AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / Gibson SG Standard

Gibson SG Standard

46 Vastausta 1 185 Lukukertaa
Eli onko ko. kitara hyvä? Kyseessä siis tämä joka esim thomannilla on 990e.
Olen soittanut hieman yli vuoden surkealla halppis stratocasterilla ja nyt haluan SG:n. Kannattaako ostaa? :D
No g-pajan SG on kyllä ihan peruskauraa kitaroissa ja siinä on niin paljon rock¨n¨rollia että totta kai se on hyvä kitara ja silleen. Minulle vain särähtää korvaan tuo "surkea halppis stratocaster". Ensinnäkin SG on aikalailla erilainen kitara Stratocaster joten samaa soundimaailmaa et SG:stä löydä ja on siinä tuntumakin hyvin erilainen.

Kertoisitko ihan muutamalla sanalla, että miksi tai oikeastaan mikä tekee nykyisestä kitarastasi surkean? koska jos osaat selvittää mikä siinä mättää, niin silloin voit oppia jotakin ja pääset lähemmäksi sitä, että valitset kitarasi nojaten omaan kokemukseesi. Jos et tiedä miksi se on surkea niin selvitä se itsellesi, niin olet jälleen vähän viisaampi. Jos sua nyt vaan huvittaa ostaa uusi vähän kalliimpi kitara, niin sekin on ihan hyvä syy.

Ja lopuksi, mene nyt sinne musiikkikauppaan ja kokeile sitä SG:tä, että onko se semmoinen jota kitaralta toivot. Mutta kyllä SG kuuluu näihin sähkökitaran arkkityyppeihin (kuten stratocasterkin) ettet voi sen kanssa pahasti metsään mennä.
Nyt pahan pistit :D No siis en minä voi oikeen mitään surkeaa juttua osaa stratostani sanoa, mutta noin yleisesti ottaen eikös ne halppikset aika huonoja yleensä ole (siis juuri johki gibsoniin verrattuna) sg:tä olen toivonut jo yli vuoden ja epiphonea, harley bentonia tai tokai -merkkisiä sg kitaroita ei ole minulle suositeltu, joten se nyt on tämä gibson :D
Ja muutenkin on tuo straton ulkonäkökin jo alkanut tympiä.. :D
Itseasiassa Epiphonen SG G400 ei ole yhtään pöllömpi. Itse soittanut sillä jo useamman vuoden, mutta hommaan Gibsonin SG Special Faded mallisen kitaran, koska pidän enemmän satiinikaulaisesta. Mutta Eparistani: ongelmia on ollut hieman kyllä, mutta olen saanut kitarani parempaan kuntoon kuin se minullle tuli. Yksi johtoliitos on irronnut, mutta tinalla takaisin. Että ei ne Epiphonenkaan kitarat mitään ihan schaisseja ole sitten :) Äänimaailma ei eroa hirveästi kaverini Gibson SG 61 Reissue kitarasta, ja hintaeroa kitaroillamme oli keskimäärin 1200€. Vahvistimenani on transistorimallin Marshall MG15FX, kaverilla putkimallin Marshall MA50c Combo. Ja jos jokin irtoaa niin rokki, etenkin AC/DC.

Harley Benton on merkkinä sama kuin valitsisit kaupasta sen hieman jo pilaantuneen leivän. Harley Benton on asia erikseen kitaroissa. ÄLÄ luota siihen merkkiin.

Mutta tottahan se on, että Gibson kyllä vie silti laadullaan ja soitettavuudellaan monet muut.

Epiphone 8/10, Gibson 11/10
No eihän siinä mitään tuohan on ihan hyvä peruste ostaa kitara. Kyllä Gibson SG stankkua uskaltaa suositella. Se on makea kitara ja ihan varmasti pätevä vehje. Ajattelin vain, että jos sulla on ongelma kitarasi kanssa,niin se ei välttämättä ratkea kitaraa vaihtamalla. SG on olennaisesti erilainen soudimaailmaltaan, mutta kun kuuntelet vaikkapa AC-DC:tä tai Frank Marinoa, niin kuulet miten se parkuu Marshallin läpi.

Sen verran haluan kuitenkin sanoa, että halvat kitarat eivät ole nykyisin huonoja, vaan päinvastoin kyllä Epiluuri tekee vallan päteviä sähkiksiä ja Tokai tekee aivan loistavia sähkiksiä, mutta ne kalleimmat Tokait on jopa Gibsonia kalliimpia ja halvemmatkin lähentelee Gibsonin hintaa, sitten Tokailta löytyy myös mallisarja jonka hinta asettuu siihen Epiluurin tuntumaan. Kyllä Tokaita tai Epiphonea voi ihan pystypäin soitella ei siinä kukaan voi katella nokan vartta:-) Harley Benton on ongelmallisempi tapaus, koska se ei valmista mitään vaan on pelkkä merkki vähän niinkuin Pirkka tai Spar eli lopullista varmuutta siitä laadusta ei voi sanoa ja HB:n huono maine perustuu epäilemättä enimmäkseen sen halpaan hintaan, mutta on joku voinut saadan sen merkkistä huonoa tavaraakin. En itsekään voi sitä suositella koska en tiedä siitä mitään eli ne ovat sellaista mitä sattuu laatua jolloin joskus voi saada todella hyvänkin tuotteen ja toisinaan se voi olla huono.

Gibson on varsin turvallinen valinta vaikka se onkin usein aika kallis, koska halvinkaan Gibson ei ole varsinaisesti huono vaan ne on aina hyviä tai vielä parempia;-).
Jees. Gibson on vaan Gibson :D
Tilasin juuri oman Gibson SG standardin. Tilaa säkin. et tuu pettymään!!!
Niinpä! OSTA! Se on vaan niin paras... ;D
Thomannille on tullut uusia gibson sg standardeja. Miten nämä seuraavat eroo siitä perus standardista?

ELI
http://www.thomann.de/fi/gibson_sg_standard_limited_ac.htm

http://www.thomann.de/fi/gibson_sg_standard_ch_bstock.htm
Gibsonin huonoimmat mikit tuossa Standard SG:ssä. Syntyy pelkkää tunkkaista yläkeskialueen pörinää. Mikit myös kiinnitetty huonosti, heiluvat pleksissä ja ovat aivan vinossa kieliin nähden. Stopbar aivan liian lähellä tallaa joten katkoo kieliä jatkuvasti koska kielikulma on liian jyrkkä. Tietysti voi aina tehdä wraparound:it mikä sekin on lopulta paska ratkaisu, vaikka Bonamassa niin tekeekin ja Wylde.
Kaulapainoinen, eli kaula kolahtaa lattiaan hihnalla soitettaessa. Todella monissa onneton sustain 12 nauhan jälkeen, johtuen ei niin tukevasta kaulaliitoksesta. Kunnon clean-soundia et tuosta saa koskaan. Hihnatappi huonosti sijoitettu kaulaliitoksen kohdalle eikä sarven päähän.

Yks paskimmista kitaroista joita olen omistanut.
Valtaosa SG:llä soittavista staroista soittaa jollain muulla SG-mallilla kuin SG:n standardilla.
Mitäs sie oikein höpiset? mistä lähtien mikkien ei ole kuulunut heilua? sitä vartenhan siellä ne jouset on kiinnitys/korkeuden säätöruuveissa. Kireämmällehän sitä saa kun kirstää niitä jousia tai vaihtaa jäykemmät jouset. Itsellänikin oli Gibson LesPaulissa mikit vinossa (joka ei kuitenkaan vaikuta mihinkään) suoraksi ne sain kääntämällä ne säätöruuvien jouset oikeaan asentoon ja vetämällä ne jouset kertaalleen täysin nippuun ja palauttamalla säätöönsä niin on pysynyt mikit suorassa.

Tarkoittanet wraparoundilla sitä, että kieli kiertää kielen kiinnityskappaleen (stopbar) ympäri ja tulee sen yläkautta tallalle jolloin se kulma loivenee. Et kuitenkaan kertonut, miksi se on mielestäsi huonoratkaisu (tätähän käytetään myös lespauleissa)? tuota stopbarin korkeuttahan voi säätää myös niistä kiinnitysruuveista.

Mitä itse olen Gibson SG:ilä soittanut tai oiekastaan niitä vain kokeillut, niin tuo kaulapinoisuus on ominaisuus jota selkeimmin ja eniten liioitellaan, silloin kun halutaan maalata kielteistä kuvaa tästä yhdestä sähkökitrahistorian merkittävimmästä kitarasta. Mittailin tuota kaulapainoisuutta ja SG:sä se näyttää olevan semmoisen viidestä kymmeneen senttiä edempänä kuin esim. Lespaulissa tai vaikkapa stratossa (mikä merkitsee lievää kaulapinoisuutta). Minun mielestä SG:n kaulapainoisuudella ei ole merkitystä hihnalla soitettaessa, mutta sylissä soitettaessa sen huomaa kun se tasapinopiste on pikkuisen sen kohdan etupuolella jonka varassa kitara lepää reidellä. Kuitenkin väitteesi kamalasta kaulapainoisuudesta on vahvasti liioiteltu, vaikka siinä siteeksi totta onkin.

Vai että paskin kitaroistasi:-) no, paskahan on niinkuin perse, jokaisella omansa;-)
En mä mitää höpise. Puhun vankasta kokemuksesta ja vuosien soittamisesta Gibsoneilla. Mikkein ei kuulu heilua ja huljua kuten Standard SG:ssä. Ongelma on se että ne mikit on pleksissä kiinni ja ne joudutaan ruuvaamaan huomattavasti ylemmäs kuin Lespaulissa. Tämän takia niistä tulee epävakaat. Yhdenkään muun kitaramallin humpparimikkejä en ole joutunut säätämään niin korkealle kuin SG-standardissa. Kato liikkeessä huviksesi miten ne on ruuvattu miltei kokonaan näkyviin.
Les Paulissa mikin ripustimet, eli kehykset on muotoiltu niin, että ne ovat kallellaan eteenpäin. Mikin ripustimet ovat samassa kulmassa kuin kielet ja ohjaavat mikin automaattisesti oikeaan asentoon. SG Standardissa näin ei ole vaan mikit ovat kiinni pleksissä joka on bodyn suuntainen ja joka on siis eri suuntainen kuin kielet, eli mikkien kulma on aina pielessä. Esim. SG 61 Reissuessa on vastaavat kehykset kuin Lessussa ja homma on kunnossa. Mutta SG Standardin mikkien kiinnitys on susi jo syntyessään.
Voit ihan rauhassa ruuvailla mikkejä ylös-alas niin paljon kuin jaksat mutta kielien suuntaisiksi ne eivät koskaan SG:ssä käänny toisin kuin LP:ssä.

Wraparound-ratkaisu on huono siksi että stop-baria ei ole tähän suunniteltu. jos SG:ssä olisi oikea Wraparound-talla homma olisi ok, mutta kun ei ole. Stop-barin reunat ovat aivan liian terävät ja kieli ei kierry siististi niin kuin kunnon Wraparound tallassa. Mutta tuhotkoon kukin kielensä ja tallansa miten huvittaa.

Huonoksi SG:n balanssin tekee se että etumainen hihnatappi on viety niin taakse soittimessa. On yksi lysti pamahtaako kaula lattiaan vai pysyykö pystyssä kun soitin ei ole tukevasti ripustettu. Sama ongelma Les Paulissa vaikka se ei olekaan kaulapainoinen. Kokeilepa joskus Stratoa miten tukevasti se istuu hihnassa kun etutappi on kunnollisen sarven päässä. Soitin mukailee soittajan liikkeitä eikä kaulaa tarvitse kokoajan vahtia kuten SG:ssä.

SG Standard on teknisiltä ratkaisuiltaan ehdottomasti huonoin soitin mitä olen omistanut. Lisäksi tulee vielä heikot kaulaliitokset jne.

Olet varmaan historiasi lukenut ja tiedät että itse Les Paul aikanaan tämän mallin hylkäsi eikä halunnut nimeään siihen, johtuen osin kuvailemistani syistä.
Gibosnin nykyinen SG standard ei ole mikään rock-historian merkittävin soitin. Lähtien jo noista surkeista mikeistä. Rock-historiaa on tehty aivan eri mallin SG:llä kun nykyisellä Standardilla.
Joo, taisin tuossa toisessa ketjussa saada jo kattavan käsityksen mistä viitekehyksestä asiaa lähestyt. Uskon kyllä, että se on paskin kitarasi. Jokaisella on oma paskansa.
Onhan se kiva, että tulee monenlaisia mielipiteitä tästä kitarasta. Tuleepahan tänne mainituksi sitten niitä mahdollisia huonojakin puoli, eikä vain hyviä.
Mutta nyt minun mielestäni "sellanen" vähän liioittelee asiaa. Se on OK jos itse tykkäät erilaisista kitaroista, mutta ei silti tarvitse tänne tulla "mustamaalaamaan" Gibson SG Standardia.
Jokaisesta kitarasta löytyy kai huonoja puolia, monista paljon enemmän kuin tästä ko. kitarasta.
Kivaahan se on ja eipä ole yksikään kitara täydellinen ihan pelkästään jo siksi, että mitä enemmän se on haitekkiä, niin sen vähemmän siinä on rokkenrollia. Hyvän kitaran huonoja puolia kutsutaan muuten ominaisuuksiksi;-).
Voihan tuohon Googlen kuvahakuun laittaa noista staroja niin huomaa, että esim. Agnus Youngilla ja Frenk Marinolla on ollut jos jonkinlaista SG:tä myös koko pleksillä ja ainakin Agnuksella näytti joissakin kuvissa siinä pliksillisessäkin oleva mikkikehykset siinä pleksin päällä (lieneekö itse laittanut, vai olisiko joku aikaisempi SG standardmalli) eikä niitä mikkikehyksiä ole hankala laittaa jälkeenpäin, jos joku tuon oikeasti ongelmaksi kokee.

Jos jollakulla on ongelmia sustainin hiipumisen kanssa ylänauhoilla, niin kannattaa ensimmäisenä tarkistaa kitaran säädöt eli jos kaulassa on liikaa reliefiä (ts. kaula notkottaa liikaa ja kaularautaa pitää kiristää). Kielten säriseminen nauhoihin (=frets buzzing tai jotain) kuuluu nimenomaan sustainin vähenemisenä.

PS. tämä ei ole tarkoitettu vastaväitteeksi taannoiselle elintasokitarisille, vaan ihan vaan huomioksi, jos joku oikeasti painii näiden ongelmien kanssa eikä uuden customshopkitaran osto ole mahdollista.
No ainakin olen näemmä saanut yhden miinuksen siitä että olen omistanut SG-standardin ja kerron suoraan mielipiteeni asiasta. Eli joku mielipide ainakin on väärin tuossa tekstissäni.

Kerronpa vielä pienen tarinan SG:n kaulaliitoksesta jos saisin vaikka toisen miinuksen.

SG:n kaulaliitoksessa on todella heikolti puuta. Kitaran kahdestoista nauha sijaitsee kielen värähtelyn solmukohdassa, eli se alue on erittäin herkkä alue ns. dead-spotin syntymiselle. "Dead-spot" tarkoittaa sitä että kyseisessä kohdassa sustain on lähes olematon.
Nyt kannattaa itse kunkin mennä liikkeeseen ja alkaa testailla noita SG-kitaroita läpi. Jos ei kahdennentoista nauhan ympäristöstä löydy kuolleita kohtia niin vääntäkääpä tonet nolliin ja testatkaa uudelleen. Voin veikata että yli puolet kitaroista on susia eikä niissä ole minkäänlaista sustainia alemmilla taajuksilla tuosta kohdasta otelautaa.

Ja mitä tulee viittaukseen "elintasokitaristi" niin empä viitsi itse lähteä laukomaan henkilökohtaisuuksia kenestäkään. Kyllä mullakin on hihassa nokkelia nimityksiä toisista ihmisistä mutta enpä viitsi sitä tehdä. Sen verran on kokemusta soittimista ja musiikin tekemisestä että mulle riittää oma asiantuntemus ja niistä tehdyt johtopäätökset ja mielipiteet. Joka näköjään saa joidenkin sapen kiehumaan.
"Ja mitä tulee viittaukseen "elintasokitaristi" niin empä viitsi itse lähteä laukomaan henkilökohtaisuuksia kenestäkään. Kyllä mullakin on hihassa nokkelia nimityksiä toisista ihmisistä mutta enpä viitsi sitä tehdä. Sen verran on kokemusta soittimista ja musiikin tekemisestä että mulle riittää oma asiantuntemus ja niistä tehdyt johtopäätökset ja mielipiteet. Joka näköjään saa joidenkin sapen kiehumaan."

Olet oikeassa se oli todellakin epäasiallinen huomautus taholtani ja pyydän antteksi.
Ai niin,

Jos käy niin kurjasti että käsiin sattuu tuollainen viallinen soitin, niin sille ei juuri voi tehdä mitään. Koska kaulaa ei voi vaihtaa jäykemmäksi, ainoaksi mahdollisuudeksi dead-spotin poistamiselle on massan lisääminen oikeaan kohtaan kitarassa (usein lapa). Näin pistettä saa ainakin siirrettyä, ja joskus poistettua. Tätä voi testata jos omistaa jonkun hyvin pienen puristimen tai vastaavan jonka voi kiinnittää lapaan tai runkoon. Hyvällä tuurilla ongelmasta pääsee eroon vaihtamalla soittimeen esim. raskaamman virityskoneiston. Näin lavan massa lisääntyy ja kaulan (massa-jousisyteemin) resonanssitaajuus muuttuu.
Oma standardi oireili uutena jotenkin tuohon edellä kuvailemaasi suuntaan. Perussäädöillä siitä tuli kuitenkin ihan kelpo-perus-kepakko: kaula oli aivan strato-notko, 08:n lankasetti vaihtui 10/46:n ja hienovire kohdalleen. Nyt pelittää kohtuu hyvin. Omaan makuun suurin ja vähän aivotyötäkin teettänyt juttu oli kaulan tahma-lakkaus. Vallankin kostealla syyskesällä ja sormet hikoillen kaulasta tuli ikään kuin kärpäspaperin pintaa. Onneksi siihenkin löytyi hyvä apu: Viledan miraclean. Eli kuivalla uudella sienellä hellästi kaulansuuntaantaisesti hangaten lakkauksen tahmeuden sai pois ja soitettavuus parani 200 %! Tosin vasta parin uusintakäsittelyn jälkeen.
Hyviäkin piirteitä löytyy (ken näitä arvostaa): soitin on kevyt, sillä on helppo soittaa täppi-tiluliitä ja onhan se must, jos acdc:stä pitää...

Ps. Ihmeen paljon fendereillä ja gibsoneilla on vielä lastentauteja ja viimeistelyssäkin on alettu tinkimään. Ehdottoman hyvä neuvo on nimenomaan itse kokeilla halajamaansa soitinta. Jenkki-laatu heittelee aivan vitusti. Jopa customeissa on ihmeellisiä lastentauteja.
Ihan VlTUN hyvä kitara! Älkää ny dissakko sitä!
No ei todellakaan dissata. Itse otin ihan turhaan kierroksia nimim. "sellanen" kanssa, kun hän kehtasi arvostella fanittamaani tuotetta. Ihan tarpeetonta rölöilyä koko homma ja SG on sellainen legenda ettei se minun puolusteluja kaipaa.

Kävin jälleen katselemassa Gibsonin sivuilla koko SG mallisarjan läpi ja itse kyllä edelleen haaveilen nimenomaan siitä stankusta se on mulle se yksi ja ainoa. Supreme on vähän liian heavykeihäs ja tiluorientoitunut. Ne CS, VOS, etc. mallit on ihan mageita, mutta aika kalliita ja menee vähän hienosteluksi mun makuun. Oikeastaan se -62 reissue tai perus stankku on minun mieleen ja kaupassa kokeillessanin tykkäsin siitä standardista. Kyllä se on ehta rokkikitara vaikka kuka muuta väittäisi.
Miten pysyy vireessä?
Paremmin kuin fenkut.
Mutta siis miten usein täytyy virittää? Katsos kun en fenkuista tiedä niin paha tosta mtn päätellä.
Käy itte kokeilemassa, niin saat selville...

Tuolta esmerkiks löytyy juttua tyyppivioista ja ominaisuuksisat & muuta diibadaabaa:
http://kitaratohtori.org/category/kitaran-saato-2/

Vire täytyy tarkistaa ja lähes aina säätää...
Ite oon just kans ostamas Stankkua ja muuten kaikki on ostoo vaille valmiina mutta mietityttää vähän että millanen tämä Gibsonin kova kotelo on??!? Ihan hyvä? Ihan kova jne?
Äly hoi. Kuten sen nimestäkin kuulee (Gibsonin kova kotelo) niin se on kova. Kiva kun kysyt tommosta että onko kova kotelo kova!
Joo kyl mä sen tajusin, mutta mietin että onkse kuinka kova, että voiksen päälle vaikka istua sen hajoomatta?
Katos se olis kitaran säilyttämistä varten se kotelo. Sitte jos istua haluat niin ota tuoli. Se on sellanen kauheen kätevä keksintö minkä päällä voi istua!
vittu, mikä Tane tää jäbä. Itteesä täyb oleva huilupuikko!
USAssa kun ko. kitara maksaa jtn 700 dollaria, eli n. 500e. Miten olis jos sieltä tilais? Kuinka menis postimaksut jne.??
Jospa kuitenkin laskisit ja ottaisit kaiken huomioon mikä tuossa maksaa eli
vaikka se kitara euroissa olis tuollaiset 500 euroa niin eihän sen hinta tänne ostettaessa USA:sta ole vaan päälle tulee tullit + alv + rahdit eli hintaa n. 500 eron kitaralle tulee olemaan siinä rapiat 650 -660 euroa kun päälle on tullut 3.20 % tulli + 23% alvi + rahdit. (alla oleva on ote tullin sivuilta ja katsottu tavaroista soittimet kitaran osalta.

ERGA OMNES (ERGA OMNES)
Tuontivalvontatoimenpide (14-02-2012 - ) (CD370)
4 R0101/12
[Näytä ehdot] [Piilota ehdot]
true

Kolmansien maiden tulli (01-01-1999 - ) : 3.20 %
4 R2261/98

Kaikki kolmannet maat (ALLTC)
Vientilupa (ennakkotarkkailu) (01-01-2007 - ) (TM571)
1 R1210/03
Lisäkoodi 4054: Soittimet, 50 - 100 vuotta vanhat, lukuun ottamatta lisäkoodiin 4008, 4010, 4011, 4013, 4023, 4040 - 4048 kuuluvia

Vientilupa (ennakkotarkkailu) (01-01-2007 - )
1 R1210/03
Lisäkoodi 4099: Muut kuin ne, jotka on mainittu asetuksessa (EY) N:o 1210/2003 (EUVL L 169): ei rajoituksia

Vientivalvontatoimenpide (14-02-2012 - ) (CD371)
4 R0101/12
[Näytä ehdot] [Piilota ehdot]
true

Kulttuuriesineiden viennin valvonta (02-03-2009 - ) (CD483) (CG024)
1 R0116/09
[Näytä ehdot] [Piilota ehdot]
true

ERGA OMNES (ERGA OMNES)
Lisäpaljousyksikkö (01-01-2008 - ) : p/st

Myöskin sitten pitää miettiä sitä puolta, että jos on jotain valitettavaa soittimen suhteen takuuaikana niin tässä on omat murheensa mahdollisesti pähkäiltävänä.
Hei! Mullakin on nyt Gibson SG kuume ja oon nyt ostamas tätä kitaraa :D
Kannattaako ostaa thomannilta halvemmalla vai suomesta jostain musakaupasta kalliimmalla? Onko suomen musaliikkeistä ostettuna niillä takuut ja palautusoikeudet kuten thomannilla? Kummasta kannattaisi ostaa ennemmin?
Top Soundissa on tällä hetkellä sama hinta tässä kitarassa kuin thomannilla.

Kuvittele seuraava tilanne:
Tilaat sen thomannilta. Avaat paketin ja huomaat, että kitarassa on jokin vialla. Lähetät sen takuuseen. Jo siihen, että se on perillä Saksassa vie yli viikon. SItten Se on korjauksessa usein monia viikkoja. Sitten tulee Vielä viikko takaisin matkaa.

Tässä toinen tarina:
Tilaat/Haet sen Top Soundilta. Se on rikki. Viet sen top soundille (jos matka ei ole este) takuuseen. Se on siellä muutaman päivän viasta riippuen (vähemmän korjattavia kitaroita top soundille tulee kuin thomannille, joten nopeammin se korjauskin käy). Sitten saat sen jo takaisin.

Kumpi oli parempi vaihtoehto?

Osta Suomesta. Kyllä se on parempi vaihtoehto. Vaikka olisikin nyt muutaman kympin kalliimpi, niin eihän se nyt iso juttu ole. Suosi "suomalaista"!
kandeeko gibson mul on ollu nyt fender scuier ja ei tartte paljoo virittää ja on aina virees et kiinnostaa että pysyykö tollanen sg virees hyvin. ja oon kuullu et epiphone tekee saman verosia sg kitaroit mut onks niiden laadus ja virees pysymises sit paljoo eroo mut epiphone on ainaki paljo halvempi
HUOM! oon 13v mut silti soitan pändis ja oon kulkenu jo keikkoja jonkin verran et mitäs sanotte kandeisko meitin ostos jos ostasin epiphonen koska issee ei suostu ostaan niin kallista skittaa
Osta savon lerppapoju vaik hanuri ja aseta se sin aukkoos :)

Hei Mika, hyppää kaapista tai opettele soittamaan!
Nykymaailma on tullut aivan omituiseksi. Joka keskustelussa on nykyään trollaajia. Kyllä Suomi24:n ja muidenkin sivustojen ylläpidon pitäisi estää trollaajat vaikka siten, ettei tänne voisi kirjoittaa kuin rekistöröityneet ja poistaa trollaajien käyttäjät. Nyt trollaajat ovat valloittaneet jo kitarapalstatkin.
Juu älkää ostako thomannilta. Mulla tuli just g:n sg sieltä jo paketissa hajalla (vissiin hajonut kuljetuksessa)
Ei takuu/palautusoikeus meinää mitään jos ne uskoo että ite olen hajottanu, vaikka oli jo heti postista tultuaan. Kaula oli puoliks revenny irti bodysta.
Joo trollaajia on. Helppohan se on Thomannia mollata keksimällä kauhutarinan kuljetuksessa hajonneesta kitarasta. Minä olen tilannut Thomannilta Gibson SG:n ja vielä Rolandin digitaalisen pianon.

Molemmat oli tuhdeissa pakkauksissa ja lisäksi SG vielä omassa kitaralaukussaan, virheettömässä kunnossa.

Että kitaran kaula saataisiin repeämään, niin kyllä pitäisi jäljet näkyä siinä laukussakin. Sävellä vähän huolellisemmin.
Mitä se poika siellä lässyttää.
Gibson on paras ja mun best friend soittaa gibsin sg standardia!!
jou
Kyllä ainakin itse olen ollut todella tyytyväinen omaan Gibson SG:hen. Enpä osaa siitä mitään huonoakaan mennä kertomaan. Aloittelin aikoinaan Ibanezilla, joka on myös ihan älyttömän hyvä tikku. Mutta kerran kun päätin sitten kokeilla Gibsonia, niin tuli aivan jumalaton tarve hommata sellainen! Soi todella nätisti ja omaan käteen se sopii mainiosti. Makuasioitahan nää nyt lähinnä on. Toiset tykkää soitella jumbonauhoilla, toiset slimmimmällä kielisarjalla kuin toiset, yks soittaa ibanezilla koska pitää siitä jne.

En osaa oikein perustella Gibson SG:n hankintaa sen paremmin, kuin että se nyt vain tuntui niin hyvältä soittaa. Kyllähän siinä nyt jo perustelua kuitenkin taitaa olla. Laadukas soitin on!
Kannattaa ostaa! Suosittelen kaikille lämpimästi!
Mutta kertokaahan joku, kun itsekin olen SG:stä kiinnostunut, että ovatko kaikki mallit kaulapainoisia vai vaan joku tai jotkut tietyt mallit. Mulla on nyt yksi Epin SG, johon olen muuten hiton tyytyväinen, paitsi siihen kaulapainoisuuteen.
No ihan jokaikista SG:tä en ole kokeillut, mutta Gibson SG standard ja sen sen johdannaiset ovat pikkuisen kaulapainoisia ei siitä mihinkään pääse. Se "kaulapainoisuus" on sen kitaran ominaisuus joka on niissä rakenteissa. Se ei ole paljoa kaulapinoinen, kuten tuolla aikaisemmin totesin niin vain muutaman sentin, mutta yhtäkaikki kitara sukeltaa siinä missä LesPaul nousee pystyyn.

Jos kitaraa tasapainon perusteella arvioi, niin Fender Stratokaster lienee lankkukitaramaailman tasapainoisin kitara ja Stratocaster johdannaiset myös muilla valmistajilla ovat hyvin tasapainoisia. Gibsonin lankuista SG on pikkuisen kaulapainoinen ja LesPaul on jonkinverran tyvipainoinen. Muista Gibsonin lankuista mulla ei ole käsitystä.

SG malleista Yamahan SG2000 (ja sen johdannaiset) ovat hyvin tasapainoisia eivätkä kaulainoisia ainakaan. Yamaha SG on vain enemmän kitarana sukua LesPaulille kuin SG:le, vaikka siinä kakis sarvea onkin. Itseasiassa myös Gibson LesPaulista on olemassa "doublecut" malli joka ulkonäöksellisesti vie kitaraa hiukan SG:n suuntaan.

Jos et tule "kaulapainon" kanssa toimeen, etkä ole sitä epissäsi osannut ratkaista, niin melkeinpä sanoisin että G-pajan tuote ei siihen asiaan merkittävää parannusta tuo vaikk amuuten loistava kitara onkin. Itse en nykyisin enää osaa häiriintyä kitaran mistään ominaisuudesta vaan kaikki menee.
 /   /  /  / Gibson SG Standard

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Viikon keskustelluimmat

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta