan nämä luovutukset tietyin edellytyksin peräännyttää.

Jos miehesi kuolee ja hän ei ole tehnyt testamenttia perii hänen rintaperillisensä eli hänen lapset. Sinulle jää leskenä hallintaoikeus yhteiseen kotiin, jonka omistusoikeus on rintaperillisillä. Ulosotto ei voi puuttua tähän asumisoikeuteen.

Mikäli miehesi tekee sinun hyväksi testamentin on tämä testamentattu osuus ulosmitattavissa.

Edellinen vastaaja sivuutti oleellisen asian, eli avio-oikeuden huomioon ottamisen puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa. Kuolleen puolison omaisuushan ei ilman muuta sellaisenaan lankea hänen perillisilleen, vaan perintönä lankeaa vainajan jäämistö, joka on määritetty omaisuuden osituksessa.

Kun puolisoiden välillä ei ole avioehtoa, pääsääntö on, että osituksessa puolisoiden yhteenlaskettu nettovarallisuus puolitetaan. Se osapuoli, jonka netto-omaisuus on suurempi, antaa omastaan toiselle osapuolelle ns. tasinkoa niin paljon, että kumpaisenkin osapuolen nettovarallisuus on yhtä suuri. Tärkein poikkeus tästä on ns. lesken tasinkoprivilegi: leski voi kieltäytyä tasingon maksusta vainajan perillisille.

Kun kysyjän nettovarallisuus ulosottovelkojen takia ilmeisesti on nolla, tämä johtaisi pääsäännön mukaan osituksessa siihen, että leski saisi puolisonsa perillisiltä tasinkona puolet vainajan nettovarallisuuden arvosta. Jos vainajalla oli omakotitalo, jonka arvo on 250.000 euroa ja velkaa 50.000 euroa, leski siis saisi tasinkona 100.000 euroa. Tästä lesken tasingosta ulostottomies tulisi hanakasti perimään lesken velat. Ellei haluta, että näin käy, on toimittava.

Kahdesta vaihtoehdosta yksinkertaisempi on kysyjänkin mainitsema avioehto. Avioehdossa voidaan sopia, että että vaimolla ei ole avio-oikeutta miehen omaisuuteen. Tällöin miehen kuoleman jälkeen ei toimiteta omaisuuden ositusta (jossa vaimo saisi tasinkoa miehen omaisuudesta), vaan miehen omaisuus sellaisenaan muodostaa hänen jäämistönsä, joka siirtyy hänen perillisilleen. Kun miehellä on lapsia, leski ei peri. Tässäkin tapauksessa leskelle on kuitenkin turvattu yhteisen (vaikkakin miehen omistaman) asunnon ja asuntoirtaimiston elinaikainen käyttö.

Jos avioehtoa ei ole miehen kuollessa, ositus tapahtuu pääsäännön mukaan siten kuin aiemmin esitin. Tähänkin tilanteeseen löytyy kuitenkin ratkaisu, jolla estetään miehen omaisuuden joutuminen vaimon velkojille. Jos nimittäin lesken omaisuus on ennen ositusta luovutettu konkurssiin, kuolleen puolison perilliset eivät ole velvolliset luovuttamaan omaisuutta tasinkona osituksessa.

Avioliittolain 103 §:n 2 momentti:

"Kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso tai tämän perilliset eivät kuitenkaan ole velvolliset luovuttamaan omaisuutta osituksessa. Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (26.4.1991/765)"

Kuten edellisen vastaajan kirjoituksestakin ilmeni, vaimon velkojat eivät miehen eläessä voi puuttua tämän omaisuuteen. Omaisuus ei avioliiton solmimisen myötä muutu yhteiseksi, vaan puolisot omistavat edelleen oman omaisuutensa, kuten ennen avioliittoakin. Avioliittoon liittyvä avio-oikeus realisoituu vasta avioliiton purkauduttua joko avioeron tai kuoleman kautta.