Osaavatko kirkon työntekijät vastata?

Tuollako sinä kuittaat sen, että kaupunki maksaa palkasta puolet? Ei ole kyse yhdistysten toiminnan tukemisesta, vaan palkanmaksusta. Tajuatko eron?

nebu kirjoitti:

Tuollako sinä kuittaat sen, että kaupunki maksaa palkasta puolet? Ei ole kyse yhdistysten toiminnan tukemisesta, vaan palkanmaksusta. Tajuatko eron?

On tosiaan omituinen kuvio tässä!

Vastaus löytynee suoraan kirjanpidosta.

Karmean näköinen hökötys minunkin mielestäni. Mutta sitä minä nyt ihmettelen että miksi Helsingin kaupunki maksaa puolet kirkon työntekijöiden palkasta.

Siinä on kirjoitusvirhe. Tekstiin on vahingossa tullut U-kirjain.

hupsistarallaa kirjoitti:

Siinä on kirjoitusvirhe. Tekstiin on vahingossa tullut U-kirjain.

"hupsistaralla"

Osuvampi olisi ollut HALUAMME RAHAA.

Kyllä sulla on rankkaa!

kiitos.

Kerrothan sitten kun tiedät asiasta tarkemmin. Mielelläni tietäisin ketkä olivat asiasta päättämässä.

nebu kirjoitti:

kiitos.

Kerrothan sitten kun tiedät asiasta tarkemmin. Mielelläni tietäisin ketkä olivat asiasta päättämässä.

Totta kai kerron! Todennäköisesti henkilö, jolle kysymyksen lähetin eteenpäin, lukee sähköpostejaan vasta maanantaina. Palaan asiaan heti kun saan vastauksen.

Aija-pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Totta kai kerron! Todennäköisesti henkilö, jolle kysymyksen lähetin eteenpäin, lukee sähköpostejaan vasta maanantaina. Palaan asiaan heti kun saan vastauksen.

Aija-pappi

Lue lisää

Kiitos etukäteen.

Olisi toivottavaa saada myös selvitys siitä missä tällainen asia on päätetty ja kuka on ollut aloitteentekijä. Onko ollut virkamiespäätös, vai valtuuston käsittelyssä vai miten tämä päätös on syntynyt.

Höpö höpö. Jopa kirkon esittelijän pitää kuulua kirkkoon.

- Tule vapaaehtoispäivystäjäksi!

- Päivystäjiltä edellytetään kuulumista kristilliseen kirkkoon

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9901009

Suntionko muka ei pitäisi kirkkoon kuulua, ihan varmasti pitää.

Missä muualla suntioita muka edes on töissä kuin kirkossa?

http://www.hkro.fi/suntio.html

Vai otetaanko Kamppiin muka "kirkosta eronneita suntioita"?

"Seurakuntatyössä"

Onko näin? Pari vuotta sitten kirkon työnhakuilmoituksessa vaadittiin jopa mikrotukihenkilöltä kirkon jäsenyyttä.

Voisiko joku palstan papeista vastata mikä on nykyinen linja?

Laitoin hakuun suntio ja sain kolme vastausta, yksi oli

Helsingin ytimeen Narinkkatorille on nousemassa Kampin kappeli. Siitä tulee hiljentymisen ja kohtaamisen paikka. Kappelista jalkaudutaan myös Narinkkatorille ja Kampin keskukseen. Kappelin rakentaa Helsingin seurakuntayhtymä, joka toimii siellä yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa.

KAMPIN KAPPELIN TOIMINNANJOHTAJA, HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Seurakuntayhtymän yhteiseen seurakuntatyöhön perustettuun uuteen vakinaiseen virkaan tarvitaan 1.3.2012 alkaen
Kampin kappelin toiminnanjohtaja

Edellytämme, että sinulla on
tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
riittävä seurakuntaelämän tuntemus
suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito
evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys

Eduksesi katsotaan
menestyminen johtotehtävissä ja hyvät vuorovaikutustaidot
työskentely onnistuneissa kehittämishankkeissa ja yhteistoimintaverkostoissa
kyky toimia aloitteellisesti ja rohkeasti, ajatella avarakatseisesti sekä kohdata ihmiset ja urbaanit ilmiöt ennakkoluulottomasti
sosiaalialan tuntemus
hyvä englannin kielen taito ja muu kielitaito

Tehtävänäsi on
toimia moniammatillisen kappelitiimin vetäjänä
johtaa ja kehittää Helsingin ydinkeskustassa olevan kappelin toimintaa
työskennellä luovasti yhdessä tiimisi kanssa kehitettäessä kirkolle ja sosiaalivirastolle uudenlaista tapaa olla läsnä kaupungissa

- Tuossa jäsenyys vaaditaan. Hyvä kuitenkin, jos ihan perussuntion ei tarvitse enää olla kirkon jäsen. Oikea suunta, tästä se alkaa, nimittäin kirkon erityisoikeuksien alasajo.

en ihan saanut selvi kirjoitti:

Laitoin hakuun suntio ja sain kolme vastausta, yksi oli

Helsingin ytimeen Narinkkatorille on nousemassa Kampin kappeli. Siitä tulee hiljentymisen ja kohtaamisen paikka. Kappelista jalkaudutaan myös Narinkkatorille ja Kampin keskukseen. Kappelin rakentaa Helsingin seurakuntayhtymä, joka toimii siellä yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa.

KAMPIN KAPPELIN TOIMINNANJOHTAJA, HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Seurakuntayhtymän yhteiseen seurakuntatyöhön perustettuun uuteen vakinaiseen virkaan tarvitaan 1.3.2012 alkaen
Kampin kappelin toiminnanjohtaja

Edellytämme, että sinulla on
tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
riittävä seurakuntaelämän tuntemus
suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito
evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys

Eduksesi katsotaan
menestyminen johtotehtävissä ja hyvät vuorovaikutustaidot
työskentely onnistuneissa kehittämishankkeissa ja yhteistoimintaverkostoissa
kyky toimia aloitteellisesti ja rohkeasti, ajatella avarakatseisesti sekä kohdata ihmiset ja urbaanit ilmiöt ennakkoluulottomasti
sosiaalialan tuntemus
hyvä englannin kielen taito ja muu kielitaito

Tehtävänäsi on
toimia moniammatillisen kappelitiimin vetäjänä
johtaa ja kehittää Helsingin ydinkeskustassa olevan kappelin toimintaa
työskennellä luovasti yhdessä tiimisi kanssa kehitettäessä kirkolle ja sosiaalivirastolle uudenlaista tapaa olla läsnä kaupungissa

- Tuossa jäsenyys vaaditaan. Hyvä kuitenkin, jos ihan perussuntion ei tarvitse enää olla kirkon jäsen. Oikea suunta, tästä se alkaa, nimittäin kirkon erityisoikeuksien alasajo.

Lue lisää

Toiminnanjohtajan siis tarvitsee maksaa kynnysrahaa eli kirkon jäsenmaksua päästäkseen virkaan.

Haluaisin kuitenkin täällä kirjoittelevilta kirkon palkollisilta vastauksen siihen, että onko suntion paikka ihan oikeasti avoinna myös kirkkoon kuulumattomilta, vai onko paikanhakuilmoituksista vain poistettu tuo vaatimus näön vuoksi.

nebu kirjoitti:

Toiminnanjohtajan siis tarvitsee maksaa kynnysrahaa eli kirkon jäsenmaksua päästäkseen virkaan.

Haluaisin kuitenkin täällä kirjoittelevilta kirkon palkollisilta vastauksen siihen, että onko suntion paikka ihan oikeasti avoinna myös kirkkoon kuulumattomilta, vai onko paikanhakuilmoituksista vain poistettu tuo vaatimus näön vuoksi.

Lue lisää

Kirkossa on semmoinen "sääntö", ja tämä on siis yhteiskunnan hyväksymä asia, että niissä töissä, joissa kirkossa ollaan tekemisissä julistuksen ja opetuksen kanssa, työntekijän tulee kuulua kirkkoon. Eli esimerkiksi keittäjän ei tarvitse kuulua kirkkoon. Suntion työ liittyy olennaisesti kirkon oppiin ja julistukseen kun suntio laittaa kirkkosalia valmiiksi messuja ja kirkollisia toimituksia varten. Näiltä osin suntion työ on olennaisesti osa kirkon perustehtävää, koska sakraalitilan hoitamisessa ei ole kysymys pelkästä perusvahtimestarintyöstä. Mutta vahtimestareillakin voi olla erilaisia työnkuvia, varsinkin suurissa seurakunnissa.

Jos kirkkoon kuulumista edellytetään, se pitää näkyä hakuilmoituksessa. Eli ei voi jälkikäteen sanoa että hupsis, kyllä me sittenkin edellytämme kirkon jäsenyyttä. VIrkasuhteeseen liittyy automaattisesti oletus kirkon jäsenyydestä.

Tässä nyt päällimmäiset tietoni, koitan vielä vähän etsiskellä tarkentavaa tietoa, mutta menee varmaan ensi viikkoon niiltä osin.

Aija-pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kirkossa on semmoinen "sääntö", ja tämä on siis yhteiskunnan hyväksymä asia, että niissä töissä, joissa kirkossa ollaan tekemisissä julistuksen ja opetuksen kanssa, työntekijän tulee kuulua kirkkoon. Eli esimerkiksi keittäjän ei tarvitse kuulua kirkkoon. Suntion työ liittyy olennaisesti kirkon oppiin ja julistukseen kun suntio laittaa kirkkosalia valmiiksi messuja ja kirkollisia toimituksia varten. Näiltä osin suntion työ on olennaisesti osa kirkon perustehtävää, koska sakraalitilan hoitamisessa ei ole kysymys pelkästä perusvahtimestarintyöstä. Mutta vahtimestareillakin voi olla erilaisia työnkuvia, varsinkin suurissa seurakunnissa.

Jos kirkkoon kuulumista edellytetään, se pitää näkyä hakuilmoituksessa. Eli ei voi jälkikäteen sanoa että hupsis, kyllä me sittenkin edellytämme kirkon jäsenyyttä. VIrkasuhteeseen liittyy automaattisesti oletus kirkon jäsenyydestä.

Tässä nyt päällimmäiset tietoni, koitan vielä vähän etsiskellä tarkentavaa tietoa, mutta menee varmaan ensi viikkoon niiltä osin.

Aija-pappi

Lue lisää

Onko todella niin, että se, että ihminen on parikuukautisena kastettu kirkon jäseneksi, niin se pätevöittää suntion työhön?

"VIrkasuhteeseen liittyy automaattisesti oletus kirkon jäsenyydestä."

- Tuo rikkoo uskonnonvapauslakia.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kirkossa on semmoinen "sääntö", ja tämä on siis yhteiskunnan hyväksymä asia, että niissä töissä, joissa kirkossa ollaan tekemisissä julistuksen ja opetuksen kanssa, työntekijän tulee kuulua kirkkoon. Eli esimerkiksi keittäjän ei tarvitse kuulua kirkkoon. Suntion työ liittyy olennaisesti kirkon oppiin ja julistukseen kun suntio laittaa kirkkosalia valmiiksi messuja ja kirkollisia toimituksia varten. Näiltä osin suntion työ on olennaisesti osa kirkon perustehtävää, koska sakraalitilan hoitamisessa ei ole kysymys pelkästä perusvahtimestarintyöstä. Mutta vahtimestareillakin voi olla erilaisia työnkuvia, varsinkin suurissa seurakunnissa.

Jos kirkkoon kuulumista edellytetään, se pitää näkyä hakuilmoituksessa. Eli ei voi jälkikäteen sanoa että hupsis, kyllä me sittenkin edellytämme kirkon jäsenyyttä. VIrkasuhteeseen liittyy automaattisesti oletus kirkon jäsenyydestä.

Tässä nyt päällimmäiset tietoni, koitan vielä vähän etsiskellä tarkentavaa tietoa, mutta menee varmaan ensi viikkoon niiltä osin.

Aija-pappi

Lue lisää

Lisäys vielä. Suntio on kuitenkin kirkon työntekijä, joten ei ole perusteltua, että Helsingin kaupungin veronmaksajat maksavat killinkiäkään suntion palkasta.

nebu kirjoitti:

Onko todella niin, että se, että ihminen on parikuukautisena kastettu kirkon jäseneksi, niin se pätevöittää suntion työhön?

"VIrkasuhteeseen liittyy automaattisesti oletus kirkon jäsenyydestä."

- Tuo rikkoo uskonnonvapauslakia.

Lue lisää

Ei ole kyse siitä, että kaste pätevöittäisi. Suomen valtio on hyväksynyt sen, että uskonnollisella yhdyskunnalla on oikeus määritellä ne tehtävät, joissa edellytetään kirkon jäsenyyttä. Meillä kun ei ev.lut. kirkossa kysellä kenenkään uskon määrää ja laatua, vaan ajatellaan, että kirkon jäsenyys kertoo riittävästi ihmisen sitoutuneisuudesta kirkon uskoon ja oppiin.

Kirkon viranhaltijoiden ja työntekijöiden kuulumisesta kirkkoon
säädetään kirkkolain 6 luvun 1 §:ssä. Sen mukaan "Kirkon, seurakunnan
tai seurakuntayhtymän virassa sekä jumalanpalvelukseen, kirkollisiin
toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen liittyvässä pysyväisluonteisessa
työssä voi olla vain evankelis-luterilaisen kirkon jäsen."

Virkojen kohdalla edellytetään siis aina kirkkoon kuulumista.
Työsuhteiden kohdalla ratkaisee työn sisältö eli työn liittyminen
jumalanpalvelukseen, kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan tai
opetukseen.

Näin ollen siis suntion perustyö edellyttää kirkkoon kuulumista, sehän liittyy jumalanpalvelukseen ja kirkollisiin toimituksiin. Miten asia sitten on Kampin kappelin osalta, siihen en osaa sanoa. Käsitykseni tosiaan on, ettei siellä tule olemaan jumalanpalveluksia eikä toimituksia. Mutta malttakaa, asiasta tuossa toisessakin Kampin kappeli -ketjussa kommentoinut Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola tulee tähänkin ketjuun kommentoimaan.

Niin ja siis it-ihmisilä ei voida tuon perusteella edellyttää kirkon jäsenyyttä, jos kyseessä on työsuhde eikä virka.

Aija-pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Ei ole kyse siitä, että kaste pätevöittäisi. Suomen valtio on hyväksynyt sen, että uskonnollisella yhdyskunnalla on oikeus määritellä ne tehtävät, joissa edellytetään kirkon jäsenyyttä. Meillä kun ei ev.lut. kirkossa kysellä kenenkään uskon määrää ja laatua, vaan ajatellaan, että kirkon jäsenyys kertoo riittävästi ihmisen sitoutuneisuudesta kirkon uskoon ja oppiin.

Kirkon viranhaltijoiden ja työntekijöiden kuulumisesta kirkkoon
säädetään kirkkolain 6 luvun 1 §:ssä. Sen mukaan "Kirkon, seurakunnan
tai seurakuntayhtymän virassa sekä jumalanpalvelukseen, kirkollisiin
toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen liittyvässä pysyväisluonteisessa
työssä voi olla vain evankelis-luterilaisen kirkon jäsen."

Virkojen kohdalla edellytetään siis aina kirkkoon kuulumista.
Työsuhteiden kohdalla ratkaisee työn sisältö eli työn liittyminen
jumalanpalvelukseen, kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan tai
opetukseen.

Näin ollen siis suntion perustyö edellyttää kirkkoon kuulumista, sehän liittyy jumalanpalvelukseen ja kirkollisiin toimituksiin. Miten asia sitten on Kampin kappelin osalta, siihen en osaa sanoa. Käsitykseni tosiaan on, ettei siellä tule olemaan jumalanpalveluksia eikä toimituksia. Mutta malttakaa, asiasta tuossa toisessakin Kampin kappeli -ketjussa kommentoinut Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola tulee tähänkin ketjuun kommentoimaan.

Niin ja siis it-ihmisilä ei voida tuon perusteella edellyttää kirkon jäsenyyttä, jos kyseessä on työsuhde eikä virka.

Aija-pappi

Lue lisää

Jos suntion työ edellyttää kirkon jäsenyyttä, niin miksi Helsingin kaupunki osallistuu palkanmaksuun, vaikka Helsingin kaupungin työtekijöiltä ei edellytetä, eikä voikaan edellyttää kirkon jäsenyyttä?

Ja vaikka noilta kolmelta papilta ei tuossa Kampin tapauksessa (mielestäsi) voikaan edellyttää kirkon jäsenyyttää, niin entä jos he eroaisivat kirkosta? Olisiko ookoo?

"Niin ja siis it-ihmisilä ei voida tuon perusteella edellyttää kirkon jäsenyyttä, jos kyseessä on työsuhde eikä virka."

- Mikä idea tuossa on? Jo mikrotukihenkilö on virka- tai työsuhteessa, niin ei sillä ole kummassakaan tapauksessa mitään tekemistä hartaustilaisuuksien kanssa.

kroooooh

Tätä voi miltei kuulla korvissaan, koska ei ne tuohon vastaa. Vetävät lonkkaa jossain sakastissa.

Kysyn kysyn. Sen voin jo vastata että diakoniatyöhön varattuja rahoja ei käytetä rakentamiseen. Seurakuntataloudessa erotetaan selkeästi rakentamiseen ja toiminnan pyörittämiseen varatut rahat.

Diakoniassa varataan tietty määrä rahaa tietenkin palkkoihin. Ajatus on kuitenkin se, että diakoniatyötä tekevästä työntekijästä on apua niille, jotka apua tarvitsevat. Palkkakulujen lisäksi on sitten erikseen esim. avustuksiin käytettävät rahat.

Aija-pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kysyn kysyn. Sen voin jo vastata että diakoniatyöhön varattuja rahoja ei käytetä rakentamiseen. Seurakuntataloudessa erotetaan selkeästi rakentamiseen ja toiminnan pyörittämiseen varatut rahat.

Diakoniassa varataan tietty määrä rahaa tietenkin palkkoihin. Ajatus on kuitenkin se, että diakoniatyötä tekevästä työntekijästä on apua niille, jotka apua tarvitsevat. Palkkakulujen lisäksi on sitten erikseen esim. avustuksiin käytettävät rahat.

Aija-pappi

Lue lisää

Ja diakoniarahoista maksetaan myöhemmin tietysti myös kappelin käyttökustannuksia. Jotain muuta vielä? Mainos- ja tiedotuskuluja, opinto- ja virkistysmatkoja tms?

mukava kuulla kirjoitti:

Ja diakoniarahoista maksetaan myöhemmin tietysti myös kappelin käyttökustannuksia. Jotain muuta vielä? Mainos- ja tiedotuskuluja, opinto- ja virkistysmatkoja tms?

Ei. Miksi on niin vaikea uskoa, ettei avustuksiin tarkoitettuja rahoja käytetä rakentamiseen tai käyttökustannuksiin. Eikä palkkoihinkaan oteta rahoja avustusmäärärahoista.

Olet selvästi päättänyt, että kaikki diakoniarahat menevät ihan muuhun kuin diakoniaan.

Aija-pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Ei. Miksi on niin vaikea uskoa, ettei avustuksiin tarkoitettuja rahoja käytetä rakentamiseen tai käyttökustannuksiin. Eikä palkkoihinkaan oteta rahoja avustusmäärärahoista.

Olet selvästi päättänyt, että kaikki diakoniarahat menevät ihan muuhun kuin diakoniaan.

Aija-pappi

Lue lisää

En puhunut avustusrahoista. Puhuin diakoniatyön varoista kokonaisuutena. Niistäkö ei muka makseta esimerkiksi minkäänlaisia tilojen käytöstä syntyviä kustannuksia?

Olet ilmeisesti päättänyt, ettet haluaisi diakonian yhteydessä puhua muusta kuin palkoista ja avustuksista. Mitä muita kuluja diakoniatyölle merkitään?

Helsingissä diakoniaan käytetään seurakuntayhtymän varoista 21%.

vastaat ohi kirjoitti:

En puhunut avustusrahoista. Puhuin diakoniatyön varoista kokonaisuutena. Niistäkö ei muka makseta esimerkiksi minkäänlaisia tilojen käytöstä syntyviä kustannuksia?

Olet ilmeisesti päättänyt, ettet haluaisi diakonian yhteydessä puhua muusta kuin palkoista ja avustuksista. Mitä muita kuluja diakoniatyölle merkitään?

Helsingissä diakoniaan käytetään seurakuntayhtymän varoista 21%.

Lue lisää

Diakonien palkat maksetaan kirkollisverorahoilla. Kaikkea muuta diakoniatoimintaa ei.

- Avustusvarat koostuvat Kirkon diakoniarahastolle kerätyistä kolehdeista, yhteisvastuukeräyksen tuoton osuudesta sekä lahjoituksista.

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content357943

mukava kuulla kirjoitti:

Ja diakoniarahoista maksetaan myöhemmin tietysti myös kappelin käyttökustannuksia. Jotain muuta vielä? Mainos- ja tiedotuskuluja, opinto- ja virkistysmatkoja tms?

Onks sulla mitään hajuakaan paljonko noilla pääkaupunkiseudun seurakunnilla on ryönää ja rompetta? Lähes miljardin edestä on omaisuutta. Ei siinä tartte diakonian senttipurkille tunkeutua. Silakat on pieniä Joulukaloiksi, eikä diakonirahat riitä kirkon suuruuden näyttämiseen...Siinä pitää olla oikeasti rahhoo..

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kysyn kysyn. Sen voin jo vastata että diakoniatyöhön varattuja rahoja ei käytetä rakentamiseen. Seurakuntataloudessa erotetaan selkeästi rakentamiseen ja toiminnan pyörittämiseen varatut rahat.

Diakoniassa varataan tietty määrä rahaa tietenkin palkkoihin. Ajatus on kuitenkin se, että diakoniatyötä tekevästä työntekijästä on apua niille, jotka apua tarvitsevat. Palkkakulujen lisäksi on sitten erikseen esim. avustuksiin käytettävät rahat.

Aija-pappi

Lue lisää

Perustettiin sitten taas pari uutta virkaa:

”Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston uuden organisaation mukaisten yksiköiden johtajat on valittu”

”pastori Kalle Kuusimäki määrättiin Diakonia ja sielunhoito -yksikön johtajaksi”

- Paljonko hänen palkkansa on? Maksetaanko se diakoniatyön varoista?

”Diakonia ja sielunhoito -yksikön apulaisjohtajan virkaan määrättiin Kirkon sairaalasielun yksikön johtaja TM, pastori Sampo Muurinen”

- Entä apulaisjohtajan?

Nousivatko heidän palkkansa? Nyt varmaan joitakin vanhoja virkoja lopetetaan näiden uusien tieltä. Mitkä lopetetaan (vai lopetaanko mitään)?

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/6723-kirkkohallitus-valitsi-yksikoilleen-johtajat

Kaupunki ei osallistu kappelin rakennuskustannuksiin.
Rakentamiseen ei käytetä diakoniatyölle varattuja rahoja.

Diakoniatyöntekijän palkka on tietenkin rahaa, jota käytetään diakoniaan. Työntekijä palvelutyö on nimenomaan ihmisten auttamista.

Kappelin kuluja ovat palkkojen lisäksi esim. lämmittämiseen, valaistukseen yms. menevät rahat.

Seppo Simola

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kaupunki ei osallistu kappelin rakennuskustannuksiin.
Rakentamiseen ei käytetä diakoniatyölle varattuja rahoja.

Diakoniatyöntekijän palkka on tietenkin rahaa, jota käytetään diakoniaan. Työntekijä palvelutyö on nimenomaan ihmisten auttamista.

Kappelin kuluja ovat palkkojen lisäksi esim. lämmittämiseen, valaistukseen yms. menevät rahat.

Seppo Simola

Lue lisää

Jäi vielä vastaamatta käytetäänkö diakoniatyön varoja myös mainos- ja tiedotuskuluihin, opinto- ja virkistysmatkoihin yms?

Moni ajattelee, että diakoniavaroilla maksetaan vain avustuksia ja diakonien palkkoja, mutta niillä maksetaan myös hallinnon, vahtimestareiden ym palkkoja.

Maksetaanko myös Kampin kappelissa osa suntioiden/vahtimestarien palkoista diakoniavaroilla?

Vastausta ei tullut siihenkään kuinka suuri osa kappelin käyttökustannuksista merkitään diakonian piikkiin. Kuinka suuri?

mave kirjoitti:

Onks sulla mitään hajuakaan paljonko noilla pääkaupunkiseudun seurakunnilla on ryönää ja rompetta? Lähes miljardin edestä on omaisuutta. Ei siinä tartte diakonian senttipurkille tunkeutua. Silakat on pieniä Joulukaloiksi, eikä diakonirahat riitä kirkon suuruuden näyttämiseen...Siinä pitää olla oikeasti rahhoo..

Lue lisää

Ryönää ja rompetta riittää.

http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Pääkaupunkiseudun seurakunnat hallitsevat miljardin euron omaisuutta/HS20051224SI1KA02ijr

vastaat ohi kirjoitti:

En puhunut avustusrahoista. Puhuin diakoniatyön varoista kokonaisuutena. Niistäkö ei muka makseta esimerkiksi minkäänlaisia tilojen käytöstä syntyviä kustannuksia?

Olet ilmeisesti päättänyt, ettet haluaisi diakonian yhteydessä puhua muusta kuin palkoista ja avustuksista. Mitä muita kuluja diakoniatyölle merkitään?

Helsingissä diakoniaan käytetään seurakuntayhtymän varoista 21%.

Lue lisää

Aijalle:

"Olet ilmeisesti päättänyt, ettet haluaisi diakonian yhteydessä puhua muusta kuin palkoista ja avustuksista. Mitä muita kuluja diakoniatyölle merkitään?"

- Niin, tämähän on tällä palstalla jo vanha, moneen kertaan tehty kysymys: mitä kaikkia kuluja diakoniatyölle oikein merkitään?

Vastausta ei ole vieläkään saatu. Hallintoa, sisäisiä vuokria ym. ym.? Paljonkohan näiden osuus kuluista on?

Entä miten paljon diakoniavaroja (ja millä tavoin) käytetään Kampin toiminnan pyörittämiseen?

Asiallista keskustelua toivon. Ja vastauksia.

Sakraalitila tarkoittaa siis pyhää, pyhitettyä tilaa. Lainaanpa kollega Sannaa:

"Sakraalitila, kuten vaikkapa kappeli, on sen sijaan erityisesti pyhitetty jumalanpalveluskäyttöön. Esim. hautaan siunaamisen toimituskin on jumalanpalvelus. Sakraalitila on siis pyhä tila, jota halutaan erityisesti kunnioittaa ja pyhittään rukousta ja hiljentymistä ja jumalanpalvelusta varten."

Käsittääkseni Kampin kappelin on tarkoitus olla ennen kaikkea hiljentymistila, siellä ei tulla toimittamaan messuja eikä kirkollisia toimituksia. Mutta tarkempaa tietoa varmaan alkuviikosta, kun tavoitan itseäni viisaamman tässä Kamppi-asiassa.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Sakraalitila tarkoittaa siis pyhää, pyhitettyä tilaa. Lainaanpa kollega Sannaa:

"Sakraalitila, kuten vaikkapa kappeli, on sen sijaan erityisesti pyhitetty jumalanpalveluskäyttöön. Esim. hautaan siunaamisen toimituskin on jumalanpalvelus. Sakraalitila on siis pyhä tila, jota halutaan erityisesti kunnioittaa ja pyhittään rukousta ja hiljentymistä ja jumalanpalvelusta varten."

Käsittääkseni Kampin kappelin on tarkoitus olla ennen kaikkea hiljentymistila, siellä ei tulla toimittamaan messuja eikä kirkollisia toimituksia. Mutta tarkempaa tietoa varmaan alkuviikosta, kun tavoitan itseäni viisaamman tässä Kamppi-asiassa.

Lue lisää

Mielenkiintoista.

Ihmiset siis voivat päättää mikä paikka "pyhitetään" ns. jumalalle??? Eli mikä on "pyhä".

nebu kirjoitti:

Mielenkiintoista.

Ihmiset siis voivat päättää mikä paikka "pyhitetään" ns. jumalalle??? Eli mikä on "pyhä".

samanlaiset ihmiset päätti toisaalta Jeesuksen olevan Jumala vaikka Jeesus väitti muuta...Mut eipä Jeesus muutenkaan tiennyt mitään, kun luterilainen kirkko on kumonnut lähes kaikki hänen opetuksensa.

En minä ymmärrä miksi kaupunki maksaa kirkon työntekijän palkkaa. Kuka tuollaisen ratkaisun on tehnyt?

Jos sosiaalitoimisto tulee kappelin tiloihin niin maksaako kaupunki kirkolle vuokraa? Paljonko?

Seppo Simola

Tuonko on tarkoitus olla vastaus?

"Kampin kappelissa tehtävä työ on sekä kirkon että kaupungin työtä. Kaupunki tekee siellä "etsivää sosiaalityötä". On siis kohtuullista, että kaupunki maksaa myös osan siitä työstä, jota tarvitaan, että kappelia voidaan pitää auki."

Suntio on kirkon työntekijä, ei kaupungin. Suntio ei tee kaupungin työntekijänä Kampin kappelissa töitä, vai tekeekö suntio sekä seurakunnan, että kaupungin kanssa erikseen työsopimuksen?

Tämä on kyllä härskeintä, mitä olen pitkään aikaan lukenut. Kirkko sai paikan pilkkahintaan ja nyt sinä vielä selittelet, että suntio tekee kaupungille töitä, joten on "kohtuullista" että kaupunki maksaa.

Kerrohan ihan seikkaperäisesti mitä se etsivä sosiaalityö on, jota suntio mielestäsi tekee. Hakee kadonneita kauppakasseja penkkien välistä???

Ja jos sen vielä kerrot, kuka ja ketkä tuollaisen päätöksen takana ovat. Paavo Voutilainen nyt tietenkin, mutta keitä muita?

Seppo Simola

Vastasitko tuossa alempana esittämiini kysymyksiin? Olethan sentään viestintäjohtaja, joten ei luulisi olevan ylivoimaisen vaikeaa.

nebu kirjoitti:

Seppo Simola

Vastasitko tuossa alempana esittämiini kysymyksiin? Olethan sentään viestintäjohtaja, joten ei luulisi olevan ylivoimaisen vaikeaa.

Siis tuossa ylempänä esittämiini kysymyksiin.

nebu kirjoitti:

Seppo Simola

Tuonko on tarkoitus olla vastaus?

"Kampin kappelissa tehtävä työ on sekä kirkon että kaupungin työtä. Kaupunki tekee siellä "etsivää sosiaalityötä". On siis kohtuullista, että kaupunki maksaa myös osan siitä työstä, jota tarvitaan, että kappelia voidaan pitää auki."

Suntio on kirkon työntekijä, ei kaupungin. Suntio ei tee kaupungin työntekijänä Kampin kappelissa töitä, vai tekeekö suntio sekä seurakunnan, että kaupungin kanssa erikseen työsopimuksen?

Tämä on kyllä härskeintä, mitä olen pitkään aikaan lukenut. Kirkko sai paikan pilkkahintaan ja nyt sinä vielä selittelet, että suntio tekee kaupungille töitä, joten on "kohtuullista" että kaupunki maksaa.

Kerrohan ihan seikkaperäisesti mitä se etsivä sosiaalityö on, jota suntio mielestäsi tekee. Hakee kadonneita kauppakasseja penkkien välistä???

Ja jos sen vielä kerrot, kuka ja ketkä tuollaisen päätöksen takana ovat. Paavo Voutilainen nyt tietenkin, mutta keitä muita?

Lue lisää

"Kerrohan ihan seikkaperäisesti mitä se etsivä sosiaalityö on, jota suntio mielestäsi tekee. Hakee kadonneita kauppakasseja penkkien välistä???"

Simola ei tietenkään tarkoittanut, että suntiot itse tekisivät etsivää nuorisotyötä...

Sen sijaan etsivän sosiaalityön tekijöillä on tilat Kampin kappelissa. Sieltä käsin he tekevät kunnallista sosiaalityötä. Toisin sanoen Kampin kappelissa on sekä kirkon että Helsingin kaupungin käytössä olevia tiloja. Näin ollen on kohtuullista ja ymmärrettävää, että kirkko ja Helsingin kaupunki yhdessä hoitavat yhteisten tilojensa ylläpitokustannukset, kuten suntioiden palkat.

Etsivä sosiaalityö on ymmärtääkseni sellaista sosiaalityötä, joka pyrkii auttamaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tärkeää työtä, siis.

kristitty___ kirjoitti:

"Kerrohan ihan seikkaperäisesti mitä se etsivä sosiaalityö on, jota suntio mielestäsi tekee. Hakee kadonneita kauppakasseja penkkien välistä???"

Simola ei tietenkään tarkoittanut, että suntiot itse tekisivät etsivää nuorisotyötä...

Sen sijaan etsivän sosiaalityön tekijöillä on tilat Kampin kappelissa. Sieltä käsin he tekevät kunnallista sosiaalityötä. Toisin sanoen Kampin kappelissa on sekä kirkon että Helsingin kaupungin käytössä olevia tiloja. Näin ollen on kohtuullista ja ymmärrettävää, että kirkko ja Helsingin kaupunki yhdessä hoitavat yhteisten tilojensa ylläpitokustannukset, kuten suntioiden palkat.

Etsivä sosiaalityö on ymmärtääkseni sellaista sosiaalityötä, joka pyrkii auttamaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tärkeää työtä, siis.

Lue lisää

Kirkko sai Kampin kappelin tontin näennäisellä vuokralla. Helsinkiläiset menettävät vuosien saatossa miljoonia sen vuoksi. Joten miksi helvetissä Helsingin kaupunki maksaa SUNTIOIDEN palkasta puolet, vaikka he eivät ole kaupunkiin työsuhteessa?

Siitä tässä on kysymys.

nebu kirjoitti:

Seppo Simola

Tuonko on tarkoitus olla vastaus?

"Kampin kappelissa tehtävä työ on sekä kirkon että kaupungin työtä. Kaupunki tekee siellä "etsivää sosiaalityötä". On siis kohtuullista, että kaupunki maksaa myös osan siitä työstä, jota tarvitaan, että kappelia voidaan pitää auki."

Suntio on kirkon työntekijä, ei kaupungin. Suntio ei tee kaupungin työntekijänä Kampin kappelissa töitä, vai tekeekö suntio sekä seurakunnan, että kaupungin kanssa erikseen työsopimuksen?

Tämä on kyllä härskeintä, mitä olen pitkään aikaan lukenut. Kirkko sai paikan pilkkahintaan ja nyt sinä vielä selittelet, että suntio tekee kaupungille töitä, joten on "kohtuullista" että kaupunki maksaa.

Kerrohan ihan seikkaperäisesti mitä se etsivä sosiaalityö on, jota suntio mielestäsi tekee. Hakee kadonneita kauppakasseja penkkien välistä???

Ja jos sen vielä kerrot, kuka ja ketkä tuollaisen päätöksen takana ovat. Paavo Voutilainen nyt tietenkin, mutta keitä muita?

Lue lisää

Oliskohan nyt kyse siitä, että kappelin suntio hoitaa vahtimestarin töitä kyseisessä rakennuksessa, johon ilmeisesti samaan yhteyteen tulee soliaalityön tiloja. Eli suntio tekee kiinteistöhommia ja hoitaa siis myös kaupungin puolen tiloja. Tämä nyt on vain villi arvaus, mutta näin ne yleensä muualla yhteisissä tiloissa menee.


Merja Lampila, pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Oliskohan nyt kyse siitä, että kappelin suntio hoitaa vahtimestarin töitä kyseisessä rakennuksessa, johon ilmeisesti samaan yhteyteen tulee soliaalityön tiloja. Eli suntio tekee kiinteistöhommia ja hoitaa siis myös kaupungin puolen tiloja. Tämä nyt on vain villi arvaus, mutta näin ne yleensä muualla yhteisissä tiloissa menee.


Merja Lampila, pappi

Lue lisää

Villi arvaus?

No, miksi et ota selvää asiasta? Vastaamassahan te täällä olette ja siitä palkkaa saatte.

Kun saat asian selvitettyä, niin kerro sitten myös se, että vaaditaanko suntiolta kirkon jäsenyyttä, jos hän kerran ainoastaan vahtimestarin ja kiinteistönhoitajan hommia tekee ja kaupunki maksaa puolet palkasta.

Seppo Simola

Jokohan sinulla olisi ihan oikeasti vastaukset kysymyksiin?

www.opetteleymmärtämäänlukemaasi.com

Siellähän sanottiin että KAUPUNKI tekee sitä etsivää sosiaalityötä. Sen käytössä on TILAT tuolla kappelissa. Se tekee ihan OMAA duuniaan. Miten IHMEESSÄ se olisi tukea uskonnolliselle järjestölle?

Ja missä on sun luottamus HELSINGIN KAUPUNKIIN? Luuletko sä että kirkko vie kaupunkia nyt ku pässiä narusta? Että kaupungin päättäjät on tyhmiä idiootteja, jotka suostuu ihan mihin vaan?? Haloo. Esitäpä välillä kysymyksesi asiasta päättäneille kaupungin päättäjille?

Kuulehan mave kirjoitti:

www.opetteleymmärtämäänlukemaasi.com

Siellähän sanottiin että KAUPUNKI tekee sitä etsivää sosiaalityötä. Sen käytössä on TILAT tuolla kappelissa. Se tekee ihan OMAA duuniaan. Miten IHMEESSÄ se olisi tukea uskonnolliselle järjestölle?

Ja missä on sun luottamus HELSINGIN KAUPUNKIIN? Luuletko sä että kirkko vie kaupunkia nyt ku pässiä narusta? Että kaupungin päättäjät on tyhmiä idiootteja, jotka suostuu ihan mihin vaan?? Haloo. Esitäpä välillä kysymyksesi asiasta päättäneille kaupungin päättäjille?

Lue lisää

Se on tukea uskonnolliselle järjestölle, että kaupunki maksaa puolet uskonnollisen järjestön suntioiden palkasta. Se ei ole millään tavalla perusteltua. Ja kun lisäksi tiedetään, että kirkko sai pilkkahintaan paikan kaupungin keskeiseltä paikalta, niin ihmettelen todella ketkä ovat noiden päätösten takana.

Voisit kertoa ketkä kaupungin päättäjistä olivat tuollaisen sopimuksen takana, niin minä voin esittää heille kysymyksiä. Kirkko ei suostu vastaamaan, vaikka on asiassa toinen osapuoli.

Kuulehan mave kirjoitti:

www.opetteleymmärtämäänlukemaasi.com

Siellähän sanottiin että KAUPUNKI tekee sitä etsivää sosiaalityötä. Sen käytössä on TILAT tuolla kappelissa. Se tekee ihan OMAA duuniaan. Miten IHMEESSÄ se olisi tukea uskonnolliselle järjestölle?

Ja missä on sun luottamus HELSINGIN KAUPUNKIIN? Luuletko sä että kirkko vie kaupunkia nyt ku pässiä narusta? Että kaupungin päättäjät on tyhmiä idiootteja, jotka suostuu ihan mihin vaan?? Haloo. Esitäpä välillä kysymyksesi asiasta päättäneille kaupungin päättäjille?

Lue lisää

Ja missä on sun luottamus HELSINGIN KAUPUNKIIN? Luuletko sä että kirkko vie kaupunkia nyt ku pässiä narusta? Että kaupungin päättäjät on tyhmiä idiootteja, jotka suostuu ihan mihin vaan kun kirkko vain älyää pyytää.

Juuri näin minä luulen. Valitettavasti.

Ihmettelen. Jos tarvitsee sosiaalitoimistosta apua, niin jonot ovat pitkät.Ei sinne niin vaan mennä apua hakemaan.

Tämä Kampin tapaus on iso kupru. "Etsivällä sosiaalityöllä" perustellaan se, että kaupunki antaa kirkolle selkeästi rahaa. Miljoonia vuosien mittaan sekä olemattomalla tontinvuokralla, että suntioden palkanmaksulla.

Kirkon toiminta perustuu valheelle, joten ei ole ollenkaan yllättävää, että myös työntekijät valehtelevat. Kauniimmin sanottuna puhuvat muunneltua totuutta.

Tulee Helsingin veronmaksajille tolkuttoman kalliiksi, että kaupunki on antanut kirkolle tontin lähes ilmaiseksi. Se ei ole kohtuullista. Se on veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä.

Suntiot työskentelevät kirkon omistamassa kappelissa, ovat työsuhteessa kirkkoon, joten en minä ymmärrä miksi kaupunki maksaa kirkon työntekijöiden palkkoja.

Kas kun ei kirkko vaadi, että kaupunkilaisten on osallistuttava myös pappien palkkojen maksamiseen.

Kappelia varten se kaavoitettiinkin. Kysymys koskeekin sitä, että miksi ydinkeskustaan kaavoitettiin tuollainen ev.lut.kirkon kappelin paikka. Ja miksi se annettiin miltei ilmaiseksi?

"Jos sisälukutaitoni ja ymmärrykseni ei ole aivan mennyttä, kappelissa on kolme suntiota, joiden vastuulla on koko vahtimestaritoiminta eli myös kaupungin tilojen kohdalta. Kyllä silloin on ihan järkevää, että näihin kuluihin osallistuvat molemmat osapuolet."

- Helsinkiläiset ovat jo osallistuneet tuon hökötyksen kustannuksiin menettämällä miljoonien vuokratulot ja nyt vaaditaan vielä sitä, että maksetaan suntioiden palkkoja. Voi järjen köyhyyttä!

Miten niin ihme vinkumista? Kirkko on yhteiskunnan loinen. Minä en maksa kirkollisveroa suoraan, mutta yhteisöverossa kirkolle maksan.

"Kuinka moni edes maksaa kirkollisveroa? Että onko paljon varaa arvostella kirkon varojen käyttöä?"

Jos liityn johonkin yhteisöön/järjestöön niin haluan ensin tietää sen periaatteista ja rahankäytöstä. Eikö näistä saa kysyä?

Vai eikö näistä saa kysyä koska kyseessä on Kirkko (joka joidenkin mielestä on niin pyhä ja hengellinen, että nimi pitäisi kai kirjoittaa isolla kirjaimella)?

Ei unohdeta sitäkään, miten kirkko on varansa kerännyt: pakkoverottamalla. Koko kansa on aiemmin ollut maksajana ja koko kansa saa nyt kysymyksiä esittää.

Kirkosta ei vain taida olla niihin vastaajaksi. Siitäkö pikkusian närästys loppujen lopuksi johtuu?