Evoluutio on selkeä todistettu ominaisuus luonnossa

Ei evoluutio mitään määrää. Evoluutio on sana, jolla kuvataan miten lajit kehittyvät. Evoluutio on tämä kehitys. Se ei ole mikään jumala, joka jotain määräisi, mikä on oikein tai väärin. Kaikki kehitys mitä lajeille tapahtuu on aina evoluutiota.

Mikä ilmiö estää tuon lajin sisäisen muuntelun etenemistä niin pitkälle että ajan oloon eri olosuhteisiin joutuneet alun perin saman lajin edustajat eivät enää kykene saamaan keskenään jälkeläisiä?

Kohdat 4 ja 5 kuvaavat juuri "makroevoluutiota": Eliön geeneissä tapahtuvat mutaatiot voivat auttaa yksilöä seviytymään muita paremmin.

Mutaatioiden tapahtuessa ja niiden levitessä populaatiossa sen geenistö erkaantuu, jokaisen populaatiossa leviävän mutaation myötä, yhä kauemmas alkuperäisen lajin geenistöstä.

Jos hyväksyy mutaatioiden tapahtumisen ja niiden leviämisen mahdollisuuden populaatiossa, johtaa se suoraan lajien muuttumiseen ja lajien erkaantumiseen uusiksi lajeiksi. Tähän ei tarvita mitään outoja ulkopuolisia sekaantujia, kuten jotain suunnittelua.

Mutaation hyväksymisen vaihtoehdoksi jää pelkkä niiden olemassaolon tai ainakin niiden mahdollisen hyödyllisyyden täydellinen kieltäminen. Vain tällaisella ehdolla lajien muuttuminen ja makroevoluution olemassaolo voitaisiin todistaa vääräksi.

Jos sinusta evoluutio (tuo makroevoluutiosi) ei ole tosisasia, on sinun kyettävä osoittamaan, että jokin noista aloitukseni tosiasioista ei pidäkään paikkaansa. Toinen vaihtoehtosi on todistaa jotenkin tämän "suunnittelijan" tai "suunnitelman" olemassaolo. Muussa tapauksessa noiden esittämieni tosiasioiden perusteella väistämättä seuraa evoluutio aivan alkeellisimpien eliöiden muuntumisesta uusiksi eliöiksi monimutkaisten eliöiden kehittymiseen uusiksi lajeiksi täysin ilman suurta suunnitelmaa.

Evoluutio on hyvin yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä elämän, jossa on sukupolvia, väistämätön tosiasia.

Uskovaiset usein väittävät ettei mikään/kukaan ole luonut Jumalaa, koska se on aina ollut olemassa. Jos näin on, niin miksi ikuisella olennolla (Jumalalla) on mennyt ikuisuus maailmankaikkeuden luomiseen (sillä sehän on vain 13,7 miljardia vuotta vanha)? Onko Jumala kaivanut ikuisuuden nenäänsä ja miettinyt (kaikkivoipana?) kuinka maailmankaikkeus pitäisi luoda?

Aika (o)saamaton Jumala teillä on!

Ukkosenjohdatin kirjoitti:

Uskovaiset usein väittävät ettei mikään/kukaan ole luonut Jumalaa, koska se on aina ollut olemassa. Jos näin on, niin miksi ikuisella olennolla (Jumalalla) on mennyt ikuisuus maailmankaikkeuden luomiseen (sillä sehän on vain 13,7 miljardia vuotta vanha)? Onko Jumala kaivanut ikuisuuden nenäänsä ja miettinyt (kaikkivoipana?) kuinka maailmankaikkeus pitäisi luoda?

Aika (o)saamaton Jumala teillä on!

Lue lisää

"Uskovaiset usein väittävät ettei mikään/kukaan ole luonut Jumalaa, koska se on aina ollut olemassa. Jos näin on, niin miksi ikuisella olennolla (Jumalalla) on mennyt ikuisuus maailmankaikkeuden luomiseen (sillä sehän on vain 13,7 miljardia vuotta vanha)? Onko Jumala kaivanut ikuisuuden nenäänsä ja miettinyt (kaikkivoipana?) kuinka maailmankaikkeus pitäisi luoda"

Jumalalta meni luomiseen 6 vrk ja se tapahtui noin 6000 vuotta sitten.

Jaakob kirjoitti:

"Uskovaiset usein väittävät ettei mikään/kukaan ole luonut Jumalaa, koska se on aina ollut olemassa. Jos näin on, niin miksi ikuisella olennolla (Jumalalla) on mennyt ikuisuus maailmankaikkeuden luomiseen (sillä sehän on vain 13,7 miljardia vuotta vanha)? Onko Jumala kaivanut ikuisuuden nenäänsä ja miettinyt (kaikkivoipana?) kuinka maailmankaikkeus pitäisi luoda"

Jumalalta meni luomiseen 6 vrk ja se tapahtui noin 6000 vuotta sitten.

Lue lisää

"Jumalalta meni luomiseen 6 vrk ja se tapahtui noin 6000 vuotta sitten."

Mitäs se on sen jälkeen ja sitä ennen duunaillut? Tai mikä on sen viimeisin uroteko?

Pyydät esimerkkejä. Kaikki eliölajit ovat esimerkkejä kehityksestä. Jokainen on syntynyt jostain aiemmasta eliölajista. Yksikään ei ole tuollisena ollut ikuisuuksia.

Jos hyväksyt mahdollisuuden, että yksilön perimässä voi tapahtua edes pieniä mutaatioita ja jos hyväksyt, että tällainen pieni mutaatio voi edes vähän auttaa yksilöä selvitymään muita paremmin, tästä seuraa automaattisesti, että lajit voivat kehittyä toisiksi. Näin siksi, koska jokaisella mutaatiolla, joka jää jonkin ryhmän geeneihin tuon ryhmän geenit muuttuvat yhä kauemmas alkuperäisestä tilanteesta. Mitä kauempana kahden yksilön geenit ovat toisistaan, sitä etäämpänä ne ovat toisistaan myös ominaisuuksiltaan. Kun yksilöt ja silloin niiden geenit ovat tarpeeksi kaukana toisistaan niiden geenit eivät enää pysty yhdistymään ja tuottamaan uutta yhteistä jälkeläistä. On kyse kahdesta eri lajista.

Lajien erilaisuus johtuu niiden erilaisesta perimästä. Mitä kauempana niiden geenit ovat toisistaan sitä kauemmin on aikaa kulunut niiden yhteisestä esi-isästä.

Tämä kaikki johtuu suoraan ja automaattisesti heti, jos hyväksyy perimän olemassolon ja suostuisan pienen mutaation mahdollisuuden.

"En tiedä miksi luominen on vienyt kauan. Voihan kekseliäällä kaikkivoivalla olla muitakin projekteja menossa samanaikaisesti, meille ei ole kerrottu kaikkea."

Eli onko se kekseliäs kaikkivoipa(???) luonut äärettömän määrän maailmankaikkeuksia?

Tarvitseeko omnipotentti jonkin tietyn ajan yhden maailmankaikkeuden luomiseen?

Mahtaakohan kyseessä olla sittenkään omnipotentti?

Jokin yksittäinen yksilön sairaus, esimerkiksi astma, voi johtua joko perinnöllisyydestä tai ympäristön vaikutuksesta tai molempien yhteisvaikutuksesta. Astmassa ilmeisesti on kyse tällaisesta yhteisvaikutuksesta.

Todennäköisesti taipumus saada astma ei ole minkään yhden geenin aiheuttama, vaan useiden geenien yhteisvaikutuksesta tullut taipumus. Tällöin ei välttämättä sellaista astmaa aiheuttavaa geenikombinaatiota, jollaiset on vanhemmilla, periydykään jälkeläiselle.

Lisäksi jokaisella ihmisellä on jokaista geeniä kaksi kappaletta, yksi kummaltakin vanhemmalta. Jonkin ominaisuuden aiheuttamaa geeniä voi olla siis nolla, yksi tai kaksi kappaletta. Monissa ominaisuuksissa riittää, että sitä aiheuttavaa geeniä on vain yksi kappale.

Lapsen vanhemmilla on siis kummallakin kaksi samaa geeniä. Lapsi perii yhden kummaltakin vanhemmaltaan. lapsi voi siis saada kummaltakin juuri sen geenin, joka ei aiheuta jotain ominaisuutta. Näin esimerkiksi kaksi ruskeasilmäistä vanhempaa voivat saada lapsen joka ei olekaan ruskeasilmäinen. Tuo lapsi on saanut molemmat silmän värin geeninsä juuri niistä vanhempien geeneistä, joissa ei olllut ruskeasilmäisyyttä. Ruskea silmäisyyteen kun riittää, että toinen silmän värin geeneistä on ruskeasilmäisyyttä aiheuttava, ja näin oli molemmilla vanhemmilla.

"Jos vanhemmilla on molemmilla esim. astma niin miten on mahdollista että heidän jälkeläisensä eli lapsi voi olla saamatta tätä astmaa?"

Ensinnäkin astma ei ole periytyvä sairaus. Taipumus astmaan on.

Toiseksi voisit tutustua vaikka tähän:
http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi2/periytyminen.html

Makroevoluutio on etupäässä kasautuvaa mikroevoluutiota ja siksi tyypillisesti havaittavissa vasta pitkän ajan kuluessa.

Yksi esimerkki "katkeamattomista" makroevoluutioketjuista on ns. kehälajit. Tunnettuja esimerkkejä vaikka eri talitiaiset tai harmaalokki-selkälokki-pari.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehälaji_(biologia)

Vastaavasti luonnosta löytyy koko kirjo erilaisia risteytymisvaihtoehtoja lajien välillä, joiden ainut looginen selitys on "keskeneräinen" lajiutumisprosessi.

On ekolokeroltaan, ulkonäöltään ja elämäntavaltaan erillisiä lajeja, jotka kuitenkin risteytyvät ja saavat lisääntymiskykyisiä poikasia, jos sattuvat luonnossa oikeissa oloissa kohtaamaan. Vaikkapa ruskeakarhu ja jääkarhu.

Sitten on lajeja, jotka risteytyvät ja saavat poikasia, mutta poikasten lisääntymiskyky on heikentynyt ja riippuu sukupuolesta (yleensä naaraat alentuneesti hedelmällisiä, urokset hedelmättömiä). Tällaisia pareja lötyy suomalaisista myyristä ja tähän kategoriaan sopii myös tiikeri - leijona -pari.

Sitten on lajeja, jotka saavat hedelmättömiä poikasia. (Teeri - Metso).

Sitten on lajeja, joilla tapahtuu hedelmöitys, mutta alkikehitys keskeytyy (muistaakseni jotkut paviaanilajit).

Ja sitten on suurin osa lajeista, joilla ei tapahdu edes hedelmöitymistä.

Eli meillä on havaintoja kaikista erilaisista lajiutumisen vaiheista tai asteista.

Ymmärsinkö oikein? Hyväksyt kaikki viisi väitettä, mutta et niistä seuraavaa loogista johtopäätöstä, koska siihen vaikuttaa jokin lähtöoletus? Tämä lähtöoletus on ilmeisesti, jos käsitin oikein: Pelissä on jokin tuntematon muuttuja, joka on pidettävä mukana, arvioitaessa eliökunnan kehitystä.

Tälle "tuntemattomalle muuttujalle" ei tosiaan ole mitään tehtävää evoluutiossa. Evoluutio eli kehitys on täysin ymmärrettävä ja looginen elämän ominaisuus. Jokin "tuntematon muuttuja" ainoastaan tekisi selkeästä asiasta oudon mystisen, varsinkin, kun mikään ei viittaa tällaisen tuntemattoman muuuttuja olemassaoloon.

Käsitän kyllä, että jos vaadit tuntematonta muuttujaa peliin ei evoluutio enää silloin olekaan selkeä. Mitä tuo tuntematon tekisi? Muuttaisi eliölajien geenejä muutamien miljoonien vuosien välein? Estäisi geenimutaatioiden määrän ennenkuin ne johtaisivat lajiutumiseen? Tuhoaisi entiset lajit ja rakentelisi uusia lajeja? Kehittäisi muinaisten eliölajien fossiileja hämäämään ihmisiä? Tuolla "tuntemattomalla muuttujalla" tosiaan koko lajien kehitys muuttuu täysin käsittämättömäksi sekoiluksi, jonka olemassaolosta ei tietenkään ole mitään todistetta. Sitähän "tuntematon muuttuja" tietysti onkin jo määritelmänsä (tuntemattomuuden) perusteeella.

Ihmisen aiemmista kehitysasteista olevat lukemattomat fossiililöydöistä ei voida kuin kaikkein uusimpia pitää millään lajimme normaalin vaihtelun piiriin kuuluviksi, vaan kyse on näissä selvästi eri lajista. Meidän lajiamme edeltävistä ihmislajeista.

Yhden vuosisadan aikana ei nähdä lajin muuttumista toiseksi. Sitä ei ehditä nähdä edes sadassa vuosisadassa. Sadan tuhannen vuoden aikana lajiutumista todennäköisesti jo havaittaisiin. Me emme voi lyhyessä ajassa nähdä hitaista tapahtumista kuin vain pienen osan, mutta se ei tarkoita, etteikö elinikäämme pidempiä kehityskulkuja olisi olemassa. Luonto on onneksi säilyttänyt paljon tietoa menneisyydestä, joiden perusteella näemme todistetita siitä kehityksestä, josta näemme pieniä askelia, kuten esimerkiksi pieniä yksittäisiä geenimutaatioita. Näiden mutaatioiden lisääntyessä satojen ja tuhansien ja satojen tuhansien vuosien aikana lopulta niitä on niin paljon, että eliölajin geenit ovat erkaantuneet niin kauas alkuperäisestä, että laji on muuttunut niin ulkonäöltään ja geenistöltään täysin toiseksi lajiksi.

Kärpäsestä härkäseksi kehitys veisi vielä valtavan paljon enemmän aikaa, niin suuri on noiden geenistön, ominaisuuksien ja ulkonäön ero. Kysymys lienee vähintään miljardista vuodesta (= kymmenen miljoonaa vuosisataa!). Meidän on turha odottaa tai kuvitella tällaista tapahtuvaksi edes ihmiskunnan elinaikana puhumattakaan yksittäisen ihmisen elinaikana.

"Materian olemassaolo ei selitä itseään."

Ensinnäkin tämän palstan otsikko on "evoluutio". Materian synty tai olemus ei ole tämän palstan asia.

Toiseksi jos tyrkytät materian olemassaololle selitykseksi Jumalaa, niin mikäs sitten selittää Jumalan olemassaolon? Oletko vain päättänyt, että materia ei selitä itseään, mutta Jumala sinun päässäsi selittää? Uskonto on vastaamattomien kysymyksien tekemistä kertaluokkaa vaikeammaksi.

"Jos etsitään totuutta siitä miten kehitys on tapahtunut, olisi asiallista etsiä luonnosta merkkejä siitä, tapahtuuko lajiryhmärajojen ylittävää kehitystä itsestään."

Tuossa edellä juuri yritin kertoa siitä, miten luonnossa tavataan eriasteisia keskeneräisiä lajiutumisia. Eli lajiutumisia tapahtuu. Kun lajiutuminen etenee kyllin pitkälle, niin sitten ei enää risteydytä.

Tämän lisäksi perimämme kiistatta osoittaa, että kaikki elävä on biologista sukua. Se, että kaikki elämä voidaan luokitella hierarkisesti tarkentuvaan taksonomiaan on selitettävissä vain siten, että elämä on kehittynyt välivaiheiden kautta yhteisistä kantamuodoista. Mikä muu mahdollinen selittäisi yksikäsitteisen taksonomian? Jumalan oikku?

Kyse on siis yhdenlaisesta induktiivisesta todisteesta. Nykyiset lajiutumiset todistavat, että P(n 1) pätee, kun P(n) pätee ja yhteinen geneettinen koodi kertoo, että P(0) on pätenyt.

"Esimerkkeinä on nyt annettu toisistaan erilleen kasvavia lintuja (jotka ovat pysyneet lintuina), kissaeläimiä jotka pysyvät risteytymisen jälkeen kissaeläiminä, ja todistettu että karhut kuuluvat samaan lajiryhmään."

Teidän uskovien tehtävä on epätoivoinen, koska vaalimanne itserakas "jumalan kuva"-myytti edellyttäisi, että ihminen ei olisi apina. Kuitenkin simpanssi - ihminen on niin läheinen sukulaispari, että myös siitä voi sanoa, että kehityksessä kädellinen on edelleen kädellinen.

"Ominaisuuksia kopioituu ja monistuu. Ihmiselle voi tulla kuusi sormea, käärmeelle kaksi päätä. Mutta onko niissäkään syntynyt uutta dna-koodia?"

Mutaatiot synnyttävät uutta DNA-koodia. Otetaan esimerkiksi vaikka Pohjois-Amerikkalainen ja Eurooppalainen hirvi. Ne risteytyvät ja ovat siis samaa lajia. Amerikan serkulla yksi kromosomipari on kahdentunut eli kopioitunut. Siihen on myös tullut mutaatioita. Eli Pohjois-Amerikan hirvellä on aidosti enemmän geneettistä informaatiota kuin eurooppalaisella serkullaan. Mites selität tämän?

"Matka yksisoluisesta nisäkkääksi on pitkä, ja välissä on tuhansia kehitysaskelia."

Juuri näin. Aikaa tähän on kulunut pari miljardia vuotta. Tuo "askel" on hyvä vertauskuva. Makroevoluutio ja mikroevoluutio eroaa oikeastaan pelkästään askelien määrässä.

Kun mikroevoluutio myönnetään todeksi, mutta makroevoluutio kiistetään, niin oikeastaan väitetään, että tokihan kymmenen askelta voi olla peräkkäin, mutta ei missään nimessä tuhatta.

"Ihminen ei ole kehittynyt apinasta."

Pieni esimerkki:

Miksi simapansseilla on on samat A, B; AB ja O veriryhmät kuin ihmisellä? Lehmillä, mustekaloilla, koirilla, norsuilla jne ei ole. Minun vertani (A ) voisi periaatteessa siirtää simpanssille, jonka veriryhmä on myös A , mutta ei ihmiselle, jonka veriryhmä on vaikka B-.

Älykkään suunnittelijan tarkoitus on ollut tässä mikä?

Jos tulet oikealle pastalle, Kreationismi ja älykäs suunnittelu, niin saat kumoukset esittämiisi väitteisiin.

moloch_horridus kirjoitti:

Jos tulet oikealle pastalle, Kreationismi ja älykäs suunnittelu, niin saat kumoukset esittämiisi väitteisiin.

Niin, tämä oli tietysti ukkosvauriolle eikä Peruskoulutetulle. ;)

moloch_horridus kirjoitti:

Jos tulet oikealle pastalle, Kreationismi ja älykäs suunnittelu, niin saat kumoukset esittämiisi väitteisiin.

Kreationismi-palstan todistelun mukaan laavavirran mukaan tarttuu tulivuoren purkausaukkojen luona vanhoja kiteitä, jotka sotkevat ajoituksen. Näytteet oli otettu Ngauruhoe-tulivuoresta, joka on purkautunut kymmeniä kertoja tunnetun historiansa aikana, ja todennäköisesti ollut aktiivinen jo kauan ennen kuin eurooppalaiset alkoivat sitä tutkia. Mikäli kraateri ei ole vaihtanut paikkaa, on ennen näytteenottopurkauksia purkausaukon pintaan tarttunut jo satojen aiempien purkausten laavantähteitä. Edelleenkin sieltä siis pystyy tarttumaan miljoonia vuosia vanhoja kiteitä mukaan, tai näin ajoituksen perustelut kuuluvat.

Näytteen tutkimistavaksi pyydettiin kuulemma koko näytekiven hiomista tutkittavaksi. Amatööri pitäisi sitä objektiivisena tapana, koska pienemmässä näytteessä materiaalin otanta on pienempi. Evoluution puolustajien mielipide oli, että koko kiven näytteeksiottaminen on petos, ensin pitäisi etsiä vanhemmat kiteet pois.

Jos näytteen lähettäjät olivat alalla amatöörejä, he etsivät maapallon nuorinta mahdollista kiveä ja halusivat siitä objektiivisimman mahdollisen ajoituksen.

Jos näytteen lähettäjät olivat geologiaan perehtyneitä, olisi näytteen käsittelytavan voinut pyytää toisin.

Petos tai ei, kyllä ajoituksen tulos on silti hyvin kuvaava.

ukkosvaurio kirjoitti:

Kreationismi-palstan todistelun mukaan laavavirran mukaan tarttuu tulivuoren purkausaukkojen luona vanhoja kiteitä, jotka sotkevat ajoituksen. Näytteet oli otettu Ngauruhoe-tulivuoresta, joka on purkautunut kymmeniä kertoja tunnetun historiansa aikana, ja todennäköisesti ollut aktiivinen jo kauan ennen kuin eurooppalaiset alkoivat sitä tutkia. Mikäli kraateri ei ole vaihtanut paikkaa, on ennen näytteenottopurkauksia purkausaukon pintaan tarttunut jo satojen aiempien purkausten laavantähteitä. Edelleenkin sieltä siis pystyy tarttumaan miljoonia vuosia vanhoja kiteitä mukaan, tai näin ajoituksen perustelut kuuluvat.

Näytteen tutkimistavaksi pyydettiin kuulemma koko näytekiven hiomista tutkittavaksi. Amatööri pitäisi sitä objektiivisena tapana, koska pienemmässä näytteessä materiaalin otanta on pienempi. Evoluution puolustajien mielipide oli, että koko kiven näytteeksiottaminen on petos, ensin pitäisi etsiä vanhemmat kiteet pois.

Jos näytteen lähettäjät olivat alalla amatöörejä, he etsivät maapallon nuorinta mahdollista kiveä ja halusivat siitä objektiivisimman mahdollisen ajoituksen.

Jos näytteen lähettäjät olivat geologiaan perehtyneitä, olisi näytteen käsittelytavan voinut pyytää toisin.

Petos tai ei, kyllä ajoituksen tulos on silti hyvin kuvaava.

Lue lisää

"Jos näytteen lähettäjät olivat alalla amatöörejä, he etsivät maapallon nuorinta mahdollista kiveä ja halusivat siitä objektiivisimman mahdollisen ajoituksen."

Tietenkään näytteen ottajat eivät olleet amatöörejä, hehän olivat ammattimaisia huijareita, mukana mm. kreationistigeologi Snelling.

"Jos näytteen lähettäjät olivat geologiaan perehtyneitä, olisi näytteen käsittelytavan voinut pyytää toisin."

Toki, jos olisi haluttu saada oikea tulos. Mutta sittenhän he eivät ylipäätään olisi pyytäneet noilla laavakiville tuota ajoitusmenetlmää, koska he tiesivät, ettei sillä siihen aikn päästy alle 270 000 vuoden tarkkuuksiin. Nykyisin alle 100 000 vuoden tarkkuuten.

"Petos tai ei, kyllä ajoituksen tulos on silti hyvin kuvaava."

Erinomaisen opettava tapaus kreationistien petollisuudesta.

Nykyihminen kehittyi noin 200 000 vuotta sitten. Neanderthalin ja nykyihmisen yhteinen kantamuoto eli noin 500 000 vuotta sitten. Heidelbergin ihminen eli noin 600 000 - 250 000 vuotta sitten. Homo erectuksen aika oli ehkä noin 1,6 miljoonaa - 200 000 vuotta sitten.

Näistä ei saa millään aikaiseksi, että nykyihminen joka kehittyi vain noin 200 000 vuotta sitten, olisi ehtinyt elää Homo erectuksen, joka eli n. 1,4 milj. vuotta, rinnalla 2 miljoonaa vuotta.

Eri ihmislajeja on elänyt rinnakkain pitkiä aikoja, vaikkei noin pitkiä kuin esitit. Tästäkö pitäisi kuvitella, että kaikista ratkaisevista eroistaan huolimatta ne olisivat samaa lajia? Ei tarvita paljoa anatomian tuntemusta, ettei näkisi eroja Homo erectuksen ja nykyihmisen kalloissa tai luustossa. Kukaan ei todellisuudessa onnistu sekottamaan niitä toisiinsa. Sinäkin näet erot, mutta et ilmeisesti usko kyseessä olevan eri lajien. Oletatko lajin muuttuneen erilaiseksi, muttet hyväksy tälle lajin muuttumiselle erilaiseksi termiä "lajin kehitys" tai evoluutio?

"Älykkään suunnittelijan tarkoitusta veriryhmien suhteen en tietenkään tiedä, mutta yleensä tuotekehittelijä tekee prototyyppejä ja kokeilee niiden toimivuutta."

Eli erehtymätön Jumala on erehtyväinen?

"Älykkään suunnittelijan tarkoitusta veriryhmien suhteen en tietenkään tiedä, mutta yleensä tuotekehittelijä tekee prototyyppejä ja kokeilee niiden toimivuutta."

Siinä tapauksessa älykäs suunnittelija, jos nyt sellainen oletettaisiin, ei voi olla ainakaan kristinuskon jumala. Eihän kaikkivaltias kaikkitietävä kokeile prototyypeillä.

Lajien lisääntyminen miljardien vuosien aikana. Onko aikaa ollut riittävästi?

Kuvitellaan, että yhden lajin eriytymiseen kahdeksi lajiksi menisi aina 100 miljoonaa vuotta. Yhdestä lajista kahteen lajiin kuluisi siis aikaa 100 miljoonaa vuotta. Taas kuluisi uudet 100 miljoonaa vuotta ja lajeja olisi silloinkin vasta neljä. Vauhti ei ole siis vaikuta kovin suurelta? Nykyihminen esimerkiksi on ollut olemassa ehkä noin 200 000 vuotta siis yhden viidessadasosan sadasta miljoonasta vuodesta. Tässä kuvitelmassa lajien eriytymisen vauhti on todella hidas.

Aina 100 miljoonan vuoden välein lajien määrä siis kaksinkertaistuisi, eli lajien määrä lisääntyisi 100 miljoonan vuoden välein seuraavasti: 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Kun aikaa tällä hitaalla lajien lisääntymisellä olisi kulunut kolme miljardia vuotta lajeja olisi silloin yli miljardi (1 073 741 824 kpl!) ja viidessä miljardissa vuodessa jo yli tuhat triljoonaa (1 125 899 906 842 620 kpl.)

Tällaisia määriä lajeja ei tietenkään ole todellisuudessa olemassa. Tämä osoittaa vain sen, että aikaa on ollut täysin riittävästi. Jopa todellisuutta paljon hitaammalla lajien eriytymisvauhdilla lajien määrä kasvaa huimaaviin lukuihin kolmenkin miljardin vuoden kuluessa. Maailmassa on todellisuudessa tapahtunut hyvin monia kertoja erilaisten luonnonkatastrofien seurauksena suuria lajien joukkokuolemia, jolloin lajien määrä on vähentynyt ratkaisevasti.

Lajin eriytyminen kahdeksi uudeksi lajiksi on paljon nopeampaa kuin esimerkin 100 miljoonaa vuotta. Jos käyttäisi miljoonaa vuotta, joka on yhä liian pitkä aika, laskennallinen lajien määrä jo sadassa miljoonassa vuodessa (vasta kymmenesosa miljardista vuodesta) muuttuisi niin suureksi luvuksi, että siinä on ykkösen perässä 30 nollaa.

Aika siis ei ole mikään ongelma lajien monimuotoisuudelle. Maapallollamme on aikaa ollut enemmän kuin tarpeeksi, vaikka miten moneen lajien eriytymiseen nykyisiin määriinsä.

Kun elämä kerran syntyy, sen monimuotoistuminen ja kehittyminen on maapallon ikään nähden todella nopeaa, vaikka ihmisen tai ihmiskunnan ikäään nähden hyvin hidasta.

"Milloin jostain lajista kehittyy seuraava laji (eli miksei ihminen olekaan enää apina?)"

Ihminen on edelleen apina. Ihminen kuuluu ihmisapinoiden lahkoon ja yksi sen 21:stä elossaolevasta lajista.

Koska evoluutio on hidasta asteittaista kehittymistä, niin useimmiten raja, jossa laji muuttuu toiseksi on hyvin tulkinnanvarainen rajapyykki. Lajirajojen tulkinnanvaraisuus on juuri yksi osoitus tapahtuneesta evoluutiosta.

Kalle Tarvinen kirjoitti:

Lajien lisääntyminen miljardien vuosien aikana. Onko aikaa ollut riittävästi?

Kuvitellaan, että yhden lajin eriytymiseen kahdeksi lajiksi menisi aina 100 miljoonaa vuotta. Yhdestä lajista kahteen lajiin kuluisi siis aikaa 100 miljoonaa vuotta. Taas kuluisi uudet 100 miljoonaa vuotta ja lajeja olisi silloinkin vasta neljä. Vauhti ei ole siis vaikuta kovin suurelta? Nykyihminen esimerkiksi on ollut olemassa ehkä noin 200 000 vuotta siis yhden viidessadasosan sadasta miljoonasta vuodesta. Tässä kuvitelmassa lajien eriytymisen vauhti on todella hidas.

Aina 100 miljoonan vuoden välein lajien määrä siis kaksinkertaistuisi, eli lajien määrä lisääntyisi 100 miljoonan vuoden välein seuraavasti: 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Kun aikaa tällä hitaalla lajien lisääntymisellä olisi kulunut kolme miljardia vuotta lajeja olisi silloin yli miljardi (1 073 741 824 kpl!) ja viidessä miljardissa vuodessa jo yli tuhat triljoonaa (1 125 899 906 842 620 kpl.)

Tällaisia määriä lajeja ei tietenkään ole todellisuudessa olemassa. Tämä osoittaa vain sen, että aikaa on ollut täysin riittävästi. Jopa todellisuutta paljon hitaammalla lajien eriytymisvauhdilla lajien määrä kasvaa huimaaviin lukuihin kolmenkin miljardin vuoden kuluessa. Maailmassa on todellisuudessa tapahtunut hyvin monia kertoja erilaisten luonnonkatastrofien seurauksena suuria lajien joukkokuolemia, jolloin lajien määrä on vähentynyt ratkaisevasti.

Lajin eriytyminen kahdeksi uudeksi lajiksi on paljon nopeampaa kuin esimerkin 100 miljoonaa vuotta. Jos käyttäisi miljoonaa vuotta, joka on yhä liian pitkä aika, laskennallinen lajien määrä jo sadassa miljoonassa vuodessa (vasta kymmenesosa miljardista vuodesta) muuttuisi niin suureksi luvuksi, että siinä on ykkösen perässä 30 nollaa.

Aika siis ei ole mikään ongelma lajien monimuotoisuudelle. Maapallollamme on aikaa ollut enemmän kuin tarpeeksi, vaikka miten moneen lajien eriytymiseen nykyisiin määriinsä.

Kun elämä kerran syntyy, sen monimuotoistuminen ja kehittyminen on maapallon ikään nähden todella nopeaa, vaikka ihmisen tai ihmiskunnan ikäään nähden hyvin hidasta.

Lue lisää

Itse en ole lainkaan tyytyväinen siihen tapaan jolla käsitys miljardien vuosien ikäisestä maapallosta luotiin. Sanon suoraan uniformitarismi on pelkkää ******. Se perustui pelkästään ateistien propagandaan ja heidän uskomusjärjestelmäänsä.

Tosiasiassa ei ole olemassa mitään muuttumattomia luonnon lainalaisuuksia joiden muuttumattomuuteen tukeutuen voitaisiin päätellä loppujen lopuksi sitä miten kaikki oikein on saanut alkunsa saatikka selittää jotain perimmäisestä totuudesta tai niistä syistä tai perimmäisistä voimista jotka vaikuttavat maailman taustalla - sellainen on pelkkää taikauskoa tai kenties ateismia. 'Luonnon lainalaisuudet' ovat havaintoja maailmasta, niiden matemaattinen kuvaaminen on pelkkää teoreettista selittämistä, mikä ei koskaan paljasta luonnon perimmäisiä salaisuuksia.

Ok. Mikä on ihmisestä seuraava uusi laji? Onnistuneesti ei ihminen pysty lisääntymään ainakaan muiden lajien kanssa..kissa ja ihminen - ei toimi näin kärjistetysti. Myöskään solujakautuminen ei ihmiseltä onnistu. Unohdetaan myös ihmisen tieteen tavalla saadut "uudet lajit" kyborgit sun muut jalostamiset. Itsensä kehittämistä toki voimme harjoittaa mutta vaikka saisimme 100% aivojen kapasitetiin käyttöön esimerkiksi niin se ei taas dna muuta joten olisimme sama laji.
Voiko siis syntyä seuraava, erilainen, ihmislaji ja miten se tapahtuisi? Veikkaisin että ihminen tuhoaa kyllä itse itsensä ennen sitä mutta...

azs12 kirjoitti:

Ok. Mikä on ihmisestä seuraava uusi laji? Onnistuneesti ei ihminen pysty lisääntymään ainakaan muiden lajien kanssa..kissa ja ihminen - ei toimi näin kärjistetysti. Myöskään solujakautuminen ei ihmiseltä onnistu. Unohdetaan myös ihmisen tieteen tavalla saadut "uudet lajit" kyborgit sun muut jalostamiset. Itsensä kehittämistä toki voimme harjoittaa mutta vaikka saisimme 100% aivojen kapasitetiin käyttöön esimerkiksi niin se ei taas dna muuta joten olisimme sama laji.
Voiko siis syntyä seuraava, erilainen, ihmislaji ja miten se tapahtuisi? Veikkaisin että ihminen tuhoaa kyllä itse itsensä ennen sitä mutta...

Lue lisää

"Onnistuneesti ei ihminen pysty lisääntymään ainakaan muiden lajien kanssa..kissa ja ihminen - ei toimi näin kärjistetysti."

Evoluutiossa on kyse paljolti lajien synnystä. Aiheesta kirjoitettiin tämän nimininen kirjakin aikanaan. Lajiutumisen pointti on juuri siinä, että kun geenivirta katkeaa, niin erikoistuminen säilyy ja voi jatkua.

"Myöskään solujakautuminen ei ihmiseltä onnistu."

Mitäköhän tarkoitat? Ehdoton valtaosa sinun kehossasi olevista soluista on alle viisi vuotta vanhoja - ihan riippumatta minkä ikäinen olet?

"Nuorien laavakivien lähettämistä laboratorioon, ja saatuja mittaustuloksia tuskin kumotaan millään sivuilla."

Oleellisempi kysymys on, että onko noita vääriä mittaustuloksia kuvattu luotettavasti yhtään missään sivulla. Kreationistisivuilla on tapana kierrättää toistensa juttuja eikä luotettavaa lakulähdettä sitten löydykään, kun sitä alkaa etsimään.

"Jotta monimutkaisempi rakenne, kuten lihansyöjäkasvin loukku tai bakteerin perämoottori, voisi syntyä valintaedun säilyttäen, tarvittaisiin useita toisiaan tukevia yhtäaikaisia samaan asiaan vaikuttavia mutaatiota."

Ja missäs tämä on toteennäytetty? Tuo bakteerimoottorin tapaushan on käyty hyvin tarkkaan läpi ja kun väite oli, että siitä ei voi ottaa mitään pois sen muuttumatta hyödyttömäksi, niin osoitettiin, että siitä voi ottaa yli puolet osista pois ja se on edelleen hyödyllinen.

Lihansyöjäkasvi on muutenkin oiva esimerkki kun pohditaan "älykästä suunnittelua". Kuvittele itseäsi älykkääksi suunnittelijaksi, jonka pitää suunnitella miten typpiköyhässä maaperässä, mutta 80%:ssa typpikaasussa kasvava kasvi saa käyttöönsä tarpeeksi typpeä. Olisiko sinusta älykkäin (=loogisin, yksinkertaisin jne) tapa rakentaa loukku jolla se voi pyydystää tuossa 80%:ssa typpikaasussa satunnaisesti lenteleviä hyönteisiä?

"Miten tämän pohjoisamerikkalaisen hirven kromosomikahdentuma ja mutaatiot näkyvät? Onko niistä jo tutkittu, mihin ominaisuuksiin vaikuttava kromosomi on kyseessä?"

Tuloksena on ainakin se, että amerikkalainen hirvi on keskimäärin vähän suurempi. Muuten erot ovat hyvin vähäisiä. Epäilisin, että kukaan meistä ei tunnistaisi hirvestä kumpaa kantaa se on. Kromosomeista puhuttaessa on lähempänä totuutta sanoa, että jokainen kromosomipari vaikuttaa kaikkiin ominaisuuksiin kuin että kullakin kromosopiparilla olisi rajattu "tehtävä".

"Samaa geenisarjaa oleva eliökunta voi viitata itsenäiseen kehittymiseen, tai toisaalta yhteen tuotekehittäjään."

Pointti on siinä, että sekä toimimattoman että toimivan DNA-aineksen mukaan koko eläkehä voidaan luokitella yksikäsitteisesti hierarkisesti tarkentuvaksi taksonomiaksi. Eli on ryhmiä jotka jakavat joukon ominaisuuksia (geenejä) ja tämän joukon sisällä eliöitä jotka jakavat vielä enemmän. Vaikkapa kädelliset ja niiden sisällä ihmisapinat.

Älykkäälle suunnittelulle (esimerkiksi ihmisen tekemälle) tällainen hierarkisuus ei ole luontevaa. Kun esimerkiksi oli suunniteltu auto ja siitä oli kehittynyt kaksi "sukua": dieselmoottoriset ja bensiinimoottoriset, niin uusia ominaisuuksia (vaikka automaattivaihteisto, ohjaustehostin tai etuveto) otettiin sujuvasti käyttöön molemmissa "suvuissa" ja myös jätettiin ottamatta. Tuloksena ei ole ollut autokantaa, joka on yksikäsitteisesti hierarkisesti luokiteltavissa rakenteidensa mukaan.

Kumpi tuli ensin:
Muna vai kana? Jos kanat kehittyvät munasta niin eikö munan pitäisi olla ensin? Mutta jos alussa oli vain muna, kuka sen muni?

Mehiläinen vai kukka? Jos kukka kehittyi ensin, miten se pölyttyi kunnolla ilman mehiläisiä? Ja missä vaiheessa kukka "keksi" ruveta pölyttämään siitepölyllä? Jos mehiläinen tuli ensin, mistä se sai ruokaa/mettä?

Mites onkaan sitten niiden dinosaurusten pehmyt kudosten laita? Niitähän ei pitäisi olla, jos t-rex olisi maan alla 60milj. vuotta.
Eikös Japanissa joskus joku kalastusalus nostanut merestä mätänevän ruumiin, joka näytti täsmälleen meridinosaurukselta? Afrikan Mokele Mbembe?

Kuka osaa selittää keskiaikaiset piirrokset ja tarinat dinosauruksista? Tiedemiehet tekivät tutkimusmatkoja ja piirsivät mitä näkivät siis dinosauruksia. Lähes jokaisessa tarustossa kerrotaan dinosauruksista (lohikäärmeistä). Mistä ihmiset eri puolilla maailmaa keksivät samat ideat?

Entä luolapiirrokset, joissa on dinosauruksia? Tai ihmisen ja dinosauruksen jalanjäljet samassa kalliossa?

Mexikosta löytyneet yksityiskohtaiset dinosaurus patsaat /miniatyyrit? Entä kivet (ica-stones), joissa hyvin tarkkoja piirroksia ihmisistä ja dinosauruksista?
ks. esim: http://www.youtube.com/watch?v=1dxOlqNw3Ns

Kalafossiileja vuorten huipuilla? Eläinten joukkohautoja? Useissa eri maakerroksissa esiintyvät fossiilit ja puiden rungot? Elävät fossiilit?

Jääkausi edellyttäisi suurta tulvaa, joka sattumalta sattui suurin piirtein silloin kun Raamattu kertoo (6000-10000 vuotta).

Thucydidestä ja Herodotusta pidetään luotettavina lähteinä, vaikka tekstilähteitä on vain muutamia. Toisaalta yli 24000 kirjoitusta eri paikoista ovat selvinneet vuosisatoja ja kertovat tarkasti Raamatusta. Miksi tähän ei haluta uskoa? Raamattu kertoo paikkaansapitävästi ja luotettavasti ihmisistä. Miksi se valehtelisi luomiskertomuksessa? Yli 50 ihmistä Raamatun vanhan testamentin kertomuksista tiedetään eläneiksi/tunnetaan Raamatun ulkopuolisista kirjoituksista. 27 ihmistä UTn puolelta.

Planeetat erkanevat toisistaan. Jos eläisimme miljardeja vuosia vanhalla maapallolla kuun olisi pitänyt pyöriä maassa kiinni.

Syöpä aiheutuu mutaatioista. Syöpä on käsittääkseni aina varsin haitallinen, jopa kuolettava. Mutaatioista seuraa rappeutumista.

munakanadino kirjoitti:

Kumpi tuli ensin:
Muna vai kana? Jos kanat kehittyvät munasta niin eikö munan pitäisi olla ensin? Mutta jos alussa oli vain muna, kuka sen muni?

Mehiläinen vai kukka? Jos kukka kehittyi ensin, miten se pölyttyi kunnolla ilman mehiläisiä? Ja missä vaiheessa kukka "keksi" ruveta pölyttämään siitepölyllä? Jos mehiläinen tuli ensin, mistä se sai ruokaa/mettä?

Mites onkaan sitten niiden dinosaurusten pehmyt kudosten laita? Niitähän ei pitäisi olla, jos t-rex olisi maan alla 60milj. vuotta.
Eikös Japanissa joskus joku kalastusalus nostanut merestä mätänevän ruumiin, joka näytti täsmälleen meridinosaurukselta? Afrikan Mokele Mbembe?

Kuka osaa selittää keskiaikaiset piirrokset ja tarinat dinosauruksista? Tiedemiehet tekivät tutkimusmatkoja ja piirsivät mitä näkivät siis dinosauruksia. Lähes jokaisessa tarustossa kerrotaan dinosauruksista (lohikäärmeistä). Mistä ihmiset eri puolilla maailmaa keksivät samat ideat?

Entä luolapiirrokset, joissa on dinosauruksia? Tai ihmisen ja dinosauruksen jalanjäljet samassa kalliossa?

Mexikosta löytyneet yksityiskohtaiset dinosaurus patsaat /miniatyyrit? Entä kivet (ica-stones), joissa hyvin tarkkoja piirroksia ihmisistä ja dinosauruksista?
ks. esim: http://www.youtube.com/watch?v=1dxOlqNw3Ns

Kalafossiileja vuorten huipuilla? Eläinten joukkohautoja? Useissa eri maakerroksissa esiintyvät fossiilit ja puiden rungot? Elävät fossiilit?

Jääkausi edellyttäisi suurta tulvaa, joka sattumalta sattui suurin piirtein silloin kun Raamattu kertoo (6000-10000 vuotta).

Thucydidestä ja Herodotusta pidetään luotettavina lähteinä, vaikka tekstilähteitä on vain muutamia. Toisaalta yli 24000 kirjoitusta eri paikoista ovat selvinneet vuosisatoja ja kertovat tarkasti Raamatusta. Miksi tähän ei haluta uskoa? Raamattu kertoo paikkaansapitävästi ja luotettavasti ihmisistä. Miksi se valehtelisi luomiskertomuksessa? Yli 50 ihmistä Raamatun vanhan testamentin kertomuksista tiedetään eläneiksi/tunnetaan Raamatun ulkopuolisista kirjoituksista. 27 ihmistä UTn puolelta.

Planeetat erkanevat toisistaan. Jos eläisimme miljardeja vuosia vanhalla maapallolla kuun olisi pitänyt pyöriä maassa kiinni.

Syöpä aiheutuu mutaatioista. Syöpä on käsittääkseni aina varsin haitallinen, jopa kuolettava. Mutaatioista seuraa rappeutumista.

Lue lisää

"Kumpi tuli ensin:
Muna vai kana? "
Muna. Liskot munivat jo paljon ennen lintuja. Nykyäänkin osa käärmeistä synnyttää eläviä poikasia ja osa munii.

"miten se pölyttyi kunnolla ilman mehiläisiä"
Suuri osa kasveista on vieläkin tuulipölytteisiä.

"Eikös Japanissa joskus joku kalastusalus nostanut merestä mätänevän ruumiin, joka näytti täsmälleen meridinosaurukselta?"
Miksi meressä ei olisi voinut säilyä muitakin vanhoja lajeja kuin varsieväkala?

"Kuka osaa selittää keskiaikaiset piirrokset ja tarinat dinosauruksista?"
Kuka osaa selittää tarinat ja piirrokset luudilla lentävistä noidista, tulta syöksevistä lentävistä lohikäärmeistä, yksisarvisista, maahisista, kummituksista, peikoista jne. Ovatko nekin kaikki totta? Vai tarvitsevatko ne edes muuta selitystä kuin vilkkaan mielikuvituksen. Dinojen fossiileihin ihmiset ovat varmasti törmänneet aina.

"Jääkausi edellyttäisi suurta tulvaa, "
Ei edellyttäisi. Se edellyttäisi vain sen, että lunta tulisi enemmin kuin kesällä sulaa.

"Planeetat erkanevat toisistaan."

Missä niin on sanottu? Kuu tosin erkanee hitaasti, mutta miten voit vetää sen johtopäätöksen, että erkaneminen olisi aina ollut samanlaista. Uusimman teorian mukaan kuita oli alunperin kaksi ja ne törmäsivät jossain vaiheessa toisiinsa. Miten se olisi saattanut vaikuttaa kuun asemaan? Osaatko sanoa?

"Syöpä aiheutuu mutaatioista.... Mutaatioista seuraa rappeutumista."
Väärää logiikkaa. Lotossa useimmat rivit häviävät, siis lottoa pelaamalla kukaan ei voi voittaa. Niinkö?
Kaikki mutaatiot eivät tietenkään ole positiivisia. Ei kukaan ole niin väittänytkään.

Olen umpimaallikko, mitä evoluutioteoriaan tulee. Yleissivistystä minulla on kuitenkin sen verran, että jo siihen perustuen väitteesi näyttävät perin hatarilta.

Ei evoluutikko kirjoitti:

"Kumpi tuli ensin:
Muna vai kana? "
Muna. Liskot munivat jo paljon ennen lintuja. Nykyäänkin osa käärmeistä synnyttää eläviä poikasia ja osa munii.

"miten se pölyttyi kunnolla ilman mehiläisiä"
Suuri osa kasveista on vieläkin tuulipölytteisiä.

"Eikös Japanissa joskus joku kalastusalus nostanut merestä mätänevän ruumiin, joka näytti täsmälleen meridinosaurukselta?"
Miksi meressä ei olisi voinut säilyä muitakin vanhoja lajeja kuin varsieväkala?

"Kuka osaa selittää keskiaikaiset piirrokset ja tarinat dinosauruksista?"
Kuka osaa selittää tarinat ja piirrokset luudilla lentävistä noidista, tulta syöksevistä lentävistä lohikäärmeistä, yksisarvisista, maahisista, kummituksista, peikoista jne. Ovatko nekin kaikki totta? Vai tarvitsevatko ne edes muuta selitystä kuin vilkkaan mielikuvituksen. Dinojen fossiileihin ihmiset ovat varmasti törmänneet aina.

"Jääkausi edellyttäisi suurta tulvaa, "
Ei edellyttäisi. Se edellyttäisi vain sen, että lunta tulisi enemmin kuin kesällä sulaa.

"Planeetat erkanevat toisistaan."

Missä niin on sanottu? Kuu tosin erkanee hitaasti, mutta miten voit vetää sen johtopäätöksen, että erkaneminen olisi aina ollut samanlaista. Uusimman teorian mukaan kuita oli alunperin kaksi ja ne törmäsivät jossain vaiheessa toisiinsa. Miten se olisi saattanut vaikuttaa kuun asemaan? Osaatko sanoa?

"Syöpä aiheutuu mutaatioista.... Mutaatioista seuraa rappeutumista."
Väärää logiikkaa. Lotossa useimmat rivit häviävät, siis lottoa pelaamalla kukaan ei voi voittaa. Niinkö?
Kaikki mutaatiot eivät tietenkään ole positiivisia. Ei kukaan ole niin väittänytkään.

Olen umpimaallikko, mitä evoluutioteoriaan tulee. Yleissivistystä minulla on kuitenkin sen verran, että jo siihen perustuen väitteesi näyttävät perin hatarilta.

Lue lisää

Evoluution mukaan mutaatioiden kautta syntyy uusia lajeja pitkien aikojen kuluessa. Eikö tällöin ole mahdotonta, että "200milj" vuotta vanhoja lajeja yhä löytyy? Evoluution mukaan myös luonnonvalinta ja mikro- ja makromutaation yhteisvaikutuksesta parhaat ominaisuudet voittavat. Onko nuo vanhat lajit jo niin "hyviä", etteivät ne kaipaa muutosta? Mutta jos mutaatiot ovat sattumanvaraisia, niin niiden ei ikinä mitenkään pitäisi säilyä miljoonia vuosia samanlaisina, jos ihminenkin "syntyi" apinoista miljoonassa/-issa vuosissa.

Mutaatiot johtuvat muutoksissa dna:ssa. Miten mutaatio voi synnyttää positiivisia muutoksia? Yleensä evolutionistit joutuvat toteamaan, että bakteerikokeissa he näkevät vähäisiä muutoksia, etupäässä vahingollisia, eivätkä he näe mitään uusia mutkikkaita systeemejä. Mutaatioiden seurauksena geneettistä informaatiota menetetään, jolloin pitkälle jalostetut eläimet ovat paljon sairaampia kuin esim. chihuahua, joka on jalostettu sudesta.

Luudilla lentäviä noitia ei käsittääkseni kuvailla monissa eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Yksisarvinen... Onkohan sitä kuvattu useassa kulttuurissa, puhumattakaan näistä maahisista ja kummituksista. Lohikäärmeitä oli kaikkialla. Tarinat ovat oma lukunsa, mutta todisteet puhuvat puolestaan.
Tutkijat kuvailivat hyvin tarkasti piirroksissaan eläimiä (dinoja), joita he näkivät. Alkuasukkaat Afrikassa osaavat tunnistaa oikean dinosauruslajin kuvien perusteella (mokele mbembe).

Näitä ei voida selittää vain vilkkaalla mielikuvituksella. Ja jos tutkitaan yleensä luolamaalauksia, niissä useimmiten esitetään asioita ja eläimiä, jotka ovat olleet olemassa. Jossain päin on löydetty hyvin kuvaavia luolamaalauksia/piirroksia, joissa on selkeästi esitetty jokin suuri pitkä kaulainen dinosaurus.

Väität, että entismuinoin keskiajalla ja sitä ennen ihmiset olisivat rekonstruoineet dinojen fossiileja? Miksi? Mikä motiivi siihen silloin olisi ollut? Nykyään maailma on suhteellisen rauhaisa paikka ja tutkijoilla on aikaa pistää luupalat paikoilleen. En usko, että niitä olisi silloin tajuttu noteerata sen kummemmin, varsinkaan sen vuoksi, että dinosaurukset elivät ihmisen kanssa yhtäaikaa.

Ja palatakseni siihen munaan... Kuka muni ensimmäisen munan? Kenelle munasta on hyötyä ollut? Niitähän pitää olla jatkuvasti vartioimassa, joten tämä ominaisuus ei voi olla mitenkään järkevästi selitettävissä evoluution avulla. Voidaan väittää, että koska eläimen ei tarvinnut kantaa poikastaan, se pääsi paremmin pakenemaan vihollisilta, jolloin munimisesta olisi ollut hyötyä. Mutta munat ovat hyvin avuttomia, eikä niitä niin vain kuljeteta mukana.

Voisiko joku selittää sen, miten mehiläinen sitten sattui kehittymään? Jos kuitenkin kasveja oli, joilla oli siitepölyä, niin milloin jokin laji keksi ruveta tekemään hunajaa? Sen täytyy olla niin monimutkainen prosessi, että tarvittaisiin monta samanaikaista muutosta, jotta homma toimisi. Mitä mehiläisen välimuoto sitten teki?

Kuun erkanemiseen maapallosta.
En voikaan väittää, että erkaneminen olisi ollut aina samanlaista. Voiko evoluutioon uskova ihminen siten väittää, että radiohiiliajoitus toimii kuten oletetaan? On väitteitä siitä, että ikämäärityksissä käytettävät aineet eivät aina hajonneet/puolittuneet vakionopeudella. Tästä johtuen ikämääritykset eivät ole luotettavia. Myöskään maakerrostumiin ei voida luottaa, johtuen fossiileista, jotka ylettyvät useammille maakerrostumille.

Maakerrostumat muovautuivat Nooan vedenpaisumuksen aikaan, jolloin maamassat asettuivat paikoilleen ja hautasivat eläimiä, josta johtuen useat fossiilit ylittävät useampia maakerrostumia. On myös todistettu, että fossiloitumiseen ei tarvita miljoonia vuosia, vaan fossiloitumista voi tapahtua minuuteissa. Esimerkiksi tulivuoren purkauksen yhteydessä puut hautautuvat ja fossiloituvat hetkessä.

Vedenpaisumuksesta löydetään todisteita maailmanlaajuisesti. Siitä löytyy kirjoituksia, taruja, kertomuksia useammasta sadasta lähteestä. Jopa monet tiedemiehet puhuvat tuhotulvan puolesta. Miten Grand Canyon sitten syntyi? Valtavan tulvan aiheuttamana.

Evoluutio, ateismi, kreationismi jne... Ovat kaikki uskontoja. Mutta näistä kaikista normaalille ihmiselle järkevimmän selityksen antaa kreationismi ja Raamattu.

Tarjottu uuden lajiryhmän synty oli kylmiin olosuhteisiin sopeutunut jääkala. Siltä on rappeutunut punasolujen tuotanto.

ukkosvaurio kirjoitti:

Tarjottu uuden lajiryhmän synty oli kylmiin olosuhteisiin sopeutunut jääkala. Siltä on rappeutunut punasolujen tuotanto.

"Tarjottu uuden lajiryhmän synty oli kylmiin olosuhteisiin sopeutunut jääkala. Siltä on rappeutunut punasolujen tuotanto. "

Tässäpä minio osoitus kreationistin Mortonin demonista eli siitä, miten he sulkevat mielestään pois kaiken omaa uskomustan kumoavan tiedon. Tälle kirjoittajalle selitettiin kädestä pitäen miten jääkalojen sopeutuminen Etelämeren kylmiin vesiin on tapahtunut: hemoglobiini jäätyy noin kylmässä, joten sitä ei voi niillä siellä olla ja ne ovat menettäneet myös myoglobiinin tarpeettomana happivarastona, mutta sen sijaan jääkaloille on kehittynyt poikkeuksellisen suuret kidukset, suomuton nahka, joissa on suuret happea kuljettavat kapillaarit, suuri sydän ja laaja verenkierron volyymi, mikrotubuluksia suojaava mekanismi ja varsinkin erityiset pakkasproteiinit, jotka suojaavat kaikkia soluja jäätymiseltä.

Mutta ainoa mitä hän muistaa tuosta jääkalojen evoluutiosta mainita on tuo hemoglobiinigeenien rappeutuminen, koska se muka tukee kreationistien rappeutumishömppää. Näin toimii kreationistin mieli.

Tottakai voi keksiä evoluutiomallin, jossa jokin "älykäs suunnittelija" tarttuu ohjaksiin aina välillä ja tekee itse silloin muutoksia eliöiden perimään. Tällaisen suunnittelijan olemassaolosta ei kuitenkaan ole minkäänlaista näyttöä maapallon evoluutiossa, vaan koko evoluutio selittyy huomattavasti helpommin ja yksinkertaisemmin tiedossa olevan evoluution yksinkertaisien mekanismien avulla.

Aivan yhtä hyvin voisi keksiä esimerkiksi kaksi tai useampia suunnittelijoita, joiden keskinäisen kilpailussa/taistelussa syntyisi erilaisia mutaatioita, joita sitten toinen kilpailija kumoaisi jossain vaiheessa omilla, joko mutaatioilla tai olosuhteiden muutoksilla. Tällainen huuhaa-malli sopisi sinun yhden suunnittelijan malliasi paremmin kuvaamaan tapahtunutta kehitystä, jossa monet sopeutuneet, lupaavat ja kauan kehittyneet lajit kasapäin kuolevat sukupuuttoon. Yhtäkaikki, kumpikin ajatus on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin tieteen hyväksymä ja todistama malli evoluutiosta.

Jos haluat evoluutioon liittää, jonkin älykkään suunnittelijan, sellaiselle löytyy kyllä paikka, jossa tiede ei voi sitä kumota. Paikka on luonnon perusteiden määräämisessä. Älykästä suunnittelijaa voi paljon paremmin yrittää sijoittaa eliöiden kykyyn siirtää omaa geneettistä informaatiotaan jälkeläisilleen, suvulliseen lisääntymiseen, geneettisen koodin kopioinnin epävarmuuksiin, jotka mahdollistavat erilaisten mutaatioiden synnyn, ja maapallon ja laajemmin koko universumin peruslakeihin, joista on seurannut erilaisia luonnonkatastrofeja ja olosuhteiden muutoksia maapallollamme. Kun tätä suunnittelijaa yritetään väkisin tunkea lajien normaalin kehityksen sisään, seurauksena on vain tieteellisiä ja loogisia umpikujia.

Tieteen tuloksiin pitää aina suhtautua kriittisesti. Vain näin tiede kehittyy. Erilaisia ajatuksia pitää kehittää ja tutkia selittäisivätkö ne vallitsevaa tieteellistä totuutta paremmin esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden ja vastaisivatko ne tätä vallitsevaa totuutta paremmin tutkimustuloksia. Jos niin käy, muuttuu tieteen käsitys tämän uuden totuuden mukaiseksi. Älykkään suunnittelijan idea selittää evoluution monimutkaisemmin, vastaa tutkimustuloksiin heikommin ja sopii huonommin lajien moninaisuuden ymmärtämiseen. Tuota teoriaa voi toki koettaa kehittää, mutta jo nykyisen tiedon ja kaiken uusimmankin tiedon perusteella se vain koko ajan sopii yhä huonommin tosiasioihin. Teoria älykkäästä suunnittelijasta, joka luo lajit valmiina tai, joka kehittää lajeja koko ajan pienin haluamin mutaatioin, on selvästi ajautunut umpikujaan. Silloin kannattaisi tajuta, että tämä teoria on tullut tiensä päähän, eikä siis ollut oikea.

Tuon kirjan päätelmät olivat jo ilmestyessään virheelliset. Pelkkä kirjan kirjoittaminen ei tee sen väitteistä tieteellistä tosiasiaa. Jokaisen tieteellisen teoksen johtopäätöksiä arvioidaan kriittisesti tiedeyhteisössä. Jos tulokset läpäisevät tämän seulan tulee niistä osa tieteen hyväksymiä tuloksia. Tätä ei tuo sinulle tärkeä kirja koskaan saavuttanut, vaan päinvastoin sen johtopäätökset on osoitettu monet kerrat virheellisiksi.

Aika ei ole muuttanut lainkaan sen virheellisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä, eli kirja on tällä hetkellä vähintään yhtä arvoton kuin ilmestyessään.

Kirjan päätelmiä ei tarvitse kumota kirjan ilmestymisen jälkeisellä aineistolla, koska se sisälsi koko joukon virheitä, puutteita ja tahattomia tai tahallisia väärinymmärryksiä jo syntyaikanaan.

Suurin puute kirjassa on makroevoluution käsitteen kanssa kompurointi ja siihen liittyvät kehäpäätelmät. Tämä on kirjan kannalta tuhoisaa, koska koko kirjan kärki kohdistuu makroevoluution olemassaolon kiistämiseen.

Makroevoluutiota olisi kirjan mukaan vain "perusryhmän" syntyminen toisesta "perusryhmästä". Perusryhmälle ei taas anneta oikeastaan mitään muuta yleistä määrittelyä kuin se, että se on syntynyt (luotu) tyhjäsä. Viimekädessä perusryhmien syntyminen luomistyön tuloksena perustellaan luomistyöllä.

"Perusryhmiä" yritetään konkretisoida antamalla linnuista esimerkkejä, mutta niiden logiikka on vähintään horjuvaa. Merikotka, tuulihaukka, sihteerilintu ja varpushaukka kuuluvat samaan "perusryhmään", mutta ruusupeippo ja hemppo eri "perusryhmään". Mitkä "uniikki elin tai rakenne" erottaa ruusupeipot ja hempot, mutta ei sihteerilintua ja varpushaukkaa?

Suoraan suohon mennään tietenkin siinä kun aletaan soveltaa "perusryhmä" jakoa ihmiseen. Koska ei ole muita kuin uskonnollisia perusteita pitää ihmistä ja muita kädellisiä eri "perusryhmässä" ja yhteisestä kantamuodosta syntyneenä, niin kaikki loogisen argumentoinnin haparoiva tavoittelukin pitää lopettaa ihmisestä puhuttaessa. Haukkojen geneettinen kirjavuus ylittää ihmisapinoiden (ihminen mukaanlukien) vastaavan, mutta kun ennalta päätetyistä johtopäätöksistä ei voi tinkiä joudutaan järki ja rehellisyys heittämään yli laidan.

Näin koko makroevoluution kieltäminen osottautuu pelkäksi raamatuntulkinnaksi eikä ole enää vähäisimmässäkään määrin objektiivisuuteen pyrkivän tieteellisten tosiasioiden tarkastelun lopputulos.

Kuvaavaa on myös asiavirheet, joita kirjaan on "jäänyt". Esimerkiksi kirjan johdantoluvussa vedotaan Karl Popperin evoluutioteorian tieteellisyyttä kritisoiviin lausumiin, jotka Popper itse kumosi ja huomasi virheellisiksi vain muutama vuotta esittämisen jälkeen ja hyvissä ajoin ennen "Evoluutio, kriittinen analyysi" teoksen julkaisemista. Popperin nimellä halutaan ratsastaa, mutta ei kuitenkaan kunnioiteta hänen tuloksiaan ja ajatteluaan.

Tohtori James Hölynpöly on kumonnut aikoja sitten Brittenin laskelmat. Hän kirjoittanut aiheesta useita kymmeniä tieteellisiä kirjasarjoja.

Voisin laittaa tähän kymmenittäin linkkejä, mutta en laita...

Lainaus New Scientist -lehden pääkirjoituksesta: Ihmisellä ja hiirellä on noin 30000 geeniä. Ihmisen ja hiiren eron erittäin karkea arvio oli tuolloin noin 300 geeniä. Allison Abbot Nature-lehdessä: "Nämä kaksi genomia ovat hämmästyttävän samanlaisia: 99%:lla hiiren geeneistä on suora vastine ihmisen geeneissä." Tiedot olivat kaiketi vuodelta 2002, eli hiiren genomin julkistamisen jälkeen.

ukkosvaurio kirjoitti:

Lainaus New Scientist -lehden pääkirjoituksesta: Ihmisellä ja hiirellä on noin 30000 geeniä. Ihmisen ja hiiren eron erittäin karkea arvio oli tuolloin noin 300 geeniä. Allison Abbot Nature-lehdessä: "Nämä kaksi genomia ovat hämmästyttävän samanlaisia: 99%:lla hiiren geeneistä on suora vastine ihmisen geeneissä." Tiedot olivat kaiketi vuodelta 2002, eli hiiren genomin julkistamisen jälkeen.

Lue lisää

Ja Aku Ankassa luki: "Juttusi ovat täyttä paskaa!"

Laita jotain linkkejä peliin tai lopeta paskanjauhamisesi!

ukkosvaurio kirjoitti:

Lainaus New Scientist -lehden pääkirjoituksesta: Ihmisellä ja hiirellä on noin 30000 geeniä. Ihmisen ja hiiren eron erittäin karkea arvio oli tuolloin noin 300 geeniä. Allison Abbot Nature-lehdessä: "Nämä kaksi genomia ovat hämmästyttävän samanlaisia: 99%:lla hiiren geeneistä on suora vastine ihmisen geeneissä." Tiedot olivat kaiketi vuodelta 2002, eli hiiren genomin julkistamisen jälkeen.

Lue lisää

"Lainaus New Scientist -lehden pääkirjoituksesta: Ihmisellä ja hiirellä on noin 30000 geeniä. Ihmisen ja hiiren eron erittäin karkea arvio oli tuolloin noin 300 geeniä. Allison Abbot Nature-lehdessä: "Nämä kaksi genomia ovat hämmästyttävän samanlaisia: 99%:lla hiiren geeneistä on suora vastine ihmisen geeneissä." Tiedot olivat kaiketi vuodelta 2002, eli hiiren genomin julkistamisen jälkeen."

Samalla tavalla laskien vain noin parikymmentä geeniä erottaa meidät simpansseista, ts. ne geenit, jotka ovat tulleet lajeillemme sitten viimeisen yhteisen kantamuodon. Eli n.99,9%:lla simpanssien geeneistä on suora vastine ihmisen geeneissä.

ukkosvaurio kirjoitti:

Lainaus New Scientist -lehden pääkirjoituksesta: Ihmisellä ja hiirellä on noin 30000 geeniä. Ihmisen ja hiiren eron erittäin karkea arvio oli tuolloin noin 300 geeniä. Allison Abbot Nature-lehdessä: "Nämä kaksi genomia ovat hämmästyttävän samanlaisia: 99%:lla hiiren geeneistä on suora vastine ihmisen geeneissä." Tiedot olivat kaiketi vuodelta 2002, eli hiiren genomin julkistamisen jälkeen.

Lue lisää

Luepa Paul Daviesin kirjoittama kirja aiheesta, niin saatat tulla toisiin aatoksiin.

ukkosvaurio kirjoitti:

Lainaus New Scientist -lehden pääkirjoituksesta: Ihmisellä ja hiirellä on noin 30000 geeniä. Ihmisen ja hiiren eron erittäin karkea arvio oli tuolloin noin 300 geeniä. Allison Abbot Nature-lehdessä: "Nämä kaksi genomia ovat hämmästyttävän samanlaisia: 99%:lla hiiren geeneistä on suora vastine ihmisen geeneissä." Tiedot olivat kaiketi vuodelta 2002, eli hiiren genomin julkistamisen jälkeen.

Lue lisää

Miksi USKOVAINEN Darwin keksi evoluutiovalheen???

Pakkasnesteytys kirjoitti:

Miksi USKOVAINEN Darwin keksi evoluutiovalheen???

Darwinin isoisä kehitteli evoluutiotyyppistä teoriaa. Viittaako Darwinin kirjallisuus siihen, että hän olisi lukenut Raamatusta edes luomiskertomusta? (Neal C. Gillespie, Charles Darwin and the Problem of Creation, 1979)
Näkikö Darwin yhtäkään ihmisfossiilia?

Darwinin aikaan vallassaoleva kehitysteoria oli Platonin kehittelemä Suuri Olemassaolon Ketju (Arthur O. Lovejoy, The Great Chain of Being, 1964, lienee uusin painos). Tämän näkemyksen mukaan kaikkivaltias oli luonut ketjun eläviä olentoja yksisoluisista ihmisiin asti. (Tässä ketjussa oli ihmisrodutkin luokiteltu eriarvoisiksi, joten se sai aikaan orjakaupan hyväksymisen.)
Darwin muutti tämän paikallaanpysyväksi uskotun ketjun liikkuvaksi.

Evoluution puolustajista on tärkeää naamioida Darwin uskovaiseksi ja Isaac Newton pakanaksi, vaikka asia saattaa olla juuri toisin päin.

Joo, mut sähän oletkin HOMO (ja imbesilli)!

Etkö lukenut tekstiä kokonaan? Koko loppuosa kohdasta 5 eteenpäin käsitteli tätä käyttämääsi termiä, makroevoluutio.

Mutaatiot ovat suurimmaksi osaksi haitallisia, mutta myös hyödyllinen mutaatio on mahdollinen. Esimerkiksi jollekin saalistavalle eläimelle voi syntyä mutaatio, jonka ansiosta sen näkösolujen määrä on suurempi kuin muilla lajitovereillaan. Tällainen yksilö saavuttaa edun muihin nähden paremman näkökykynsä ansiosta taisteltaessa rajallisista saaliseläimistä. Eikö näin?

Jos populaatio pysyy yhtenäisenä, tällainen ominaisuus leviää todennäköisesti populaatiossa. Jos taas populaatio on jakautunut kahtia eikä näiden ryhmien välillä tapahdu geenisiirtoa, leviää uusi hyödyllinen ominaisuus vain toisessa ryhmässä. Aikojen kuluessa näitä erilaisia hyödyllisiä mutaatioita tapahtuu kummassakin ryhmässä. Ryhmien geenistö muuttuu silloin jokaisen ryhmän geenistöön jäävän mutaation myötä aina hieman kauemmaksi toisistaan.

Se mikä on hyödyllinen mutaatio riippuu aina siitä ympäristöstä, jossa populaatio elää. Näin ryhmien geenistön erkaantuminen alkuperäisestä lähtökohdasta jatkuu koko ajan. Ei ole mitään järjellistä syytä olettaa, että olisi olemassa jokin mekanismi ("jumalan laki"), joka jossain vaiheessa määräisi, että näillä ryhmillä ei voisi enää tapahtua hyödyllisiä mutaatioita, koska on olemassa jossain muualla jokin toinen ryhmä, jonka geenistö on jo niin paljon muuttunut, että pienikin muutos geenistössä aiheuttaisi, etteivät ryhmät enää pystyisi saamaan yhteisiä jälkeläisiä ja olisivat muuttuneet täysin eri lajeiksi.

Tasaisin pienin hyödyllisin mutaatioin toisistaan erkaantuneet ryhmät muuttuvat lopulta välttämättä eri lajeiksi. Tämä tapahtuu sitä nopeammin, mitä suurempi ero on ryhmien elinolosuhteissa. Vaikka ero olisi nopea, ei sitä kyetä havaitsemaan yhden ihmisiän tai tuskin edes kulttuurien eliniän aikana.

Tässä ei tapahdu missään vaiheessa mitään varsinaista hyppäystä uuteen lajiin, vaan kehitys kulkee pienin, usein lähes huomaamattomin, askelin, mutta lopputulos on kuitenkin uusi laji.

Kalle Tarvinen kirjoitti:

Etkö lukenut tekstiä kokonaan? Koko loppuosa kohdasta 5 eteenpäin käsitteli tätä käyttämääsi termiä, makroevoluutio.

Mutaatiot ovat suurimmaksi osaksi haitallisia, mutta myös hyödyllinen mutaatio on mahdollinen. Esimerkiksi jollekin saalistavalle eläimelle voi syntyä mutaatio, jonka ansiosta sen näkösolujen määrä on suurempi kuin muilla lajitovereillaan. Tällainen yksilö saavuttaa edun muihin nähden paremman näkökykynsä ansiosta taisteltaessa rajallisista saaliseläimistä. Eikö näin?

Jos populaatio pysyy yhtenäisenä, tällainen ominaisuus leviää todennäköisesti populaatiossa. Jos taas populaatio on jakautunut kahtia eikä näiden ryhmien välillä tapahdu geenisiirtoa, leviää uusi hyödyllinen ominaisuus vain toisessa ryhmässä. Aikojen kuluessa näitä erilaisia hyödyllisiä mutaatioita tapahtuu kummassakin ryhmässä. Ryhmien geenistö muuttuu silloin jokaisen ryhmän geenistöön jäävän mutaation myötä aina hieman kauemmaksi toisistaan.

Se mikä on hyödyllinen mutaatio riippuu aina siitä ympäristöstä, jossa populaatio elää. Näin ryhmien geenistön erkaantuminen alkuperäisestä lähtökohdasta jatkuu koko ajan. Ei ole mitään järjellistä syytä olettaa, että olisi olemassa jokin mekanismi ("jumalan laki"), joka jossain vaiheessa määräisi, että näillä ryhmillä ei voisi enää tapahtua hyödyllisiä mutaatioita, koska on olemassa jossain muualla jokin toinen ryhmä, jonka geenistö on jo niin paljon muuttunut, että pienikin muutos geenistössä aiheuttaisi, etteivät ryhmät enää pystyisi saamaan yhteisiä jälkeläisiä ja olisivat muuttuneet täysin eri lajeiksi.

Tasaisin pienin hyödyllisin mutaatioin toisistaan erkaantuneet ryhmät muuttuvat lopulta välttämättä eri lajeiksi. Tämä tapahtuu sitä nopeammin, mitä suurempi ero on ryhmien elinolosuhteissa. Vaikka ero olisi nopea, ei sitä kyetä havaitsemaan yhden ihmisiän tai tuskin edes kulttuurien eliniän aikana.

Tässä ei tapahdu missään vaiheessa mitään varsinaista hyppäystä uuteen lajiin, vaan kehitys kulkee pienin, usein lähes huomaamattomin, askelin, mutta lopputulos on kuitenkin uusi laji.

Lue lisää

'Tässä ei tapahdu missään vaiheessa mitään varsinaista hyppäystä uuteen lajiin, vaan kehitys kulkee pienin, usein lähes huomaamattomin, askelin, mutta lopputulos on kuitenkin uusi laji.'

Niin tämä on aika mielenkiintoista, koska muistan hyvin selvästi sen miten evoluutioteoreetikot ei niin kauaa aikaa sitten puhuivat nimenomaan hypäykksellisestä evoluutiosta. Kehityksen tahti vaihtelee, välillä on pitkiä aikoja jolloin evoluutiota ei tapahdu lainkaan ja sitten taas tulee nopea kehityspyrähdys.

Muistuttaisn, että jos evoluutio todella etenee tasaisesti, niin silloin myös fossiiliaineiston pitäisi tukea tälläistä tasaista kehitystä. Ei saisi olla niin (kuten näyttää), että tietyt lajit ovat pysyneet muuttumattomina kymmeniä jopa satoja miljoonia vuosia ja sitten ne vain katoavat fossiiliaineistossa ja ilmaantuu uusia lajeja. Tasaisen kehityksen todella pitäisi näkyä fossiiliaineistossa. Ai niin taidan unohtaa: nykyäänhän ei evoluutiota enään todistella fossiileilla, nyt sitä todistellaan genetiikalla. Todisteet vaihtelevat, mutta yksi asia on ja pysyy: evoluutio.

Arrakis kirjoitti:

'Tässä ei tapahdu missään vaiheessa mitään varsinaista hyppäystä uuteen lajiin, vaan kehitys kulkee pienin, usein lähes huomaamattomin, askelin, mutta lopputulos on kuitenkin uusi laji.'

Niin tämä on aika mielenkiintoista, koska muistan hyvin selvästi sen miten evoluutioteoreetikot ei niin kauaa aikaa sitten puhuivat nimenomaan hypäykksellisestä evoluutiosta. Kehityksen tahti vaihtelee, välillä on pitkiä aikoja jolloin evoluutiota ei tapahdu lainkaan ja sitten taas tulee nopea kehityspyrähdys.

Muistuttaisn, että jos evoluutio todella etenee tasaisesti, niin silloin myös fossiiliaineiston pitäisi tukea tälläistä tasaista kehitystä. Ei saisi olla niin (kuten näyttää), että tietyt lajit ovat pysyneet muuttumattomina kymmeniä jopa satoja miljoonia vuosia ja sitten ne vain katoavat fossiiliaineistossa ja ilmaantuu uusia lajeja. Tasaisen kehityksen todella pitäisi näkyä fossiiliaineistossa. Ai niin taidan unohtaa: nykyäänhän ei evoluutiota enään todistella fossiileilla, nyt sitä todistellaan genetiikalla. Todisteet vaihtelevat, mutta yksi asia on ja pysyy: evoluutio.

Lue lisää

Tuossa esimerkissäni ei tapahtunut hyppäyksellistä evoluutiota. Tämän korostamisella tarkoitin sitä, ettei ole olemassa mitään yht'äkkistä hyppäystä, jolloin laji jonkin yksittäisen mutaation ansiosta muuttuisi eri lajiksi kuin edeltävä sukupolvi. Toki näinkin voi teoriassa tapahtua, mutta sellainen lienee äärettömän harvinaista tai hehkä ei ole koskaan tapahtunut.

Olosuhteiden muuttuessa ne ominaisuudet, joita tarvitaan hengissä selviämiseen, voivat muuttua toisiksi hyvin radikaalisti. Tilanne voi olla sellainen, että vain ne eläimet voivat selvitä hengissä, joilla on tai, joille tulee, jokin olosuhteisiin sopiva mutaatio, Muut kuolevat pois ja jäljelle jäävillä on kaikilla tämä mutaatio. Silloin yhden sukupolven aikana on koko lajin geenistö muuttunut kertaheitolla sellaiseksi, että kaikilla on tämä mutaatio. Enää geenin vanhaa muotoa ei ole lainkaan olemassa. Muutos on silloin nopeaa. Joillekin nisäkkäille ja linnuille saattoi käydä näin silloisessa katastrofissa 75 miljoonaa vuotta sitten.

Toisaalta tilanteessa, jossa jokin ekologinen lokero on jäänyt kokonaan ilman jotain lajia, suo tämä mahdollisuuden monille geenivirheille, mutaatioille, jotka sopivat johonkin lokeroon, lisääntyä. Näin lienee käynyt nisäkkäille dinosaurusten kuollessa, jolloin suurille laiduntaville eläimille ja niitä syöville petoeläimille syntyi tyhjät ekologiset lokerot. Niin kauan kuin dinosaurukset elivät olivat nämä ekologiset lokerot jo täynnä eikä esimerkiksi mutaatiosta, joka mahdollisti suuremman koon ollut muuta kuin haittaa.

Tarkoitus oli kuvata sitä, että evoluutio etenee lajiutumiseen tasaisessakin kehityksessä. En siis halunnut kumota sitä tosiasiaa, että olosuhteiden muuttuesssa evoluutio kiihtyy tai, jos ei satu sopivia mutaatioita, laji katoaa, mutta antaa silloin mahdollisuuden jollekin toiselle lajille kiihtyvään evoluutioon jättäessään oman ekologisen lokeronsa tyhjäksi.

Evoluutiota osoittavina todisteina ovat fossiilit tietenkin yhä erittäin hyviä, mutta niiden rinnalle on tullut tieteen kehittymisen myötä geenien tutkimus. Biologia ei ole pysähtynyt tiede, vaan sen kehitystä vauhdittavat uudet tutkimusmenetelmät.

Kalle Tarvinen kirjoitti:

Tuossa esimerkissäni ei tapahtunut hyppäyksellistä evoluutiota. Tämän korostamisella tarkoitin sitä, ettei ole olemassa mitään yht'äkkistä hyppäystä, jolloin laji jonkin yksittäisen mutaation ansiosta muuttuisi eri lajiksi kuin edeltävä sukupolvi. Toki näinkin voi teoriassa tapahtua, mutta sellainen lienee äärettömän harvinaista tai hehkä ei ole koskaan tapahtunut.

Olosuhteiden muuttuessa ne ominaisuudet, joita tarvitaan hengissä selviämiseen, voivat muuttua toisiksi hyvin radikaalisti. Tilanne voi olla sellainen, että vain ne eläimet voivat selvitä hengissä, joilla on tai, joille tulee, jokin olosuhteisiin sopiva mutaatio, Muut kuolevat pois ja jäljelle jäävillä on kaikilla tämä mutaatio. Silloin yhden sukupolven aikana on koko lajin geenistö muuttunut kertaheitolla sellaiseksi, että kaikilla on tämä mutaatio. Enää geenin vanhaa muotoa ei ole lainkaan olemassa. Muutos on silloin nopeaa. Joillekin nisäkkäille ja linnuille saattoi käydä näin silloisessa katastrofissa 75 miljoonaa vuotta sitten.

Toisaalta tilanteessa, jossa jokin ekologinen lokero on jäänyt kokonaan ilman jotain lajia, suo tämä mahdollisuuden monille geenivirheille, mutaatioille, jotka sopivat johonkin lokeroon, lisääntyä. Näin lienee käynyt nisäkkäille dinosaurusten kuollessa, jolloin suurille laiduntaville eläimille ja niitä syöville petoeläimille syntyi tyhjät ekologiset lokerot. Niin kauan kuin dinosaurukset elivät olivat nämä ekologiset lokerot jo täynnä eikä esimerkiksi mutaatiosta, joka mahdollisti suuremman koon ollut muuta kuin haittaa.

Tarkoitus oli kuvata sitä, että evoluutio etenee lajiutumiseen tasaisessakin kehityksessä. En siis halunnut kumota sitä tosiasiaa, että olosuhteiden muuttuesssa evoluutio kiihtyy tai, jos ei satu sopivia mutaatioita, laji katoaa, mutta antaa silloin mahdollisuuden jollekin toiselle lajille kiihtyvään evoluutioon jättäessään oman ekologisen lokeronsa tyhjäksi.

Evoluutiota osoittavina todisteina ovat fossiilit tietenkin yhä erittäin hyviä, mutta niiden rinnalle on tullut tieteen kehittymisen myötä geenien tutkimus. Biologia ei ole pysähtynyt tiede, vaan sen kehitystä vauhdittavat uudet tutkimusmenetelmät.

Lue lisää

kalletappinen on vain housuissa katastrofit ja mutaatiot.

Kyllä sinulla kirjoitti:

kalletappinen on vain housuissa katastrofit ja mutaatiot.

Noinko vähissä ovat vasta-argumenttinne?

Toisaalta.
Jos olisin teidän sijassanne puolustamassa jotain niin absurdia kuin evoluution olemattomuutta, niin enpä kai minäkään tuota ihmeempää vasta-argumenttia keksisi.

Mutaatioita tapahtuu koko ajan solujen jakautuessa. Vain hyvin harvoin niillä on suurempaa merkitystä, mutta joskus sellainen tapahtuu sukusolussa, joka on mukana hedelmöityksessä. Näistäkin vain aniharva vaikuttaa paljonkaan ja vielä harvempi mitenkään positiivisesti yksilön selviämiseen. Kuitenkin näitä positiivisia mutaatioita tapahtuu, jolloin ne parhaimmillaan jäävät lajin geeniperimään ja saattavat hyvinkin nopeasti syrjäyttää kokonaan vanhan geenimuodon. Tällaisten mutaatioiden määrän lisääntyessä ajan myötä yhä suuremmaksi, on laji lopulta muuttunut täysin uudeksi lajiksi. Tässä ei ole mitään mystistä, vaan aivan luonnollista ja ymmärrettävää, että eniten saavat jälkeläisiä sellaiset yksilöt, jotka onnistuvat muita lajikumppaneitaan paremmin selviämään hengissä.

Geenien määrän lisääntyminen tapahtuu tavallisesti ja yksinkertaisimmillaan jonkin kromosomin kahdentumisessa. Yhdestä kromosomista voi tulla kaksi kromosomia tai yhden kromosomin geenien määrä kahdentuu. Myös jonkin kromosomin pätkän kahdentuminen lisää geenien lukumäärää.

Kyse on hyvin tavallisista geeninkopioimisvirheistä solun jakautuessa. Jos täallainen kahdentuminen on sellainen, ettei sillä vielä ole paljoa vaikutusta yksilön elämään, mahdollistaa se kuitenkin geenien määrän näin kasvaessa, uusille mutaatioille geenistössä tilaa. Ihmisten geenistöstä suuri osa on tällaista "turhaa" geenistöä, joilla ei ole, ainakaan tiedossamme, mitään farsinaista funktiota. Näihin ttapahtuvat mutaatiot saattavat joskun mahdollistaa uusien ominaisuuksien synnyn paremmin kuin sellainen tilanne, jossa ei olis lainkaan ylimääräsiä geenejä.

Kalle Tarvinen kirjoitti:

Geenien määrän lisääntyminen tapahtuu tavallisesti ja yksinkertaisimmillaan jonkin kromosomin kahdentumisessa. Yhdestä kromosomista voi tulla kaksi kromosomia tai yhden kromosomin geenien määrä kahdentuu. Myös jonkin kromosomin pätkän kahdentuminen lisää geenien lukumäärää.

Kyse on hyvin tavallisista geeninkopioimisvirheistä solun jakautuessa. Jos täallainen kahdentuminen on sellainen, ettei sillä vielä ole paljoa vaikutusta yksilön elämään, mahdollistaa se kuitenkin geenien määrän näin kasvaessa, uusille mutaatioille geenistössä tilaa. Ihmisten geenistöstä suuri osa on tällaista "turhaa" geenistöä, joilla ei ole, ainakaan tiedossamme, mitään farsinaista funktiota. Näihin ttapahtuvat mutaatiot saattavat joskun mahdollistaa uusien ominaisuuksien synnyn paremmin kuin sellainen tilanne, jossa ei olis lainkaan ylimääräsiä geenejä.

Lue lisää

Mutta syntyykö kromosomien kahdentumisessa uutta tietoa? Geeniähän kaiketi pitää ajatella eräänlaisena koodina (eräänlaisena ohjelmistona) joka sitten alkaa ohjaamaan proteiinien valmistumista. Jos siis kromosomi kahdentuu, syntyykö vain kopio aiemmasta kromosomista vai syntyykö kokonaan uutta 'softaa' ohjaamaan jonkun aivan uuden ominaisuuden syntymistä?

Tietenkin tämän muutoksen pitäisi olla myös periytyvä, eli tapahtua nimenomaan sukusoluissa.

Jos meillä kuviteellisessa populaatiossa ei esim. lainkaan ole olemassa geeniä (tai niiden yhdistelmää) jotka synnyttävät vaikkapa vihreäsilmäisyyden. Niin vaikka vihreäsilmäisyys sattuisi olemaan hyödyllinen ominaisuus, ei se tietenkään voi populaatiossa yleistyä, jos tälläistä ominaisuutta ei alunperinkään ole olemassa.

Arrakis kirjoitti:

Mutta syntyykö kromosomien kahdentumisessa uutta tietoa? Geeniähän kaiketi pitää ajatella eräänlaisena koodina (eräänlaisena ohjelmistona) joka sitten alkaa ohjaamaan proteiinien valmistumista. Jos siis kromosomi kahdentuu, syntyykö vain kopio aiemmasta kromosomista vai syntyykö kokonaan uutta 'softaa' ohjaamaan jonkun aivan uuden ominaisuuden syntymistä?

Tietenkin tämän muutoksen pitäisi olla myös periytyvä, eli tapahtua nimenomaan sukusoluissa.

Jos meillä kuviteellisessa populaatiossa ei esim. lainkaan ole olemassa geeniä (tai niiden yhdistelmää) jotka synnyttävät vaikkapa vihreäsilmäisyyden. Niin vaikka vihreäsilmäisyys sattuisi olemaan hyödyllinen ominaisuus, ei se tietenkään voi populaatiossa yleistyä, jos tälläistä ominaisuutta ei alunperinkään ole olemassa.

Lue lisää

Geenin kahdentuessa tai muissa geenin kopiointivirheissä voi niissä olla informaatioarvoa.Esimerkiksi terälehtien määrä saattaa kahdentua, jolloin alkuperäien informaatio toimii ikäänkuin kahteen kertaan.

Toisinaan geenipätkän kahdentuessa ei tämä uusi mpätkä ole sellsiessa paikassa, että se vaikuttaisi mitenkään. Ne geenit, jotka ohjaavat muiden geenien toimintaa, eivät tunnista tätä uutta pätkää eikä se vaikuta millääntavoin silloin eliöön,

Ihmisen geenistössä on valtava määrä tällaisia "tyhjiä" geenejä joilla ei ole ilmeisesti mitään merkitystä. Niille syntyy mahdollinen merkitys siinä vaiheessa, kun tällainen pätkä, jälleen kopiointivirheen ansiosta, liittykin geenien ketjussa johonkin väärään paikkaan. Sellaisen geenin yhteyteen, joka vaikka määrittää silmän väriä ja sopii siihen niin, että syntyy jokin aiemmin poikkeava silmän vär, vaikka vihreäsilmäisyys.

Nuo ilman informaatiota olevat geenipätkät mahdollistavat herkemmin sellaisen mutaation synnyn, joka vaikuttaisi myös eliöön.

Näiden pienten mutaatioiden kertyessä tarpeeks, vaikka sitten ilman mitään informaatiota, vaikuttaa eliöön niin, että sukusolujen geenit alkuperäisen eliön kanssa eivät enää sovi toisiinsa niin, että syntyisi näille yhteinen jälkeläinen. On syntynyt uusi laji.

Alkuräjähdys.

Evoluutio on olemassa. Sen kieltäminen on yhtä järjetöntä vänkyttämistä kuin olisi väittää, ettei Maa kierrä Aurinkoa. Evoluutio syntyy automaattisesti tämän kaltaisessa elämässä, jossa edelliset sukupolvet siirtävät geenejä seuraavalle sukupolvelle. Evoluution estäminen edellyttäisi joltain suurelta suunnittelijalta jatkuvaa aktiivista puuttumista. Aina eliön selviämiseen positiivisesti vaikuttavien geenimuutosten tapahtuessa pitäisi verrata tätä muutosta alkuperäiseen eliöön ja poistaa yksilö, jos muutoksia olisi jo liian paljon, jolloin olisi syntynyt uusi laji. Olisi siis tapahtunut evoluutiota.

Evoluution laittoi alulle elämän syntyminen. Jos jossain vaiheessa olisi syntynyt sellainen elämänmuoto, jossa jotenkin olisi evoluutio ollut estyneenä, olisi tällainen elämä kuollut todennäköisesti jo taipaleensa alkuvaihessa kyvyttömyyteensä sopeutua uusiin maapallolla jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin.

Itse elämän syntymisen yksityiskohdat ovat tarkentuneet koko ajan tieteellisen tutkimuksen myötä. Kaikkea emme siitä kuitenkaan vielä tiedä, mutta sen tiedämme, ettei koko elämän kirjoa lyöty yhdellä kertaa, vaan tämä nykyinen elämän monimuotoisuus on keskeisen elämän perusteen, evoluution, ansiota.