Minkä ikäisenä lapsi yksin ulos?

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että älä päästä edes omalle pihalle, jos et varmasti pysty seuraamaan häntä koko ajan. Maailma on nykyään vaarallinen.

Minulla ei ole vielä lapsia, mutta täällä missä asumme n. 3-4-vuotiaat saa jo kulkea tässä "korttelin" alueella kavereitten kanssa. Meilläkin on käynyt tuon tuosta 4-6v lapsia soittamassa ovikelloa ja kysymässä saavatko mennä takapihallemme katsomaan koiranpentuja. Vanhemmat ei kyllä ole ikinä olleet mukana.

Muistan myös, että itse jo ihan pienenä (3v?) sain kulkea koko asuinalueellamme isoveljeni kanssa. Veli on vajaa kaksi vuotta nuorempi. Asuinalueellamme on vain omakotitaloja ja rivitaloja, ei kauppoja, koulua tmv, hyvää seutua, paljon lapsiperheitä. Vilkkaat tiet ovat sillä tavalla "syrjässä", että niitä ei edes tarvitse ylittää, sillä kaikki asutus on samalla puolella tietä. Koko asuinalueen koko on alle 1 km2. Kaupunki on myös aika pieni, alle 15 000 asukasta.

Jos saisin lapsia tällä alueella, voisin kuvitella antavani heidän aika vapaasti kulkea ja mennä siinä 4-vuotiaana, mutta ei yksin vaan aina sisaruksen tai kaverin kanssa. Isommassa kaupungissa ja kerrostaloalueella olisin kyllä koko ajan alle 5-vuotiaan kanssa ja sitä vanhempaa vahtisin ikkunasta. N. 8v:n antaisin mennä ja tulla korttelin alueella ihan vapaasti, kunhan kertoo minne on menossa ja kotiintuloaika on selvä.

Meillä täyttää juuri 5v, en ole vielä antanut olla yksin pihalla. Vaikka asumme ok-talossa tosi rauhallisella alueella. Mutta naapurin tyttö on ollut yksin 3v saakka ulkona. En tiedä, ehkä sitten ensi vuonna, kun on 6 ja eskarissa...

Oon ite nyt 13, ja oon saanu olla 4 vuotiaasta yksin pihalla ja käydä yhden tien ylityksen päässä kaupassa... ja kyllä sain muutamat saarnat kun kaverin kanssa mentiin kivaan "omppu-puistoon"... Oli usein se isosisko mukana pihalla mutta sain olla myös yksin 4 veen tytön asuin aluella se seurassa... Nyt mun pikkusisko on ollu jo varmaan 3 vuotiaasta asti ulkona yksin.. On sitäki saatu joskus ettiä mutta on loppujen lopuksi löytynyt naapurin mummolta... Ei ne lapset katoo ja suomessa ei siepata lapsia (lähes) koskaan!!! Kuljin muuten eskariinkin yksin ja sinne oli ehkä 1 kilsa... En älyy miks ei lapsi vois olla yksin ulkona 4-5 vuotiaana??? Selittäkää pliis!!!

Kyllä minun mielestäni 6-vuotiaan täytyy jo alkaa harjoitella liikenteessä kulkemista turvallisissa olosuhteissa valoisaan aikaan, koska 7-v ikäisenähän hän menee kouluun ja joutuu heti silloin kulkemaan yksin koulumatkat.

Minä olen vähän liiankin varovainen, joten alle 4-v ikäistä en juurikaan ole jättänyt yksin mihinkään (korkeintaan vienyt roskat ulos). Jos omakotitalon takapiha on aidattu ja se ei näy tielle päin ja esim. puun oksaan on laitettu leikkipaikan viereen itkuhälytin rekisteröimään ääniä, niin voisin antaa esim. 3-v ikäisen mennä jo etukäteen pihalle hiekkalaatikolle siksi aikaa, kun pukisin nuorempaa lasta.

Pedofilien ja isompien lasten takia en päästäisi lasta esim. kioskille yksinään, vaan isomman lapsen kanssa.

Meillä lapset ovat saaneet ulkoilla itsekseen jo 2v alkaen isompien sisarusten kanssa. Asumme keskellä ei-mitään ja tiellekin on matkaa. Ovi on usein auki, joten lapset rampaavat sisään ja ulos ja näen/kuulen kyllä varmasti jos jotain erikoista on meneillään. Kaksivuotiaalla on jo hyvin selvillä pihan rajat ja varoittelee vieraitakin menemästä pihasta pois. ;) Kaupungissa on tietysti eri asia.

Täällä sisko ja sen veli leikkii kerrostalon pihalla, ovat 4 ja 6v.

Olen laajentanut tietoisesti heidän reviiriään, lähettänyt asioille edeltä ja kun tulee "uusi kynnys" niin ensin mennyt itse ohjaten ja rajoja teroittaen, ja sitten seurannut sivusta kuinka etäisyys onnistuu.

Kunhan lapsilla ei ole "liikaa suojaa" ja he joutuvat välillä ajattelemaan itse he selviyutyvät haasteista paljon paremmin. Esimerkiksi kersani ovat huomattavasti holtittomampia ja "tyhmempiä" minun seurassani kuin jos he puuhailevat keskenään. Näet vanhemmuuden yksi ongelma on se että jos lapset saavat luvan käyttää aina aikuisen aivoja he myös usein tekevät niin - ja jäävät yksin kädettömiksi.

Ajattelin että kohta lähetän kersat keskenään hakemaan kaupasta maitoa, matka on pitkä ja teroitan heille säännöt joita on jo harjoiteltu liikenteessä. Uskon että kun tilanne on sellainen että he menevät kaksin se on heille uutta ja jännittävää - ja siksi he kiinnittävät huomionsa siihen mitä ovat tekemässä YKSIN kuin että liitelisivät turvallisesti kun heillä on "järjen google" ja "vahtikoira" mukana.

Tätä on lasten saattaminen elämään, ja kaipa se kylmä möykky vatsanpohjalla joka vanhemmalle jää lasten alkaessa itse tekemään niitä "riskialttiimpia" asioita kuuluu vanhemmuuteen äärimmäisen olennaisena osana.

Mama let your heart go. Mama let your children grow.

Meillä tyttö aloitti yksinpihailun tänä kesänä. Hän täyttää lokakuussa 6.v. Ja aloitti nyt syksyllä esikoulun. Asumme 3kerroksissa kerrostalossa ja yks ikkuna on pihalla päin, josta käyn kurkkimassa tilannetta ja huutamassa sisälle. Usein tytön seurana on naapurin lapsi/lapsia jotka ovat 1-3lk. koululaisia.

Ekoina kertoina annoin kännykän mukaan, mutta nyt sitäkään ei ole ollut mukana, paitsi jos hän haluaa mennä naapurin lapsien kanssa viereiselle leikkikentälle, johon minulla ei ole näköyhteyttä. Silloin annan puhelimen mukaan.

Pihalta ei saa poistua ilman lupaa. Se on ollut sääntönä ja ainakaan vielä lapsi ei ole sitä rikkonut. Kertojen lisääntyessä, luottamus lapseen kasvaa ja voi antaa lisää vastuuta itsestään.

Paljon mietin aluksi (ja vieläkin) näitä pedofiiliuhkakuvia. Tottakai, ne ovat todellisia, mutta sitä ne ovat vielä vuosia. Enkä voi sitoa lastani neljän seinän sisään tai omaan seuraani. Milläista elämää se olisi. Kukaan meistä ei ole missään turvassa ja kai se on vain pakko hyväksyä.

Ainoa mitä voin tehdä on kertoa että tällaisia ihmisiä on joihin ei saa luottaa..

Ja toki tähän yksin pihailuun vaikuttaa ympäristö suuresti kuinka suojattu piha-alue on. Meillä on suojaisa piha, mutta talon takana iso autotie. Luotan kuitenkin lapseni järkeen jo sen verran että hän ei autotielle mene ja tiedostaa sen vaarat.

Puolipäiväiset esikoululaisen tyttäreni tarhassa kävelevät osa jo itse kotiin.. tästä se harjoittelu alkaa

Olen 17-vuotias, enkä todellakaan muista, minkä ikäisenä olen aloittanut yksin liikkumisen, mutta ollessani pieni (0-6v) asuimme rivitalossa, jossa ei ollut mitään yhteistä pihaa, eli varmaan olen omalla pihalla leikkinyt jo pienenä yksin.... n. 5-vuotiaana sain mennä samassa talossa asuvan kaverini kanssa läheiseen leikkipuistoon kahdestaan. Matkalla ei ollut tienylitystä tai mitään vastaavaa siihen suuntaan mentäessä. Taisin olla 5-vuotiaana myös yksin kaupassa (Menin äidin kanssa "opettelemaan kaupassa käyntiä", mutta pikkusiskoni kaatui vesilätäkköön ja lähti äidin kanssa vaihtamaan vaatteita, joten jouduin käymään yksin kaupassa ostamassa jätskipaketin ja tulemaan yksin kotiin) Matka oli tosiaan suunnilleen ehkä vajaa kilometri. 6-vuotiaana tiedän pyöräilleeni yksin mummun luo. Matka ehkä hmm.. Pari kilometriä? Siinä sitten onkin jo muutama iso tie matkalla... Mutta olin kyllä ylpeä yksin pyöräilystä ja kauppareissusta myös, vieläkin muistan ne! :)

Riippuu kyllä paljon lapsen luonteesta, mutta jos olet epävarma ja mielestäsi on liian aikaista päästää, niin älä päästä. Siinä minun neuvoni :)

Harjoitelkaa vaikka yhdessä sitä kioskimatkaa, kerratkaa liikennesääntöjä ja ennen kaikkea sitä, mitä TAVALLISESTA POIKKEAVAA matkan aikana voi sattua ja miten siinä tulee toimia. (juopuneet ihmiset riitelee kadulla, joku vieras alkaa juttelemaan, kysyy neuvoa, tarjoaa karkkia, vieressä sattuu onnettomuus jne.). Lapsi reagoi uusiin ja pelottaviin tilanteisiin joskus erikoisestikin, esim. jos vierellä joku kaatuu pyörällä ja alkaa raivoamaan, saattaa lapsi pelästyä ja juosta vaikka karkuun tms.

Minun mielestäni alle kouluikäistä ei pitäisi yksin päästää liikaa seikkailemaan, heillä ei ole sellaista vaarantajua mitä moni vanhempi luulee heillä olevan. Eteen voi tulla vaikka mitä mielenkiintoista perhosista omiin kavereihin jne ja lapsi unohtaa äkkiä aiemmin sovitut asiat.

Jokaisen on hyvä muistaa myös, ettei tämä maa ja maailma ole enää yhtään samanlainen paikka lapsille, mitä se oli silloin kun olimme itse lapsia! Kaikenlaista narkkaria ja mielenterveyspotilasta liikkuu vapaana ihan joka kylässä. Liika suojelu ja höösääminen on tietysti liikaa, mutta kuitenkin. Annetaan lasten olla lapsia vielä, kun se lapsuus kuitenkin on lyhyt aika. ei todellakaan 4 vuotiaana ole syytä aiheuttaa sellaista turvattomuutta koska "lapsen pitää itsenäistyä". He ehtivät kyllä itsenäistyä aikanaan, annetaan heidän olla lapsia kun lapsuutta vielä on jäljellä.

Jatkoa edelliseen vielä sen verran, että on ihan hyvä muistaa myös se ettei vanhemmat sisarukset ole koskaan vastuunkantajia pienemmistä lapsistanne siellä pihalla tai muuallakaan !! Miettikää mikä taakka se on isommalle lapselle jos pienemmälle sattuukin jotain?

Oikeeta vastausta ei ole. Kaikki lapset ja äidit ja asuinalueet on niin erilaisia.

Mun poika täyttää kuukauden kuluttua 3, ja on nyt muutaman kuukauden ajan saanut olla yksin ulkona (asutaan rivarissa, turvallinen piha, mutta lähellä isoja teitä ja kerrostaloja) lyhyitä aikoja. Mä en pelkää, koska tiedän että poikani osaa pelätä autoja, ja palaa aina hetken kuluttua kotiin koska saattaa säikähtäö vaikka tuulenpuuskaa. Vuosi sitten hän karkasi pienellä potkuautollaan kauemmas, kun leikkasin nurmikkoa, sillon hän ei vielä osannut pelätä, ja sama peloton heppu se on vielä nykyäänkin sisätiloissa kuten uimahallissa ja lentokentällä, joten siellä mul on tiukempi ote hänestä.

Meillä 3-vuotiasta haettiin meiltä kotoa naapuriin leikkimään. Leikkikaveri oli 3 vuotta vanhempi.

Leikkipuistoon en ole antanut lasten mennä yksin, koska se on esiteinien valtaama ja he huvituksekseen kiusaavat pienempiään.

Kauppaan noin 100 metrin päähän (yksi tienylitys, jossa hyvä näkyvyys ja hidasteet) on saanut mennä jo 6-vuotiaana. Kaupan pihassa on kameravalvonta ja suora näkyvyys kotoa.

Asutaan Helsingissä ja olen harkinnut syksyllä 8 vuotta täyttävän tyttömme päästämistä yksin ratikalla telinevoimistelutreeneihin. Vaimo on eri mieltä, mutta toivon, että saan muutettua sen mieltä vielä.

PÄÄTTÄÄ; KYSY LAPSEN OMALTA ISÄLTÄ !!!

Pukinmäessä ulkomaalaisten lapset huutaavat ja mellastaavat klo 22 ja 3v mukana vanhemmat ovat kai kotona kun ei näy lapsista huolehtioita,Kymmeniä lapsia pyöräilee ja mellastaa yksityisillä pihoilla tekemässä pahojaan,Ei ihme että huostaanotot lisääntyneen,huolenpito puuttuu kokonaan,