Narsistinen loukkaantuminen

Hei kaikki söpöläiset =)

Jelppa jelppa meiiiii =)

Kun toinen on vetänyt narsistisen loukkaantumisen hernepussin nenäänsä, mitä vinkkejä siihen, kun vetää loput pussista (tai seuraavasta) omaan nenäänsä ?

Itse vastaisin samaan kysymykseen että tilanteen rauhoittaminen ja neutralisointi on paras lääke (?) .

Että venttaa kunnes alkaa kuumottaa muut jutut.

Mä en käsitä, että tällä tietoisuudella (vasta mutta tavallaan jo) nars. loukkaantumisesta tulee tällainen ongelma.

Narua vedetään molempiin suuntiin nyt ( monta päivää jo) niin kovasti, että loppua ei näy.

Itselleni otan krediittiä siitä, että koetin sovitella täysin turhasta tullutta (en vastannut puheluun heti) "riitaa" huumorilla jne... mutta lopulta olin siinä samassa suossa ja se tuntui hyvältä. Sori vaan.

Eli... olin kehittynyt (aaahahhhhaaaa!) jo sen verta, että tunnistin mitä tapahtui, mutta en osannut pysäyttää sitä. Sain myös mielihyvää omasta "narsistisesta käytöksestäni."

Eli (taas)... voiko tällainen "vastanarsistinen" reaktio olla terve defenssi ?
Vaiko ajattelenko nyt vain niin, että hän teki sen ?
Olenko vastuussa reagoinnistani ?

Siis, vastaamattomasta puhelusta (siis heti) kaikki alkoi. Ei pettämistä tai jättämistä tms.

Miten käsitellä omassa päässä siitä herännyt perinteinen koston-ja lyömisenhalu ?

Tepulle sanon jo heti sen, että kykenen kannattelemaan molempien häpeän mutta se ei auttanut. Tai no joo, olisin voinut auttaa tilannetta mutta keinoilla johon ei voi alentua.

Ideoita ?

51

340

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tepu tepu.... Temppu !!!! VAI TEMPPU !!!!

      • "Eli (taas)... voiko tällainen "vastanarsistinen" reaktio olla terve defenssi ?"

        Mielestäni loukkaantuminen on aina narsistinen - siihen liittyy häpeäkokemus.

        "Vaiko ajattelenko nyt vain niin, että hän teki sen ?"
        Voi olla, että hän aloitti ja itse reagoit itsellesi luontaisella tavalla ...

        "Olenko vastuussa reagoinnistani ?
        Siis, vastaamattomasta puhelusta (siis heti) kaikki alkoi. Ei pettämistä tai jättämistä tms. "

        Omista tunteistasi olet vastuussa... itse pyrkisin pääsemään kiinni sinne herneilyn taustalla oleviin juttuihin. Tavallaan kuroa juttua takaisinpäin niin pitkälle, että se perimmäinen hiertävä juttu löytyy -- syyllistymättä tai syyllistämättä. Mutta siihen tarvitaan molempien osapuolien tahtoa. Yksin sitä on vaikea tehdä, koska toisen pään sisälle ei voi mennä.

        Pitkä metsäkävely 'koiran' kanssa vois olla aika kova juttu :D


      • temppuilija kirjoitti:

        "Eli (taas)... voiko tällainen "vastanarsistinen" reaktio olla terve defenssi ?"

        Mielestäni loukkaantuminen on aina narsistinen - siihen liittyy häpeäkokemus.

        "Vaiko ajattelenko nyt vain niin, että hän teki sen ?"
        Voi olla, että hän aloitti ja itse reagoit itsellesi luontaisella tavalla ...

        "Olenko vastuussa reagoinnistani ?
        Siis, vastaamattomasta puhelusta (siis heti) kaikki alkoi. Ei pettämistä tai jättämistä tms. "

        Omista tunteistasi olet vastuussa... itse pyrkisin pääsemään kiinni sinne herneilyn taustalla oleviin juttuihin. Tavallaan kuroa juttua takaisinpäin niin pitkälle, että se perimmäinen hiertävä juttu löytyy -- syyllistymättä tai syyllistämättä. Mutta siihen tarvitaan molempien osapuolien tahtoa. Yksin sitä on vaikea tehdä, koska toisen pään sisälle ei voi mennä.

        Pitkä metsäkävely 'koiran' kanssa vois olla aika kova juttu :D

        Häepä kokemus... diiii ih...raivolta se musta tuntui =)

        "Vaiko ajattelenko nyt vain niin, että hän teki sen ?"

        Toi nyt oli vain sellainen heitto liittyen juuri siihen tunnevastuuseen mistä ollut paljon puhetta viime aikoina. Joskus aiemmin olisin pistänyt sen vain hänen piikkiinsä mutta nyt tarkastelin sitä toisin. Sitten alkoi ärsyttää se, että mitä mä täällä mietin pätkääkään sitä kun se on tässä tilanteessa helmien heittämistä sioille... eli tavallaan taas kierrätin sitä fiilistä hänen kauttaan vaikka omasta olostani ihan täällä kotosalla oli kyse.

        En mä hae sitä, että hän muuttuisi, vaan omaa reagointiani ihmettelen. Se muuttuu jos muuttuu, jos haluaa muuttua =)

        Pointti tossa nyt taisi olla lähinnä se, että nyt kun tuota "vastuuttamista" kokeilee käytännössä (oma tunteeni, omat reagointini, oma hyvinvoinitini, erillisyys jne) tietoisena, se onkin aika mielenkiintoinen juttu ;)


      • lynett kirjoitti:

        Häepä kokemus... diiii ih...raivolta se musta tuntui =)

        "Vaiko ajattelenko nyt vain niin, että hän teki sen ?"

        Toi nyt oli vain sellainen heitto liittyen juuri siihen tunnevastuuseen mistä ollut paljon puhetta viime aikoina. Joskus aiemmin olisin pistänyt sen vain hänen piikkiinsä mutta nyt tarkastelin sitä toisin. Sitten alkoi ärsyttää se, että mitä mä täällä mietin pätkääkään sitä kun se on tässä tilanteessa helmien heittämistä sioille... eli tavallaan taas kierrätin sitä fiilistä hänen kauttaan vaikka omasta olostani ihan täällä kotosalla oli kyse.

        En mä hae sitä, että hän muuttuisi, vaan omaa reagointiani ihmettelen. Se muuttuu jos muuttuu, jos haluaa muuttua =)

        Pointti tossa nyt taisi olla lähinnä se, että nyt kun tuota "vastuuttamista" kokeilee käytännössä (oma tunteeni, omat reagointini, oma hyvinvoinitini, erillisyys jne) tietoisena, se onkin aika mielenkiintoinen juttu ;)

        Njooo tot noi nii mäki reenailen. Ei ole muita kuin minä. Ja sitä ulkopuolista mantraa, et kukaan ulkopuolinen ei vaikuta mun tunnemaailmaan -- kaikki lähtee minusta itsestäni. Ja sitten herään painajaiseen yöllä, enkä saa tuon tunnekuohun jälkeen unen päästä kiinni. Harvinaista, mutta näyttää olevan minullakin sellaisia alueita, joilla en ole vielä kulkenut riittävän syvälle.


    • Vaikea sanoa...Mulle kun on yleensäkin vaikea kuvitella narsistinen loukkaantuminen omalla kohdallani. Jotenkin olen vain niin välinpitämätön kaikkeen, etten tuollaisia murehdi. Onko narsistinen loukkaantuminen samaa, kuin turhautuminen?
      Hmm...Turhautumista siitä, kun ei saa tahtoaan läpi...se on tuttua. Luulisin kuitenkin narsistisen loukkaantumisen olevan jotain, mikä koetaan omaa persoonaa kolhaisevana tekijänä...Hävettävänä ehkäpä?
      Joten...En ole paras ihminen vastaamaan tähänKÄÄN kysymykseen.
      Esitän enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia... :)

      Mutta jos nyt jotain neuvoa tähän...Minun neuvo kaikkeen on: " Relax, take it eeasy..." Ja ensi kerralla kokeile vetää herneiden sijasta, vaikkapa jääkuutioita nenään...viilentää mukavasti.
      Olen elämässäni joutunut niin paljon riitelemään, etten näe sitä enää minään muuna, kuin suurena ajanhaaskaamisena...Ehkä jonkun allakan pitäminen riidoista voisi auttaa...
      Siinä sitten, kun vuosi on kulunut, ja laskee kaikki ne tunnit yhteen, voi alkaa miettimään olisiko sittenkin kannattanut riitelyn sijasta tehdä vaikka jotain muuta...Käydä, vaikkapa kumppanin kanssa kävelemässä, tai katsoa jotain ö-luokan leffaa.

      • HAH !

        Nimenomaan turhautumista =)

        Mä en koe painetta riidasta, omasta sanomasta.... vaan turhaudun kun toinen "puhuu ihan eri kieltä" eikä ns tajuu.
        Miksei se mene kuin mä sanon ja miten olis järkevää =) ( !!! )

        Totta !

        Se on ajan haaskaamista mutta mä olen ollut jo 4 vuottta tässä jutussa jne., ja edelleenkin näemmä olen provosoitavissa ajoittain mukaan. Tajuan mitä tapahtuu mutta ei kykene hillitsemään reaktiota.

        Oke, sehän tulikin jo sanottua mutta kyse on siitä, että tietoisena (!) alkoholistina (ns) ottaa ryyppyä. Mitä helkuttia ?

        Mä olen hillinnyt itteni niiiiiin hyvin jne piiiitkään ja koetin nytkin monesti ohittaa koko jutun mutta ei...ja okei, mä tiedän mitä on herne nenässä kun se on siellä esim 10 min myöhästymisen (puhelin) jälkeen enkä ota sitä henk koht mutta .... no joo, kuha kiukuttelen. Kiitos että "kuuntelet", eihän tää mikään yllätys ole =)


      • lynett kirjoitti:

        HAH !

        Nimenomaan turhautumista =)

        Mä en koe painetta riidasta, omasta sanomasta.... vaan turhaudun kun toinen "puhuu ihan eri kieltä" eikä ns tajuu.
        Miksei se mene kuin mä sanon ja miten olis järkevää =) ( !!! )

        Totta !

        Se on ajan haaskaamista mutta mä olen ollut jo 4 vuottta tässä jutussa jne., ja edelleenkin näemmä olen provosoitavissa ajoittain mukaan. Tajuan mitä tapahtuu mutta ei kykene hillitsemään reaktiota.

        Oke, sehän tulikin jo sanottua mutta kyse on siitä, että tietoisena (!) alkoholistina (ns) ottaa ryyppyä. Mitä helkuttia ?

        Mä olen hillinnyt itteni niiiiiin hyvin jne piiiitkään ja koetin nytkin monesti ohittaa koko jutun mutta ei...ja okei, mä tiedän mitä on herne nenässä kun se on siellä esim 10 min myöhästymisen (puhelin) jälkeen enkä ota sitä henk koht mutta .... no joo, kuha kiukuttelen. Kiitos että "kuuntelet", eihän tää mikään yllätys ole =)

        "edelleenkin näemmä olen provosoitavissa ajoittain mukaan"

        Niin minäkin ystäväiseni, niin minäkin =)

        Luulenpa että tämä johtuu ' vastuu'-ajatuksen monimutkaisuudesta, huolimatta sen näennäisestä helppoudesta. Eli:

        Olemme vastuussa itsellemme, mutta kun meitä loukataan, haluamme _asettaa_ toisen _vastuu-seen_

        Tätä voisi kutsua myös _haluksi tasoittaa tilit_

        Ja kun kokee halua asettaa toisen vastuu-seen, ajattelee kovin hyvin helposti, että toinen on vastuu-ssa _minun_ vidutuksesta.

        Mutta reenataan kuten temppu sanoi, sitä päivää odotellessa, ettei mikään ulkopuolinen voima heilauta meitä. Unohtamatta dizelin relaamista, aina kun alkaa turhauttamaan ja nyppimään. :)


    • 20

      En minäkään voi muuta kuin kysyä että miks ihmeessä jaksat tuota showta ja miks sun pitäis kannatella toisen häpeää???

      • joku näsäkäs väitti, että niin kauan kuin seksi toimii, muut asiat on korjattavissa ... aina näin ei tosiaankaan ole


      • temppuilija kirjoitti:

        joku näsäkäs väitti, että niin kauan kuin seksi toimii, muut asiat on korjattavissa ... aina näin ei tosiaankaan ole

        mutjoo voi kantaa toisen häpeää tiettyyn pisteeseen saakka ja voi toimia toiselle tunneastiana tiettyyn pisteeseen saakka, mutta jossain tulee raja vastaan ... 'koira' ulos vaan ja juttua päälle .. kävellessä se ajatus luistaa paremmin kuin puhelimessa tai pöydän äärellä, kutsu vaikka tekstarilla, jos ei puhelut mene läpi


      • Ei mun pidäkään mutta tuli tossa yhteydessä mieleeni, että olisin voinut sen tehdä.

        Show... kai se vaan on ollut iisiä kun ei muutenkaan ole parisuhdetta etsimässä ja tässä on se hyvä puoli että saa välillä sitten olla ihan ittekseenkin ja muutenkin molemmat pysyy ns tonteillaan. Puhumattakaan siitä, miten hyvää toi on mulle kuitenkin tehnyt kun toinen on täysin kontrolloimaton, täysin.
        Mutta se onkin vain mun henk.koht. juttujani enkä sitä minään lääkkeenä määräis (vale)lääkärinäkään =)

        Kunhan ihmettelin muailimaa....


      • temppuilija kirjoitti:

        mutjoo voi kantaa toisen häpeää tiettyyn pisteeseen saakka ja voi toimia toiselle tunneastiana tiettyyn pisteeseen saakka, mutta jossain tulee raja vastaan ... 'koira' ulos vaan ja juttua päälle .. kävellessä se ajatus luistaa paremmin kuin puhelimessa tai pöydän äärellä, kutsu vaikka tekstarilla, jos ei puhelut mene läpi

        Kävellessä... juu, ei onnistu.
        Ei tämän tapauksen kanssa ole mitään normaaleja tollasia tilanteita mahdollista järkätä, kokeiltu on =)

        Asiat on vain jätettävä sikseen joten mun täytyy keksiä keinoja "hoivata" omaa päätäni.

        Eikä mulla(kaan) ole edes halua siihen. Haluaisin vain oppia paremmin tuon oman alueeni hoitamisen - siihen olin vähän pettynyt mutta "repsut" opettaa =)

        Tunnistin lähinnä tuon dizelin mainitseman turhautumisen joka tuottaa sitten raivoa.


      • lynett kirjoitti:

        Kävellessä... juu, ei onnistu.
        Ei tämän tapauksen kanssa ole mitään normaaleja tollasia tilanteita mahdollista järkätä, kokeiltu on =)

        Asiat on vain jätettävä sikseen joten mun täytyy keksiä keinoja "hoivata" omaa päätäni.

        Eikä mulla(kaan) ole edes halua siihen. Haluaisin vain oppia paremmin tuon oman alueeni hoitamisen - siihen olin vähän pettynyt mutta "repsut" opettaa =)

        Tunnistin lähinnä tuon dizelin mainitseman turhautumisen joka tuottaa sitten raivoa.

        Turhautuminen ... eikö se ole vähän sellanen voimaton olotila? Äiti ei vastannutkaan siihen primaaliin huutoon?


      • ....
        temppuilija kirjoitti:

        Turhautuminen ... eikö se ole vähän sellanen voimaton olotila? Äiti ei vastannutkaan siihen primaaliin huutoon?

        The Big Bang theory :D


      • temppuilija kirjoitti:

        Turhautuminen ... eikö se ole vähän sellanen voimaton olotila? Äiti ei vastannutkaan siihen primaaliin huutoon?

        Turhautuminen.., kyllä... ja sitten se tuottaa aggressiota.
        Ärsyttävää sekin.

        Se ei kyllä vastannut ja sitten kun otti yhteyttä... äiti oli hyyyyvin hyyyyyvin vihainen =)


      • .... kirjoitti:

        The Big Bang theory :D

        :D


      • eikös tää palstailu oo justiinsa sitä itseään, juurikin siihen turhautumisen tunteeseen tutustumista, sen koskettelua ja tunnustelua :D


      • temppuilija kirjoitti:

        eikös tää palstailu oo justiinsa sitä itseään, juurikin siihen turhautumisen tunteeseen tutustumista, sen koskettelua ja tunnustelua :D

        =D !!!

        Meinasin laittaa saman linkin !


      • lynett kirjoitti:

        Turhautuminen.., kyllä... ja sitten se tuottaa aggressiota.
        Ärsyttävää sekin.

        Se ei kyllä vastannut ja sitten kun otti yhteyttä... äiti oli hyyyyvin hyyyyyvin vihainen =)

        Ei nyt kyllä samanlainen tilanne, mutta Turhautumista ja agressiota, ja Nasse-setää täälläkin.

        Tänään sellainen päivä itsellä että jälkitunnelmina " -vetti, Mä vedän Tööttiin joka Tonttua -tana !!!!!"

        Samalla tietää, että pitäisi nousta tilanteen yläpuolelle ja olla vastuussa tunteistaan ja ties mitä. Olla järkevä ja rauhallinen ihan päänsä sisäpuolellakin. Tänään en jaksakaan.

        Olen siis ihan rauhassa ollut ärsyyntynyt ja kostonhimoinen ja käyttänyt moninaisia kirosanoja sisäisissä mielenliikkeissä. Aina välillä kysyn itseltäni, "joko riittää?", ja kun vastaus on "ei vielä!", niin annan jatkua vaan. Kyllä se siitä pikkuhiljaa helpottaa ja menee ohi ja voi taas olla ihan asiallinen ja nähdä asiat oikeissa suhteissaan. Antaa nyt sen sisäisen lapsen tehdä itkupotkista hetken. Sitten voi keskittyä paremmin siihen, että oppii jotain virheistään ja muutenkin selviytyy vastaavista tilanteista tulevaisuudessa paremmin.

        Mielenrauha ja järkevyys on tavoiteltavaa, mutta vatsahaava tulee jos aina pitää olla Buddhana hymyilemässä ymmärtäväisen tyynenä sisään- ja ulospäin :P Välillä kun löysää niin jaksaa sit taas jonkin aikaa! :)


      • inkoponko kirjoitti:

        Ei nyt kyllä samanlainen tilanne, mutta Turhautumista ja agressiota, ja Nasse-setää täälläkin.

        Tänään sellainen päivä itsellä että jälkitunnelmina " -vetti, Mä vedän Tööttiin joka Tonttua -tana !!!!!"

        Samalla tietää, että pitäisi nousta tilanteen yläpuolelle ja olla vastuussa tunteistaan ja ties mitä. Olla järkevä ja rauhallinen ihan päänsä sisäpuolellakin. Tänään en jaksakaan.

        Olen siis ihan rauhassa ollut ärsyyntynyt ja kostonhimoinen ja käyttänyt moninaisia kirosanoja sisäisissä mielenliikkeissä. Aina välillä kysyn itseltäni, "joko riittää?", ja kun vastaus on "ei vielä!", niin annan jatkua vaan. Kyllä se siitä pikkuhiljaa helpottaa ja menee ohi ja voi taas olla ihan asiallinen ja nähdä asiat oikeissa suhteissaan. Antaa nyt sen sisäisen lapsen tehdä itkupotkista hetken. Sitten voi keskittyä paremmin siihen, että oppii jotain virheistään ja muutenkin selviytyy vastaavista tilanteista tulevaisuudessa paremmin.

        Mielenrauha ja järkevyys on tavoiteltavaa, mutta vatsahaava tulee jos aina pitää olla Buddhana hymyilemässä ymmärtäväisen tyynenä sisään- ja ulospäin :P Välillä kun löysää niin jaksaa sit taas jonkin aikaa! :)

        Tuolla logiikalla on se valelääkäri. Sillä on ihan asianeuvoja. Kandee kysyy siltä, jos alkaa stressaan liikaa :D

        * tarjoo kirveen ja terapiakannon *


      • temppuilija kirjoitti:

        Tuolla logiikalla on se valelääkäri. Sillä on ihan asianeuvoja. Kandee kysyy siltä, jos alkaa stressaan liikaa :D

        * tarjoo kirveen ja terapiakannon *

        En mä nyt taida soittaa, tää kanto riittää hyvin.
        .. tai siis, oliko sulla niitä useampia?

        *potkiskelee vähän sivuun entisen kannon jäänteitä*


      • Tämä toimi itse asiassa melko hyvin. Ja vähemmän silppua siivottavaksi, kiitostarallaa :D


      • inkoponko kirjoitti:

        Tämä toimi itse asiassa melko hyvin. Ja vähemmän silppua siivottavaksi, kiitostarallaa :D

        Oleppa hyvä vain ja kiitos kiitoksesta.
        Sitä täällä viljellään aivan liian vähän!!


      • sukellus..
        temppuilija kirjoitti:

        Oleppa hyvä vain ja kiitos kiitoksesta.
        Sitä täällä viljellään aivan liian vähän!!

        Oletteko kokeilleet miten kauan jaksatte pidättää hengitystä?


      • sukellus.. kirjoitti:

        Oletteko kokeilleet miten kauan jaksatte pidättää hengitystä?

        Kuuntelen mieluummin musiikkia :)

        Montakos minuuttia sulla menee?


      • inkoponko kirjoitti:

        Kuuntelen mieluummin musiikkia :)

        Montakos minuuttia sulla menee?

        temppu -inko dialogi oli kiva lukea! :)


    • Ite oot söpöläinen :)

      Tuli mieleeni (en ole kokeillut)

      Kun sulla on köydenvetokilpailu kumppanin kanssa(hampaat irvessä), niin mitä jos yllättäisit, ja päästäisit köydestä irti? Toinen kyllä voittaisi, mutta pyllähtäisi samalla.

      Samalla se voisi käynnistää toisessa isohkon ajatteluprosessin, mitä itsetutkiskeluksikin sanotaan; 'miksi toinen antoi voittaa...teinkö oikein yrittäessäni olla parempi...jne

      • Miä piästinkin =)
        Niin se aina pitää tehdä mutta tällä kertaa sitä ennen nostin omaa sotajalkaani myös. Se ärrrrrrsytti. Että olin helppo ;)

        Se ei käynnistä ajatteluprosessia siellä päässä vaan kun päästin irti (tai vastaan tai olen vastaamatta tai itä ikinä) ja pyysin lopettamaan (lopulta) sen jatkuvan tykityksen, alkoi hillitön haukku-syyttely-kierre lapsuudesta äitiyteen ja kaikkeen siltä väliltä ja nimenomaan siinä välissä meni hermot. Lopulta taas kyllä jo vähän hymyilyttikin kun meni niin yli....

        "Mieti vähän mitä teit, sä pilasit tämän". Ööö.... häh ?
        =)

        Toisaalta se oli ehkä kyllä hyväkin että meni hermot sillä jotta sen hepulin saa katkaistua, joutuu olemaan aika tiukkana että lopettaa.


    • xcch

      "Itselleni otan krediittiä siitä, että koetin sovitella täysin turhasta tullutta (en vastannut puheluun heti) "riitaa" huumorilla jne... mutta lopulta olin siinä samassa suossa ja se tuntui hyvältä. Sori vaan."

      Ei noin pienestä lähde eli nollasta tuolalinen, takana on jo kehittyineitä jänniteitä ja puheluun vastaamattomuus laukaisi ne. Olisi jatkossa jo nähdä että pää on niin paineinen tai liitto, että kohta yksi laukaiseva tekijä laukaisee lumivyöryn. On tullut elettyä tuollaistakin aikaa joskus..


      "Eli... olin kehittynyt (aaahahhhhaaaa!) jo sen verta, että tunnistin mitä tapahtui, mutta en osannut pysäyttää sitä. Sain myös mielihyvää omasta "narsistisesta käytöksestäni."

      Hyvä kun tunnistit, edistystähän se on, mutta kun tunsit mielihyvää, niin se johtuu siitä että varastit toiselta käytökselläsi toiselta energiaa.
      Ehkä kuten tuossa ekassa, ennakointi voisi auttaaa, jos pystyt siihen.


      "Eli (taas)... voiko tällainen "vastanarsistinen" reaktio olla terve defenssi ?
      Vaiko ajattelenko nyt vain niin, että hän teki sen ?
      Olenko vastuussa reagoinnistani ?"

      Ei ole terve reakointi, ei ole tyypillisesti tuli itse seurauksista paljon suurempi älämölö kuin mitä kuin itse puhelluun vastaamattomuus edellyttäisi. Siitä kuten sanottua lumivyöry alkoi.

      "Siis, vastaamattomasta puhelusta (siis heti) kaikki alkoi. Ei pettämistä tai jättämistä tms."

      Mieti sitä miksi et vastannut puheluu motiivia, olika se piste iin päälle jossakin ongelmavyyhdissä. Halusit osoittaa mieltä, eli kananomaisesti sanottuna "piruilla"

      "Miten käsitellä omassa päässä siitä herännyt perinteinen koston-ja lyömisenhalu ?"

      Otamalla vastuu omasta tekemisestä ja ajatelemalla asioita laajemiin, sekä ajattelemalla toisesta myönteisiä ajatuksia ja tekemällä toiselle hyviä palveluksia. Älä velvoita toista toimimaan edes ajatuksissasi oman mielen mukaan, itse lähden narsun kanssa siitä että hänen tulee toimia yleisten hyvien tapojen mukaan.

      Jos äityy kovin omavaltiaseksi niin kysyn, että miten joku toinen henkilö (yhteinen tuttumme) suhtautusi siihen jos häntä puoliso kohtelisi noin.
      Siis yritän saada hänet ajattelemaan laajemiin, kun ihmisellä on vihapäissään taipumusta lokeroida eristää toinen mielessään ja paeta omaa vastuuta. Yleinen ajattelu on tehokas keino, koska ei voi lokeroida kaikkia, vaan on pakko siinä vaiheessa katsoa myös itseä.

      Minä joudun nollamaa mittaria jatkuvasti, pitää aina tiedostaa millaisen ihmisen kanssa on parisuhteessa, narsistin kanssa asuminen on kuin metsäpaloaueella asuminen, kyteviä paikkoja on kymmeniä isolla alueella, ja jossakin aina leimahtaa, pitää sammutta ennenkin tuli ehtii liian isoksi.

      Ole onnellinen jos sinulla on suht. normaali puoliso, sinulla on silloin avaimet onneen, jos opit säätelemään omaa ajattelua vähitellen ennakoivasti ja ennakolta tunnistamaan höyrykattilassa nousevat paineet, eli painemittari kuntoon :).

      Narsisti suhteessa on pitänyt oppia laskemaan pään paineita terveellä tavalla ajatelemalla asioita vaihtoehtoisella tavalla. Narsistin kanssa kun ei auta ryhtyä ottelemaan turhaan, se varastaa vain siinä tilanteessa energiaa.
      Jos tulee ottelu, niin puhua mahdollisman vähän siitä aiheeesta ja pohtia mielumin taustalla olevia syitä, koska kaikeen on syynsä :)

      On turha vatvoa asioita tavattoman syvällisesti, tasolla jossa yhteys käytäntöön katkeaa, sillä kaikki teoria ilman käytännön mahdollista soveltuvuutta on täysin hyödytöntä.

      • jösses sentään

        " Olisi jatkossa jo nähdä että pää on niin paineinen tai liitto."
        - Kun kyse on narsistista niin ihan toivotonta yrittää arvailla koska se on pimahtamassa. Sehän nyt voi saada assosiaation vaikka radio-ohjelmasta johonkin 100v vanhaan juttuu ja kamelin selkä katkeaa kun varpaasi on väärässä asennosa, eli siinä mihin narsisti käski sen juuri laittaa.

        "voiko tällainen "vastanarsistinen" reaktio olla terve defenssi ?"
        - Ihan on terve reaktio. Kun on tarpeeksi ärsytetty niin on lupa jo ärsyyntyä. Reaktio ei ehkä ole se viisain mutta terve kyllä. Tekopyhää sössötystä että muka pystyy olemaan koko ajan cool ja anlyyttinen narsistin seurassa, pohtimaan mitä se narisisti ajattelee ja tuntee. Ennakoimaan ja ohjailemaan, manipulaoimaan narsistia. Tai sitten elämässä ei ole mitään muuta sisätöä ja tarkoitusta ja on tehnyt tuosta roolistaan narsistin "ymmärtäjänä" elämän ainoan tarkoituksen. Se on sairasta. Aikuinen ihminen luopuu omasta elämästään "ymmärtääkseen" yhtä tunne-elämältään vammaiseksi jäänyttä reppanaa. Siinä sitä on sitten muisteltavaa kun yksin kiikkuu vanhaikodin keinussa, jos on edes hengissä. "Luovuin normaaleista ihmisuhteista ja tein itsestäni pellen mutta oli se sen arvoista. Ei kukaan tosi ole kiittänyt... eikä tule edes katsomaaan vanhaikotiin". Varsinainen elämän huippuhetki kun kohottaa itsensä narsistin yläpuolelle, "ymmärtäjäksi" on niiiin ylevä että. Siinä sitä on tavoitetta ja asennetta seuraavillekin sukupolville jaettavaksi.


      • Whaaat X selittää ?

        En vastannut puhelimeen suihkun aikana jotta koko homman voi sillain unohtaa...huoh... =)

        Enkä mä nyt morkkiksia ota siitä että tollasesta alkaa perinteinen vastaamattomuus (yli vuorokausi), haukkuvyöry ja sekoilu... mää vain ihmettelin että lähdin siihen vielä(kin) mukaan lopulta, mutta vasta parin päivän päästä kun oli ensin sen syyttelykierros "tekemästäni" alkanut.... Ja silloin tunsin mielihyvää kun meni hermot =)

        Yleensä ja alkuun tuossakin noudatan tuota Dizelin välinpitämättömyyttä (koska en koe sitä henk koht) ja alkuun reagoimattomuus ja sitten "överit" nauratti. Lopulta paloi pinna silkasta turhautumisesta.
        Ei tää mitään uutta ole, kunhan ihmettelin ja otin aiheeksi.


      • xcch
        lynett kirjoitti:

        Whaaat X selittää ?

        En vastannut puhelimeen suihkun aikana jotta koko homman voi sillain unohtaa...huoh... =)

        Enkä mä nyt morkkiksia ota siitä että tollasesta alkaa perinteinen vastaamattomuus (yli vuorokausi), haukkuvyöry ja sekoilu... mää vain ihmettelin että lähdin siihen vielä(kin) mukaan lopulta, mutta vasta parin päivän päästä kun oli ensin sen syyttelykierros "tekemästäni" alkanut.... Ja silloin tunsin mielihyvää kun meni hermot =)

        Yleensä ja alkuun tuossakin noudatan tuota Dizelin välinpitämättömyyttä (koska en koe sitä henk koht) ja alkuun reagoimattomuus ja sitten "överit" nauratti. Lopulta paloi pinna silkasta turhautumisesta.
        Ei tää mitään uutta ole, kunhan ihmettelin ja otin aiheeksi.

        "Ei tää mitään uutta ole, kunhan ihmettelin ja otin aiheeksi."

        Hyvä aihe se oli, kiitos että kerroit, se avartaa. Palstalla olen oppnut sinut jo tunteen sen verran että en ajatellut tämän olleen eka kerta :)


      • xcch kirjoitti:

        "Ei tää mitään uutta ole, kunhan ihmettelin ja otin aiheeksi."

        Hyvä aihe se oli, kiitos että kerroit, se avartaa. Palstalla olen oppnut sinut jo tunteen sen verran että en ajatellut tämän olleen eka kerta :)

        Juu ei =)

        Eikä yllätys ja jopa odotettava. On sen verta ollutkin jo rauhaisaa.
        Siks mua ärsyttikin että olin niiiiiin helppo lopulta =)

        Toisaalta taas se teki gutaa "vähän" rähähtää ja laittaa se lopulta kyseenalaisin keinoin taas järjestykseen, ollen varmaan tarpeellistakin jotta lopettaa sekoilunsa mutta sitten taas...mietin että kun se on niiiiin turhaa (lukuunottamatta radiohiljaisuutta jonka sillä saa).

        Mun mielestä se vain sopi näiden viime päivien keskustelujen sekaan koska tää ei varmaan oo outoa kellekään hernenokan kanssa asioivalle.


      • lynett kirjoitti:

        Juu ei =)

        Eikä yllätys ja jopa odotettava. On sen verta ollutkin jo rauhaisaa.
        Siks mua ärsyttikin että olin niiiiiin helppo lopulta =)

        Toisaalta taas se teki gutaa "vähän" rähähtää ja laittaa se lopulta kyseenalaisin keinoin taas järjestykseen, ollen varmaan tarpeellistakin jotta lopettaa sekoilunsa mutta sitten taas...mietin että kun se on niiiiin turhaa (lukuunottamatta radiohiljaisuutta jonka sillä saa).

        Mun mielestä se vain sopi näiden viime päivien keskustelujen sekaan koska tää ei varmaan oo outoa kellekään hernenokan kanssa asioivalle.

        olisko toi sen tapa ilmaista sulle sen oman tilan tarve?
        jos se ei osaa sitä muuten ottaa?
        tiedäks sillai sellanen kietoutuva tyyppi ...


      • temppuilija kirjoitti:

        olisko toi sen tapa ilmaista sulle sen oman tilan tarve?
        jos se ei osaa sitä muuten ottaa?
        tiedäks sillai sellanen kietoutuva tyyppi ...

        En voi tietää joten sikäli...

        Se oli lähdössä kisoihin illaksi ja minä kamulle, olin suihkussa ja en vastannut heti tietenkään ja siitä se sitten iloisesti lähti =)

        Mutta voi olla että olet oikeassa. Meillä kun se menee noissa sykleissä aina.
        Eli ei jaksa kattoa sitten taas sitä naamaa koska on niin symbioottista. Kyllä mä voin myöntää, että joskus tulee itsekin otettua vähän överisti vauhtia jostain tilanteesta (jossa voisi kyllä olla oikein suuttua tai loukkaantua mutta kun en oikeasti kuitenkaan tunne enää niin niistä jutuista) jonka "varjossa" sitten vedän 5 viikkoa happea.

        KorkeanPaikanLeiriä pukkaa siis, jotta jaksaa taas... aina välillä =) !


      • lynett kirjoitti:

        En voi tietää joten sikäli...

        Se oli lähdössä kisoihin illaksi ja minä kamulle, olin suihkussa ja en vastannut heti tietenkään ja siitä se sitten iloisesti lähti =)

        Mutta voi olla että olet oikeassa. Meillä kun se menee noissa sykleissä aina.
        Eli ei jaksa kattoa sitten taas sitä naamaa koska on niin symbioottista. Kyllä mä voin myöntää, että joskus tulee itsekin otettua vähän överisti vauhtia jostain tilanteesta (jossa voisi kyllä olla oikein suuttua tai loukkaantua mutta kun en oikeasti kuitenkaan tunne enää niin niistä jutuista) jonka "varjossa" sitten vedän 5 viikkoa happea.

        KorkeanPaikanLeiriä pukkaa siis, jotta jaksaa taas... aina välillä =) !

        Toi kuulostaa kovin tutulta :D
        Mitäs kuule luulet, josko me ollaanki kimpassa?
        Sattumoisin vaan kirjotellaan täällä toisillemme?
        eiks oo aika pelottava ajatus?


      • temppuilija kirjoitti:

        olisko toi sen tapa ilmaista sulle sen oman tilan tarve?
        jos se ei osaa sitä muuten ottaa?
        tiedäks sillai sellanen kietoutuva tyyppi ...

        Esim tässäkin tilanteessa : voi olla että hän teki juuri niin, että otti etäisyyttä sen varjolla mutta enhän voi olla varma, mutta toisaalta jos nyt mietin, saatoin minäkin tehdä niin viimeistään siinä turhautumisen tilassani koska olis lähinnä sen nähdessä tehnyt mieli vetää nyrkillä päin pläsiä... et ole nyt hiljaa.

        Sitten kun sanoin, että onpas aika ottaa taas happea ja kerätä kimpsut (kun meni jutut niin överiksi) - alkoi se perinteinen syyllistäminen ja kusettaja-juttu jolla on satoja muita miehiä ja joka on vain huijannut, ei välitä hänestä jne... mutta se nyt on vain sellaista oman moottorinsa käynnistämistä jotta saa tunnun siitä että "ero" on oikea ratkaisu ja pysyy vihaisena "moiselle" temppulijalle =)

        Eilen sitten hain kassini ja sillä oli pasmat ihan sekaisin kun en ollut vihainen tai sanonut mitään muuta kuin moi ja moikka. Oli nenä niin nyrpeänä moiselle joka vain h***raa kun hän on jossain muualla mutta sitten olikin yllättynyt.

        Mä kun en vain jaksa sen tahdissa tota juttua. Teen "eron" realistisista syistä, eli on aika ottaa happea, hän myllyttää itsensä jumalattomaan raivoon jotta ei tunne itseään jätetyksi tai pystyy pysymään loitolla.

        Se on mielenkiintoinen ilmiö sinäns.


      • temppuilija kirjoitti:

        Toi kuulostaa kovin tutulta :D
        Mitäs kuule luulet, josko me ollaanki kimpassa?
        Sattumoisin vaan kirjotellaan täällä toisillemme?
        eiks oo aika pelottava ajatus?

        Huuuuuuu.... toooodella pe-lot-ta-vaa =)

        Mut onneksi mä tunnistaisin sen kyllä siitä, että sen sanavarasto on asioita pohtiessa noin 10 sanan pituinen ja usein väärinkirjoitettuna nekin.
        Arvaat varmaan ainakin osan niistä termeistä =)


      • lynett kirjoitti:

        Huuuuuuu.... toooodella pe-lot-ta-vaa =)

        Mut onneksi mä tunnistaisin sen kyllä siitä, että sen sanavarasto on asioita pohtiessa noin 10 sanan pituinen ja usein väärinkirjoitettuna nekin.
        Arvaat varmaan ainakin osan niistä termeistä =)

        Jep. Samma här. Joten ei hätää. Reenaillaan vaan eikä ressailla.

        * 10 sanaa :D *


      • lynett kirjoitti:

        Esim tässäkin tilanteessa : voi olla että hän teki juuri niin, että otti etäisyyttä sen varjolla mutta enhän voi olla varma, mutta toisaalta jos nyt mietin, saatoin minäkin tehdä niin viimeistään siinä turhautumisen tilassani koska olis lähinnä sen nähdessä tehnyt mieli vetää nyrkillä päin pläsiä... et ole nyt hiljaa.

        Sitten kun sanoin, että onpas aika ottaa taas happea ja kerätä kimpsut (kun meni jutut niin överiksi) - alkoi se perinteinen syyllistäminen ja kusettaja-juttu jolla on satoja muita miehiä ja joka on vain huijannut, ei välitä hänestä jne... mutta se nyt on vain sellaista oman moottorinsa käynnistämistä jotta saa tunnun siitä että "ero" on oikea ratkaisu ja pysyy vihaisena "moiselle" temppulijalle =)

        Eilen sitten hain kassini ja sillä oli pasmat ihan sekaisin kun en ollut vihainen tai sanonut mitään muuta kuin moi ja moikka. Oli nenä niin nyrpeänä moiselle joka vain h***raa kun hän on jossain muualla mutta sitten olikin yllättynyt.

        Mä kun en vain jaksa sen tahdissa tota juttua. Teen "eron" realistisista syistä, eli on aika ottaa happea, hän myllyttää itsensä jumalattomaan raivoon jotta ei tunne itseään jätetyksi tai pystyy pysymään loitolla.

        Se on mielenkiintoinen ilmiö sinäns.

        Raivoaminen kuulostaa ihan primaalilta reaktiolta, vihareaktiolta, mutta kohde on väärä, koska se on hän itse ja hänen omat ahdistuksentunteensa, joilla ei ole kanavaa purkautua ... mielenkiintoista ... se on se miehen negatiivinen anima, joka siellä lyö päälle, totaalinen arvottomuuden tunne.. yhdistelmä seireeni-pahaäiti-kilpailija-noita, jotka pääsevät ottamaan hänen persoonansa 'haltuun' tuollaisessa tilanteessa. Tunnistan tuon itsessäni myös. Tuolla logiikalla oli keskustelua miesten ämmämäisestä käyttäytymisestä - juurikin tuosta on kysymys.


      • lynett kirjoitti:

        Esim tässäkin tilanteessa : voi olla että hän teki juuri niin, että otti etäisyyttä sen varjolla mutta enhän voi olla varma, mutta toisaalta jos nyt mietin, saatoin minäkin tehdä niin viimeistään siinä turhautumisen tilassani koska olis lähinnä sen nähdessä tehnyt mieli vetää nyrkillä päin pläsiä... et ole nyt hiljaa.

        Sitten kun sanoin, että onpas aika ottaa taas happea ja kerätä kimpsut (kun meni jutut niin överiksi) - alkoi se perinteinen syyllistäminen ja kusettaja-juttu jolla on satoja muita miehiä ja joka on vain huijannut, ei välitä hänestä jne... mutta se nyt on vain sellaista oman moottorinsa käynnistämistä jotta saa tunnun siitä että "ero" on oikea ratkaisu ja pysyy vihaisena "moiselle" temppulijalle =)

        Eilen sitten hain kassini ja sillä oli pasmat ihan sekaisin kun en ollut vihainen tai sanonut mitään muuta kuin moi ja moikka. Oli nenä niin nyrpeänä moiselle joka vain h***raa kun hän on jossain muualla mutta sitten olikin yllättynyt.

        Mä kun en vain jaksa sen tahdissa tota juttua. Teen "eron" realistisista syistä, eli on aika ottaa happea, hän myllyttää itsensä jumalattomaan raivoon jotta ei tunne itseään jätetyksi tai pystyy pysymään loitolla.

        Se on mielenkiintoinen ilmiö sinäns.

        palatakseni sinuun itsestäni, sinulla ilmeisesti on vihareaktion jälkeen hallitsevina ne sisäisen miehen rationaaliset positiiviset voimat, hyväisä-nuorukainen-sotilas-pappi, tai yhdistelmä näistä, kun noin loogisesti kykenet juttua jäsentään ja toimimaan rauhallisesti. Tilanne varmasti polarisoituu juurikin noin päin ja se raivo mitä siellä toisella puolella on, on tavallaan sinun vapaaksi jättämä vastakappale - rooli.

        Tämän vuoksi parisuhteissa tapahtuu muutoksia koko dynamiikassa, kun yksi muuttaa käyttäytymistään. Roolijaotus menee uusiksi näissä tilanteissa.


      • lynett kirjoitti:

        Esim tässäkin tilanteessa : voi olla että hän teki juuri niin, että otti etäisyyttä sen varjolla mutta enhän voi olla varma, mutta toisaalta jos nyt mietin, saatoin minäkin tehdä niin viimeistään siinä turhautumisen tilassani koska olis lähinnä sen nähdessä tehnyt mieli vetää nyrkillä päin pläsiä... et ole nyt hiljaa.

        Sitten kun sanoin, että onpas aika ottaa taas happea ja kerätä kimpsut (kun meni jutut niin överiksi) - alkoi se perinteinen syyllistäminen ja kusettaja-juttu jolla on satoja muita miehiä ja joka on vain huijannut, ei välitä hänestä jne... mutta se nyt on vain sellaista oman moottorinsa käynnistämistä jotta saa tunnun siitä että "ero" on oikea ratkaisu ja pysyy vihaisena "moiselle" temppulijalle =)

        Eilen sitten hain kassini ja sillä oli pasmat ihan sekaisin kun en ollut vihainen tai sanonut mitään muuta kuin moi ja moikka. Oli nenä niin nyrpeänä moiselle joka vain h***raa kun hän on jossain muualla mutta sitten olikin yllättynyt.

        Mä kun en vain jaksa sen tahdissa tota juttua. Teen "eron" realistisista syistä, eli on aika ottaa happea, hän myllyttää itsensä jumalattomaan raivoon jotta ei tunne itseään jätetyksi tai pystyy pysymään loitolla.

        Se on mielenkiintoinen ilmiö sinäns.

        jatkan vielä ... sinänsä ei ole väliä, vaikka vastakkain olisi kaksi narsistisessa tasapainossa olevaa tyyppiä, jos luottamusta ei ole ... korkeenpaikan leiri on paikallaan silloinkin


      • temppuilija kirjoitti:

        palatakseni sinuun itsestäni, sinulla ilmeisesti on vihareaktion jälkeen hallitsevina ne sisäisen miehen rationaaliset positiiviset voimat, hyväisä-nuorukainen-sotilas-pappi, tai yhdistelmä näistä, kun noin loogisesti kykenet juttua jäsentään ja toimimaan rauhallisesti. Tilanne varmasti polarisoituu juurikin noin päin ja se raivo mitä siellä toisella puolella on, on tavallaan sinun vapaaksi jättämä vastakappale - rooli.

        Tämän vuoksi parisuhteissa tapahtuu muutoksia koko dynamiikassa, kun yksi muuttaa käyttäytymistään. Roolijaotus menee uusiksi näissä tilanteissa.

        Hyvää pohdintaa temppu!

        *yrittää sisäistää taas arkkityyppejä*

        *sulloo koko porukan komeroon, ja lähtee kahville* =)


      • temppuilija kirjoitti:

        Raivoaminen kuulostaa ihan primaalilta reaktiolta, vihareaktiolta, mutta kohde on väärä, koska se on hän itse ja hänen omat ahdistuksentunteensa, joilla ei ole kanavaa purkautua ... mielenkiintoista ... se on se miehen negatiivinen anima, joka siellä lyö päälle, totaalinen arvottomuuden tunne.. yhdistelmä seireeni-pahaäiti-kilpailija-noita, jotka pääsevät ottamaan hänen persoonansa 'haltuun' tuollaisessa tilanteessa. Tunnistan tuon itsessäni myös. Tuolla logiikalla oli keskustelua miesten ämmämäisestä käyttäytymisestä - juurikin tuosta on kysymys.

        Toi ämmämäisyys tuli mullekin mieleen ja teki mieli huitaista sillä =), mutta kun ne jutut oli taas sitä tasoa sitten, että oli pakko jo alkaa himmamaan ja saada se vain vaikenemaan ettei tule liikaa negaatiota niskaan.

        Mut siitä mä olen ylpeä, että sen oman puuskani jälkeen en tuntenut enää niitä kovasti mulle oksennettuja tunteita vaan alkoi jopa huvittamaan koko tilanne.

        Hyvä minä =) !

        Ja valitettavasti huomaan, että tämä "uusi piirre" mussa raivostuttaa tätä todella paljon ja tavallaan ne pasmat on tosiaan ihan sekaisin kun roolit ei pelaakaan. Mitä nyt ?

        Mielenkiintoisinta oli se, että kun raivostuin itse ja sen jälkeisen "kuriinlaittamisen" (eli uhkailua jos ei lopeta, suoraan sanoen) jälkeen hän muuttui ihan toisenlaiseksi eli uhriksi. Niin kuin aina. Eli saattaa tulla pvätolkulla mitä käsittämättömämpiä viestejä pitkin päivää tms., ja sitten kun ärähdän...ääni muuttuukin hetkellisen sanailun jälkeen ihan .... ämmämäiseksi =)

        Se mua huvitti ja sen sanoinkin. Kysyin että ailahteleeko hieman tunteet, kun ensin on myöhästyneen vastauksen jälkeen päivän hiljaa, raivoaa toista päivää ihan mitä sattuu ja nyt heittäytyy uhriksi kun en jaksa tollasta täysin turhanpäivästä shittiä kuunnella enkä tule kuuntelemaan niin...niin... =)

        Ei voi muuta sanoa kuin että hoh hoijaa...mielenkiintoista näin "nykytiedolla" vain seurata tuollaista ikään kuin sivusta, siis ennen ja jälkeen oman kuumotuksen.


      • yxex kirjoitti:

        Hyvää pohdintaa temppu!

        *yrittää sisäistää taas arkkityyppejä*

        *sulloo koko porukan komeroon, ja lähtee kahville* =)

        Mulla menee hetki noita sisäistäessä aina kun en ole tutustunut sen kummemmin tuohon arkkityyppi-jutskaan.
        Sitten tyyliin vuoden päästä kuuluu "ahaa!" =)

        "Tilanne varmasti polarisoituu juurikin noin päin ja se raivo mitä siellä toisella puolella on, on tavallaan sinun vapaaksi jättämä vastakappale - rooli. "

        Tarkotaksä tolla sitä, että ikään kuin jätinkin sen roolin kellumaan ja ne tunteet hänelle itselleen ?
        Eli tavallaan minun nykyään vapaaksi jättämä vastakappale. Aiemmin olisin imaillut sen siekailematta "itseeni" =)


      • M.B.
        jösses sentään kirjoitti:

        " Olisi jatkossa jo nähdä että pää on niin paineinen tai liitto."
        - Kun kyse on narsistista niin ihan toivotonta yrittää arvailla koska se on pimahtamassa. Sehän nyt voi saada assosiaation vaikka radio-ohjelmasta johonkin 100v vanhaan juttuu ja kamelin selkä katkeaa kun varpaasi on väärässä asennosa, eli siinä mihin narsisti käski sen juuri laittaa.

        "voiko tällainen "vastanarsistinen" reaktio olla terve defenssi ?"
        - Ihan on terve reaktio. Kun on tarpeeksi ärsytetty niin on lupa jo ärsyyntyä. Reaktio ei ehkä ole se viisain mutta terve kyllä. Tekopyhää sössötystä että muka pystyy olemaan koko ajan cool ja anlyyttinen narsistin seurassa, pohtimaan mitä se narisisti ajattelee ja tuntee. Ennakoimaan ja ohjailemaan, manipulaoimaan narsistia. Tai sitten elämässä ei ole mitään muuta sisätöä ja tarkoitusta ja on tehnyt tuosta roolistaan narsistin "ymmärtäjänä" elämän ainoan tarkoituksen. Se on sairasta. Aikuinen ihminen luopuu omasta elämästään "ymmärtääkseen" yhtä tunne-elämältään vammaiseksi jäänyttä reppanaa. Siinä sitä on sitten muisteltavaa kun yksin kiikkuu vanhaikodin keinussa, jos on edes hengissä. "Luovuin normaaleista ihmisuhteista ja tein itsestäni pellen mutta oli se sen arvoista. Ei kukaan tosi ole kiittänyt... eikä tule edes katsomaaan vanhaikotiin". Varsinainen elämän huippuhetki kun kohottaa itsensä narsistin yläpuolelle, "ymmärtäjäksi" on niiiin ylevä että. Siinä sitä on tavoitetta ja asennetta seuraavillekin sukupolville jaettavaksi.

        Samaa mieltä. Tekopyhää sössötystä. Mutta kun ne hermot ärsytettynä menee ja toisen puhuessa päälle ja korottaessa ääntään ei mikään estä korottamasta omaa ääntäni (paitsi oikeastaan nykyisin, olen oppinut vaikenemaan kun huomaan, että joku alkaa vaan pälpättää päälle, ja kun lopettaa, jatkan tyynen rauhallisesti siitä mihin itse jäin..) ,vaan jotta lopputulema on se, että toinen saa mahdollisuuden todeta: Ei sun kanssas voi edes keskustella kun sä huudat.. Juu-u.. Sen toisen kanssa taas voi keskustella vallan mainiosti. Olemalla nimenomaan hiljaa omallakin puheenvuorolla :DD

        Minua on henkilökohtaisesti vaivannut tuo elämän latteuden vaatimus. Mihinkään ei saisi reagoida mitenkään päin, johan se naurukin alkaa olla paheksuttua ja nauramalla saa osakseen kovastikin paheksuvia katseita.

        Tervettä uhmakkuutta kehiin ihmiset. Tosin, vaikka lynskyn tavoin kunnon taistelu vain naurattaa kun menee kunnolla överiksi, niin oikeastihan se oikeasti narsistisempi pitää kiinni kynsin hampain omasta "terveestä" tavastaan reagoida ja korostaa samaan hengenvetoon toisen "sairaita" tapoja, unohtaen suvereenisti toimineensa tasan samalla tavalla tilanteessa.. Eli kyky nauraa omalle itselle on todellakin kadoksissa ja sen myötä taito antaa anteeksi ja päinvastoin taito syyllistää toinen siitä, että on "houkutellut" hänet käyttäytymään vastoin pyhiä periaatteitaan..

        Mutta.. kuka nyt minkäkin merkityksen elämälleen löytää, pelleksi ei välttämättä tarvitse kutsua ketään, sellainen nimittely oikeastaan ylläpitää häpeäkulttuuria ja ehkäisee itselle nauramisen taidon kehittymistä.. Ja korostaa sellaista, että itsekin koko ajan näkee itsensä sen "ulkopuolisen silmin" milloin naurettavana ja milloin muuten vaan pellenä..


      • lynett kirjoitti:

        Toi ämmämäisyys tuli mullekin mieleen ja teki mieli huitaista sillä =), mutta kun ne jutut oli taas sitä tasoa sitten, että oli pakko jo alkaa himmamaan ja saada se vain vaikenemaan ettei tule liikaa negaatiota niskaan.

        Mut siitä mä olen ylpeä, että sen oman puuskani jälkeen en tuntenut enää niitä kovasti mulle oksennettuja tunteita vaan alkoi jopa huvittamaan koko tilanne.

        Hyvä minä =) !

        Ja valitettavasti huomaan, että tämä "uusi piirre" mussa raivostuttaa tätä todella paljon ja tavallaan ne pasmat on tosiaan ihan sekaisin kun roolit ei pelaakaan. Mitä nyt ?

        Mielenkiintoisinta oli se, että kun raivostuin itse ja sen jälkeisen "kuriinlaittamisen" (eli uhkailua jos ei lopeta, suoraan sanoen) jälkeen hän muuttui ihan toisenlaiseksi eli uhriksi. Niin kuin aina. Eli saattaa tulla pvätolkulla mitä käsittämättömämpiä viestejä pitkin päivää tms., ja sitten kun ärähdän...ääni muuttuukin hetkellisen sanailun jälkeen ihan .... ämmämäiseksi =)

        Se mua huvitti ja sen sanoinkin. Kysyin että ailahteleeko hieman tunteet, kun ensin on myöhästyneen vastauksen jälkeen päivän hiljaa, raivoaa toista päivää ihan mitä sattuu ja nyt heittäytyy uhriksi kun en jaksa tollasta täysin turhanpäivästä shittiä kuunnella enkä tule kuuntelemaan niin...niin... =)

        Ei voi muuta sanoa kuin että hoh hoijaa...mielenkiintoista näin "nykytiedolla" vain seurata tuollaista ikään kuin sivusta, siis ennen ja jälkeen oman kuumotuksen.

        Joskus se korkeanpaikan leiri on oikeasti paikallaan.

        "kaikki mitä sanot on väärin" -periaate


      • lynett kirjoitti:

        Mulla menee hetki noita sisäistäessä aina kun en ole tutustunut sen kummemmin tuohon arkkityyppi-jutskaan.
        Sitten tyyliin vuoden päästä kuuluu "ahaa!" =)

        "Tilanne varmasti polarisoituu juurikin noin päin ja se raivo mitä siellä toisella puolella on, on tavallaan sinun vapaaksi jättämä vastakappale - rooli. "

        Tarkotaksä tolla sitä, että ikään kuin jätinkin sen roolin kellumaan ja ne tunteet hänelle itselleen ?
        Eli tavallaan minun nykyään vapaaksi jättämä vastakappale. Aiemmin olisin imaillut sen siekailematta "itseeni" =)

        yksinkertaistaen: lyne kykenee irtautumaan omista kietoutuvista tunteistaan, spiraalista, johon se toinen yrittää häntä epätoivoisesti vetää mukaan ... se on kuin rakastumisen spriaalin vastapspiraali ... sitä kietoutumista ... ja se että lyne ei lähde siihen mukaan aiheuttaa tottakai primitiivisen reaktion - ei se sen kummempaa ole

        viisi viikkoa aikaa ja kaikki on taas hyvin


      • temppuilija kirjoitti:

        yksinkertaistaen: lyne kykenee irtautumaan omista kietoutuvista tunteistaan, spiraalista, johon se toinen yrittää häntä epätoivoisesti vetää mukaan ... se on kuin rakastumisen spriaalin vastapspiraali ... sitä kietoutumista ... ja se että lyne ei lähde siihen mukaan aiheuttaa tottakai primitiivisen reaktion - ei se sen kummempaa ole

        viisi viikkoa aikaa ja kaikki on taas hyvin

        Ja kun toinen yrittää epätoivoisesti vetää toista mukaan, niin samalla rikkoo rajoja, mitkä toinen(lyne) on (oivalluksen kautta) määritellyt itselleen, mutta toinen ei sitä käsitä nojatessaan ' vanhaan toimintamalliin' ja siitä primitiivireaktio-ko?

        Reaktio siitä että toinen on mennyt muuttumaan, ei toimi, epäkunnossa. Lynen kunnossa on toiselle epäkunnossa? :)

        *melkein ymmärtää, tai sitten ei*


      • yxex kirjoitti:

        Ja kun toinen yrittää epätoivoisesti vetää toista mukaan, niin samalla rikkoo rajoja, mitkä toinen(lyne) on (oivalluksen kautta) määritellyt itselleen, mutta toinen ei sitä käsitä nojatessaan ' vanhaan toimintamalliin' ja siitä primitiivireaktio-ko?

        Reaktio siitä että toinen on mennyt muuttumaan, ei toimi, epäkunnossa. Lynen kunnossa on toiselle epäkunnossa? :)

        *melkein ymmärtää, tai sitten ei*

        kylmaar kun toinen muuttaa käyttäytymistään tottakai sellainen aiheuttaa ihan normaalia muutosvastarintaa - niillä käytettävissä olevilla keinoilla (itkupotkuraivari tms ... mitä nyt itse voisin käyttää :D)


      • temppuilija kirjoitti:

        kylmaar kun toinen muuttaa käyttäytymistään tottakai sellainen aiheuttaa ihan normaalia muutosvastarintaa - niillä käytettävissä olevilla keinoilla (itkupotkuraivari tms ... mitä nyt itse voisin käyttää :D)

        "itkupotkuraivari" :-D

        Sen vois ottaa käyttöön niin ei sokeinkaan narsku voi olla näkemättä että äijä reagoi :)

        Ehkä liika tyyneys ärsyttää 'reaktioita kaivelevaa persoonallisuutta'


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta

      Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama
      Maailman menoa
      130
      8063
    2. Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?

      Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä
      Maailman menoa
      156
      7165
    3. Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille

      Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve
      Maailman menoa
      184
      4923
    4. Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa

      asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu
      Maailman menoa
      250
      3327
    5. Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta
      Maailman menoa
      102
      2814
    6. Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut

      Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh
      Maailman menoa
      134
      2399
    7. Tunnustusten lauantai

      Mitä haluat sanoa kaivatullesi?
      Ikävä
      153
      2010
    8. Ruoan arvonlisävero menee käytännössä tukijussille

      Ilman juomia elintarvikkeiden myynti vuonna 2025 oli reilut 15 miljardia euroa. Tuolla tasolla arvonlisävero pyörii pari
      Maailman menoa
      18
      1935
    9. Vihreät REPEÄMÄSSÄ oijoijoi....Virran sekoilut on liikaa

      Jo ennestään vihreiden kannatus on suossa vaikka puolue istuu oppositiossa, nyt tuli Virran temppu kun häipyi tuosta vaa
      Maailman menoa
      47
      1775
    10. Yhteydenotto

      Tiedätkö tai ymmärrätkö syyn, miksi kaivattusi ei ota sinuun yhteyttä? Mikä se syy on?
      Ikävä
      206
      1726
    Aihe