Helkama 101

merkkiuskollinen

Ostin tuollaisen, sen m-version. Onko kellä kokemuksia,
edes kaverin kaverilla??
Taitaapi olla vain näyttelyitä, messuja varten?
Mukava ajoasento ainakin löytyi.
Jousitus säädettävissä tarpeeksi jäykäksi.
Enpä raaski ajaa talvella (ajanut 20km), jote enempi arvostelu
jääköön kevääseen.

Hyvää joulua!

57

993

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei ajettavaksi

      18,4kg!!!

      • merkkiuskollinen

        En ole koskaan kiinnittänyt huomiota fillarin painoon. Liikun fillarilla kunnon ylläpitämiseksi ja rasitustaso on aina huomioonotettava.
        Fysiikan laeista löytynee selitys. "Mikä voimassa voitetaan se matkassa menetetään." Tai jotain sinnepäin.


      • Joo, siis ei
        merkkiuskollinen kirjoitti:

        En ole koskaan kiinnittänyt huomiota fillarin painoon. Liikun fillarilla kunnon ylläpitämiseksi ja rasitustaso on aina huomioonotettava.
        Fysiikan laeista löytynee selitys. "Mikä voimassa voitetaan se matkassa menetetään." Tai jotain sinnepäin.

        Joko et oikeasti aja pyörällä tai sitten olet vain provo pelle! Käytännössä ei kannata ostaa paljoa yli kymmenen kiloista pyörä, koska ominaisuudet (pl. eräät dh yms. erikoispyörät) kärsivät. Kun paino painuu selvästi alle 7kg, alkaa pyörän kestävyys olla haaste. Normaalit käyttöpyörät ovat painohaarukassa 7 - 10kg ja halpis maasturi ehkä vielä pari kiloa lisää.

        Raskaiden pyörien ajo-ominaisuudet ovat niin heikot, ettei sellaisella viitsi ajaa. Ei ainakaan kuntoilumielessä. Aktiivikuntoilijan välineistö on maantiellä lähempänä 7kg:a kuin tuota ylärajaa. Maastossakin alle kympin.

        Muotoilututkielmana tuo valettu pyöränrunko on kiva. Tutkielmaksi se on tarkoitettukin, koska kokoja on vain yksi. Miten runko todellisuudessa mahtaa toimia, olisi kiva tietää. Miten se esimerkiksi absorboi tärinää?


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Joko et oikeasti aja pyörällä tai sitten olet vain provo pelle! Käytännössä ei kannata ostaa paljoa yli kymmenen kiloista pyörä, koska ominaisuudet (pl. eräät dh yms. erikoispyörät) kärsivät. Kun paino painuu selvästi alle 7kg, alkaa pyörän kestävyys olla haaste. Normaalit käyttöpyörät ovat painohaarukassa 7 - 10kg ja halpis maasturi ehkä vielä pari kiloa lisää.

        Raskaiden pyörien ajo-ominaisuudet ovat niin heikot, ettei sellaisella viitsi ajaa. Ei ainakaan kuntoilumielessä. Aktiivikuntoilijan välineistö on maantiellä lähempänä 7kg:a kuin tuota ylärajaa. Maastossakin alle kympin.

        Muotoilututkielmana tuo valettu pyöränrunko on kiva. Tutkielmaksi se on tarkoitettukin, koska kokoja on vain yksi. Miten runko todellisuudessa mahtaa toimia, olisi kiva tietää. Miten se esimerkiksi absorboi tärinää?

        Levyjarruilla varustettu cyclocrossari tai fitnesspyörä voi hyvin painaa yli 10 kiloa olematta mitään hirveää kuraa. Rengasvalintakin voi vaikuttaa pyörän painoon helposti kilon verran.

        Tärinän absorboiminen tarkoittaa lämmöksi muuttamista. Metallirunko tuskin tekee sitä yhtään. Onko tuossa pyörässä muuten takajousitus?

        Niin tai näin, tästä pyörästä nähdään, etteivät kallis hinta ja hienon kuuloiset materiaalit välttämättä tee autuaaksi.


      • Börje 321
        Joo, siis ei kirjoitti:

        Joko et oikeasti aja pyörällä tai sitten olet vain provo pelle! Käytännössä ei kannata ostaa paljoa yli kymmenen kiloista pyörä, koska ominaisuudet (pl. eräät dh yms. erikoispyörät) kärsivät. Kun paino painuu selvästi alle 7kg, alkaa pyörän kestävyys olla haaste. Normaalit käyttöpyörät ovat painohaarukassa 7 - 10kg ja halpis maasturi ehkä vielä pari kiloa lisää.

        Raskaiden pyörien ajo-ominaisuudet ovat niin heikot, ettei sellaisella viitsi ajaa. Ei ainakaan kuntoilumielessä. Aktiivikuntoilijan välineistö on maantiellä lähempänä 7kg:a kuin tuota ylärajaa. Maastossakin alle kympin.

        Muotoilututkielmana tuo valettu pyöränrunko on kiva. Tutkielmaksi se on tarkoitettukin, koska kokoja on vain yksi. Miten runko todellisuudessa mahtaa toimia, olisi kiva tietää. Miten se esimerkiksi absorboi tärinää?

        Kevyitä fillarei teillä päin. Meillä päin porukkalenkeillä ei kyl paljon kymppikilosia maastureita näy. Kahenkymmenen porukussa normaalisti ehkä yhdellä. Kerran oli kolme kun ittellä omat osat jäykkäperärungossa täpärin mennessä rikki. Kaks muuta oli täysjäykkiä sinkuloita. Marakisoissa näkyy noita alta kymppikilosia, mut nekin lähes jäykkäperiä pelkästää. Näitäkään fillareita ei paljon lenkeillä käytetä. Harvassa on alta 10kg täpärit. Taitaa olla 12kg paikoilla enemmistö.

        7-10kg käyttöpyörä on kyl hemmetin kevyt. Mahtuuks tähän OIKEASTI käyttöpyöristä muita kuin ohut renkaiset sinkulat? Maantipyörät ja melko hyvillä osilla varustettu täysjäykkä maastopyörä menee tuohon väliin, mutta alkaa olla siinä rajoilla että raaskiiko mihinkään jättää.


      • Joo, siis ei
        Börje 321 kirjoitti:

        Kevyitä fillarei teillä päin. Meillä päin porukkalenkeillä ei kyl paljon kymppikilosia maastureita näy. Kahenkymmenen porukussa normaalisti ehkä yhdellä. Kerran oli kolme kun ittellä omat osat jäykkäperärungossa täpärin mennessä rikki. Kaks muuta oli täysjäykkiä sinkuloita. Marakisoissa näkyy noita alta kymppikilosia, mut nekin lähes jäykkäperiä pelkästää. Näitäkään fillareita ei paljon lenkeillä käytetä. Harvassa on alta 10kg täpärit. Taitaa olla 12kg paikoilla enemmistö.

        7-10kg käyttöpyörä on kyl hemmetin kevyt. Mahtuuks tähän OIKEASTI käyttöpyöristä muita kuin ohut renkaiset sinkulat? Maantipyörät ja melko hyvillä osilla varustettu täysjäykkä maastopyörä menee tuohon väliin, mutta alkaa olla siinä rajoilla että raaskiiko mihinkään jättää.

        Heitin nuo kilomäärät omaa varastoa ajatellen. Puolenkymmentä pyörää, joista yksikään ei ole mikään hipo ja vain halpis maasturini menee yli 10kg. Maastopuoli on minulle kieltämättä vieraampi. Kaikki muut, fixit ja maantiekalusto, menee nykyään alle 10kg:n.


    • merkkiuskollinen

      Muutamia ajatuksia kaikille yhteisesti.
      Pyörässäni on sekä etu, että takajousitus. Takajousitus on hyvin
      jäykkä, niin ettei synny sitä tavanomaista huteruuden tunnetta jonka
      olen kokenut muita pyöriä testatessani. Etujousituksen saa kokonaan
      jäykäksi ja toiminta asennossa siinä on portaaton säätö.
      Jarrut ovat rullajarrut, astetta paremmat levyjarruista mm. huollon
      tarpeen suhteen.

      Tuon kuntoilun suhteen en ymmärrä kuinka siinä pitäisi pyrkiä
      mahdollisimman pieneen kuormitukseen. Siis mahdollisimman
      kevyeeseen pyörään. Ei mahdu päähäni.
      Johtuneeko siitä, että olen yli 70 vuotias

      • Blaah_3g

        Jostain syystä kevytkulkuisella kelillä näkyy enemmän pyöräilijöitä kuin raskaskulkuisella. Sama voi päteä myös kalustoon. Paino vaikuttaa myös käsiteltävyyteen.

        Tuo kurjuuden, varsinkin kalliin kurjuuden, ihannointi on jotenkin surkuhupaisaa.


      • Blaah_3g kirjoitti:

        Jostain syystä kevytkulkuisella kelillä näkyy enemmän pyöräilijöitä kuin raskaskulkuisella. Sama voi päteä myös kalustoon. Paino vaikuttaa myös käsiteltävyyteen.

        Tuo kurjuuden, varsinkin kalliin kurjuuden, ihannointi on jotenkin surkuhupaisaa.

        Pyörän painolla ei ole merkitystä. Pääasia on se, että pyörän ajaja on tyytyväinen pyöräänsä oli se sitten painava taikka kevyt. Paino polkupyörässä ei välttämättä tuo kurjuutta. Ei ainakaan kaikille. Erimallisissa polkupyörissä on eri ominaisuuksia ja jokainen ajaja valitsee pyöränsä omien mieltymyksiensä mukaan. On turha ostaa pyörää jolla kaveri haluaisi ajaa, mutta itselle se on sopimaton.


      • mörökölli
        a.s kirjoitti:

        Pyörän painolla ei ole merkitystä. Pääasia on se, että pyörän ajaja on tyytyväinen pyöräänsä oli se sitten painava taikka kevyt. Paino polkupyörässä ei välttämättä tuo kurjuutta. Ei ainakaan kaikille. Erimallisissa polkupyörissä on eri ominaisuuksia ja jokainen ajaja valitsee pyöränsä omien mieltymyksiensä mukaan. On turha ostaa pyörää jolla kaveri haluaisi ajaa, mutta itselle se on sopimaton.

        a.s on niin oikessa niin oikeassa


      • a.s kirjoitti:

        Pyörän painolla ei ole merkitystä. Pääasia on se, että pyörän ajaja on tyytyväinen pyöräänsä oli se sitten painava taikka kevyt. Paino polkupyörässä ei välttämättä tuo kurjuutta. Ei ainakaan kaikille. Erimallisissa polkupyörissä on eri ominaisuuksia ja jokainen ajaja valitsee pyöränsä omien mieltymyksiensä mukaan. On turha ostaa pyörää jolla kaveri haluaisi ajaa, mutta itselle se on sopimaton.

        Kyllä minä tiedän, että jotkut ovat kurjuuteen hyvinkin mieltyneitä, mutta kyllä minä silti vain ihmettelen.


      • blaah kirjoitti:

        Kyllä minä tiedän, että jotkut ovat kurjuuteen hyvinkin mieltyneitä, mutta kyllä minä silti vain ihmettelen.

        Kaikki pyöräilijät eivät hae "ilmaisia" kilometrejä. Kaikille pyöräilijöille mahdollisimman suuri ajettu kilometrimäärä ja näyttävä keskinopeus eivät ole tärkeitä asioita. Se ei tee ajamisesta kurjuutta jos joku ajaa pyörätyypillä mistä et itse pidä. Pitää muistaa se, että painava pyöräkin voi olla hyvä ajettava varsinkin, kun unohtaa nuo keskinopeudet sun muut maantiepyöräijijöille tärkeät asiat.


      • a.s kirjoitti:

        Kaikki pyöräilijät eivät hae "ilmaisia" kilometrejä. Kaikille pyöräilijöille mahdollisimman suuri ajettu kilometrimäärä ja näyttävä keskinopeus eivät ole tärkeitä asioita. Se ei tee ajamisesta kurjuutta jos joku ajaa pyörätyypillä mistä et itse pidä. Pitää muistaa se, että painava pyöräkin voi olla hyvä ajettava varsinkin, kun unohtaa nuo keskinopeudet sun muut maantiepyöräijijöille tärkeät asiat.

        No joo…


      • Joo, siis ei
        a.s kirjoitti:

        Kaikki pyöräilijät eivät hae "ilmaisia" kilometrejä. Kaikille pyöräilijöille mahdollisimman suuri ajettu kilometrimäärä ja näyttävä keskinopeus eivät ole tärkeitä asioita. Se ei tee ajamisesta kurjuutta jos joku ajaa pyörätyypillä mistä et itse pidä. Pitää muistaa se, että painava pyöräkin voi olla hyvä ajettava varsinkin, kun unohtaa nuo keskinopeudet sun muut maantiepyöräijijöille tärkeät asiat.

        Jokainen, joka oikeasti on ajanut eri laatuisilla pyörillä, tajuaa eron. Kyse ei ole pelkästään painosta, vaan kokonaisuudesta. Tiellä ja kadulla optimi on juuri 7-10kg välillä.


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Jokainen, joka oikeasti on ajanut eri laatuisilla pyörillä, tajuaa eron. Kyse ei ole pelkästään painosta, vaan kokonaisuudesta. Tiellä ja kadulla optimi on juuri 7-10kg välillä.

        Riippuu ajotavasta ja etenkin mihin pyörää käyttää. Jos pyörää käyttää esim. retkeily/matkailu tarkoitukseen niin maantielläkin pyörän paino nousee aivan erilukemiin kuin tuo mainitsemasi 7-10kg. Silloin täytyy valita pyöräksi sellainen pyörä joka on tehty kestämään painoa. Eli pyörä valitaan käyttötarkoituksen mukaan ja tietyissä tapauksissa kannatta unohtaa nuo kevyet pyörät.

        Lisäksi kun ja jos puhutaan normaalista käyttöpyörästä niin ei tuo pyörän paino ole niitä merkittävämpiä asioita. Jep, kyse ei ole pelkästään painosta vaan kokonaisuudesta. Niin ja laatu ja keveys ei ole sama asia.


      • Joo, siis ei
        a.s kirjoitti:

        Riippuu ajotavasta ja etenkin mihin pyörää käyttää. Jos pyörää käyttää esim. retkeily/matkailu tarkoitukseen niin maantielläkin pyörän paino nousee aivan erilukemiin kuin tuo mainitsemasi 7-10kg. Silloin täytyy valita pyöräksi sellainen pyörä joka on tehty kestämään painoa. Eli pyörä valitaan käyttötarkoituksen mukaan ja tietyissä tapauksissa kannatta unohtaa nuo kevyet pyörät.

        Lisäksi kun ja jos puhutaan normaalista käyttöpyörästä niin ei tuo pyörän paino ole niitä merkittävämpiä asioita. Jep, kyse ei ole pelkästään painosta vaan kokonaisuudesta. Niin ja laatu ja keveys ei ole sama asia.

        Laadun voi päätellä hyvin suoraviivaisesti pyörän painosta. Retkipyörän osalta olet osin oikeassa, mutta ajettaessa kevyehköllä varstuksella, ei ole mitään syytä hankkia riesaksi raskasta pyörää.

        Teltan sisältänyt varustukseni viime kesänä painoi noin 15kg. Kuskin ajopaino oli vajaat 100kg. Pyörä painoi karvan alle 10kg. Yhdestäkään kolmesta tekijästä ei varsinaisesti oltu viilattu grammoja pois. Turha kuitenkaan raahata ylimääräistä mukana.


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Laadun voi päätellä hyvin suoraviivaisesti pyörän painosta. Retkipyörän osalta olet osin oikeassa, mutta ajettaessa kevyehköllä varstuksella, ei ole mitään syytä hankkia riesaksi raskasta pyörää.

        Teltan sisältänyt varustukseni viime kesänä painoi noin 15kg. Kuskin ajopaino oli vajaat 100kg. Pyörä painoi karvan alle 10kg. Yhdestäkään kolmesta tekijästä ei varsinaisesti oltu viilattu grammoja pois. Turha kuitenkaan raahata ylimääräistä mukana.

        Maantiepyörän kyseessä ollen niin painosta pystyy päättelemään jotakin pyörän laadusta, mutta ... . Tosin karvan alle 10 kiloinen maantiepyörä on painava se on tosi asia, mutta jokin toinen pyörätyyppi on tuolla painola todella kevyt. Pyörän paino riippuu pyörätyypistä ja se mitä jollekkin pyörätyypille on painava saattaa olla toiselle pyörätyypille todella kevyt. Pyörien painokin riippuu pyörän käyttötarkoituksesta.


      • Joo, siis ei
        a.s kirjoitti:

        Maantiepyörän kyseessä ollen niin painosta pystyy päättelemään jotakin pyörän laadusta, mutta ... . Tosin karvan alle 10 kiloinen maantiepyörä on painava se on tosi asia, mutta jokin toinen pyörätyyppi on tuolla painola todella kevyt. Pyörän paino riippuu pyörätyypistä ja se mitä jollekkin pyörätyypille on painava saattaa olla toiselle pyörätyypille todella kevyt. Pyörien painokin riippuu pyörän käyttötarkoituksesta.

        Olet periaatteessa oikeassa, mutta yli kymmenen kilon paonoon tarvitaan kyllä jokin erikoinen syy. Ei normaali, kohtuulaatuinen yleispyörä voi painaa yli kymmentä kiloa. Joko siinä on suunnitteluvirhe rungossa tai osavalinta mennyt aivan pieleen.


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Olet periaatteessa oikeassa, mutta yli kymmenen kilon paonoon tarvitaan kyllä jokin erikoinen syy. Ei normaali, kohtuulaatuinen yleispyörä voi painaa yli kymmentä kiloa. Joko siinä on suunnitteluvirhe rungossa tai osavalinta mennyt aivan pieleen.

        Jos yleispyöränä käytetään maantiepyörää joka on yli 10 kiloinen niin siinä on luonnollisesti suunnitteluvirhe, mutta maantiepyörä ei ole kaikille yleispyörä.


      • Joo, siis ei
        a.s kirjoitti:

        Jos yleispyöränä käytetään maantiepyörää joka on yli 10 kiloinen niin siinä on luonnollisesti suunnitteluvirhe, mutta maantiepyörä ei ole kaikille yleispyörä.

        Yleispyörässä on suunnitteluvirhe, jos se on yli 10kg. Jos maantiepyörä on yli 10kg, on siinä melko iso suunnitteluvirhe!


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Yleispyörässä on suunnitteluvirhe, jos se on yli 10kg. Jos maantiepyörä on yli 10kg, on siinä melko iso suunnitteluvirhe!

        Eli usein tälläkin palstalla eräiden suosittelemassa "yleispyörässä" eli cycloscross pyörässä on tyypillisesti suunnittelu virhe.


      • Joo, siis ei
        a.s kirjoitti:

        Eli usein tälläkin palstalla eräiden suosittelemassa "yleispyörässä" eli cycloscross pyörässä on tyypillisesti suunnittelu virhe.

        Huono pyörä on huono pyörä mallista riippumatta. Et kai osta yli kymmenkiloista crossaria?


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Huono pyörä on huono pyörä mallista riippumatta. Et kai osta yli kymmenkiloista crossaria?

        Perustason cyclocrossarit menevät lähes poikkeuksetta yli tuon 10 kilon.


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Huono pyörä on huono pyörä mallista riippumatta. Et kai osta yli kymmenkiloista crossaria?

        No, joo. En osta crossaria. En kymmenkiloista enkä yli tai alle kymmenenkiloista. Huono pyörä on huono pyörä oli se sitten kuinka kevyt tai painava tahansa. Paino ei ole se tärkein asia. Ei varsinkaan yleispyörässä. Todellisessa kilpailu käytössä pyörän painolla on merkitystä, mutta esim. harjoituspyörässä sillä ei ole merkitystä painaaka pyörä jokusen kilon enemmän tai saahan paivavammalla pyörällä tehokkaamman harjoituksen aikaiseksi.


    • merkkiuskollinen

      Penkistä nusee 90 kg, cooperissa 2300 m.
      Huomaa olen yli 70 v.
      Luulen että nämä 7 kilon pyörillä ajelevat ovat sitä surullisen kuulua pullamössösukupolvea. Tuskinpa tosiaankaan heistä on hallitsemaan
      18 kg painavaa pyörää.
      Minulle ei tosiaan merkitse mitään 10 kiloa sinne tai tänne laitteessa
      joka vierii itsestäänkin kilometri tolkulla.

    • Einzweidreistein

      Muistetaanpa, että 10 lisäkiloa pyörässä (tai ajajassa) laskee nopeutta jotain 0.1 km/h tasaisella. Ylämäessä toki enemmän, alamäessä taasen painavampi tulee kovempaa. Eli ei tunnu missään.

      • Joo, siis ei

        Sitähän tässä on yritetty selittää, ettei kyse ole nopeudesta tasaisella, vaan pyörän yleisestä laadusta. Pyörivien osien massa on itse asiassa paljon oleellisempi todellisessa käyttötilanteessa kuin kokonaismassa.

        Pyörä, joka painaa noin paljon ja jota saa vain yhtä kokoa, on takuu varmasti surkea ajettava. Laadukas ja mukava yleispyörä ei voi painaa yli kymmentä kiloa. Kokeilkaa ensin erilaisia pyöriä ja tulkaa vasta sitten tänne. Tuo Helkama on hieno muotoilututkielma, mutta ei sillä kyllä viitsi ajaa muualle kuin kulmakuppilaan näytille.


      • Ei ymmärrä
        Joo, siis ei kirjoitti:

        Sitähän tässä on yritetty selittää, ettei kyse ole nopeudesta tasaisella, vaan pyörän yleisestä laadusta. Pyörivien osien massa on itse asiassa paljon oleellisempi todellisessa käyttötilanteessa kuin kokonaismassa.

        Pyörä, joka painaa noin paljon ja jota saa vain yhtä kokoa, on takuu varmasti surkea ajettava. Laadukas ja mukava yleispyörä ei voi painaa yli kymmentä kiloa. Kokeilkaa ensin erilaisia pyöriä ja tulkaa vasta sitten tänne. Tuo Helkama on hieno muotoilututkielma, mutta ei sillä kyllä viitsi ajaa muualle kuin kulmakuppilaan näytille.

        Miten pyörän paino vaikuttaa ajettavuuteen?


      • Kokeile ja ymmärrä
        Ei ymmärrä kirjoitti:

        Miten pyörän paino vaikuttaa ajettavuuteen?

        Kokeile, niin ymmärrät:
        - pyörivien osien massa vaikuttaa kiihtyvyyteen ja siten käsiteltävyyteen
        - pyörän kokonaismassa vaikuttaa myös käsiteltävyyteen ja
        - yli 10kg yleispyörä viittaa johonkin konstruktiovirheeseen, joka todennäköisesti vaikuttaa myös ajettavuuteen.


      • Ei vieläkään ymmärrä
        Kokeile ja ymmärrä kirjoitti:

        Kokeile, niin ymmärrät:
        - pyörivien osien massa vaikuttaa kiihtyvyyteen ja siten käsiteltävyyteen
        - pyörän kokonaismassa vaikuttaa myös käsiteltävyyteen ja
        - yli 10kg yleispyörä viittaa johonkin konstruktiovirheeseen, joka todennäköisesti vaikuttaa myös ajettavuuteen.

        Eli jos ajaa tasaisesti, eikä kiihdyttele, niin käsiteltävyys on sama painavalla kuin kevyelläkin pyörällä? Ja käsiteltävyys == ajettavuus?


      • Ei vieläkään ymmärrä kirjoitti:

        Eli jos ajaa tasaisesti, eikä kiihdyttele, niin käsiteltävyys on sama painavalla kuin kevyelläkin pyörällä? Ja käsiteltävyys == ajettavuus?

        Jos ei koskaan kiihdytä, jarruta tai käänny, niin ei silloin pyörän painolla varmaan ole yhtään mitään merkitystä. Tuollainen tilanne on kuitenkin mahdollinen vain paperilla.


      • Ei vieläkään ymmärrä
        blaah kirjoitti:

        Jos ei koskaan kiihdytä, jarruta tai käänny, niin ei silloin pyörän painolla varmaan ole yhtään mitään merkitystä. Tuollainen tilanne on kuitenkin mahdollinen vain paperilla.

        Miten painava pyörä kääntyy eri tavalla kuin kevyt?


      • Ei vieläkään ymmärrä kirjoitti:

        Miten painava pyörä kääntyy eri tavalla kuin kevyt?

        Sen siitä saa kun käyttää fysiikantunnit mölisemiseen ja toisten kiusaamiseen.


      • Ei vieläkään ymmärrä
        blaah kirjoitti:

        Sen siitä saa kun käyttää fysiikantunnit mölisemiseen ja toisten kiusaamiseen.

        Miten pyörä ylipäätään kääntyy? Fysiikan mukaan. Onko pyörän massa tässä yhtälössä?


      • Ei vieläkään ymmärrä kirjoitti:

        Miten pyörä ylipäätään kääntyy? Fysiikan mukaan. Onko pyörän massa tässä yhtälössä?

        Ensinnäkin pyörivät massat aiheuttavat hyrräilmiön, joka vaikuttaa kääntymiseen.

        Jos pyörällä ajetaan talvella tai muuten haastellisissa oloissa, pyörän massan merkitys kasvaa. Kevyempää pyörää on helpompi käsitellä, sillä oman massan siirtäminen pyörän keskilinjan puolelta toiselle saa aikaan suuremman vaikutuksen.

        Asiaa voi ihmetellä lisää lastaamalla polkupyörään kuormaa.


      • mörökölli
        blaah kirjoitti:

        Ensinnäkin pyörivät massat aiheuttavat hyrräilmiön, joka vaikuttaa kääntymiseen.

        Jos pyörällä ajetaan talvella tai muuten haastellisissa oloissa, pyörän massan merkitys kasvaa. Kevyempää pyörää on helpompi käsitellä, sillä oman massan siirtäminen pyörän keskilinjan puolelta toiselle saa aikaan suuremman vaikutuksen.

        Asiaa voi ihmetellä lisää lastaamalla polkupyörään kuormaa.

        joo joo noissa nopeuksissa mitä fillarilla ajetaan ei hyrräilmiöllä ole sanottavaa vaikutusta. ja massoista sen verran et mietippä vähän miksi 300kg moottoripyörä voi olla nopeampi kurveissa kuin 200kg pyörä ja niis nopeuksissa sentään hyrrävoimatkin on vähän eri luokkaa. eli massat ei ole mikään kriittinen tekiä vaan pyörän geometria


      • mörökölli kirjoitti:

        joo joo noissa nopeuksissa mitä fillarilla ajetaan ei hyrräilmiöllä ole sanottavaa vaikutusta. ja massoista sen verran et mietippä vähän miksi 300kg moottoripyörä voi olla nopeampi kurveissa kuin 200kg pyörä ja niis nopeuksissa sentään hyrrävoimatkin on vähän eri luokkaa. eli massat ei ole mikään kriittinen tekiä vaan pyörän geometria

        ”joo joo noissa nopeuksissa mitä fillarilla ajetaan ei hyrräilmiöllä ole sanottavaa vaikutusta.”

        Höpsis.

        ”miksi 300kg moottoripyörä voi olla nopeampi kurveissa kuin 200kg pyörä”

        Moottoripyörä on eri asia kuin polkupyörä. Esimerkiksi moottoripyörän moottorista lähtee melko paljon enemmän tehoa kuin ihmisestä.


      • mörökölli
        blaah kirjoitti:

        ”joo joo noissa nopeuksissa mitä fillarilla ajetaan ei hyrräilmiöllä ole sanottavaa vaikutusta.”

        Höpsis.

        ”miksi 300kg moottoripyörä voi olla nopeampi kurveissa kuin 200kg pyörä”

        Moottoripyörä on eri asia kuin polkupyörä. Esimerkiksi moottoripyörän moottorista lähtee melko paljon enemmän tehoa kuin ihmisestä.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Gyroskooppi mitähän lukee litanian ihan lopussa. miten teho liittyy tähän keskusteluun kun sitä ei voi käyttää kurveissa. keskustelimme massoista ja sen vaikutuksesta. kuten kaikki arvaa voi kuitenkin suuremman massan omaava laite olla silti helpompi käsiteltävä.


      • Alkup. Maantiepyöräi
        mörökölli kirjoitti:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Gyroskooppi mitähän lukee litanian ihan lopussa. miten teho liittyy tähän keskusteluun kun sitä ei voi käyttää kurveissa. keskustelimme massoista ja sen vaikutuksesta. kuten kaikki arvaa voi kuitenkin suuremman massan omaava laite olla silti helpompi käsiteltävä.

        Aja hiukan pyörällä, niin et kysele täällä itsestäänselvyyksiä. Eilen sulattelin kinkkua kauniissa säässä myrskyn jälkeen crossarilla (alle 10kg). Jonkin verran kaatuneita puita, yksi kaatunut lipputanko ja irronneita suuria liikenneopasteita.


      • mörökölli kirjoitti:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Gyroskooppi mitähän lukee litanian ihan lopussa. miten teho liittyy tähän keskusteluun kun sitä ei voi käyttää kurveissa. keskustelimme massoista ja sen vaikutuksesta. kuten kaikki arvaa voi kuitenkin suuremman massan omaava laite olla silti helpompi käsiteltävä.

        Siinä sanotaan, ettei hyrrävoimilla ole merkittävää osuutta pystyssäpysymisessä. Eli siis hyrrävoimista on polkupyörässä pelkkää harmia, jonka vuoksi ne halutaan yleensä pitää mahdollisimman pieninä.

        ”kuten kaikki arvaa voi kuitenkin suuremman massan omaava laite olla silti helpompi käsiteltävä.”

        Voi olla ≠ on. Mikäli muut tekijät pysyvät samoina, on kevyempi pyörä helpompi käsitellä.

        Jousitettu maastopyörä on yleensä hankalassa maastossa helpommin käsiteltävä kuin kokojäykkä maastopyörä. Jos ne on rakennettu vastaavantasoisista osista, jousitettu on painavampi. Tällöin painavampi pyörä on helpompi käsitellä. Se ei kuitenkaan johdu massasta, vaan jousituksesta.


      • Ei vieläkään ymmärrä
        blaah kirjoitti:

        Siinä sanotaan, ettei hyrrävoimilla ole merkittävää osuutta pystyssäpysymisessä. Eli siis hyrrävoimista on polkupyörässä pelkkää harmia, jonka vuoksi ne halutaan yleensä pitää mahdollisimman pieninä.

        ”kuten kaikki arvaa voi kuitenkin suuremman massan omaava laite olla silti helpompi käsiteltävä.”

        Voi olla ≠ on. Mikäli muut tekijät pysyvät samoina, on kevyempi pyörä helpompi käsitellä.

        Jousitettu maastopyörä on yleensä hankalassa maastossa helpommin käsiteltävä kuin kokojäykkä maastopyörä. Jos ne on rakennettu vastaavantasoisista osista, jousitettu on painavampi. Tällöin painavampi pyörä on helpompi käsitellä. Se ei kuitenkaan johdu massasta, vaan jousituksesta.

        Haittaavatko hyrrävoimat kääntymistä? Ohjaustankoa olen aina saanut käännettyä, mutta voiko riittävän painava pyörä mennä suoraan vaikka etupyörä olisikin kääntynyt? Hyrrävoimien vaikutuksesta?


      • blaah_3g
        Ei vieläkään ymmärrä kirjoitti:

        Haittaavatko hyrrävoimat kääntymistä? Ohjaustankoa olen aina saanut käännettyä, mutta voiko riittävän painava pyörä mennä suoraan vaikka etupyörä olisikin kääntynyt? Hyrrävoimien vaikutuksesta?

        Kyllähän sitä käännettyä saa kun kääntää. Ohjaustuntuma vain on kevyillä kiekoilla miellyttävämpi.


      • vai mitä
        blaah_3g kirjoitti:

        Kyllähän sitä käännettyä saa kun kääntää. Ohjaustuntuma vain on kevyillä kiekoilla miellyttävämpi.

        Osaat nauttia. Juothan kahvisikin pikkusormi somasti pystyssä?


      • Alkup. Maantiepyöräi
        vai mitä kirjoitti:

        Osaat nauttia. Juothan kahvisikin pikkusormi somasti pystyssä?

        Ei kukaan täysjärkinen osta ehdoin tahdoin väärin suunniteltua polkupyörää.


      • vai mitä kirjoitti:

        Osaat nauttia. Juothan kahvisikin pikkusormi somasti pystyssä?

        Luonnollisesti ad hominem alkaa silloin kun asia-argumentit loppuvat-


      • Ei vieläkään ymmärrä
        blaah_3g kirjoitti:

        Kyllähän sitä käännettyä saa kun kääntää. Ohjaustuntuma vain on kevyillä kiekoilla miellyttävämpi.

        Miten kevyen pyörän ohjaustuntuma eroaa painavan pyörän ohjaustuntumasta? Onko ohjaus kevyempi vähäisten hyrrävoimien vallitessa?


      • Ei vieläkään ymmärrä kirjoitti:

        Miten kevyen pyörän ohjaustuntuma eroaa painavan pyörän ohjaustuntumasta? Onko ohjaus kevyempi vähäisten hyrrävoimien vallitessa?

        Ohjaus on tosiaan jonkun verran kevyempi. Pelkästään rengasvalinta voi muuttaa pyörän tuntuman täysin toisenlaiseksi. Myös painojakauma kuskin ja pyörän välillä vaikuttaa äärioloissa. Esimerkiksi talvioloissa tuntuu olevan parempi vaihtoehto laittaa tavarat reppuun kuin esimerkiksi tavaratelineelle.


    • Oivallinen

      Käytännössä noilla asioilla ei ole mitään vaikutusta, et niitä edes huomaa.
      Tarkkojen mittausten avulla ne ehkä voidaan todeta.
      Voisin jopa kuvitella että mitä kevyempi pyörä, sitä vaikeampi sitä on hallita
      Punaisiin valoihin pysähtyessäni istun satulassa jalat polkimilla
      ja liikuttelen ohjaustankoa hitaasti edestakaisin ja pysyn pystyssä.
      Pyöräni on Oiva. Enpä nää sitä koskaan tehtävän sinkuloilla ja muilla rinkuloilla.

      • Heh heh

        Et ole koskaan ajanut kelvollisella polkupyörällä.



      • Heh heh kirjoitti:

        Et ole koskaan ajanut kelvollisella polkupyörällä.

        Oiva on varmaankin kelpo pyörä kyseisen pyörätyypin käyttäjille. Itse en ole ajanut Oivalla, mutta on varmaan käyttökelpoinen pyörä.


      • Joo, siis ei
        a.s kirjoitti:

        Oiva on varmaankin kelpo pyörä kyseisen pyörätyypin käyttäjille. Itse en ole ajanut Oivalla, mutta on varmaan käyttökelpoinen pyörä.

        Itse en ihan äkkiä keksi käyttöä Oivan tapaiselle raskaalle ja ergonomisesti heikohkolle pyörälle.


      • Joo, siis ei kirjoitti:

        Itse en ihan äkkiä keksi käyttöä Oivan tapaiselle raskaalle ja ergonomisesti heikohkolle pyörälle.

        Kauppakassi, baaripyörä… Sellaiseen käyttöön se sopii vanhan, kulahtaneen retkipyörän ohella.


      • Alkup. Maantiepyöräi
        blaah kirjoitti:

        Kauppakassi, baaripyörä… Sellaiseen käyttöön se sopii vanhan, kulahtaneen retkipyörän ohella.

        Konan Paddy Wagonia saa 2012 bullhorneilla. Se on paljon siistimpi baaripyöräksi!

        Helkama harmittaa. Heillä olisi (ainakin ollut) tietotaito tehdä vastaavia, mutta ovat täysin pudonneet kelkasta. Ainoa vahvuusalue on nykyään erikoispyörät mm. teollisuudelle.


      • Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

        Konan Paddy Wagonia saa 2012 bullhorneilla. Se on paljon siistimpi baaripyöräksi!

        Helkama harmittaa. Heillä olisi (ainakin ollut) tietotaito tehdä vastaavia, mutta ovat täysin pudonneet kelkasta. Ainoa vahvuusalue on nykyään erikoispyörät mm. teollisuudelle.

        ”Konan Paddy Wagonia saa 2012 bullhorneilla. Se on paljon siistimpi baaripyöräksi!”

        Turhan arvokas tässä omaisuusrikollisten paratiisissa. Joku kulahtanut, varhainen Paddy Wagon voi kyllä käydä.


    • b25

      Muistaako tässä viestiketjussa kukaan, että alun perin kysyttiin kokemuksia Helkama 101i pyörästä.

      • b25

        Ja minua myös kiinnostaisi kokemuksia, vaikka viestiketjun aloittelijalta, kun kevät on jo tullut. Kannattaako ostaa?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta

      Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama
      Maailman menoa
      90
      7502
    2. Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?

      Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä
      Maailman menoa
      121
      6237
    3. Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille

      Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve
      Maailman menoa
      160
      4357
    4. Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa

      asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu
      Maailman menoa
      230
      2990
    5. Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta
      Maailman menoa
      91
      2608
    6. Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut

      Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh
      Maailman menoa
      18
      1818
    7. Tunnustusten lauantai

      Mitä haluat sanoa kaivatullesi?
      Ikävä
      111
      1348
    8. Yhteydenotto

      Tiedätkö tai ymmärrätkö syyn, miksi kaivattusi ei ota sinuun yhteyttä? Mikä se syy on?
      Ikävä
      165
      1334
    9. Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontohommista?

      Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille? Tätä ei tv:ssä: Susanna Laine paljastaa, mikä yksi asia hermostuttaa Farmi-kuvauk
      Tv-sarjat
      21
      741
    10. "Suomen Gossip Girl" Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen

      Onnea, Jannica! Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen ja 30 000 euroa. Nordberg kutsuu itseään Suomen Gossip Girliksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      676
    Aihe