Musta tuntuu nyt tällaselta...

No mä ihastuin tos jokin aika sit yhteen poikaan joka on meidän koulus mut sit mä funasin et diggaanks mä niinku oikeesti siit mut must tuntuu et mä oon kusessa siihe mut mä en tiiä onko se kuses muhun ja nyt täs vähä aikaa sit tuntuu et se diggaa kyl must se oli sen olonen mut nyt mä oon alkanu miettiin et häh mitä mä oikeesti teen et seuraanks mä niinku oikeesti sydämmeni ääntä vaik se jumputtaa tollee jännästi tiiättekste se kumma tunne ku on ihastunu jätkään jaa jaa mut siis mihi jäinkää nii joo yks päivä mä taas näin sen tuolla jossain kyläl ja taas mä niinku olin sillee et tuleeks meistä mitään toivottavasti tulee vaik mä oonki jo alkanu epäillä tätä meidä juttuu ja silmäpelii eihä sitä koskaa tiiä kuka on se oikea ku aika näyttää sen tiiättekste ja sit se tunne olla yhes et oonks mä niinku valmis siihe siis kypsä ja onks se poikaki valmis seukkaa ja nää on tosi hirveit asioit ku ei oo varma ikin et mitä pitäs tehä mut oon kuitenki luottavaine siihe et saan vastauksii muilta mua askarruttaviin kysymyksiin sitä paitsi tuntuu hienolt avautuu netis ja se tunne et ei ookkaa täys nolla ku saa muilta apuja ja pääsee elämäs eteenpäin en pääsis ilman muiden apuu siks mä oon tääl anelemassa tippa linssissä tajuuttekste mitä tää tunne tätä toista poikaa kohtaan meinaa ja oikeestaa oon alkanu funaa täs et sielä koulus on muitaki hyvännäkösii poikii enkä oikeestaa enää tiiä kehen mä kallistuisin ku kaikki vaikuttaa nii hyviltä tiiättekste ja sit vielä sekin et oonks mä varmasti sellane et mä kelpaan sille pojalle ku meidän koulus on toki muitaki tyttöi joo sori et oli pitkä teksti mut mä vaa oon tosi epätoivoinen ja ujo etten pysty kenenkää puoleen kääntymään siks mä puhun netis kaikkee mieltä askarruttavaa joten olisko neuvoi ku mun mieltä painaa ja ahistaa nii paljo et en uskalla luvata et miten mä selviydyn tulevaisuuden haasteista ku mulla on tää jännä tunne ...