Miksi Jpn ja Korea välttelevät bensa-turboja?

Ihmetteliä

Ihme homma miksi japanilaiset ja korealaiset kiertävät turboja kuin piru kerjäläistä. Varusteena turbot eivät ole autotehtaalle kalliita. Autotehdas tuskin maksaa turbosta lähellekään bilteman hintaa.

Lieneekö markkinoilla ensimmäistäkään japanilais- tai korealaisvalmistettua autoa jossa olisi alle 2-litraineen bensaturbo?

Kaukoidän säksättimissä on suoraruiskutusta ja vaikka mitä himmeliä venttiilikoneistossa. Huipputehon hevosvoimamäärät ovat jo huikealla tasolla esim Hundai 2.0 177 hv. Päästönormien vuoksi bensansyöttöä joudutaan rajoittamaan ja vääntö normiajossa tarvittavalla pyörimisnopeusalueella jää ohueksi. Kiihtyvyydet jäävät pikkuautoluokkaan. Taitaa volkkarin 105 hv 1.2 TSI pesaista kiihtyvyydessä 177 hv hundain.

71

1368

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Himmel sentään.

      Tuossa esimerkki saksalaisen TSI-moottoreissa on mainitsemaasi "vaikka mitä himmeliä venttiilikoneistossa". Eivät tahdo kestää edes 50 tkm.

    • vag man

      Heh :c) Onhan se kieltämättä aika kornia, kun työkaveri kehuskelee omaa 2 litrasta japsia kun kuulemma kiihtyy niin hyvin.

      Jostain syystä kaveri jäi kuin seisomaan 1.4 TSI golffille (oma autoni). Miksi auto, jossa on 177hv paperilla lähtee kuin täi tervassa? :c)

      • Liekkö tästä kysymys

        Varmaan siksi, että olet muistanut kiristää/kiristyttää jakoketjun, jolloin venttillit nousevat rivakammin ja moottorisi ei hukkaa tehoa rallattavan äänen synnyttämiseen.


      • Totuus esiin tulessa

        Vg man,mikä versio 1,4tsi koneesta? missä korissa kiinni?

        Mikä on hyundai 177hv korimalli?

        jatketaan sitten kun olet ilmoitnut tiedot.


    • matkija on myöhässä

      Varsinkin japanilaiset jättäytivät junasta ihan vapaaehtoisesti kun kuvittelivat, että BMW:tä matkimalla taivaspaikka aukeaa. Nyt on jo hätä kädessä ja kehitetään viimmalla turboahdettuja downsizing-moottoreita. Korealaiset matkivat japseja ja ovat sen vuoksi myöhässä.

      • 2+8=?

        Kun ei tiedä, niin pitää veikata.

        Pakokaasuahdin/hihnalla pyöritettävä kompressori on nopein tie tehojen kasvattamiseen. Ei mitään kovin uutta tekniikka, joten ei mitään ihmeellisiä tuotekehityskustannuksia.

        Japanilaiset hakivat tehoja ja polttoainetaloudellisuutta muuttuvilla venttiilinajoitustekniikoilla ja moniventtiilikansilla. Saksalaiset hakivat sillä aikaa "taivaspaikkaa" diesel-teknologiaa kehittämällä ts bensiinimoottorit jäivät unohduksiin. Pumppusuuttimien saralla tie nousi hyvin nopeasti pystyyn, mutta lisenssit velvoitti pysymään siinä, eivätkä sallineet hyppäystä CR:iin.

        Saksalaiset bensakoneet alkoivat olla joka mittarilla vanhanaikaisia, joten niihin ruuvattiin pakosarjan jatkeeksi mutka tai laitettiin sen lisäksi vielä kompressori.


      • pieleen meni
        2+8=? kirjoitti:

        Kun ei tiedä, niin pitää veikata.

        Pakokaasuahdin/hihnalla pyöritettävä kompressori on nopein tie tehojen kasvattamiseen. Ei mitään kovin uutta tekniikka, joten ei mitään ihmeellisiä tuotekehityskustannuksia.

        Japanilaiset hakivat tehoja ja polttoainetaloudellisuutta muuttuvilla venttiilinajoitustekniikoilla ja moniventtiilikansilla. Saksalaiset hakivat sillä aikaa "taivaspaikkaa" diesel-teknologiaa kehittämällä ts bensiinimoottorit jäivät unohduksiin. Pumppusuuttimien saralla tie nousi hyvin nopeasti pystyyn, mutta lisenssit velvoitti pysymään siinä, eivätkä sallineet hyppäystä CR:iin.

        Saksalaiset bensakoneet alkoivat olla joka mittarilla vanhanaikaisia, joten niihin ruuvattiin pakosarjan jatkeeksi mutka tai laitettiin sen lisäksi vielä kompressori.

        TSI suunniteltiin suoraan suurille tehoille ja suoraruiskutukselle.


      • Pieleen meni TSI
        pieleen meni kirjoitti:

        TSI suunniteltiin suoraan suurille tehoille ja suoraruiskutukselle.

        TSI:t suunniteltiin suoraan huoltoliikkeiden lypsylehmiksi.

        Seuraavaksi VWG suunnittelee varmaan 2-tahtimoottorit noita TSI-moottoreita korvaamaan, kun ei tieto-taito riitä kestävän jakopään rakentamiseen.

        Ostasivat Mersulta jonkun moottori-inssin suunnittelemaan tuon jakopään, niin ei olisi mitään ongelmia.


      • Kia tekee koneensa

        Kia Rio 1.2 turbo on tulossa loppuvuodesta,joten kuka matkii ja ketä?


    • Faktat faktoina

      No ei nyt sentään:

      Hyundai i40 2.0 177hv
      0-100 km/h 9,7 s.

      VW Golf Variant 1.2 TSI 105hv
      0-100 km/h 11,3 s

      • Och och och

        Faktamies, mitens sama vertailupari automaattina? Taitaa mennä puntit tasan.
        Varsinainen pointti tässä on moottorin käyttöominaisuudet. Toisessa ei ole vääntöä alle 4000 kierroksen ja toinen vääntää jo 1500 kierroksesta. 99 % ajoista tehdään osakaasulla.


      • 4xOch
        Och och och kirjoitti:

        Faktamies, mitens sama vertailupari automaattina? Taitaa mennä puntit tasan.
        Varsinainen pointti tässä on moottorin käyttöominaisuudet. Toisessa ei ole vääntöä alle 4000 kierroksen ja toinen vääntää jo 1500 kierroksesta. 99 % ajoista tehdään osakaasulla.

        Vaan eipä mene.

        Golffi kiihtyy automaattina 11.3 sekunnissa sataseen, Hynynen kelaa satasen mittariin puoli sekuntia aikaisemmin.

        Käyttöominaisuudet Hynysessä paremmat, kyytiin mahtuu enemmän romua, jakopään rakenne hyvin todennäiköisesti kestää pitempään kuin 50 tkm ja automaattilaatikko ei tarvitse mitään vuosittaisia perussäätöjä tai mekatroniikan vaihtoja.


      • Och och och
        4xOch kirjoitti:

        Vaan eipä mene.

        Golffi kiihtyy automaattina 11.3 sekunnissa sataseen, Hynynen kelaa satasen mittariin puoli sekuntia aikaisemmin.

        Käyttöominaisuudet Hynysessä paremmat, kyytiin mahtuu enemmän romua, jakopään rakenne hyvin todennäiköisesti kestää pitempään kuin 50 tkm ja automaattilaatikko ei tarvitse mitään vuosittaisia perussäätöjä tai mekatroniikan vaihtoja.

        Duoda, duoda. Onko sulla miten pitkä kokemus i40 hynysen kestävyydestä 2.0 moottorilla ja 6-v tomaatilla?

        Hynysen 2.0 automaattia ei ole kehuttu ominaisuuksiltaan vielä yhdessäkään koeajossa. Moottoria on luonnehdittu ponnettomaksi menijäksi. Koeajaneet ovat poikkeuksetta suositelleet valitsemaan 136 hv dieselin bensakrematorion asemesta.


      • Nikolai vai Nikke?
        Och och och kirjoitti:

        Duoda, duoda. Onko sulla miten pitkä kokemus i40 hynysen kestävyydestä 2.0 moottorilla ja 6-v tomaatilla?

        Hynysen 2.0 automaattia ei ole kehuttu ominaisuuksiltaan vielä yhdessäkään koeajossa. Moottoria on luonnehdittu ponnettomaksi menijäksi. Koeajaneet ovat poikkeuksetta suositelleet valitsemaan 136 hv dieselin bensakrematorion asemesta.

        Ei ole, siksipä tuo lause sisälsi sanan todennäköisesti. Kovin kummosta esitystä Hynysen ei tarvitse tehdä, että kestävyydessä TSI:t ja DSG:t voittaa.

        Sen verran ponnekas tuo kone on kuitenkin, että esimerkin VW Golf jää kakkoseksi.


      • HH.
        Och och och kirjoitti:

        Duoda, duoda. Onko sulla miten pitkä kokemus i40 hynysen kestävyydestä 2.0 moottorilla ja 6-v tomaatilla?

        Hynysen 2.0 automaattia ei ole kehuttu ominaisuuksiltaan vielä yhdessäkään koeajossa. Moottoria on luonnehdittu ponnettomaksi menijäksi. Koeajaneet ovat poikkeuksetta suositelleet valitsemaan 136 hv dieselin bensakrematorion asemesta.

        Tehdastakuu 5 vuotta ilman km-rajaa. Entäs VW:lla?


      • Kreikka-takuu?
        HH. kirjoitti:

        Tehdastakuu 5 vuotta ilman km-rajaa. Entäs VW:lla?

        5-vuoden "Teltta-takuusta" huolimatta esim 3-4v käytetyn haluuttavuus volkkarilla aivan eri tasolla - jonka kertoo huomattavasti paremmin säilynyt jälleenmyyntiarvo. Mitenkäs tämän selität?


      • sivusta välikomment
        Kreikka-takuu? kirjoitti:

        5-vuoden "Teltta-takuusta" huolimatta esim 3-4v käytetyn haluuttavuus volkkarilla aivan eri tasolla - jonka kertoo huomattavasti paremmin säilynyt jälleenmyyntiarvo. Mitenkäs tämän selität?

        Tuokaan ei pidä paikkaansa. Okei, katsot nettiauton Golffeja ja vertaat niitä Korealaisiin I30:siin tai ceedeihin, ovathan ne pari tonnia kalliimpia vastaavan ikäisinä. Mutta niinhän ne Volkkarit ovat olleet uutenakin saman verran kalliimpia. Arvonalennus prosenteissa on likimain samaa luokkaa, todella merkittävää eroa ei valitettavasti ole.

        Haluttavuus? No joo, en itse, eikä tiettävästi useampi lähipiirissänikään oleva ihminen ostaisi ikinä mitään käytettyä DSG-volkkaria. Lisäksi tiedän pari entistä volkkarikuskia, jotka pari talvea lukkojen ja monien muiden häiriöiden kanssa tapeltua sanoi laatuautoilun loppuvan siihen. Korealaisissa sentään on usein toisen käden vaihdokkinakin tehdastakuutakin jäljellä ja ihme kyllä ne pelaavat roimissa pakkasissakin ilman ärsyttäviä tyyppivikoja, kuten heikkoa lämpiämistä.
        Se mikä ajomukavuutena Korealaisissa hävitään, voitetaan huolettomuutena tulevaisuudessa. VW on varmasti mukava auto ajaa, mutta karmea omistaa, kun rupeaa mekatroniikat ja jakoketjut pomppimaan.

        Eikä tolla 1,2 TSI:llä nyt vielä kuuhun lennetä. Kiva kone, mutta nousevan auringon suunnasta tulevat vvti -ja cvvt koneet ovat kyllä nekin aika reippaita kulkemaan kun käsketään. Esimerkkinä Hyundain 1,6 litranen GDI-bensakone joka tarjoaa kokoisekseen aika nohevat 135 heppaa ja 164 nm ilman kestävyyttä rasittavaa turboa. Samoin jo pois jäämässä oleva 1,4 cvvt 109 hv. Jopa sillä pesee jo aika monta Eurooppalaista vapaastihengittävää 1,6 - 2,0 litraistakin.. Sitä vartehan sitä kierrosaluetta bensakoneessa on, että sitä käytetään. Dieselit ovat asia erikseen.
        Varmasti itäiset valmistajat ovat moottorikehityksen kärjessä, kun innostuvat turboilemaan. 80-90-luvullakin oli naurettaavaa edes verrata japsien ja 90-luvulla jopa korealaistenkin kierrosherkkiä 16 valve dohc ruiskukoneita Saksalaisiin yksipisteruisku kasitappeihin, jotka olivat jaloissa joka paikassa. Tällöin huomasi, mitä ovat japanilaiset hevosvoimat verrattuna vanhan mantereen vastaaviin.


      • dsg tdi kansi
        Och och och kirjoitti:

        Duoda, duoda. Onko sulla miten pitkä kokemus i40 hynysen kestävyydestä 2.0 moottorilla ja 6-v tomaatilla?

        Hynysen 2.0 automaattia ei ole kehuttu ominaisuuksiltaan vielä yhdessäkään koeajossa. Moottoria on luonnehdittu ponnettomaksi menijäksi. Koeajaneet ovat poikkeuksetta suositelleet valitsemaan 136 hv dieselin bensakrematorion asemesta.

        empä volkkarimiehenä retostelisi DSG:llä, sehän on ihan katastrofi ja takuu pelaa TASAN 2 vuotta ensirekisteröinnistä.
        no, eihän se uusi laatikko maksa kun 5000e!

        Mitä siitä kunhan on volkkari .

        VAG on 2000luvun citroen peugeot renault.


      • Siinä sulle faktaa!!

        No siinä yxkakkosessa TSI:ssä on vääntöä kuitenkin melkein lähes sama ku sun 2-litrasessa Hyöntaissa.
        Nostetaan panoksia... Skodan (WV-konsernin) 1.4 TSI 122hv 0-100 km/h sama 9,7 s kun sun Hyöntaissa. Vääntö on sitten kylläkin 200nm 1500-4500rpm, joten voi tätä ajamisen helppoutta kun ei tarvi raukkaa huudattaa, pieni bensakone vääntää kun nykydieseli :D
        Paljos siinä 2-litrasessa Hyöntaissa on kulutus maantieajossa? Tä? Tolla 1.4:lla TSI Skoudella olen päässy 5 litraan satasella!


      • Apina vapina
        sivusta välikomment kirjoitti:

        Tuokaan ei pidä paikkaansa. Okei, katsot nettiauton Golffeja ja vertaat niitä Korealaisiin I30:siin tai ceedeihin, ovathan ne pari tonnia kalliimpia vastaavan ikäisinä. Mutta niinhän ne Volkkarit ovat olleet uutenakin saman verran kalliimpia. Arvonalennus prosenteissa on likimain samaa luokkaa, todella merkittävää eroa ei valitettavasti ole.

        Haluttavuus? No joo, en itse, eikä tiettävästi useampi lähipiirissänikään oleva ihminen ostaisi ikinä mitään käytettyä DSG-volkkaria. Lisäksi tiedän pari entistä volkkarikuskia, jotka pari talvea lukkojen ja monien muiden häiriöiden kanssa tapeltua sanoi laatuautoilun loppuvan siihen. Korealaisissa sentään on usein toisen käden vaihdokkinakin tehdastakuutakin jäljellä ja ihme kyllä ne pelaavat roimissa pakkasissakin ilman ärsyttäviä tyyppivikoja, kuten heikkoa lämpiämistä.
        Se mikä ajomukavuutena Korealaisissa hävitään, voitetaan huolettomuutena tulevaisuudessa. VW on varmasti mukava auto ajaa, mutta karmea omistaa, kun rupeaa mekatroniikat ja jakoketjut pomppimaan.

        Eikä tolla 1,2 TSI:llä nyt vielä kuuhun lennetä. Kiva kone, mutta nousevan auringon suunnasta tulevat vvti -ja cvvt koneet ovat kyllä nekin aika reippaita kulkemaan kun käsketään. Esimerkkinä Hyundain 1,6 litranen GDI-bensakone joka tarjoaa kokoisekseen aika nohevat 135 heppaa ja 164 nm ilman kestävyyttä rasittavaa turboa. Samoin jo pois jäämässä oleva 1,4 cvvt 109 hv. Jopa sillä pesee jo aika monta Eurooppalaista vapaastihengittävää 1,6 - 2,0 litraistakin.. Sitä vartehan sitä kierrosaluetta bensakoneessa on, että sitä käytetään. Dieselit ovat asia erikseen.
        Varmasti itäiset valmistajat ovat moottorikehityksen kärjessä, kun innostuvat turboilemaan. 80-90-luvullakin oli naurettaavaa edes verrata japsien ja 90-luvulla jopa korealaistenkin kierrosherkkiä 16 valve dohc ruiskukoneita Saksalaisiin yksipisteruisku kasitappeihin, jotka olivat jaloissa joka paikassa. Tällöin huomasi, mitä ovat japanilaiset hevosvoimat verrattuna vanhan mantereen vastaaviin.

        Huomaa ettei tyyppi tiedä moottoritekniikasta paskanvertaa :D:D


      • kuluttaahan se...
        Siinä sulle faktaa!! kirjoitti:

        No siinä yxkakkosessa TSI:ssä on vääntöä kuitenkin melkein lähes sama ku sun 2-litrasessa Hyöntaissa.
        Nostetaan panoksia... Skodan (WV-konsernin) 1.4 TSI 122hv 0-100 km/h sama 9,7 s kun sun Hyöntaissa. Vääntö on sitten kylläkin 200nm 1500-4500rpm, joten voi tätä ajamisen helppoutta kun ei tarvi raukkaa huudattaa, pieni bensakone vääntää kun nykydieseli :D
        Paljos siinä 2-litrasessa Hyöntaissa on kulutus maantieajossa? Tä? Tolla 1.4:lla TSI Skoudella olen päässy 5 litraan satasella!

        Turbo-kuskit mielellään aina "retostelevat :)" kuinka nämä kahvinkeittimet vääntävät tyhjäkäynniltä tappiin samoilla huippuväännöillä. Tokihan turbolla saadaan vääntöalue laakeaksi, mutta unohdetaan, että nykyaikainen vaparikin kunnon dual-vvti järjestelmällä ja/tai muuttuvapituuksisella imusarjalla, sekä huippuluokan moottorinohjauksella on aika laakea vääntöinen.
        Vaikka ilmoitettu huippuvääntö onkin esim uudessa 2.0 litran i40 Hynyssä 213 nm 4700 kierr/min, todellisuudessa melko suuri osa väännöstä on käytössä kaksilitraisessa jo paljon laajemmallakin alueella. Eihän tuo vääntö nollaan tipu vaikka kierroksia olis vähemmänkin. Sama pätee dieseleihin, joita usein morkataan kapeasta maksimivääntöalueesta.
        Riitää kun 75 -85% maksimiväännöstä on käytössä muilla kierrosalueilla ja kulku riittää, ymmärtääkseni näihin lukuihin nykyaikaiset muuttuvat venttiilinajoitusratkaisut helposti pystyvätkin.

        Kulutus on toki asia jossa pieni turbokone vie voiton isommasta vaparista, vaikka maantiellä moderni 2.0:kin kuusivaihteisena pääsee varmasti numero 5.lla alkaviin lukemiin. Seka-ajo kuluttaa "isolohkoilla" enemmän, se on selvä. Talvisissa olosuhteissa menovettä kuluu vielä enemmän, mutta merkkipalstoja tutkailleena voin sanoa, että eivät kaikki TSi-kuskitkaan ole olleet aivan tyytyväisiä ajotietokoneensa lukemiin. Lupaukset ovat olleet kovempia kuin realismi.
        Suuremman kulutuksen vastapainona olen pitänyt teknistä varmuutta, vaikka tämäkin on vielä aika abstrakti määre koska pienistä bensamyllyistä ei ole paljoa kokemusta keston kannalta. Voisi nykyvalossa kuitenkin kuvitella, että jonkun 1,2 asentaminen johonkin Jeti-maasturiin tai 1600 kiloiseen Passattiin ei voi olla pidemmän päälle niin luotettava ratkaisu kuin pelaaminen matalammin viritetyillä "oikean" kokoisilla moottoreilla.

        Puntarissa onkin siis kulutus vs. tekninen varmuus. Kummallakin moottorityypillä pääsee ohitse, ajotapa on vaan erilainen. Globaalisti ajatellen on hyvä, että päästöjä saadaan pienennettyä, mutta yksilön kannalta on katastrofaalista, jos esim. moottorivauriot alkavat yleistymään tai moottorien elinkaari lyhenemään.


      • ai jaa....
        Apina vapina kirjoitti:

        Huomaa ettei tyyppi tiedä moottoritekniikasta paskanvertaa :D:D

        Ai mistä sen huomaa?? Hänhän puhui lähinnä kokemuksistaan ja havainnoistaan, eikä ns. kirjatiedosta mitä nämä 0-100 km/h X sekunttia pellet tuntuvat kokoajan suoltavan.


      • Kts isoa kuvaa
        kuluttaahan se... kirjoitti:

        Turbo-kuskit mielellään aina "retostelevat :)" kuinka nämä kahvinkeittimet vääntävät tyhjäkäynniltä tappiin samoilla huippuväännöillä. Tokihan turbolla saadaan vääntöalue laakeaksi, mutta unohdetaan, että nykyaikainen vaparikin kunnon dual-vvti järjestelmällä ja/tai muuttuvapituuksisella imusarjalla, sekä huippuluokan moottorinohjauksella on aika laakea vääntöinen.
        Vaikka ilmoitettu huippuvääntö onkin esim uudessa 2.0 litran i40 Hynyssä 213 nm 4700 kierr/min, todellisuudessa melko suuri osa väännöstä on käytössä kaksilitraisessa jo paljon laajemmallakin alueella. Eihän tuo vääntö nollaan tipu vaikka kierroksia olis vähemmänkin. Sama pätee dieseleihin, joita usein morkataan kapeasta maksimivääntöalueesta.
        Riitää kun 75 -85% maksimiväännöstä on käytössä muilla kierrosalueilla ja kulku riittää, ymmärtääkseni näihin lukuihin nykyaikaiset muuttuvat venttiilinajoitusratkaisut helposti pystyvätkin.

        Kulutus on toki asia jossa pieni turbokone vie voiton isommasta vaparista, vaikka maantiellä moderni 2.0:kin kuusivaihteisena pääsee varmasti numero 5.lla alkaviin lukemiin. Seka-ajo kuluttaa "isolohkoilla" enemmän, se on selvä. Talvisissa olosuhteissa menovettä kuluu vielä enemmän, mutta merkkipalstoja tutkailleena voin sanoa, että eivät kaikki TSi-kuskitkaan ole olleet aivan tyytyväisiä ajotietokoneensa lukemiin. Lupaukset ovat olleet kovempia kuin realismi.
        Suuremman kulutuksen vastapainona olen pitänyt teknistä varmuutta, vaikka tämäkin on vielä aika abstrakti määre koska pienistä bensamyllyistä ei ole paljoa kokemusta keston kannalta. Voisi nykyvalossa kuitenkin kuvitella, että jonkun 1,2 asentaminen johonkin Jeti-maasturiin tai 1600 kiloiseen Passattiin ei voi olla pidemmän päälle niin luotettava ratkaisu kuin pelaaminen matalammin viritetyillä "oikean" kokoisilla moottoreilla.

        Puntarissa onkin siis kulutus vs. tekninen varmuus. Kummallakin moottorityypillä pääsee ohitse, ajotapa on vaan erilainen. Globaalisti ajatellen on hyvä, että päästöjä saadaan pienennettyä, mutta yksilön kannalta on katastrofaalista, jos esim. moottorivauriot alkavat yleistymään tai moottorien elinkaari lyhenemään.

        2.0 on i40-mallin räyhäkkäin moottori. Mistäköhän ihmeen syystä tätä räyhämoottoria ei ole kehuttu/suositeltu yhdessäkään koeajossa?
        Suositukset ovat osuneet dieselmoottoreihin.
        Luulisi 177 hevosessa olevan ugaa enemmän kuin tarpeeksi. Ettei vain syynä olisi surkea vääntö normiaajossa tarvittavalla käyntinopeusalueella? Ettei v.a.i.n?


    • oisko se

      Ehkä ne haluaa, että asiakas ostaa samanmerkkisen auton toistekkin...

    • apinat vittuun

      mitä vittua nuo apinat tääl toyotan sivuilla pyörii.menkää vokkelon tai hyndain sivuille ihmettelemään noita paskoja

    • minä en tiedä

      Korealaiset kopioi muita, joten kulkevat aina jälkijunassa. Nyt keskittyvät enemmän ämpärimuovin uudelleenmuotoiluun.

      Japanilaiset ei saa pikkuturboista(vielä) tarpeeksi luotettavia, joten tuoda sutta ja sekundaa markkinoille. Hybriditeknologia kun kumminkin heillä on hanskassa ja tulevaisuuden näkymät sille lienee vielä hyvät.

      • kokenut...

        Japskit eivät ole koskaan olleet järjestelmällisiä sekunda tuotteiden kyhääjiä, niin kuin jotkut saksalaiset autot ja varsinkin ranskalaiset. Japski autoissa aikaisemmin ei ollut esim sähkölaitteissa ikinä mitään ongelmia. Nyt kun ruvettu käyttämään, bosin ym. europpalaisten valmistajien osia vikoja alkanut ilmetä.


      • öljypoltin
        kokenut... kirjoitti:

        Japskit eivät ole koskaan olleet järjestelmällisiä sekunda tuotteiden kyhääjiä, niin kuin jotkut saksalaiset autot ja varsinkin ranskalaiset. Japski autoissa aikaisemmin ei ollut esim sähkölaitteissa ikinä mitään ongelmia. Nyt kun ruvettu käyttämään, bosin ym. europpalaisten valmistajien osia vikoja alkanut ilmetä.

        kakkoslaatua japanista

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9965482


    • sizes down

      Kyllä sieltä on niitä bensaturboja tulossa. Hondalta ainakin 1.5 L kone CRZ:aan ja 1.6:sta 160 ja 200 hp versiot muihin malleihin. Mutta käsittääkseni ongelmana ovat tällä hetkellä noille koneille asetetut kovin kunnianhimoiset kulutus/päästölukematavoitteet. Downsizingilla ei automaattisesti saavuteta alhaista käytännön kulutusta koska kyse on lopulta kemiallisesta energiasta. Vääntöähän ahtamisella saa ja se on tietysti myös helppo tapa hakea huipputehoa.

    • H&K

      Hyundailla ainakin on 1,6L bensaturbo, teho 208hv. Sitten on siitä pienempi ja siitä suurempi versio; esim. 2,0L bensaturbon teho on 274hv.
      Ovat olleet tuotannossa jo pitkään.
      Tulevat varmaan meillekin heti kun näyttää, että niille on oikeasti markkinoita.
      Kannattaa huomioida, että kun sallittu maksiminopeus maantiellä on 100km/h niin kyllä siellä pärjää ihan tavallisella perusmoottorilla varustetulla autolla mainiosti.

    • Ootellaan..
    • nbvcvb

      No siksi, kun se on kohta vanhaa tekniikkaa. Mihin sitä muuten tarvitaan, jos huipputeho tulee tuossa 6000 kierroksen kohdalla? Kyllä lähtee ilmankin ihan riittävästi.

      • TSI+DSG Fabia

        Pieleen meni TSI
        20.9.2011 11:42

        "TSI:t suunniteltiin suoraan huoltoliikkeiden lypsylehmiksi.

        Seuraavaksi VWG suunnittelee varmaan 2-tahtimoottorit noita TSI-moottoreita korvaamaan, kun ei tieto-taito riitä kestävän jakopään rakentamiseen.

        Ostasivat Mersulta jonkun moottori-inssin suunnittelemaan tuon jakopään, niin ei olisi mitään ongelmia."

        Onko tuo sinun omakohtainen kokemus TSI moottoreista ?
        Kuinka paljon olet ajanut ja mikä sieltä jakopäästä hajosi ?
        Varmaan pystyt samaan hengenvetoon kertomaan myös DSG
        vaihteistojen viat.
        Koska olet myös kokenut DSG vaihteisto asiantuntija.


    • sfgdhfd

      VW kun ei saanut (osannut) 1,6 vaparista kuin 105 hv ja 1,4 l vain jotain 75 hv niin niiden oli pakko turvautua turboon. Teknisesti nämä vw turbo koneet on aika alkeellisa verrattuna bmv:n ja toyotan valvematic koneisiin.
      Ja kyllä toyotalla on turboja ollut celikassakin oli 2,0 225 hv jo 20v sitten. vw:llä oli tuolloin 2,0 115hv.

    • BNG€

      Kia RIo 1.2 turbo tuleen 2012 alkuvuodesta.Joten ei siihen kauan mene.

    • Kuviteltua vai totta

      Kun koneessa on tarpeeksi kulmikas luonne, se sattaa tuntua todella tehokkaalta.Kiihtyvyydessä on selviä piikkejä, yms. Samoin auton ketteryys ja huono äänieritys voivat kuljettajalle luoda mielikuvan hyvästä suorituskyvystä.

      Joidenkin merkkien ahtamattomat muuttuvilla venttiilinajoitustekniikoilla varustetut moottorit tuntuvat äkkiseltään laiskoilta, kun kiihtyvyydestä puuttuu tehopiikki. Todellinen kiihtyvyys mitattuna on kuitenkin hyvä, mutta se ei tunnu siltä kuin olettaisi.

      Kun ajetaan ahtamattomia V6 3.0-3,8 eli vääntökoneita. Niissä kiihtyvyys on pettävää, auto ei välttämättä tunnu tehokkaalta, mutta nopeus onkin hetkessä 100:ssa.

      • TeeÄmmm

      • tojoteron märkä uni

        > Kun koneessa on tarpeeksi kulmikas luonne, se sattaa tuntua todella tehokkaalta.Kiihtyvyydessä on selviä piikkejä, yms. Samoin auton ketteryys ja huono äänieritys voivat kuljettajalle luoda mielikuvan hyvästä suorituskyvystä.

        Ahaa. Tämän takia siis näitä vapari-vingutusmoottoreita (max. vääntö 4000 rpm) vielä menee kaupaksi.

        Turbokoneissa on poikkeuksetta rajoitettu vääntömomentti lukemaan XXX Nm ts. momenttikäyrän laki on leikattu täysin tasaiseksi esim. 1800-4000 rpm välillä.

        Vakio vääntömomentti = vakio kiihtyvyys, kun kiihdytetään lusikka lattiassa ja samalla vaihteella. Tästä näitä moderneja turbokoneita on moitittukin, kun ei tule sitä "loppuhuipennusta" (momentti tapissa) juuri ennen kuin saavutetaan max. tehon kierrokset ja kiihtyvyys kääntyy laskuun.

        Ero on vaan siinä, että turbokone tarjoaa koko kiihdytyksen ajan vaikkapa 240 Nm ja 2 l vapari 170-190 Nm. Siis vapari jää katselemaan perävaloja. Kun puhutaan ohituskiihtyvyyksistä. Ks. Tekniikan Maailma 12/11, missä vaparien ja samalla japsien lipunkantajana toimi Mazda vs. neljä eurooppalaista autoa. Kaikki 1,4-1,6 l turbokoneilla, tottakai.

        Mazda pärjäsi 2,0 l moottorinsa kanssa vielä jotenkuten 0-400 m kiihdytyksessä, ollen ainoastaan toiseksi viimeinen, mutta ohituskiihtyvyydessä se jätettiin armotta jumboksi. Muut liikahtivat 6. vaihteella ripeämmin kuin Mazda 5. vaihteella. Tai 5. vaihteella paremmin kuin Mazda 4. vaihteella. Kaikissa siis 6 vaihdetta.

        Ja jos vielä tingitään vaparin litroista eli otetaan joku 1,6 l tykki, tojon 1,33 nuhapumpusta/flopista nyt puhumattakaan, niin vaparia pitää kepittää ainakin 2 pykälää alemmaksi kuin turboa, että pärjää kiihtyvyydessäe. Eli kun turbolla vaihdetaan ohitusta varten 6. -> 5. vaihteelle, pitää vaparia kepittää 6 -> 3 -> 4, kun kolmosella mennään rajoittajalle kesken suorituksen.


      • Vinguttamisesta.
        tojoteron märkä uni kirjoitti:

        > Kun koneessa on tarpeeksi kulmikas luonne, se sattaa tuntua todella tehokkaalta.Kiihtyvyydessä on selviä piikkejä, yms. Samoin auton ketteryys ja huono äänieritys voivat kuljettajalle luoda mielikuvan hyvästä suorituskyvystä.

        Ahaa. Tämän takia siis näitä vapari-vingutusmoottoreita (max. vääntö 4000 rpm) vielä menee kaupaksi.

        Turbokoneissa on poikkeuksetta rajoitettu vääntömomentti lukemaan XXX Nm ts. momenttikäyrän laki on leikattu täysin tasaiseksi esim. 1800-4000 rpm välillä.

        Vakio vääntömomentti = vakio kiihtyvyys, kun kiihdytetään lusikka lattiassa ja samalla vaihteella. Tästä näitä moderneja turbokoneita on moitittukin, kun ei tule sitä "loppuhuipennusta" (momentti tapissa) juuri ennen kuin saavutetaan max. tehon kierrokset ja kiihtyvyys kääntyy laskuun.

        Ero on vaan siinä, että turbokone tarjoaa koko kiihdytyksen ajan vaikkapa 240 Nm ja 2 l vapari 170-190 Nm. Siis vapari jää katselemaan perävaloja. Kun puhutaan ohituskiihtyvyyksistä. Ks. Tekniikan Maailma 12/11, missä vaparien ja samalla japsien lipunkantajana toimi Mazda vs. neljä eurooppalaista autoa. Kaikki 1,4-1,6 l turbokoneilla, tottakai.

        Mazda pärjäsi 2,0 l moottorinsa kanssa vielä jotenkuten 0-400 m kiihdytyksessä, ollen ainoastaan toiseksi viimeinen, mutta ohituskiihtyvyydessä se jätettiin armotta jumboksi. Muut liikahtivat 6. vaihteella ripeämmin kuin Mazda 5. vaihteella. Tai 5. vaihteella paremmin kuin Mazda 4. vaihteella. Kaikissa siis 6 vaihdetta.

        Ja jos vielä tingitään vaparin litroista eli otetaan joku 1,6 l tykki, tojon 1,33 nuhapumpusta/flopista nyt puhumattakaan, niin vaparia pitää kepittää ainakin 2 pykälää alemmaksi kuin turboa, että pärjää kiihtyvyydessäe. Eli kun turbolla vaihdetaan ohitusta varten 6. -> 5. vaihteelle, pitää vaparia kepittää 6 -> 3 -> 4, kun kolmosella mennään rajoittajalle kesken suorituksen.

        Tähän voiskin heittää kysymyksen, että kuka hölmö lähtee vaikkapa rekka-autoa ohittamaan 6-vaihteella moottori juristen ja vaihteiston naukuessa hoosiannaa, olkoonkin konepellin alla vaikka hurja 1,4 turbo-moottori...? Tai kuka autoaan vähänkin säälivä ajelee kaupungissa 40 km/h 5. vaihteella..... Ohitus pitää tehdä niin ripeästi kuin mahdollista ja pudottaminen 3. tai 4. vaihteelle maksimaalisen kiihtyvyyden saamiseksi muutamaksi sekunniksi on aivan hyvä ja suositeltava keino. Yleensä parhailla vapareilla mennään rekan ohitse turboauton kanssa peräkanaa puskuri puskurissa kiinni, kunhan vain kierroksia käytetään rohkeasti. Edelleen korostan, bensa-auto pitää kierroksista ja sitä varten on lattiassa keppi.
        En näe lopputuloksessa käytännön eroa, päästäänkö rekan ohitse 3. vaihteella 10 sekunnissa vai vedättämällä 6. tai 5. vaihteella se sama 10 sekunttia.


      • jeba juba
        Vinguttamisesta. kirjoitti:

        Tähän voiskin heittää kysymyksen, että kuka hölmö lähtee vaikkapa rekka-autoa ohittamaan 6-vaihteella moottori juristen ja vaihteiston naukuessa hoosiannaa, olkoonkin konepellin alla vaikka hurja 1,4 turbo-moottori...? Tai kuka autoaan vähänkin säälivä ajelee kaupungissa 40 km/h 5. vaihteella..... Ohitus pitää tehdä niin ripeästi kuin mahdollista ja pudottaminen 3. tai 4. vaihteelle maksimaalisen kiihtyvyyden saamiseksi muutamaksi sekunniksi on aivan hyvä ja suositeltava keino. Yleensä parhailla vapareilla mennään rekan ohitse turboauton kanssa peräkanaa puskuri puskurissa kiinni, kunhan vain kierroksia käytetään rohkeasti. Edelleen korostan, bensa-auto pitää kierroksista ja sitä varten on lattiassa keppi.
        En näe lopputuloksessa käytännön eroa, päästäänkö rekan ohitse 3. vaihteella 10 sekunnissa vai vedättämällä 6. tai 5. vaihteella se sama 10 sekunttia.

        Jos vertaillaan vaikka Avensista 2 litran bensakoneella ja Passattia 1.4 Tsi koneella niin molempien 80-120 kiihtyvyys on n. 7-8 sekunnin tienoilla.


      • ahdin määrää tahdin
        Vinguttamisesta. kirjoitti:

        Tähän voiskin heittää kysymyksen, että kuka hölmö lähtee vaikkapa rekka-autoa ohittamaan 6-vaihteella moottori juristen ja vaihteiston naukuessa hoosiannaa, olkoonkin konepellin alla vaikka hurja 1,4 turbo-moottori...? Tai kuka autoaan vähänkin säälivä ajelee kaupungissa 40 km/h 5. vaihteella..... Ohitus pitää tehdä niin ripeästi kuin mahdollista ja pudottaminen 3. tai 4. vaihteelle maksimaalisen kiihtyvyyden saamiseksi muutamaksi sekunniksi on aivan hyvä ja suositeltava keino. Yleensä parhailla vapareilla mennään rekan ohitse turboauton kanssa peräkanaa puskuri puskurissa kiinni, kunhan vain kierroksia käytetään rohkeasti. Edelleen korostan, bensa-auto pitää kierroksista ja sitä varten on lattiassa keppi.
        En näe lopputuloksessa käytännön eroa, päästäänkö rekan ohitse 3. vaihteella 10 sekunnissa vai vedättämällä 6. tai 5. vaihteella se sama 10 sekunttia.

        Noniin, nyt osui arkaan paikkaa ja tojotero vinkaisi.

        > Ohitus pitää tehdä niin ripeästi kuin mahdollista ja pudottaminen 3. tai 4. vaihteelle maksimaalisen kiihtyvyyden saamiseksi muutamaksi sekunniksi on aivan hyvä ja suositeltava keino.

        Tässä se ero tuleekin, Jos ohittaisin rekan tuolla metodilla, olisi taulussa varmaan 150 km/h omalle kaistalle palattaessa. Turvallisuus huipussaan...

        Kato kun turboauto kiihtyy 4./5. vaihteellakin (75/90 km/h lähtönopeudesta) riittävästi ja kaasua pitää löysätä jo ohitettavan rinnalle päästäessä, jos tarkoitus on yrittää edes sinnepäin pysytellä rajoituksen ja "sallitun toleranssin" puitteissa.

        Siis kun ei lähdetä ohittamaan ihan kusipäisissä paikoissa...

        Viitosvaihteella on siinäkin mielessä kiva ohitella, että pienempää voi lyödä hyvissä ajoin sisään. Ei kone 5. vaihteellakaan mahdottomasti kuluta eikä mölyä - monessa japsissa on yhtä paljon kierroksia suurimmalla vaihteella. 3. vaihteella ei taas viitsi yhtään ylimääräistä sekuntia ajaa, joten keppiä joutuu vemputtamaan sekä ohitukseen lähdettäessä, ohituksen aikana (jos/kun rajoittaja tulee vastaan) että omalle kaistalle palatessa.

        > En näe lopputuloksessa käytännön eroa, päästäänkö rekan ohitse 3. vaihteella 10 sekunnissa vai vedättämällä 6. tai 5. vaihteella se sama 10 sekunttia. Ja ohituspaikan osoittauduttua arvoitua tiukemmaksi, löytyy vielä paukkuja kovempaankin kiihdytykseen. Kuten sanottu, yleensä tulee kaasu päästettyä kokonaan jo siinä vaiheessa kun olen ohitettavan rinnalla.

        Turboauton kuski voi vaihdekepin vemputtamisen ja kierroslukumittarin kyttäämisen sijaan keskittyä muun liikenteen seuraamiseen.


      • buba buba
        ahdin määrää tahdin kirjoitti:

        Noniin, nyt osui arkaan paikkaa ja tojotero vinkaisi.

        > Ohitus pitää tehdä niin ripeästi kuin mahdollista ja pudottaminen 3. tai 4. vaihteelle maksimaalisen kiihtyvyyden saamiseksi muutamaksi sekunniksi on aivan hyvä ja suositeltava keino.

        Tässä se ero tuleekin, Jos ohittaisin rekan tuolla metodilla, olisi taulussa varmaan 150 km/h omalle kaistalle palattaessa. Turvallisuus huipussaan...

        Kato kun turboauto kiihtyy 4./5. vaihteellakin (75/90 km/h lähtönopeudesta) riittävästi ja kaasua pitää löysätä jo ohitettavan rinnalle päästäessä, jos tarkoitus on yrittää edes sinnepäin pysytellä rajoituksen ja "sallitun toleranssin" puitteissa.

        Siis kun ei lähdetä ohittamaan ihan kusipäisissä paikoissa...

        Viitosvaihteella on siinäkin mielessä kiva ohitella, että pienempää voi lyödä hyvissä ajoin sisään. Ei kone 5. vaihteellakaan mahdottomasti kuluta eikä mölyä - monessa japsissa on yhtä paljon kierroksia suurimmalla vaihteella. 3. vaihteella ei taas viitsi yhtään ylimääräistä sekuntia ajaa, joten keppiä joutuu vemputtamaan sekä ohitukseen lähdettäessä, ohituksen aikana (jos/kun rajoittaja tulee vastaan) että omalle kaistalle palatessa.

        > En näe lopputuloksessa käytännön eroa, päästäänkö rekan ohitse 3. vaihteella 10 sekunnissa vai vedättämällä 6. tai 5. vaihteella se sama 10 sekunttia. Ja ohituspaikan osoittauduttua arvoitua tiukemmaksi, löytyy vielä paukkuja kovempaankin kiihdytykseen. Kuten sanottu, yleensä tulee kaasu päästettyä kokonaan jo siinä vaiheessa kun olen ohitettavan rinnalla.

        Turboauton kuski voi vaihdekepin vemputtamisen ja kierroslukumittarin kyttäämisen sijaan keskittyä muun liikenteen seuraamiseen.

        Eli joka tapauksessa turbo-urpokin joutuu vemputtamaan vaihdekeppiä ja kyttäämään kierroslukumittaria. Itse en kyllä kyttää koska kuuleehan sen moottorin äänestä milloin vaihtaa vaihde.

        Eli loppupäätelmä on että molemmat pääsevät yhtä turvallisesti ja kätevästi rekan ohi.

        Ahtoja odotellessa... vapari meni jo ;)


      • katkera totuus
        buba buba kirjoitti:

        Eli joka tapauksessa turbo-urpokin joutuu vemputtamaan vaihdekeppiä ja kyttäämään kierroslukumittaria. Itse en kyllä kyttää koska kuuleehan sen moottorin äänestä milloin vaihtaa vaihde.

        Eli loppupäätelmä on että molemmat pääsevät yhtä turvallisesti ja kätevästi rekan ohi.

        Ahtoja odotellessa... vapari meni jo ;)

        > Eli joka tapauksessa turbo-urpokin joutuu vemputtamaan vaihdekeppiä ja kyttäämään kierroslukumittaria.

        Ei tarvi. Kun edellä 70-85 km/h veivaava seilori rupeaa kypsyttämään, pistetään 5. vaihde silmään ja sopivan paikan tullen lusikka lattiaan.

        Vapari-nuhanpumpun kuski taas odottelee sitä ohituspaikkaa ja sen autettua yrittää samanaikaisesti laittaa vilkkua päälle, katsoa peileistä, onko turboauto jo puhaltamassa takaa ohi & kiskoo kolmosta pesään. Ja sitten nelosta kesken ohituksen.

        > Ahtoja odotellessa... vapari meni jo ;)

        Maantienopeuksissa ahtoja on aina, myös suurimmalla vaihteella. Mistään turboviiveestä on turha puhua, kun ahtimen läpimitta on jotain 25 mm.

        Odottelua on tiedossa ainoastaan, jos lähdetään kiihdyttämään selvästi alta 2000 rpm kierroksilla. Silloin meno on tosiaan on hidasta, kun tehoja on käytössä saman verran kuin samankokoisessa vaparissa.


      • Korea-kuski
        katkera totuus kirjoitti:

        > Eli joka tapauksessa turbo-urpokin joutuu vemputtamaan vaihdekeppiä ja kyttäämään kierroslukumittaria.

        Ei tarvi. Kun edellä 70-85 km/h veivaava seilori rupeaa kypsyttämään, pistetään 5. vaihde silmään ja sopivan paikan tullen lusikka lattiaan.

        Vapari-nuhanpumpun kuski taas odottelee sitä ohituspaikkaa ja sen autettua yrittää samanaikaisesti laittaa vilkkua päälle, katsoa peileistä, onko turboauto jo puhaltamassa takaa ohi & kiskoo kolmosta pesään. Ja sitten nelosta kesken ohituksen.

        > Ahtoja odotellessa... vapari meni jo ;)

        Maantienopeuksissa ahtoja on aina, myös suurimmalla vaihteella. Mistään turboviiveestä on turha puhua, kun ahtimen läpimitta on jotain 25 mm.

        Odottelua on tiedossa ainoastaan, jos lähdetään kiihdyttämään selvästi alta 2000 rpm kierroksilla. Silloin meno on tosiaan on hidasta, kun tehoja on käytössä saman verran kuin samankokoisessa vaparissa.

        Ei tuo nyt ihan käytännössä noin mene. Ajatuksena kaunista, mutta ei nuo 1,2 - 1,4 esim. V.A.G normaalimalliston turbokoneet vielä mitään väkivahvoja voimanpesiä ole. Eri asiahan ovat gti-mallit mutta niistähän ei nyt tainnut olla kyse. Ja mitä nyt vaparin vinguttamiseen tulee, uudessa Avessa tai missä tahansa suunnilleen tuon kokoluokan perheautossa 3 - 4 vaihteen käyttäminen kunnon ohituskierroksilla ei nykyään saa aikaan mitään järjetöntä kiekumista sisälle. Ja kylhän 2.0 Avensis ja aika moni muukin isompi perheauto kulkee kolmosella tarvittaessa hyvinkin 140 km/h, joten mitään kesken vaihdon tapahtuvia kepittelyja ei tarvita. Sen kuin pudottaa rekan takana sille kolmoselle tai neloselle ja lyö lämän tiskiin ja se on siinä. Takaisin omalle kaistalle ja kutonen taas silmään. Ei taida kepin heiluttelussa paljon lukumäärällisesti eroja tulla näihin kärpässarjan turbomoottoreihin, joissa niissäkin aivan saletisti keppi heiluu vähintään sille 5. vaihteelle..

        Itse ajan tällä hetkellä turbodieselillä jossa vääntöä on varmaan 100 nm enemmän kuin pienissä bensaturboissa, enkä silläkään lähde pelleilemäänm rekan ohitse isoimmilla vaihteilla. Ripeimmin ohi pääsee kun siirtelee rattaita laatikossa, se on tosiasia. Ja kyl sekin vääntää 1700 - 4000 kierroksella aika roimat lukemat puntariin, vaikka ne huippumaksimit väännössä on parin tonnin tietämissä melko kapeella alueella. Mutta diisselit on diisseleitä....ei liittyne tähän keskusteluun...


      • hämmennä TSI:tä
        katkera totuus kirjoitti:

        > Eli joka tapauksessa turbo-urpokin joutuu vemputtamaan vaihdekeppiä ja kyttäämään kierroslukumittaria.

        Ei tarvi. Kun edellä 70-85 km/h veivaava seilori rupeaa kypsyttämään, pistetään 5. vaihde silmään ja sopivan paikan tullen lusikka lattiaan.

        Vapari-nuhanpumpun kuski taas odottelee sitä ohituspaikkaa ja sen autettua yrittää samanaikaisesti laittaa vilkkua päälle, katsoa peileistä, onko turboauto jo puhaltamassa takaa ohi & kiskoo kolmosta pesään. Ja sitten nelosta kesken ohituksen.

        > Ahtoja odotellessa... vapari meni jo ;)

        Maantienopeuksissa ahtoja on aina, myös suurimmalla vaihteella. Mistään turboviiveestä on turha puhua, kun ahtimen läpimitta on jotain 25 mm.

        Odottelua on tiedossa ainoastaan, jos lähdetään kiihdyttämään selvästi alta 2000 rpm kierroksilla. Silloin meno on tosiaan on hidasta, kun tehoja on käytössä saman verran kuin samankokoisessa vaparissa.

        ""pistetään 5. vaihde silmään""

        Eli aletaan hämmentämään. mikä ero tossa nyt sitten on vapariin?


      • vemputusta vaparilla
        hämmennä TSI:tä kirjoitti:

        ""pistetään 5. vaihde silmään""

        Eli aletaan hämmentämään. mikä ero tossa nyt sitten on vapariin?

        > Eli aletaan hämmentämään. mikä ero tossa nyt sitten on vapariin?

        Ero on siinä, että vapari-nuhapumpulla pitää käyttää 3. vaihdetta, kuten tuossa edellä "kehuttiin". Mutta kolmosella moottoria ulvottaen ei kukaan normaali (tojoteroista en kyllä mene vannomaan) kehtaa kilometritolkulla päästellä, joten pienempää vaihdetta pitää alkaa lykkimään sisään ohitukseen lähdettäessä = samalla hetkellä, kun pitäisi vielä varmistaa, ettei ketään tule vastaan eikä kukaan ole jo ohittamassa pitäisi se vilkkukin muistaa. Ja sitten saattaa vielä loppua koneesta rundit kesken eli pitää tumputtaa vaihdekeppiä vielä ohituksenkin aikana. Ja uudelleen omalle kaistalle palattaessa.

        Ehkä tän takia vilkkua käytetäänkin niin säästeliäästi. Ei kädet riitä.

        5. vaihteella taas kehtaa ajella tovinkin, sopivaa paikkaa kytätessä, joten varsinaisen ohituksen aikana voi 100 % keskittyä muuhun liikenteeseen.


      • myös turbolla
        vemputusta vaparilla kirjoitti:

        > Eli aletaan hämmentämään. mikä ero tossa nyt sitten on vapariin?

        Ero on siinä, että vapari-nuhapumpulla pitää käyttää 3. vaihdetta, kuten tuossa edellä "kehuttiin". Mutta kolmosella moottoria ulvottaen ei kukaan normaali (tojoteroista en kyllä mene vannomaan) kehtaa kilometritolkulla päästellä, joten pienempää vaihdetta pitää alkaa lykkimään sisään ohitukseen lähdettäessä = samalla hetkellä, kun pitäisi vielä varmistaa, ettei ketään tule vastaan eikä kukaan ole jo ohittamassa pitäisi se vilkkukin muistaa. Ja sitten saattaa vielä loppua koneesta rundit kesken eli pitää tumputtaa vaihdekeppiä vielä ohituksenkin aikana. Ja uudelleen omalle kaistalle palattaessa.

        Ehkä tän takia vilkkua käytetäänkin niin säästeliäästi. Ei kädet riitä.

        5. vaihteella taas kehtaa ajella tovinkin, sopivaa paikkaa kytätessä, joten varsinaisen ohituksen aikana voi 100 % keskittyä muuhun liikenteeseen.

        No missäs vaiheessa se turbomies sen 5. lykkää sisään?? Ettei nyt vaan kuitenkin siinä vaiheessa kun pitäisi ohittamaa lähteä ja varmistaa ettei takaa tulee ketään ja vilkun kytkemisen hetkellä??
        Ja kuten sanottua, perheautoissa 1,6 - 2.0 litraisissa 3. vaihteellakin pääsee 140 km/h, ei kesken ohituksen tarvitse pykällellä jos nyt välttämättä halua että ohituksen lopussa on 170 kmh!! Aika hyödyttömältä koko turbo tuntuu, jos sillä pitää ajella pienemmillä vaihteilla jo kilometrejä ennenkuin lopullinen ohituspaikka tulee.....se miten vilkkua käytetään ei kuulu siihen kummalla moottorityypillä pääsee ripeimmin ohitse. Kummankin moottorityypin omistajissa on täysiä törppöjä sekä säntillisiä kuskeja. Vastavetona voisi sanoa, että nämä turbo-kuskit sitten pukkaavat joka ainoassa hullussa paikassa ohitse, kun luulot omasta ajokista ovat turhan korkealla.

        Vaparilla kun ollaan miltei rekan ohitse voikin vaihtaa takaisin 6. ja näin varmaan turbomieskin tekee vai ajaako se loppumatkan varmuuden vuoksi sillä 5. vaihteella?? Eli käytännössä aivan saman verran pykälän vaihtoja, suunnilleen sama aika ohituksen kestossa, kierroslukumittari vain eri asennosssa. Epäilen tosin, että kokoisekseen hyvin mutta yleisesti ottaen vain 170 - 200 nm vääntävillä 1,2 - 1,4 turboilla ei kyllä ole järkeä lähteä 5. ohittamaan, jos halutaan oikeasti nopeimmin ohitse. Täytyypä testata joskus kahvinkeittimen "muulinpotku" 5. vaihteella kun sellaisen alle saa.

        Siistiä ajoa on tullut kokeiltua ilman ohituksia ja siinähän ne ovat mainioita.
        Mitä nyt jostain moottoritien rampista on tuttavien pikkuturboilla joskus lähdetty kiihdyttämään, en mitään järisyttävää kiihtyvyyttä ole kokenut. Samaa tasoa kuin pirteissä suhteessa vähän isommissa vapareissa ja keppikin on kelannut vaihdekaavion samalle tavalla 2. > 6. Vääntävimmissä dieseleissähän voi kelata vaihteet kiihdytyksissä hyppimällä 4. tai 5. ylitsekkin.

        Loppuyhteenvetona voisin sanoa, että pieni turbo ei karkaa 2.0 litraiselta vaparilta missään ajotilanteessa, käytettävät vaihteet voivat olla hiukan erilaiset. Turboilla on haettu taloudellisuutta ja isomman koneen ominaisuuksia pikkukoneisiin, kun perinteiset vaparit tehdään kustannustehokkaasti ja tinkimättä luotettavuudesta.


      • kova kallo tojoteron
        myös turbolla kirjoitti:

        No missäs vaiheessa se turbomies sen 5. lykkää sisään?? Ettei nyt vaan kuitenkin siinä vaiheessa kun pitäisi ohittamaa lähteä ja varmistaa ettei takaa tulee ketään ja vilkun kytkemisen hetkellä??
        Ja kuten sanottua, perheautoissa 1,6 - 2.0 litraisissa 3. vaihteellakin pääsee 140 km/h, ei kesken ohituksen tarvitse pykällellä jos nyt välttämättä halua että ohituksen lopussa on 170 kmh!! Aika hyödyttömältä koko turbo tuntuu, jos sillä pitää ajella pienemmillä vaihteilla jo kilometrejä ennenkuin lopullinen ohituspaikka tulee.....se miten vilkkua käytetään ei kuulu siihen kummalla moottorityypillä pääsee ripeimmin ohitse. Kummankin moottorityypin omistajissa on täysiä törppöjä sekä säntillisiä kuskeja. Vastavetona voisi sanoa, että nämä turbo-kuskit sitten pukkaavat joka ainoassa hullussa paikassa ohitse, kun luulot omasta ajokista ovat turhan korkealla.

        Vaparilla kun ollaan miltei rekan ohitse voikin vaihtaa takaisin 6. ja näin varmaan turbomieskin tekee vai ajaako se loppumatkan varmuuden vuoksi sillä 5. vaihteella?? Eli käytännössä aivan saman verran pykälän vaihtoja, suunnilleen sama aika ohituksen kestossa, kierroslukumittari vain eri asennosssa. Epäilen tosin, että kokoisekseen hyvin mutta yleisesti ottaen vain 170 - 200 nm vääntävillä 1,2 - 1,4 turboilla ei kyllä ole järkeä lähteä 5. ohittamaan, jos halutaan oikeasti nopeimmin ohitse. Täytyypä testata joskus kahvinkeittimen "muulinpotku" 5. vaihteella kun sellaisen alle saa.

        Siistiä ajoa on tullut kokeiltua ilman ohituksia ja siinähän ne ovat mainioita.
        Mitä nyt jostain moottoritien rampista on tuttavien pikkuturboilla joskus lähdetty kiihdyttämään, en mitään järisyttävää kiihtyvyyttä ole kokenut. Samaa tasoa kuin pirteissä suhteessa vähän isommissa vapareissa ja keppikin on kelannut vaihdekaavion samalle tavalla 2. > 6. Vääntävimmissä dieseleissähän voi kelata vaihteet kiihdytyksissä hyppimällä 4. tai 5. ylitsekkin.

        Loppuyhteenvetona voisin sanoa, että pieni turbo ei karkaa 2.0 litraiselta vaparilta missään ajotilanteessa, käytettävät vaihteet voivat olla hiukan erilaiset. Turboilla on haettu taloudellisuutta ja isomman koneen ominaisuuksia pikkukoneisiin, kun perinteiset vaparit tehdään kustannustehokkaasti ja tinkimättä luotettavuudesta.

        > No missäs vaiheessa se turbomies sen 5. lykkää sisään??

        Menisikö jo kolmannella yrityksellä tojoterskan kovaan kalloon:

        Turbokoneen kanssa voi pistellä 5. vaihdetta pesään jo hyvissä ajoin ENNEN ohitukseen lähtöä. Siis heti kun tuntuu siltä, että ohi tarttis päästä jonoa hinaavasta tojopapasta & edessä näyttäisi olevan paikka, joka saattaisi passata ohitukseen.

        Ei haittaa, vaikka joutuisi tovin sillä 5. vaihteella ajamaankin. Vaan kokeilepa samaa vaparilla. Kolmosta pesään ja sitten pari km ajoa 75 km/h koneen huutaessa hoosiannaa... vai käykö just niin, että keppiä ruvetaan vemputtamaan vasta siinä vaiheessa, kun pitäisi jo ohi mennä?

        ...ilmankos monella tuntuukin tyyli olevan, että loistavissa ohituspaikoissakin ensin jahkaillaan sormi pyllyssä ja vasta suoran päässä olevan kaarteen lähestyessä lähdetään viime hetkellä punnertamaan ohi.

        > Loppuyhteenvetona voisin sanoa, että pieni turbo ei karkaa 2.0 litraiselta vaparilta missään ajotilanteessa, käytettävät vaihteet voivat olla hiukan erilaiset.

        Joo, käytettävät vaihteet ovat tosiaan sellaiset, että 2 l vaparia pitää AINA kepittää pykälää pienemmälle vaihteelle, että sillä pysyy 1,4l turbon tahdissa. Siis tilanteessa, missä turbokuskilla riittää pelkkä kaasun painaminen, vaparilla ajava joutuu tempomaan pykälää pienempää sisään. Jos riittääkää.

        Entäs nää muut mahtimoottorit, 1,6 tai nuhapumppujen äiti, 1,33 l? Niilläkin pääsee 120 km/h ja kiihtyvyyttähän saa, kun vaan vatkaa ahkerasti. Miksi maksoit turhaan 2 litraisesta, kun ei kerran ole vaivattomuudella mitään väliä?

        ...vai pitikö tyytyä tähän, kun ei tojolta parempaa saa etkä paremmasta tiennyt (muutoinhan tojo olisi jäänyt kauppaan, kuten se sivistyneemmässä maailmassa jääkin).


      • J0RMÖ
        kova kallo tojoteron kirjoitti:

        > No missäs vaiheessa se turbomies sen 5. lykkää sisään??

        Menisikö jo kolmannella yrityksellä tojoterskan kovaan kalloon:

        Turbokoneen kanssa voi pistellä 5. vaihdetta pesään jo hyvissä ajoin ENNEN ohitukseen lähtöä. Siis heti kun tuntuu siltä, että ohi tarttis päästä jonoa hinaavasta tojopapasta & edessä näyttäisi olevan paikka, joka saattaisi passata ohitukseen.

        Ei haittaa, vaikka joutuisi tovin sillä 5. vaihteella ajamaankin. Vaan kokeilepa samaa vaparilla. Kolmosta pesään ja sitten pari km ajoa 75 km/h koneen huutaessa hoosiannaa... vai käykö just niin, että keppiä ruvetaan vemputtamaan vasta siinä vaiheessa, kun pitäisi jo ohi mennä?

        ...ilmankos monella tuntuukin tyyli olevan, että loistavissa ohituspaikoissakin ensin jahkaillaan sormi pyllyssä ja vasta suoran päässä olevan kaarteen lähestyessä lähdetään viime hetkellä punnertamaan ohi.

        > Loppuyhteenvetona voisin sanoa, että pieni turbo ei karkaa 2.0 litraiselta vaparilta missään ajotilanteessa, käytettävät vaihteet voivat olla hiukan erilaiset.

        Joo, käytettävät vaihteet ovat tosiaan sellaiset, että 2 l vaparia pitää AINA kepittää pykälää pienemmälle vaihteelle, että sillä pysyy 1,4l turbon tahdissa. Siis tilanteessa, missä turbokuskilla riittää pelkkä kaasun painaminen, vaparilla ajava joutuu tempomaan pykälää pienempää sisään. Jos riittääkää.

        Entäs nää muut mahtimoottorit, 1,6 tai nuhapumppujen äiti, 1,33 l? Niilläkin pääsee 120 km/h ja kiihtyvyyttähän saa, kun vaan vatkaa ahkerasti. Miksi maksoit turhaan 2 litraisesta, kun ei kerran ole vaivattomuudella mitään väliä?

        ...vai pitikö tyytyä tähän, kun ei tojolta parempaa saa etkä paremmasta tiennyt (muutoinhan tojo olisi jäänyt kauppaan, kuten se sivistyneemmässä maailmassa jääkin).

        Anti-tojopoika yrittää todistella turboautonsa ylivertaisuutta. Eikö ookkaa todellisuudessa niin mahtava kuin automyyjä kehui ja nyt joudut kohottamaan itsetuntoa Suoli24 palstalla anonyyminä kun sinun auto ohittaa sekunnin nopeammin rekan kuin auto jota ei ole tekohengitetty.


    • Kestääkö vai ei

      Japsit ja nykyään Korealaiset tuovat tekniikan laajamittaiseen myyntiin vasta sitten, kun tietävät ratkaisun kestäväksi ja kustannustehokkaaksi valmistaa.

      Ei pienet turbotetut bensakoneet ole mitään uutta historiassa, esim. Ford Sierra 1.3 turbo, yms. kehnot yritelmät.

      Turbo Saabit ja Volvot olivat 80 luvulla sellaisia, että ne jopa toimivat ja kestivät km kunnolla. Mutta peruskoneen koot olivat 2,0 tai 2,3 tuntumassa, siitä huolimatta yleensä lähes aina kestävemmäksi pidemmässä juoksussa osoittautuivat isommat koneet.

      Japsit alkoivat laajalti käyttää moniventtiilikoneita (12-16v) 80 luvun puolivälin jälkeen, noin 5 vuotta ennen Eurooppavalmistajien yhtä laajamittaista käyttöä.
      Historia on osoittanut, että japsit tiesivät, mitä tekivät eli ratkaisut ovat olleet toimintavarmoja.

      VAG historia ja käytännöt koneissa ovat aika erikoisia, toisaalta yhtiöllä oli tarjota esim. 1,8 20V kone 90 luvulla, mutta laajamittaisesti myytiin 8v peruskoneita ainakin 2005 asti. Ei ole tavatonta, että 1,8 20v koneen venttiilipuoli on hajonnut 200tkm tietämillä. Omaa kieltään kertoo laajalti tuotannossa olleet 8V peruskoneet.

      VAG uudet pienet turbokoneet ovat kyllä hienoja käytökseltään, mutta tuo kestävyyspuoli mietityttää siinä määrin, että en haluaisi ko. yhtiön valmistamaa tuotosta omistaa takuun jälkeen.

      Perustelen epäilyni:
      - Historian valossa pieni turbotettu kone on löyhä
      - Iso ahtamaton kone kestää km parhaiten
      - VAG moniventtiilikoneet eivät ole kestävimmästä päästä.
      - VAG muiden teknisten ratkaisujen kestävyydet esim. DSG
      - VAG 2 vuoden takuu ja suhtautuminen esim. DSG ongelmiin takuun jälkeen.

    • turbojapsi

      onhan tuo nissan juke DIG-T 190 HV...........oli kohtalaisen hätänen peli...

    • Voi niitä aikoja...

      Kyllä näin nykyisenä Toyo-miehenä muistelen välillä kaihoten vanhaa Buick electraani -80 ,joka lähti risteyksistä pelkällä tyhjäkäynnillä ja vääntöä riitti yli 400 Nm/2000 rpm.
      Tehtäis ennemmin tuon tapaisia,eikä mitään turbohössötyksiä ja niitä dawnsixing motikoita.

    • turhan monimutkaista

      Ehkä siksi että ko.valmistajien autot myös kestävät paremmin kuin saksalaisten hajoavat turbot DSG laatikot yms, olisiko tässä riittävän yksinkertainen vastaus!

    • EI TURBOJA

      Kyllä nyt autossa pitää vähintään olla se 3.5 litraa ja 300 heppaa.

      itse en koskaan harkitsisi edes ostavani 2 litraista autoa eikä noin pieneen koneeseen edes turboa kannata laittaa siinä on se rasittava turbo viive joka vie ajonautinnon. Tehokkaassa vaparissa saat voiman heti ilman mitään viiveitä.

    • ChevySS

      Toivottavasti ainakin Toyota pysyy jatkossakin erossa noista pikkuturboista. Jos tehoa halutaan, niin riittävästi kuutiotilavuutta ja vaparina. Nuo pienet ja lyhytikäiset ja kalliisti korjattavat turbopiipertäjät ovat täysin perseestä.

      Ps. Harrasteautona on Chevy Camaro SS396, vm.-67. Siinä ei turboja tarvita!

    • jihuuuuuuuu

      TeeÄmmm
      22.9.2011 11:14

      "TM testissä oli Lexus IS250 (vapari) joka pesi kiihtyvyydessä turbot."

      Että mitä pesi ?


      Lexus IS 250 2.5 VVT-i, Teho 153 kw/6400 k/min. Suurin vääntö 252 Nm/4800 r/min.

      Skoda Octavia RS 2.0 . Teho 147 kw/5100 k/min. Suurin vääntö 280 Nm/1700 r/min.

      Lexus. Kiihtyvyys 0-100 8.5 sek, kulutus 8.4 l, CO2 194, suurin nopeus 225
      km/h
      Skoda. Kiihtyvyys 0-100 7.2 sek, kulutus 7.5 l, CO2 175, suurin nopeus 242 km/h.

      Skodan moottori on nykyaikaa !

      • 13+20=?

        Olikos toi Skoda mukana ko. testissä?

        Yhtä relevanttia on verrata tuota Skodaa vaikka Lexuksen LFA:han.

        Lexus LFA, teho 412 kW, vääntö 480 Nm, kiihtyvyys 0-200 km/h 11,4s, huiput 326 km/h.

        Skodan vastaavaa versiota odotellessa.


      • TeeÄmm

        Nyt on mennyt "Jihuulla" puurot ja vellit sekaisin. Ei siinä testissä ollut Skodaa. Luehan tuo kyseinen TM lehti niin tiedät enemmän.


    • Havukkahon ajattelij

      Kumpi lie tulevaisuutta, pienet bensakoneet vai hybridit?
      Euroopalaista hybridiä odotelellessa tuotantoon, voidaan kohta todeta, että juna meni jo. Päästöjen vuoksi polttomoottorit kielletään kaupungeissa (vihreät).

      Toisaalta ydinvoimasta luopuminen Saksassa jarruttaa kehitystä Euroopassa.

    • smoke and mirrors

      Hybridi = vyö ja henkselit. Menee jonkinmoisena tilapäisratkaisuna, millä saadaan satavuotiasta = elinkaarensa loppua lähestyvää polttomoottoria vielä tekohengitettyä.

      Myynniltäänkin pelkkä marginaalituote, siis mainostemppu, ei sen kummempaa.

    • 2.4 STW

      Itse koen turbojen ongelmaksi viiveen. Tämä yhdistettynä DSG askin erikoisen toimintaan tekee jositakin liikenne tilanteista suorastaan vaarallisia.
      Nyt alla oleva 170hp diesel DSG on risteyksen ylityksessä pienestä (20km/h) vauhdista liikenteen mukaan kiihdytyksessä suorastaan lahna. Jopa 100hp vapari perinteisellä mehumaijalla on ripeämpi noissa tlanteissa.
      Ahdetun koneen ja DSG yhdistelmään liittyy 1-1.5s viive jolloin ei oikeastaan tapahdu mitään.
      Vapari ja sitä avustava sähkömoottori tarjoaa paljon paremmpin välitöntä voimaa kaikissa tilanteissa ja lisäksi alakierrosvoima on ahdetun koneen tasolla.

      AInoa oikea tapa mitata kiihtyvyys on siitä hetkestä kun jalka nousee jarrulta ja tinttaa kaasua. Noin se homma menee käytännön liikennetialnteissa, ollaan sitten paikalla tai valumassa kohti risteystä/liittymää.

      Ahtamalla saadaan huimia tehoja ja vääntöjä mutta tehon käytettävyys ei ole likikään aina hyvällä tasolla.

      Jos oikeasti halutaan tietää miksi Aasialaiset yhtiöt eivät ole tuoneet pieniä ahdettuja bensakoneita niin kannattaa tiedustella suoraan yhtiöiltä.
      Kyse ei minkään autotehtaan kanssa ole osaamisesta vaan tuotestrategiasta.
      Tojota esimerkiksi on jo aikaa sitten ilmoittanut hybridien olevan heidän johtava strategia. Tuo näkyy ylivoimaisena hybriditekniikan osaamisena kentällä eli käytännön autoissa jo vuosien ajan.
      Monet eurooppalaiset autovalmistajat ovat lähteneet pienten ahdettujen koneiden strategialla eteenpäin.
      Kumpikin tapa tähtää samaan asiaan, eli päästöjen pienentämiseen.

      Noista korealaisita sen verran että heidän suurin ulkoinen myyntialue on USA ja käsittääkseni myös Australia. Molemmissa ajetaan automaateilla ja on ajettu jo siinä vaiheessa kun Suomessa haaveiltiin 6V akulla olevista kuplista.
      Noilla markkinoilla on myös käsitys ja vaatimus siitä miten automaatin pitää käyttäytyä. Yleensä autot on olleet isohkoilla vapaastihönkivillä koneilla varustettuna mehulingolla. Tuollainen on helppo peruutella ja ajaa ruuhkassa ja lähtee välittömästi paikaltaan ilman turbo tai DSG viiveitä.
      Toinen asia on tekniikan toimivuus ja luotettavuus. Aasialaiset merkin on ympärimaailman todettu erittäin luotettaviksi ja sitä nämä autoyhtiöt myös pitävät yhtenä avain strategianaan.
      Varmaan jollain aikataululla aasialaisissa merkeissäkin nähdään kaksoiskytkinvaihteistoja ja ehkä pieniä ahdettuja koneitakin kun tekniikasta on lasten taudit poissa.

      Jos itse ostaisin omalla rahalla auton (nyt liisari) en missään tapauksessa ostaisi VAG konsernin ahdettua DSG vekotinta. Tämä perustuu kokemukseen parin vuoden ajalta tällaisesta laitteesta ja sen vioista.

      VIkoja on toki vaikkapa TOjoissa. Itselläkin niistä runsaasti kokemusta. Ero on siinä että Tojon kanssa ei ikinä tarvinnut pelätä pääseekö perille tai tuleeko ajon aikana eteen joku vaaratilanteeseen johtava vika.

    • EL.a .K.IM

      Vi.ttu ihan sama.

      Mä meen vaikka junalla, jos ei auto kulje.

      Tai sit mä tilaan taksin.

      Ei niil tehoilla ole niin väliä, kunhan pääsee perille.

    • asiantuntijana

      Japanissa turbobensa autoja jo valmistettu 70-luvulta alkaen . Koreassa halpatuonti ajoneuvojen laatutaso ei yllä vielä nyky autojen tasolle, ne voidaan unohtaa Japanilaisten vertailussa. Japanilainen keskittyy tekniikan kehitykseen uusilla ja kestävillä tavoilla, jolla päästää nykypäästöjen arvoihin, ilman että laatu ja kestävyys kärsii. Rallipoluillahan Toyotan turboja jo nähtii 80-luvulla, srj. tuotantoon ei Japanin insinöörit suostu turboja tuomaan kuin diisseleissä, joihin se varsinaisesti kuuluu.

      • vastoinpäin menee

        "ilman että laatu ja kestävyys kärsii". Mikäli ottaisivat turbomalleja laajemmin käyttöön joutuisivat parantamaan juuri noita seikkoja. Lohkoista lähtien mukaanlukien kaikki liikkuvat osat täytyisi mitoittaa vahvemmiksi unohtamatta voimansiirtoa eikä jarruja.

        Tämähän ei sovi kun tulisi lisäkustannuksia. Osaaminen kyllä löytyy vaan sitä ei haluta hyödyntää. Voitot halutaan maksimoida sekä lyhentää tietoisesti elinkaarta jotta saadaan myytyä yksi jos toinenkin lisää.


    • Turbo remontissa

      Japanilaiset haluaa tehdä luotettavia autoja ja sen takia jättävät turbot pois! Ostan mielummin turbottoman auton kuin turbollisen ! minulle on aivan sama, kiihtyykö auto 0-100km/h 8s vai 12s.

    • rollaaja

      Ensimmäisen korimallin Yariksessa oli moottorivaihtoehtona 1.5 turbo, jo kauan ennen downsizing-muotia. Ilmeisesti sille ei vain aikanaan riittänyt myyntiä, ja se poistettiin mallistosta.

      • =)

        Toyota edelläkävijänä. VAG perässä.


      • On niitä ollut
        =) kirjoitti:

        Toyota edelläkävijänä. VAG perässä.

        Fiat Unossakin oli turbo 1,3 litraisessa kahvipannussa jo 80-luvun puolivälissä ja tehoa n. 105 hv.
        Cherryssä turbo oli ruuvattu samoihin aikoihin 1,5 ltraiseen myllyyn ja satanenkin oli lasissa valmistajan mukaan reilussa 8:ssa sekunnissa!!!. Sierraakin sai "Stockman turbona" eli 1,3-litraisena työsuhdehirmuna, tosin turbo oli nimensä mukaisesti maahantuojan jälkiasentama.
        Mitsussa turbo oli 80-luvun alussa Coltin nokalla ja reilu 1,4 -litraisessa myllyssä. Ei nää pikkuturbot mikään uusi asia. Ovat olleet vaan jonkin aikaa unholassa.
        Ts. Japseissa turboja on ollut pienissä moottoreissa jo silloin, kun Kupla oli yleisin Volkswagen teillämme.


      • Ei mikään raketti
        On niitä ollut kirjoitti:

        Fiat Unossakin oli turbo 1,3 litraisessa kahvipannussa jo 80-luvun puolivälissä ja tehoa n. 105 hv.
        Cherryssä turbo oli ruuvattu samoihin aikoihin 1,5 ltraiseen myllyyn ja satanenkin oli lasissa valmistajan mukaan reilussa 8:ssa sekunnissa!!!. Sierraakin sai "Stockman turbona" eli 1,3-litraisena työsuhdehirmuna, tosin turbo oli nimensä mukaisesti maahantuojan jälkiasentama.
        Mitsussa turbo oli 80-luvun alussa Coltin nokalla ja reilu 1,4 -litraisessa myllyssä. Ei nää pikkuturbot mikään uusi asia. Ovat olleet vaan jonkin aikaa unholassa.
        Ts. Japseissa turboja on ollut pienissä moottoreissa jo silloin, kun Kupla oli yleisin Volkswagen teillämme.

        Turbo-Cherry kiihtyi o-1oo vähän alle kymmenessä sekunnissa. Hevosiakaan ei ollut kuin 115.


    • yoyota

      No nyt oli Asiantuntian kommentti!!!!!


      "Ero on vaan siinä, että turbokone tarjoaa koko kiihdytyksen ajan vaikkapa 240 Nm ja 2 l vapari 170-190 Nm. Siis vapari jää katselemaan perävaloja. Kun puhutaan ohituskiihtyvyyksistä. Ks. Tekniikan Maailma 12/11, missä vaparien ja samalla japsien lipunkantajana toimi Mazda vs. neljä eurooppalaista autoa. Kaikki 1,4-1,6 l turbokoneilla, tottakai."

      Idiootti varmaan tiesit, että Mazdan pellin alla on Fordin kone.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Israel aloitti 3. maailmansodan

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.
      Maailman menoa
      402
      2222
    2. Kaksi vuotta

      Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek
      Ikävä
      12
      2089
    3. Nainen, meidän talossa on säännöt

      1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E
      Ikävä
      250
      1425
    4. Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?

      En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.
      Ikävä
      82
      1079
    5. Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?

      Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel
      Tv-sarjat
      58
      1005
    6. Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden

      "Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia
      Hindulaisuus
      403
      973
    7. Rakennetaanko yhdessä?

      Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä
      Ikävä
      41
      868
    8. Tekisin mitä vaan että

      Pääsisin eroon susta.
      Ikävä
      140
      836
    9. Onko hän elämäsi rakkaus?

      Itse olen sitä mieltä että kyllä se näin taitaa nyt olla
      Ikävä
      56
      829
    10. Mies haluaisin sinun kanssa

      Rakkauslapsen. Hänestä tulisi tosi söpö ja fiksu.
      Ikävä
      79
      805
    Aihe