MISTÄ ISOPURJEEN RULLASYSTEEMI?????

Minkä takia viitsit valehdella? Iso ei tule alas myötätuulessa edes Harkenin kuulalaakeroiduilla ratsastajilla. Kokeiltu on.

(Tai siis 1-2 m/s myötäisessä saattaa tulla. Siitä ei ole kokemusta.)

Hakro kirjoitti:

Minkä takia viitsit valehdella? Iso ei tule alas myötätuulessa edes Harkenin kuulalaakeroiduilla ratsastajilla. Kokeiltu on.

(Tai siis 1-2 m/s myötäisessä saattaa tulla. Siitä ei ole kokemusta.)

Lue lisää

40 neliötä tulee ainakin 5 m/s myötäisessä alas, jos veneessä on tarpeeksi vauhtia. Keulapurjeen pitää olla täydessä vedossa ja iso skuutattuna keskelle. Purjeen saa alas takaliesmasta vetämällä. Kovemmassakin tuulessa onnistuu, mutta silloin pitää antaa myös moottorilla vauhtia.

Hassua kun niiiin monet heti tyrmäävät rullaison.ja vielä.se, että .luullaan puomille rullattavien systeemien olevan halvempia.

Järjestelmän järkevyys riippuu rikin tyypistä. Jos on osatakilainen vene, jota pää sääntöisesti purjehditaan isolla ja pienellä keulapurjeella, kannattaa tutkia rullapuomivaihtoehdot. Jos taas veneessä käytetään suuria keulapurjeita on rullamasto luultavassti parempi vaihtoehto. Syynä pelkästään se, että rulla maston on paljon helpompi käyttää. Puomin asennolla ei ole mitään merkitystää toisin kun rulla puomijärjestelmässä, joka on erittäin tarkka puomin asennosta.

Rullaisosta on lukuisia etuja yksin- ja perhepurjehtijalle. Erityisesti se madaltaa purjeiden nostokynnystä. Käsittelyn on niin helppoa. Kun purje rullataan sisään on vene satamakunnossa. Samoin reivaaminen ja reivin purku on vaivatonta. Isosta saa otettua kaiken irti koko ajan. Tärkeää on, että ison säätököydet on vedetty ruorimiehen välittömään läheisyyteen.

Rullaillen kirjoitti:

Hassua kun niiiin monet heti tyrmäävät rullaison.ja vielä.se, että .luullaan puomille rullattavien systeemien olevan halvempia.

Järjestelmän järkevyys riippuu rikin tyypistä. Jos on osatakilainen vene, jota pää sääntöisesti purjehditaan isolla ja pienellä keulapurjeella, kannattaa tutkia rullapuomivaihtoehdot. Jos taas veneessä käytetään suuria keulapurjeita on rullamasto luultavassti parempi vaihtoehto. Syynä pelkästään se, että rulla maston on paljon helpompi käyttää. Puomin asennolla ei ole mitään merkitystää toisin kun rulla puomijärjestelmässä, joka on erittäin tarkka puomin asennosta.

Rullaisosta on lukuisia etuja yksin- ja perhepurjehtijalle. Erityisesti se madaltaa purjeiden nostokynnystä. Käsittelyn on niin helppoa. Kun purje rullataan sisään on vene satamakunnossa. Samoin reivaaminen ja reivin purku on vaivatonta. Isosta saa otettua kaiken irti koko ajan. Tärkeää on, että ison säätököydet on vedetty ruorimiehen välittömään läheisyyteen.

Lue lisää

ja sitko ne rullat jumittaa on hemmetin hauskaa, ei välttämättä edes pääse rantaan.

Putosin kärryiltä. Mutta jos takoitat maston sisään rullattavaa isoa, niin pytylatat toimii hyvin ja purjeesta saa erinomaisen muotoisen. Rullapuomilliseeen saa perinteiset horisontaaliset latat. Pelkkää tietämättömyyttä täsmä epäluullo.

Rullaillen kirjoitti:

Putosin kärryiltä. Mutta jos takoitat maston sisään rullattavaa isoa, niin pytylatat toimii hyvin ja purjeesta saa erinomaisen muotoisen. Rullapuomilliseeen saa perinteiset horisontaaliset latat. Pelkkää tietämättömyyttä täsmä epäluullo.

Lue lisää

Pystylata sotkevat virtuakuset pahasti ja purje jarruttaa. Kuvittele lentokoneen siipi ja siihen ilmavirtaan poikittain kouhumia.

Rullaillen kirjoitti:

Putosin kärryiltä. Mutta jos takoitat maston sisään rullattavaa isoa, niin pytylatat toimii hyvin ja purjeesta saa erinomaisen muotoisen. Rullapuomilliseeen saa perinteiset horisontaaliset latat. Pelkkää tietämättömyyttä täsmä epäluullo.

Lue lisää

Tarkoitin maston sisään rullausta, lipsahti typo vahingossa. Aina näköjään kannattaa päivättä tietojaan eikä luulla tietävänsä.

Seuraavassa linkissä on on hyvä esitys miten homma toimii eri vaihtoehdoilla
http://ukhalsey.com/sails/rollerMain/index.asp

Jopa on kehitelty airbatten eili ilmalatat
http://ukhalsey.com/sails/rollerMain/airBattens.asp

r33333 kirjoitti:

Pystylata sotkevat virtuakuset pahasti ja purje jarruttaa. Kuvittele lentokoneen siipi ja siihen ilmavirtaan poikittain kouhumia.

Lentokoneen siivessä niitä jättöreunassa olevia poikittaisia epäjatkuvuuksia kutsutaan siivekkeiksi, laipoiksi, tai laskusiivekkeiksi.

Ne pystylatat on tietenkin myös jättöreunassa.
Rullamasto on hyödyllinen varuste yli 300 neliömetrin isossa yksinpurjehdukseen saaristossa / rannikolla.

20+9 kirjoitti:

Tarkoitin maston sisään rullausta, lipsahti typo vahingossa. Aina näköjään kannattaa päivättä tietojaan eikä luulla tietävänsä.

Seuraavassa linkissä on on hyvä esitys miten homma toimii eri vaihtoehdoilla
http://ukhalsey.com/sails/rollerMain/index.asp

Jopa on kehitelty airbatten eili ilmalatat
http://ukhalsey.com/sails/rollerMain/airBattens.asp

Lue lisää

Kuinka toimivia nuo puomirullat ovat ? Jotenkin mastoon rullattavat isot ovat aina tuntuneet vastenmielisiltä purjeen muodon, maston lisäpainon ja (ymmärtääkseni) huonomman maston trimmattavuuden vuoksi. Sen sijaan tuollainen puomirulla voisi eläkepäivinä tulla kyseeseen. Superjahdeissahan niitä käytetään paljonkin. Tuossa linkissäkin todetaan: " Furling booms offer a huge safety benefit over any in-mast furling sail, in that if the furling system jams or fails, you can always drop the sail to the deck and get it down. If an in-mast furler jams, you are stuck with some portion of the sail flapping in the wind."

rullaatirullaa kirjoitti:

Lentokoneen siivessä niitä jättöreunassa olevia poikittaisia epäjatkuvuuksia kutsutaan siivekkeiksi, laipoiksi, tai laskusiivekkeiksi.

Ne pystylatat on tietenkin myös jättöreunassa.
Rullamasto on hyödyllinen varuste yli 300 neliömetrin isossa yksinpurjehdukseen saaristossa / rannikolla.

Lue lisää

Ihan hitusen taitaa olla oppimista aerodynamiikasta, jos pystylattoja vertaa lentokoneen laippoihin. Tai sitten en ymmärtänyt vitsiä.

Ei aivan mennyt jakeluun yksinpurjehdus saaristossa yli 300 neliön isollakaan...

Rullaalllalleii kirjoitti:

Kuinka toimivia nuo puomirullat ovat ? Jotenkin mastoon rullattavat isot ovat aina tuntuneet vastenmielisiltä purjeen muodon, maston lisäpainon ja (ymmärtääkseni) huonomman maston trimmattavuuden vuoksi. Sen sijaan tuollainen puomirulla voisi eläkepäivinä tulla kyseeseen. Superjahdeissahan niitä käytetään paljonkin. Tuossa linkissäkin todetaan: " Furling booms offer a huge safety benefit over any in-mast furling sail, in that if the furling system jams or fails, you can always drop the sail to the deck and get it down. If an in-mast furler jams, you are stuck with some portion of the sail flapping in the wind."

Lue lisää

Jumiutumistilanteessa voi päästää rulla(masto)isosta skuuttikulman täysin löysälle ja käsin kuroa/rullata purjeen pystysuunnassa mastoon kiinni (ja sitoa kiinni hyvin). Rullamastossa on omat heikkoutensa, mutta sitten pitää vaan miettiä/harjoitella hätätoimet, kuten kai kaikissa mastotyypeissä.

Kaxyx kirjoitti:

Jumiutumistilanteessa voi päästää rulla(masto)isosta skuuttikulman täysin löysälle ja käsin kuroa/rullata purjeen pystysuunnassa mastoon kiinni (ja sitoa kiinni hyvin). Rullamastossa on omat heikkoutensa, mutta sitten pitää vaan miettiä/harjoitella hätätoimet, kuten kai kaikissa mastotyypeissä.

Lue lisää

Teoriassa tuo voisi onnistua, mutta käytännössä kovassa tuulessa veikkaan, että purje menee rintsikoille maston ympärille, kuten pallopurje keulastaagin ympärille. Sen jälkeen ollaan vielä suuremmissa vaikeuksissa.

6+8 kirjoitti:

Teoriassa tuo voisi onnistua, mutta käytännössä kovassa tuulessa veikkaan, että purje menee rintsikoille maston ympärille, kuten pallopurje keulastaagin ympärille. Sen jälkeen ollaan vielä suuremmissa vaikeuksissa.

Lue lisää

Kuis se nyt rintsikoille menee, jos ajetaan vastatuuleen, niin kuin yleensä tehdään, kun isopurjeen kanssa operoidaan (nostossa/laskussa)?

UltraBras kirjoitti:

Kuis se nyt rintsikoille menee, jos ajetaan vastatuuleen, niin kuin yleensä tehdään, kun isopurjeen kanssa operoidaan (nostossa/laskussa)?

Jos ei maston ympärille mene rintsikoille, niin mitä ilmeisimmin aukeaa yläosasta tuulipussiksi. Mahtaako mitenkään onnistua Kaxyxin ehdottama rullaaminen kovemmassa kelissä?

ai jaa kirjoitti:

Ihan hitusen taitaa olla oppimista aerodynamiikasta, jos pystylattoja vertaa lentokoneen laippoihin. Tai sitten en ymmärtänyt vitsiä.

Ei aivan mennyt jakeluun yksinpurjehdus saaristossa yli 300 neliön isollakaan...

Lue lisää

Rajakerros on jättöreunassa aina paksu, ja lattojen aiheuttama häiriö on sen rajakerroksen sisällä. Ei siis haittaa.
Isoin haitta on se masto siinä purjeen edessä. Se rikkoo virtaukset laajalla alueella, jopa koko purjeen jänteellä sen yläosissa, eli virtaus ei suojanpuolella edes missään vaiheessa ole kiinni purjeessa. Näin varsinkin normaalia suuremmalla profiililla olevassa rullamastossa jos ahvenselkääkään ei ole, kun joku toope välttää niitä pystylattoja. Niiden välttäminen on se pahin mahdollinen virhe aerodynaamiselta kannalta.

Oletko muuten tietoinen, että sisäkäyttöön tarkoitetuissa lennokeissa käytetään poikittaisia häiriöntuottajia siiven etuyläreunassa, jotta rajakerros saadaan turbulentiksi, ja siten sakkauskulma kasvaa huomattavasti. Isoissa nopeissa koneissa tätä ei tarvita kun reunolsin luku on tarpeeksi suuri muutenkin.
go google vortex generators

rullaatirullaa kirjoitti:

Rajakerros on jättöreunassa aina paksu, ja lattojen aiheuttama häiriö on sen rajakerroksen sisällä. Ei siis haittaa.
Isoin haitta on se masto siinä purjeen edessä. Se rikkoo virtaukset laajalla alueella, jopa koko purjeen jänteellä sen yläosissa, eli virtaus ei suojanpuolella edes missään vaiheessa ole kiinni purjeessa. Näin varsinkin normaalia suuremmalla profiililla olevassa rullamastossa jos ahvenselkääkään ei ole, kun joku toope välttää niitä pystylattoja. Niiden välttäminen on se pahin mahdollinen virhe aerodynaamiselta kannalta.

Oletko muuten tietoinen, että sisäkäyttöön tarkoitetuissa lennokeissa käytetään poikittaisia häiriöntuottajia siiven etuyläreunassa, jotta rajakerros saadaan turbulentiksi, ja siten sakkauskulma kasvaa huomattavasti. Isoissa nopeissa koneissa tätä ei tarvita kun reunolsin luku on tarpeeksi suuri muutenkin.
go google vortex generators

Lue lisää

No nythän puhut asiaa, eikä umpisoopaa kuten aikaisemmin laipoista. Rullalankaa ja hienoa hiekkaa on tullut liimailtua lennokin siiven johtoreunaan ja uskottu sen auttavan. Sen auttamisen mittaaminen kun lennokeilla on kovin vaikeaa. Ideahan on tuottaa mahdollisimman pieni häiriö ja siten mahdollisimman ohut turbulenttinen rajakerros ja lähes laminaarisen virtauksen pysyminen pidemmälle siiven jänteellä ennen ison pyörteen syntymistä.

ai jaa kirjoitti:

No nythän puhut asiaa, eikä umpisoopaa kuten aikaisemmin laipoista. Rullalankaa ja hienoa hiekkaa on tullut liimailtua lennokin siiven johtoreunaan ja uskottu sen auttavan. Sen auttamisen mittaaminen kun lennokeilla on kovin vaikeaa. Ideahan on tuottaa mahdollisimman pieni häiriö ja siten mahdollisimman ohut turbulenttinen rajakerros ja lähes laminaarisen virtauksen pysyminen pidemmälle siiven jänteellä ennen ison pyörteen syntymistä.

Lue lisää

" eikä umpisoopaa kuten aikaisemmin laipoista. "
En ole puhunut mitään soopaa lentokoneen laipoista, vaan täyttä asiaa siitäkin.

" Ihan hitusen taitaa olla oppimista aerodynamiikasta, jos pystylattoja vertaa lentokoneen laippoihin. "
Katso nyt edes kuka niitä käski vertaamaan, vaikkei siinä mielestäni paljon järkeä ollutkaan.
Vai joko unohdit että kirjoitustasi ennen luki näin r33333 tuotoksena :
" Pystylata sotkevat virtuakuset pahasti ja purje jarruttaa. Kuvittele lentokoneen siipi ja siihen ilmavirtaan poikittain kouhumia. "
Johon siis vastasin vaaditulla tavalla kuvittelemalla ja asia pohjaisesti.

Rullaalllalleii kirjoitti:

Kuinka toimivia nuo puomirullat ovat ? Jotenkin mastoon rullattavat isot ovat aina tuntuneet vastenmielisiltä purjeen muodon, maston lisäpainon ja (ymmärtääkseni) huonomman maston trimmattavuuden vuoksi. Sen sijaan tuollainen puomirulla voisi eläkepäivinä tulla kyseeseen. Superjahdeissahan niitä käytetään paljonkin. Tuossa linkissäkin todetaan: " Furling booms offer a huge safety benefit over any in-mast furling sail, in that if the furling system jams or fails, you can always drop the sail to the deck and get it down. If an in-mast furler jams, you are stuck with some portion of the sail flapping in the wind."

Lue lisää

Itseäkin kiinnostaisi tietää lisää rullapuomista. Missä hintaluokassa mahtaisi olla ~40m² purjeeseen? Saisiko asennettua niin, ettei koko rikiä joudu uusimaan, vain puomin? Harvinainen näky vielä ainakin meidän vesillä, mutta kiinnostava vaihtoehto.

rullaatirullaa kirjoitti:

Lentokoneen siivessä niitä jättöreunassa olevia poikittaisia epäjatkuvuuksia kutsutaan siivekkeiksi, laipoiksi, tai laskusiivekkeiksi.

Ne pystylatat on tietenkin myös jättöreunassa.
Rullamasto on hyödyllinen varuste yli 300 neliömetrin isossa yksinpurjehdukseen saaristossa / rannikolla.

Lue lisää

"Rullamasto on hyödyllinen varuste yli 300 neliömetrin isossa yksinpurjehdukseen saaristossa / rannikolla. "

Just ja 300m2 isolla varustetun veneen varusteet ovat erittäin järkeviä pikku 35 jalkaiseen purteen.

rullaatirullaa kirjoitti:

" eikä umpisoopaa kuten aikaisemmin laipoista. "
En ole puhunut mitään soopaa lentokoneen laipoista, vaan täyttä asiaa siitäkin.

" Ihan hitusen taitaa olla oppimista aerodynamiikasta, jos pystylattoja vertaa lentokoneen laippoihin. "
Katso nyt edes kuka niitä käski vertaamaan, vaikkei siinä mielestäni paljon järkeä ollutkaan.
Vai joko unohdit että kirjoitustasi ennen luki näin r33333 tuotoksena :
" Pystylata sotkevat virtuakuset pahasti ja purje jarruttaa. Kuvittele lentokoneen siipi ja siihen ilmavirtaan poikittain kouhumia. "
Johon siis vastasin vaaditulla tavalla kuvittelemalla ja asia pohjaisesti.

Lue lisää

Jos vastaat umpityperään väitteeseen umpisoopalla, siitä ei tule asiaa. Kaikesta päättäen ymmärrät asiaa niin paljon enemmän, ettet asiana sotke pystylattojen merkitystä laippojen funktioon.

6+8 kirjoitti:

Jos ei maston ympärille mene rintsikoille, niin mitä ilmeisimmin aukeaa yläosasta tuulipussiksi. Mahtaako mitenkään onnistua Kaxyxin ehdottama rullaaminen kovemmassa kelissä?

Lue lisää

Miten onnistuisi jos takaliesmasta lähtisi rullaamaan vastaan, kait siihen saisi jotenkin vaikka veivin kiinnitettyä ja vastarullausta kehitykseen.

ai jaa kirjoitti:

Jos vastaat umpityperään väitteeseen umpisoopalla, siitä ei tule asiaa. Kaikesta päättäen ymmärrät asiaa niin paljon enemmän, ettet asiana sotke pystylattojen merkitystä laippojen funktioon.

Lue lisää

Jos luulet asiaa umpisoopaksi, ei se ole minun ongelmani, vaan ihan omasi.

Oikeasti, tuo rullapuomi on paljon käytännöllisemmän oloinen kuin rullamasto. Latat saa olla oikein päin, reivaus helppoa (vaatiiko kuitenkin jonkun "puomiliikin" kiristimen reivatussa asennossa?). En näe tuossa myöskään mitään purjehduksillisia heikennyksiä verrattuna normi-isopurjeeseen.

En tiedä, onko rullamasto huono, mutta onhan se huonompi kuin rullapuomi. Oletetaan, että purjehduksellisesti optimaalinen on normaali isopurje, ilman rullia suuntaan jos toiseen. Rullapuomi ei tee tähän suhteessa mitään myönnnytyksiä purjehduksellisesti, rullamasto sen sijaan tekee, alkaen pystylatoista.

Kuinka muuten mastoon osittain rullatun ison muoto muuten toimii, vrt. osittain sisään rullattu genoa? Onko hyvä, vai parempi?

Suomessa on varsin kevyet tuulet joten kaikki purjepinta-ala mikä on viritettävissä on vain hyvästä.mutta meillä on se yllättävä piirrre että sää voi kehittyä nopeasti suuntaan tai toiseen.

Nopeasti kelin mukaan säätyäv reivaus vinssillä kiehtoo. Jos tuntuu että otan isoa sisään yhden kierroksen niin tälläinen yksinpurjehtiaja on tapauksessani potentiaalinen asiakas.

Toinen asia oli videon esittämä varsin vaivaton tapa suojata purje säilytyksen ajaksi. Kun saapuu vesiltä ja vaikka veneesä on autopilotti on purjeeen viikkaus puomipussin sisään tuttu juttu josta haluaisi päästä eroon. Ongelma ei koske miehistön kanssa purjehtivia.

Menipä pahasti uskomusten puolelle. Laittaisihan moni siipiprofiilinkin menemään terävä reuna edellä, kun se silmään näyttää luonnikkaalta.

Mikä ahvenselässä on huonoa perheveneessä? Ainakaan se ei mitenkään huononna purjeen muotoa, ei sitä käytettäisi kilpaveneissä, jos niin olisi. Nykyäänhän mennään usein "fat head"-purjeisiin, vaikka sen tuoma pinta-ala on mittasäännöissä mukana. Tuulikin on siellä ylhäällä, ylempänä purjeesta on enemmän hyötyä. Ja jos taas ajatellaan, ettei purjeesta tarvitse perheveneessä olla hyötyä, niin mihin se johtaa?

Purje on ahvenselän kanssa selvästi paremman muotoinen kuin ilman sitä.
Varsinkin silloin, kun kyseinen purje sijaitsee mastion tuottamien pyörteiden takana. Muutenhan tuo pätee vaan kevyessä tuulessa, jolloin koko käyttökelpoinen vakavuus ei ole käytössä, sillä elliptinen nostovoiman jakauma on niissä oloissa edullisin.

Kevyessä kelissä on suurta haittaa, kun purjeala on liian alhaalla, ja kovemmassa luovissakin on pienempi ala korkeammalla usein parempi kuin paljon alaa matalalla.

BigBra kirjoitti:

En tiedä, onko rullamasto huono, mutta onhan se huonompi kuin rullapuomi. Oletetaan, että purjehduksellisesti optimaalinen on normaali isopurje, ilman rullia suuntaan jos toiseen. Rullapuomi ei tee tähän suhteessa mitään myönnnytyksiä purjehduksellisesti, rullamasto sen sijaan tekee, alkaen pystylatoista.

Kuinka muuten mastoon osittain rullatun ison muoto muuten toimii, vrt. osittain sisään rullattu genoa? Onko hyvä, vai parempi?

Lue lisää

Rullapuomissa se huono puoli, että purjeeseen ei voi tehdä hyvää "pussia". Kun rullapuomille rullaa, jää purjeeseen vekkejä.
Rullamastossa taas purje rullautuu luonnollisesti oikein. Tästä syystä rullamasto huomattavasti parempi.

Perhepurjehtija ei tartte lattoja. Rullamastopurjeessa ei ole edes ahvenselkää, miksi lattoja ei tartte.

jopa oli mutua kirjoitti:

Menipä pahasti uskomusten puolelle. Laittaisihan moni siipiprofiilinkin menemään terävä reuna edellä, kun se silmään näyttää luonnikkaalta.

Mikä ahvenselässä on huonoa perheveneessä? Ainakaan se ei mitenkään huononna purjeen muotoa, ei sitä käytettäisi kilpaveneissä, jos niin olisi. Nykyäänhän mennään usein "fat head"-purjeisiin, vaikka sen tuoma pinta-ala on mittasäännöissä mukana. Tuulikin on siellä ylhäällä, ylempänä purjeesta on enemmän hyötyä. Ja jos taas ajatellaan, ettei purjeesta tarvitse perheveneessä olla hyötyä, niin mihin se johtaa?

Lue lisää

Mutua vain:

Niin, jos tuulta on tarpeeksi, on hyötyä että purjeen pinta-ala matalammalla.
Kevyellä tuulella tietysti olis tarpeen saada lisää purjepinta-alaa, ja just sinne missä tuulta on eli ylös. On selvää että ahvenselkä lisää just purjeen tehoa heikommilla tuulilla.

Mutta kovalla tuulella on etua, että purjeen tehon painopiste on alempana. Kyllä varmaan ahvenselkä tekee purjeeseen lisää tehollista "siipipinta-alaa" siellä yläosissa tehokkaammin, kuin että sitä ei olisi.

Toisaalta nykyveneissä on tarpeeksi suuret purjeet jo muutenkin, että onko ahvenselällä oikeasti merkitystä, tarttee se kokea sitten kun ahvenselättämään veneeseen pääsee.

11 kirjoitti:

Suomessa on varsin kevyet tuulet joten kaikki purjepinta-ala mikä on viritettävissä on vain hyvästä.mutta meillä on se yllättävä piirrre että sää voi kehittyä nopeasti suuntaan tai toiseen.

Nopeasti kelin mukaan säätyäv reivaus vinssillä kiehtoo. Jos tuntuu että otan isoa sisään yhden kierroksen niin tälläinen yksinpurjehtiaja on tapauksessani potentiaalinen asiakas.

Toinen asia oli videon esittämä varsin vaivaton tapa suojata purje säilytyksen ajaksi. Kun saapuu vesiltä ja vaikka veneesä on autopilotti on purjeeen viikkaus puomipussin sisään tuttu juttu josta haluaisi päästä eroon. Ongelma ei koske miehistön kanssa purjehtivia.

Lue lisää

"Toinen asia oli videon esittämä varsin vaivaton tapa suojata purje säilytyksen ajaksi. Kun saapuu vesiltä ja vaikka veneesä on autopilotti on purjeeen viikkaus puomipussin sisään tuttu juttu josta haluaisi päästä eroon. Ongelma ei koske miehistön kanssa purjehtivia. "

Mielummin sitä yksin viikkaa purjeita kuin jauhaa vaikka naapurin kanssa skeidaa.

Vasen pakki kirjoitti:

Rullapuomissa se huono puoli, että purjeeseen ei voi tehdä hyvää "pussia". Kun rullapuomille rullaa, jää purjeeseen vekkejä.
Rullamastossa taas purje rullautuu luonnollisesti oikein. Tästä syystä rullamasto huomattavasti parempi.

Perhepurjehtija ei tartte lattoja. Rullamastopurjeessa ei ole edes ahvenselkää, miksi lattoja ei tartte.

Lue lisää

Kun kuperaa pintaa laittaa rullalle, on sinällään aivan sama kummasta reunasta rullaa, yhtä huono siitä tulee. Korjaavana toimenpiteenä on vain leikata purje alunperin latteaksi, täytteitä ei siihen rullaan mahdu. Rullapuomilla on paremmin mahdollista muotoilla sydäntä, jonka ympärille purje kiertyy. Ongelmat ovat kuitenkin paljolti samat kuin aikanaan rullareiveissä. Latoista on purjeelle oleellista hyötyä, vaikka ahvenselkääkään ei olisi. Miksi perhepurjehtija ei tarvitsisi lattoja?

aero 101 kirjoitti:

Purje on ahvenselän kanssa selvästi paremman muotoinen kuin ilman sitä.
Varsinkin silloin, kun kyseinen purje sijaitsee mastion tuottamien pyörteiden takana. Muutenhan tuo pätee vaan kevyessä tuulessa, jolloin koko käyttökelpoinen vakavuus ei ole käytössä, sillä elliptinen nostovoiman jakauma on niissä oloissa edullisin.

Kevyessä kelissä on suurta haittaa, kun purjeala on liian alhaalla, ja kovemmassa luovissakin on pienempi ala korkeammalla usein parempi kuin paljon alaa matalalla.

Lue lisää

Joo, pitää antaa jossaki tasotusta :)

`ÄÖÖÖ"" kirjoitti:

"Toinen asia oli videon esittämä varsin vaivaton tapa suojata purje säilytyksen ajaksi. Kun saapuu vesiltä ja vaikka veneesä on autopilotti on purjeeen viikkaus puomipussin sisään tuttu juttu josta haluaisi päästä eroon. Ongelma ei koske miehistön kanssa purjehtivia. "

Mielummin sitä yksin viikkaa purjeita kuin jauhaa vaikka naapurin kanssa skeidaa.

Lue lisää

Jotku on niin väärin päin kääntynyttä katkeraa porukkaa, erakkoja.

väärä pakki kirjoitti:

Kun kuperaa pintaa laittaa rullalle, on sinällään aivan sama kummasta reunasta rullaa, yhtä huono siitä tulee. Korjaavana toimenpiteenä on vain leikata purje alunperin latteaksi, täytteitä ei siihen rullaan mahdu. Rullapuomilla on paremmin mahdollista muotoilla sydäntä, jonka ympärille purje kiertyy. Ongelmat ovat kuitenkin paljolti samat kuin aikanaan rullareiveissä. Latoista on purjeelle oleellista hyötyä, vaikka ahvenselkääkään ei olisi. Miksi perhepurjehtija ei tarvitsisi lattoja?

Lue lisää

Ei niitä lattoja tartte rullamastopurjeeseen laittaa. Haitoilla vain olis. Kun ei ole ahvenselkääkään. Miksi lattoja pitäis olla jos ei ole ahvenselkää?

laps elli kirjoitti:

Jotku on niin väärin päin kääntynyttä katkeraa porukkaa, erakkoja.

Ei vaan ei ole mitään yhteistä jutskaa jonkun rullaveneiljän kanssa jos omistaa oikean purjeveneen, eikä mitään kesämökkiä rullapurjeilla. Se olisi tämmöistä samanalsita skeidan vääntöä kuten täällä, joten parempi olla hiljaa ja pitää mielipiteet omanaan.

vasta pallo kirjoitti:

Ei niitä lattoja tartte rullamastopurjeeseen laittaa. Haitoilla vain olis. Kun ei ole ahvenselkääkään. Miksi lattoja pitäis olla jos ei ole ahvenselkää?

Ahvenselän merkitystä on jo selitetty toisaalla. Suoraakin takaliikkiä latat tukevat erittäin hyödyllisesti. Siksi niitä asennetaan myös keulapurjeisiin.

pöllö pallo kirjoitti:

Ahvenselän merkitystä on jo selitetty toisaalla. Suoraakin takaliikkiä latat tukevat erittäin hyödyllisesti. Siksi niitä asennetaan myös keulapurjeisiin.

Ahaa, no sittenhän ne on hyödyksi! Ja jos ei rullausta haittaa niin mikäs siinä sitten, hyvä jos ne on.

+åöööl222 kirjoitti:

Ei vaan ei ole mitään yhteistä jutskaa jonkun rullaveneiljän kanssa jos omistaa oikean purjeveneen, eikä mitään kesämökkiä rullapurjeilla. Se olisi tämmöistä samanalsita skeidan vääntöä kuten täällä, joten parempi olla hiljaa ja pitää mielipiteet omanaan.

Lue lisää

Hyvä, vesillä tilaa riittää ! :)

+åöööl222 kirjoitti:

Ei vaan ei ole mitään yhteistä jutskaa jonkun rullaveneiljän kanssa jos omistaa oikean purjeveneen, eikä mitään kesämökkiä rullapurjeilla. Se olisi tämmöistä samanalsita skeidan vääntöä kuten täällä, joten parempi olla hiljaa ja pitää mielipiteet omanaan.

Lue lisää

Ei minua haitttaa jos kisassa jää pokalitta niitä on jo ihan riittävästi. Tärkeintä on olla mukana ja luoda fiilistä. Varmaan Suursaaressakin toissakesänä olisi rullamastolla tai -puomilla ollut ihan kivoilla sijoituksilla.

29 kirjoitti:

Ei minua haitttaa jos kisassa jää pokalitta niitä on jo ihan riittävästi. Tärkeintä on olla mukana ja luoda fiilistä. Varmaan Suursaaressakin toissakesänä olisi rullamastolla tai -puomilla ollut ihan kivoilla sijoituksilla.

Lue lisää

Semmottossi ne miittalukuskabat ovat, sosiaalisia tapahtumia, facebookin korvikkeitta, eikä mitään oikeita purjehduskilpailuja.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

=Ö::: kirjoitti:

Semmottossi ne miittalukuskabat ovat, sosiaalisia tapahtumia, facebookin korvikkeitta, eikä mitään oikeita purjehduskilpailuja.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Lue lisää

Sanoo jäbä, jolla ei ole oikeutta osallistua minkäänlaiseen skabaan. Todellinen asiantuntija siis.

"Suosittelen perhepurjehtijalle ja ns. laiskalle purjehtijalle. "

Ja rullapurjeiden takia ollaan sitten kryssilegin jälkeen tuntitolkulla myöhemmin rannassa verrattuna ilman rullaa purjehtivaan vastaavaan veneseen. Sopii joo hemmetin hyvin perhe ja laiskoille purjehtijoille.

Tässäkin keskustelussa on mukana ilmeisesti vain muutama jolla on oikeasti kokemusta rullaisosta. Muut ovat asiantuntijoita, jotka tietävät kaikesta kaiken. Itselläni on ollut rullaiso nyt 5 vuotta. Veneessäni on purjeisiin panostettu ja myös iso on laadukas ja hyvän muotoinen. Ahvenselkää on hieman, ehkä hieman vähemmän kuin normaalissa perus cruisinpurjeesa. Purje toimii sekä täysin auki että reivattuna erinomaisesti. Reivatessa tosiin joutuu puomiliikin kiristämää uudestaan, koska purje kiristyy rullalla kun sen skuuttaa tiukalle.

Kokemukseni perusteella väitän, että jos Suomen saaristossa 2 samanlaista venettä lähtee satamasta normi päivälegille, on rullapurjeella varustettu ensin satamassa. Tämä johtuu pelkästään siitä, että ison käsittely on niin paljon nopeampaa, erityisesti nostaminen. Rullaisolla varustettu vene purjehtii jo purjeet hyvin vedossa kun nostettavaa isoa vielä vedetään ylös.

Mutta, rullaiso ei sovi kaikkiin veneisiin. Jos veneessä on korkea ja eritysesti vanhanaikainen osatakila, jossa on korkea vapaa toppi, ei rullapurje toimi. Useimmissa nykyveneissä ei mastoa juurikaan pysty trimmaamaan ja tällöin on yhdentekevää onko rullaiso vai ei. Varsinkin jos vene on suunniteltu siten, että käytetään rullapurjeita.

Rullaillen kirjoitti:

Tässäkin keskustelussa on mukana ilmeisesti vain muutama jolla on oikeasti kokemusta rullaisosta. Muut ovat asiantuntijoita, jotka tietävät kaikesta kaiken. Itselläni on ollut rullaiso nyt 5 vuotta. Veneessäni on purjeisiin panostettu ja myös iso on laadukas ja hyvän muotoinen. Ahvenselkää on hieman, ehkä hieman vähemmän kuin normaalissa perus cruisinpurjeesa. Purje toimii sekä täysin auki että reivattuna erinomaisesti. Reivatessa tosiin joutuu puomiliikin kiristämää uudestaan, koska purje kiristyy rullalla kun sen skuuttaa tiukalle.

Kokemukseni perusteella väitän, että jos Suomen saaristossa 2 samanlaista venettä lähtee satamasta normi päivälegille, on rullapurjeella varustettu ensin satamassa. Tämä johtuu pelkästään siitä, että ison käsittely on niin paljon nopeampaa, erityisesti nostaminen. Rullaisolla varustettu vene purjehtii jo purjeet hyvin vedossa kun nostettavaa isoa vielä vedetään ylös.

Mutta, rullaiso ei sovi kaikkiin veneisiin. Jos veneessä on korkea ja eritysesti vanhanaikainen osatakila, jossa on korkea vapaa toppi, ei rullapurje toimi. Useimmissa nykyveneissä ei mastoa juurikaan pysty trimmaamaan ja tällöin on yhdentekevää onko rullaiso vai ei. Varsinkin jos vene on suunniteltu siten, että käytetään rullapurjeita.

Lue lisää

No minulla on oikeasti kokemusta rullaisosta. Ei tosin omassa veneessä, mutta yhdessä kuljettu matkoja kahdenkin veneen kanssa, joihin on jälkiasennettu rullaiso. Vieläpä niin, että kokemuksia on ennen ja jälkeen rullaksi vaihdon. Pystyykö joku laittamaan vertailua paremmaksi? Molemmat veneet ovat omaani isompia ja ennen ne aina odottelivat kohteessa meitä, eivät enää. Isompi niistä saattaa edelleen päästä samaan aikaan perille, kun ollaan ainakin keskituulissa. Sillä onkin 10 jalkaa enemmän vesilinjaa.

Ison rullaus ulos sujuu ehkä 20 s nopeammin kuin meillä nosto ja sen etumatkan tavoittamiseen ei kovin montaa minuuttia mene. Satamassa minulta kuluu sitten varmaan viisi minuuttia enemmän ison viikkaamiseen puomille ja puomipeitteen virittelyyn. Sen teen aina yksin, vaikka mistään turhan pienestä isosta ei ole kyse, puomiliikkiä on kuutisen metriä. Kyllä sen ajan voi käyttää vaikka naapurin kanssa jutusteluun, vaikka naapurilla olisikin rullaiso.

vertailufaktaa kirjoitti:

No minulla on oikeasti kokemusta rullaisosta. Ei tosin omassa veneessä, mutta yhdessä kuljettu matkoja kahdenkin veneen kanssa, joihin on jälkiasennettu rullaiso. Vieläpä niin, että kokemuksia on ennen ja jälkeen rullaksi vaihdon. Pystyykö joku laittamaan vertailua paremmaksi? Molemmat veneet ovat omaani isompia ja ennen ne aina odottelivat kohteessa meitä, eivät enää. Isompi niistä saattaa edelleen päästä samaan aikaan perille, kun ollaan ainakin keskituulissa. Sillä onkin 10 jalkaa enemmän vesilinjaa.

Ison rullaus ulos sujuu ehkä 20 s nopeammin kuin meillä nosto ja sen etumatkan tavoittamiseen ei kovin montaa minuuttia mene. Satamassa minulta kuluu sitten varmaan viisi minuuttia enemmän ison viikkaamiseen puomille ja puomipeitteen virittelyyn. Sen teen aina yksin, vaikka mistään turhan pienestä isosta ei ole kyse, puomiliikkiä on kuutisen metriä. Kyllä sen ajan voi käyttää vaikka naapurin kanssa jutusteluun, vaikka naapurilla olisikin rullaiso.

Lue lisää

Vaikea ottaa mitään kantaa kun ei tiedä minkätyyppisistä veneistä on kyse. Kaikkiin veneisiin rullaiso ei sovi ja sitten vielä jos ostetaan halvin ja littein purje ilman lattoja. Erityisesti jos vene on sellainen, että sitä purjehditaan pääsääntöisesti isolla.

Ison käsittelystä sen verran, että rullaison saa useinmiten auki kääntämättä venettä tuuleen. Lähtiessä tulee jo katsottua, että tuolla vetäisen ison auki, silti voi vielä tuupata koneella hetken jos on tarvetta. Sama tultaessa satamaan. Pientä ennakointia ja ison saa rullattua sisään kääntämättä venettä tuuleen. Käsittelyssä puhutaan parhaimmillaan jopa mailin erosta. Tuleekin usein tehtyä niin, että veneen vauhti ei käytännössä putoa purjeiden käsittelyn yhteydessä. Mutta, tämähän on naurettavaa minuuttipeliä. Kaikkiin veneisiin ei kannata laittaa rullaisoa, sehän on tullut jo aikaisemmin todettua. On monia venetyyppejä, joissa rullaiso ei vaikuta purjehdusominaisuuksiin ja jopa parantaa suorituskykyä helpon käsiteltävyyden johdosta.

Rullaillen kirjoitti:

Vaikea ottaa mitään kantaa kun ei tiedä minkätyyppisistä veneistä on kyse. Kaikkiin veneisiin rullaiso ei sovi ja sitten vielä jos ostetaan halvin ja littein purje ilman lattoja. Erityisesti jos vene on sellainen, että sitä purjehditaan pääsääntöisesti isolla.

Ison käsittelystä sen verran, että rullaison saa useinmiten auki kääntämättä venettä tuuleen. Lähtiessä tulee jo katsottua, että tuolla vetäisen ison auki, silti voi vielä tuupata koneella hetken jos on tarvetta. Sama tultaessa satamaan. Pientä ennakointia ja ison saa rullattua sisään kääntämättä venettä tuuleen. Käsittelyssä puhutaan parhaimmillaan jopa mailin erosta. Tuleekin usein tehtyä niin, että veneen vauhti ei käytännössä putoa purjeiden käsittelyn yhteydessä. Mutta, tämähän on naurettavaa minuuttipeliä. Kaikkiin veneisiin ei kannata laittaa rullaisoa, sehän on tullut jo aikaisemmin todettua. On monia venetyyppejä, joissa rullaiso ei vaikuta purjehdusominaisuuksiin ja jopa parantaa suorituskykyä helpon käsiteltävyyden johdosta.

Lue lisää

Toinen muutetuista on viimeisiä toppirikien aikakaudelta, siis sellainen, jossa iso ei enää ollut se pieni lappunen koristeena, toinen 7/8-riki. Kummassakaan tapauksessa ei muutoksessa taloudellisesti kitsasteltu, toppirikin tapauksessa laitettiin masto kokonaan uusiksi. Kuten arvata saattaa, kärsi osarikinen vielä enemmän suorituskyvyssä. Kummankaan omistaja ei ole yrittänytkään kiistää menetystä ja molemmat ovat osaavia purjehtijoita, jotka tietävät, mistä puhuvat ja pyrkivät minimoimaan purjehdukselliset tappiot hankintoja tehdessään. Eikä kummallekaan tullut yllätystä asiasta.

Kuuden solmun nopeudella yksi maili tietää kymmentä minuuttia. Väitätkö todella, että purjeen nosto vie niin kauan. Minulla olisi plotterin jälkimuistissa montakin purjeen nostoa varmemmaksi vakuudeksi siitä kuinka kauan siihen menee, mutta niitä katsomattakin tiedän kertaluokan olevan lähempänä kymmeniä sekunteja kuin kymmentä minuuttia. Lasku taas suunnilleen se 10 s lisää matka-aikaa, josta suurin osa kääntymistä, purje tulee alas parissa sekunnissa. Purjeen käsittelyyn menee tietenkin minuutteja, mutta se ei lisää matka-aikaa. Ajatus, että suorituskyky paranisi rullapurjeella on jo selkeää itsensä pettämistä. Rullaiso on ihan OK sille, joka tietää mitä sillä saa ja mitä menettää. Rullapurjeita en henkilökohtaisesti vastusta, vastustan ainoastaan väärän tiedon levittämistä.

vertailufaktaa kirjoitti:

No minulla on oikeasti kokemusta rullaisosta. Ei tosin omassa veneessä, mutta yhdessä kuljettu matkoja kahdenkin veneen kanssa, joihin on jälkiasennettu rullaiso. Vieläpä niin, että kokemuksia on ennen ja jälkeen rullaksi vaihdon. Pystyykö joku laittamaan vertailua paremmaksi? Molemmat veneet ovat omaani isompia ja ennen ne aina odottelivat kohteessa meitä, eivät enää. Isompi niistä saattaa edelleen päästä samaan aikaan perille, kun ollaan ainakin keskituulissa. Sillä onkin 10 jalkaa enemmän vesilinjaa.

Ison rullaus ulos sujuu ehkä 20 s nopeammin kuin meillä nosto ja sen etumatkan tavoittamiseen ei kovin montaa minuuttia mene. Satamassa minulta kuluu sitten varmaan viisi minuuttia enemmän ison viikkaamiseen puomille ja puomipeitteen virittelyyn. Sen teen aina yksin, vaikka mistään turhan pienestä isosta ei ole kyse, puomiliikkiä on kuutisen metriä. Kyllä sen ajan voi käyttää vaikka naapurin kanssa jutusteluun, vaikka naapurilla olisikin rullaiso.

Lue lisää

Vaikea ottaa mitään kantaa kun ei tiedä minkätyyppisistä veneistä on kyse. Kaikkiin veneisiin rullaiso ei sovi ja sitten vielä jos ostetaan halvin ja littein purje ilman lattoja. Erityisesti jos vene on sellainen, että sitä purjehditaan pääsääntöisesti isolla.

Ison käsittelystä sen verran, että rullaison saa useinmiten auki kääntämättä venettä tuuleen. Lähtiessä tulee jo katsottua, että tuolla vetäisen ison auki, silti voi vielä tuupata koneella hetken jos on tarvetta. Sama tultaessa satamaan. Pientä ennakointia ja ison saa rullattua sisään kääntämättä venettä tuuleen. Käsittelyssä puhutaan parhaimmillaan jopa mailin erosta. Tuleekin usein tehtyä niin, että veneen vauhti ei käytännössä putoa purjeiden käsittelyn yhteydessä. Mutta, tämähän on naurettavaa minuuttipeliä. Kaikkiin veneisiin ei kannata laittaa rullaisoa, sehän on tullut jo aikaisemmin todettua. On monia venetyyppejä, joissa rullaiso ei vaikuta purjehdusominaisuuksiin ja jopa parantaa suorituskykyä helpon käsiteltävyyden johdosta.

vertailufaktaa kirjoitti:

Toinen muutetuista on viimeisiä toppirikien aikakaudelta, siis sellainen, jossa iso ei enää ollut se pieni lappunen koristeena, toinen 7/8-riki. Kummassakaan tapauksessa ei muutoksessa taloudellisesti kitsasteltu, toppirikin tapauksessa laitettiin masto kokonaan uusiksi. Kuten arvata saattaa, kärsi osarikinen vielä enemmän suorituskyvyssä. Kummankaan omistaja ei ole yrittänytkään kiistää menetystä ja molemmat ovat osaavia purjehtijoita, jotka tietävät, mistä puhuvat ja pyrkivät minimoimaan purjehdukselliset tappiot hankintoja tehdessään. Eikä kummallekaan tullut yllätystä asiasta.

Kuuden solmun nopeudella yksi maili tietää kymmentä minuuttia. Väitätkö todella, että purjeen nosto vie niin kauan. Minulla olisi plotterin jälkimuistissa montakin purjeen nostoa varmemmaksi vakuudeksi siitä kuinka kauan siihen menee, mutta niitä katsomattakin tiedän kertaluokan olevan lähempänä kymmeniä sekunteja kuin kymmentä minuuttia. Lasku taas suunnilleen se 10 s lisää matka-aikaa, josta suurin osa kääntymistä, purje tulee alas parissa sekunnissa. Purjeen käsittelyyn menee tietenkin minuutteja, mutta se ei lisää matka-aikaa. Ajatus, että suorituskyky paranisi rullapurjeella on jo selkeää itsensä pettämistä. Rullaiso on ihan OK sille, joka tietää mitä sillä saa ja mitä menettää. Rullapurjeita en henkilökohtaisesti vastusta, vastustan ainoastaan väärän tiedon levittämistä.

Lue lisää

Totuuden väärentelyä minäkin vastusta. Pienessä.veneessä puhutaan isonpurjeen käsittelyssä ehkä muutamasta minuutista, isommassa pidemmästä ajasta. En vain saata ymmärtää mikä siinä rullaisossa niin heikentäsi tehoa. Ei mikään.Varsinkin kun ajattelet tuollaista toppirikistä venettä, jossa iso on noin 1/3 purjealasta. Väitän edelleen että uusi ja hyvintehty rullaiso on paljon parempi kuin 20v tavallinen iso ja monissa veneissä, joissa mastoa ei voi trimmata ei rullaiso vaikuta kuin positiivisesti. Kaikki reivaamiset mukaanlukien sujuu nopeammin.

Rullaillen kirjoitti:

Totuuden väärentelyä minäkin vastusta. Pienessä.veneessä puhutaan isonpurjeen käsittelyssä ehkä muutamasta minuutista, isommassa pidemmästä ajasta. En vain saata ymmärtää mikä siinä rullaisossa niin heikentäsi tehoa. Ei mikään.Varsinkin kun ajattelet tuollaista toppirikistä venettä, jossa iso on noin 1/3 purjealasta. Väitän edelleen että uusi ja hyvintehty rullaiso on paljon parempi kuin 20v tavallinen iso ja monissa veneissä, joissa mastoa ei voi trimmata ei rullaiso vaikuta kuin positiivisesti. Kaikki reivaamiset mukaanlukien sujuu nopeammin.

Lue lisää

Jotta rullaison voi rullata, se on pakko leikata erittäin latteaksi. Ja vaikka siihen saa latat, nekään eivät tue samalla tavalla takaliikkiä kuin normaalit latat. Rullaison saa käytännössä vain siihen muotoon, johon se on leikattu. Toppirikit, joissa mastoa ei voi trimmata, ovat sieltä 70-luvun alkupuolelta, uudemmat ovat aivan kohtuullisen taipuisia ja trimmaukseen löytyy välineet. Taidanpa tässäkin kohtaa luottaa enemmän taitavaksi purjehtijaksi tuntemani toppirikisen veneen omistajan sanaan.

Miten pieni vene on pieni ja miten pieni iso on pieni? Niin isoa venettä en ole vielä tavannut, jossa ison nosto veisi enemmän kuin muutaman minuutin. Sekin on jo paljon aikaa siihen toimitukseen.

vertailufaktaa kirjoitti:

Jotta rullaison voi rullata, se on pakko leikata erittäin latteaksi. Ja vaikka siihen saa latat, nekään eivät tue samalla tavalla takaliikkiä kuin normaalit latat. Rullaison saa käytännössä vain siihen muotoon, johon se on leikattu. Toppirikit, joissa mastoa ei voi trimmata, ovat sieltä 70-luvun alkupuolelta, uudemmat ovat aivan kohtuullisen taipuisia ja trimmaukseen löytyy välineet. Taidanpa tässäkin kohtaa luottaa enemmän taitavaksi purjehtijaksi tuntemani toppirikisen veneen omistajan sanaan.

Miten pieni vene on pieni ja miten pieni iso on pieni? Niin isoa venettä en ole vielä tavannut, jossa ison nosto veisi enemmän kuin muutaman minuutin. Sekin on jo paljon aikaa siihen toimitukseen.

Lue lisää

Olipa aika potaskaa koko kirjoitus. Oleko kenties sisävesipurjehtija? Käy nyt ihmeessä tutustumassa nykyaikaisiin rullaisoihin. Samalla voit miettiä tuota ison nostoa prosessimielessä. Se on paljon muutakin kuin vain purjeen veto puomilta toppiin. Kokonaisaika on se mikä ratkaisee. Lopuksi voit vielä mainita jonkun nykyaikaisen cruiserin, jossa on edes vähän trimmattava masto. Siis sellaisen, jossa saalingit ovat sivulle siten, etteivät sivuvantit löysty mastoa taivutettaessa voimakkaasti taaksepäin. Massatuotantoveneiden rikit ovat todellisia kompromissitolppia ilman trimmattavuutta. Toimivat kuitenkin käyttötarkoituksessaan moitteettomasti.

Rullaillen kirjoitti:

Olipa aika potaskaa koko kirjoitus. Oleko kenties sisävesipurjehtija? Käy nyt ihmeessä tutustumassa nykyaikaisiin rullaisoihin. Samalla voit miettiä tuota ison nostoa prosessimielessä. Se on paljon muutakin kuin vain purjeen veto puomilta toppiin. Kokonaisaika on se mikä ratkaisee. Lopuksi voit vielä mainita jonkun nykyaikaisen cruiserin, jossa on edes vähän trimmattava masto. Siis sellaisen, jossa saalingit ovat sivulle siten, etteivät sivuvantit löysty mastoa taivutettaessa voimakkaasti taaksepäin. Massatuotantoveneiden rikit ovat todellisia kompromissitolppia ilman trimmattavuutta. Toimivat kuitenkin käyttötarkoituksessaan moitteettomasti.

Lue lisää

Mitä ihmeen potaskaa juttu sisävesistä on, mikä sellaiseen viittaisi? Mitäs muuta kokonaisaikaan kuuluisi kuin nosto mittamerkkiin saakka? Jos nyt tarkoitat, että sen lisäksi pitää vielä vene kääntää oikeaan suuntaan, niin lisätään sitten 5-10 s aikaan. Itse olen miettinyt nostoa prosessina, johon kuuluu kääntyminen tuuleen, purjeen nosto lopulliseen kireyteen ja suunnan lasku haluttuun. Siitä prosessista on tosiaan plotterin track-muistissa ainakin kymmenen havaintoa tälläkin hetkellä. Ja minä nostan ison vielä barskojen välistä, eli suunta tuuleen on oltava tarkka.

Rullaisoihin olen tutustunut sen verran, ettei maston sisään mahdu täytteitä. Jälkiasennettaviin profiileihin ei senkään vertaa. Ei siis suurtakaan pussia purjeeseen voi leikata. Taakse vedetyt saalingit eivät estä taivuttamasta mastoa, 19/20 riki tekee sen kyllä hankalaksi geometriansa takia. Voihan olla, että kun tehdään veneessä riittävän monta kompromissia, niin yksi lisää purjeen suhteen ei enää paljoa tunnu. Mistä lähtien mahtavat rullaisot olla moderneja? Nuo, mitä olen päässyt vertaamaan ennen ja jälkeen ovat nyt 5-6 vuotta vanhoja. Onko sen jälkeen ollut voimakastakin kehitystä?

vertailufaktaa kirjoitti:

Mitä ihmeen potaskaa juttu sisävesistä on, mikä sellaiseen viittaisi? Mitäs muuta kokonaisaikaan kuuluisi kuin nosto mittamerkkiin saakka? Jos nyt tarkoitat, että sen lisäksi pitää vielä vene kääntää oikeaan suuntaan, niin lisätään sitten 5-10 s aikaan. Itse olen miettinyt nostoa prosessina, johon kuuluu kääntyminen tuuleen, purjeen nosto lopulliseen kireyteen ja suunnan lasku haluttuun. Siitä prosessista on tosiaan plotterin track-muistissa ainakin kymmenen havaintoa tälläkin hetkellä. Ja minä nostan ison vielä barskojen välistä, eli suunta tuuleen on oltava tarkka.

Rullaisoihin olen tutustunut sen verran, ettei maston sisään mahdu täytteitä. Jälkiasennettaviin profiileihin ei senkään vertaa. Ei siis suurtakaan pussia purjeeseen voi leikata. Taakse vedetyt saalingit eivät estä taivuttamasta mastoa, 19/20 riki tekee sen kyllä hankalaksi geometriansa takia. Voihan olla, että kun tehdään veneessä riittävän monta kompromissia, niin yksi lisää purjeen suhteen ei enää paljoa tunnu. Mistä lähtien mahtavat rullaisot olla moderneja? Nuo, mitä olen päässyt vertaamaan ennen ja jälkeen ovat nyt 5-6 vuotta vanhoja. Onko sen jälkeen ollut voimakastakin kehitystä?

Lue lisää

Matkaveneeseen, etenkin avomerelle rullaiso on ehdoton.Piste.

vertailufaktaa kirjoitti:

Mitä ihmeen potaskaa juttu sisävesistä on, mikä sellaiseen viittaisi? Mitäs muuta kokonaisaikaan kuuluisi kuin nosto mittamerkkiin saakka? Jos nyt tarkoitat, että sen lisäksi pitää vielä vene kääntää oikeaan suuntaan, niin lisätään sitten 5-10 s aikaan. Itse olen miettinyt nostoa prosessina, johon kuuluu kääntyminen tuuleen, purjeen nosto lopulliseen kireyteen ja suunnan lasku haluttuun. Siitä prosessista on tosiaan plotterin track-muistissa ainakin kymmenen havaintoa tälläkin hetkellä. Ja minä nostan ison vielä barskojen välistä, eli suunta tuuleen on oltava tarkka.

Rullaisoihin olen tutustunut sen verran, ettei maston sisään mahdu täytteitä. Jälkiasennettaviin profiileihin ei senkään vertaa. Ei siis suurtakaan pussia purjeeseen voi leikata. Taakse vedetyt saalingit eivät estä taivuttamasta mastoa, 19/20 riki tekee sen kyllä hankalaksi geometriansa takia. Voihan olla, että kun tehdään veneessä riittävän monta kompromissia, niin yksi lisää purjeen suhteen ei enää paljoa tunnu. Mistä lähtien mahtavat rullaisot olla moderneja? Nuo, mitä olen päässyt vertaamaan ennen ja jälkeen ovat nyt 5-6 vuotta vanhoja. Onko sen jälkeen ollut voimakastakin kehitystä?

Lue lisää

Päättelin tuon sisvesijutun siitä, kun et ilmeisesti ole nähnyt kun vähän isompiin veneisiin vedetään isoa ylös reippaassa tuulessa ja käytännössä yli puolet matkasta pitää vetää vinssillä...

Rullaiso kehittyy kuten muutkin purjeet, jatkuvasti tulee uutta. Tosin hyviä rullaisoja on osattu tehdä jo varmasti tuo 5 - 6 vuotta. Ongelma vain on se, että suurin osa, 99% on halpoja vakioisoja, jotka ovat täysin litteitä ja jopa negatiivisellä ahvenselällä. Etu tuollaisesta purjeesta on, että se on äärimmäisen helppo käsitellä ja lisäksi halpa. Käyttäjät ovat kyllä poikkeuksetta tyytyväisiä.

Rullaisooon voidaan tehdä hyvin mutoa oikealla leikkauksella ja pystylatoilla. Mitään toppauksia etureunaan ei voi tehdä olipa sitten rullamasto tai jälkiasennettu, tila purjeelle on yhtäahdas molemmissa järjestelmissä. Asia on ratkaistu siten, että purjeen pussikkuus en purjeen etuosassa (perinteistä selvemmin) ja purje latistuu hyvin nopeasti ja takaosa on jo litteä kuten pitääkin. Purjeen ollessaa auki, näyttääkin siltä, että minne tuo pussi rullaantuu. Nätisti kuitenkin menee sisään. Reivatessa purje toimii erinomaisesti. Jo muutama kierros sisään poistaa pussikkuuden. Itse yleensä reivaan niin, että ensimmäinen latta jää juuri ulos jolloin se samalla pitää takaliikin ryhdissään. Toimii käytännössä erinomaisesti.

Rullaiso sopii nykycruiserehin erinomaisesti. Jos tarkemmin katsot noita rikejä, aika yleistä on että purjeala jakaantuu läs 50/50 suhteessa iso ja genoa, no iso on yleensä neliön pari pienempi. Saalingit ovat hyvin voimakkaasti taaksepäin ja mitään millä mastoa taivutettaisiin ei vakioveneissä ole. Kavennetusta topista puhumattakaan. Yleisin on rikityyppi, jossa keulaharus on lähes topissa, on nyt sitten 19/20 osatakila. Myös toppirikisiä tehdään, mutta ovat yleensä kalliimpia ja varsinkin täälläpäin harvinaisia. Sitävastoin korkealla vapaalla topilla ja bardunoilla varustetut cruisingveneet näyttävät kadonneen uusien markkinoilta jo reilut 25 vuotta sitten. Siksi tuo 70-luvun toppirikiset kuulostaa vähän kornilta tokaisulta.

Pakko vielä tähän samaan kommentoida rullaison toimintavarmuutta. Täälläkun aina jaksetaan jauhaa jumittumisesta. En on itse koskaan päässyt näkemään tilannetta, jossa rullaiso olisi jumittunut, enkä löytänyt googlettamallakaan. Kaikki mikä voi jumittua on puomista puolimetriä alaspäin, siten erittäin hyvin käsillä maston sisällä tai topissa ei ole mitään mikä voisi jumittua. Purjeen saa kyllä menemään ryppyyn pahastikkin väärällä käsittelyllä. Mutta, sen minkä saat vinssattua sisään, saat vinssattua myös ulos. Itselläni on käynyt kerran niin, että latta oli päässyt osittain pois lattapussista kovassa tuulessa. Tällöin joiduin valitettavasti laskemaan purjeen kuten perinteisenkin ison. Laitoin latan takaisin paikoilleen ja nostin purjeen takaisin. Olen muuten vänhä naureskellut tässäkin viestiketjussa pohdittuja tilanteita että purjetta ei saa rullattua sisään, mitä sitten tehdään? Miksipä ei laskettaisi kannelle? Kukaan ei saa vinssattua purjetta niin kovaa jumiin ettei se tulisi takaisin ulos. Ja jos väkisin yrittää, niin voisi käydä peilin edessä katsomassa miltä idiootti näyttää. Maston sisään rullattava iso on paljon toimintavarmempi ja helponpi käsitellä verrattuna rullapuomiin. Eiköhän järjestelmien yleisyyskin puhu jo omaa kieltään. Rulla masto on viimevuosina yleistynyt jopa Suomessa, mutta ei tarvitse mennä kuin Saksaan, niin toteaa, että valtaosa uusista cruisingveneistä on varustettu rullamastolla.

rullaati rules kirjoitti:

Matkaveneeseen, etenkin avomerelle rullaiso on ehdoton.Piste.

Etenkin avomerellä rullaison hyödyt ovat liki olemattomat. Suurin hyötyhän liittyy nostamiseen ja laskemiseen, tai sanotaanko sitten ulos ja sisään rullaukseen, joita ei avomerellä tarvitse tehdä. ...

...---... kirjoitti:

Etenkin avomerellä rullaison hyödyt ovat liki olemattomat. Suurin hyötyhän liittyy nostamiseen ja laskemiseen, tai sanotaanko sitten ulos ja sisään rullaukseen, joita ei avomerellä tarvitse tehdä. ...

Lue lisää

Kyllä reivauksessa on rullaiso sekä rullagenoa matkapurjehduksessa avomerellä ylivertaiset. Helppo pitää purjeala oikeana.

rullaati rules kirjoitti:

Kyllä reivauksessa on rullaiso sekä rullagenoa matkapurjehduksessa avomerellä ylivertaiset. Helppo pitää purjeala oikeana.

Miten voisi rullaison reivaus olla helpompaa kuin normi-ison? Rulla on erittäin kätevä tapa säilyttää purjetta, ei siitä muuta iloa ole. .......

Rullaillen kirjoitti:

Päättelin tuon sisvesijutun siitä, kun et ilmeisesti ole nähnyt kun vähän isompiin veneisiin vedetään isoa ylös reippaassa tuulessa ja käytännössä yli puolet matkasta pitää vetää vinssillä...

Rullaiso kehittyy kuten muutkin purjeet, jatkuvasti tulee uutta. Tosin hyviä rullaisoja on osattu tehdä jo varmasti tuo 5 - 6 vuotta. Ongelma vain on se, että suurin osa, 99% on halpoja vakioisoja, jotka ovat täysin litteitä ja jopa negatiivisellä ahvenselällä. Etu tuollaisesta purjeesta on, että se on äärimmäisen helppo käsitellä ja lisäksi halpa. Käyttäjät ovat kyllä poikkeuksetta tyytyväisiä.

Rullaisooon voidaan tehdä hyvin mutoa oikealla leikkauksella ja pystylatoilla. Mitään toppauksia etureunaan ei voi tehdä olipa sitten rullamasto tai jälkiasennettu, tila purjeelle on yhtäahdas molemmissa järjestelmissä. Asia on ratkaistu siten, että purjeen pussikkuus en purjeen etuosassa (perinteistä selvemmin) ja purje latistuu hyvin nopeasti ja takaosa on jo litteä kuten pitääkin. Purjeen ollessaa auki, näyttääkin siltä, että minne tuo pussi rullaantuu. Nätisti kuitenkin menee sisään. Reivatessa purje toimii erinomaisesti. Jo muutama kierros sisään poistaa pussikkuuden. Itse yleensä reivaan niin, että ensimmäinen latta jää juuri ulos jolloin se samalla pitää takaliikin ryhdissään. Toimii käytännössä erinomaisesti.

Rullaiso sopii nykycruiserehin erinomaisesti. Jos tarkemmin katsot noita rikejä, aika yleistä on että purjeala jakaantuu läs 50/50 suhteessa iso ja genoa, no iso on yleensä neliön pari pienempi. Saalingit ovat hyvin voimakkaasti taaksepäin ja mitään millä mastoa taivutettaisiin ei vakioveneissä ole. Kavennetusta topista puhumattakaan. Yleisin on rikityyppi, jossa keulaharus on lähes topissa, on nyt sitten 19/20 osatakila. Myös toppirikisiä tehdään, mutta ovat yleensä kalliimpia ja varsinkin täälläpäin harvinaisia. Sitävastoin korkealla vapaalla topilla ja bardunoilla varustetut cruisingveneet näyttävät kadonneen uusien markkinoilta jo reilut 25 vuotta sitten. Siksi tuo 70-luvun toppirikiset kuulostaa vähän kornilta tokaisulta.

Pakko vielä tähän samaan kommentoida rullaison toimintavarmuutta. Täälläkun aina jaksetaan jauhaa jumittumisesta. En on itse koskaan päässyt näkemään tilannetta, jossa rullaiso olisi jumittunut, enkä löytänyt googlettamallakaan. Kaikki mikä voi jumittua on puomista puolimetriä alaspäin, siten erittäin hyvin käsillä maston sisällä tai topissa ei ole mitään mikä voisi jumittua. Purjeen saa kyllä menemään ryppyyn pahastikkin väärällä käsittelyllä. Mutta, sen minkä saat vinssattua sisään, saat vinssattua myös ulos. Itselläni on käynyt kerran niin, että latta oli päässyt osittain pois lattapussista kovassa tuulessa. Tällöin joiduin valitettavasti laskemaan purjeen kuten perinteisenkin ison. Laitoin latan takaisin paikoilleen ja nostin purjeen takaisin. Olen muuten vänhä naureskellut tässäkin viestiketjussa pohdittuja tilanteita että purjetta ei saa rullattua sisään, mitä sitten tehdään? Miksipä ei laskettaisi kannelle? Kukaan ei saa vinssattua purjetta niin kovaa jumiin ettei se tulisi takaisin ulos. Ja jos väkisin yrittää, niin voisi käydä peilin edessä katsomassa miltä idiootti näyttää. Maston sisään rullattava iso on paljon toimintavarmempi ja helponpi käsitellä verrattuna rullapuomiin. Eiköhän järjestelmien yleisyyskin puhu jo omaa kieltään. Rulla masto on viimevuosina yleistynyt jopa Suomessa, mutta ei tarvitse mennä kuin Saksaan, niin toteaa, että valtaosa uusista cruisingveneistä on varustettu rullamastolla.

Lue lisää

Koitin jo kyselläkin, miten iso on iso. Yli 57-jalkaisita minulla ei tosiaan ole kokemusta, ehkä ne ovat sitten vain sisävesiveneitä. Vanhoissa oli tosiaan ison nosto parin hengen homma, uudemmissa pienemmissäkin on usein sähkövinssi ja sinne menee nappia painamalla. Omassani ei sähkövinssiä ole, mutta käsin nousee loppukiristystä vaille. P-mitta on liki 14 m, onko se nyt sitten iso vai pieni?

Jos halpoja peruspurjeita on vain 1 %, taitaa olla aika lähellä, että rullailijalla ja niillä kahdella mun vertailuveneellä on maan ainoat paremmat purjeet. Mahtaako nimittäin maasta löytyä yli 300 rullamastoa? Kukaan ei kai ole edes yrittänyt kieltää, ettei se halpa peruspurje olisi erittäin helppo käsitellä ja etteivät omistajat olisi niihin tyytyväisiä. Pitää vain sietää se korkeahko hinta suorituskyvyssä.

Jos purje pitää leikata eri tavalla, jotta sen voisi rullata, se ei silloin ole muodoltaan muuhun optimoitu. Pussi ei ole oikean syvyinen eikä oikealla paikalla sen enempää täysin aukinaisena kuin osittain rullattunakaan. Se on edelleen kompromissi ominaisuuksiensa suhteen. En oikein ymmärtänyt, mikä oli kornia viittauksessa vanhoihin toppirikeihin. Olen itse omistanut aikanaan 70-luvun lopun designin ja purjehtinut parilla muulla sitä nuoremmalla, joissa toppiriki oli hyvin ketterästi trimmattavissa. Maston taivutus on kuitenkin vain yksi monista tavoista trimmata isoa, jos vain purjeen leikkaus sen sallii. Cruiserissa voi tehdä hyvin monenlaisia myönnytyksiä käytön helppoudelle ominaisuuksien kustannuksella. Kukin vetää rajansa siihen mihin haluaa. Mutta edelleenkään ei pidä uskotella, ettei se helppous tulisi ominaisuuksien kustannuksella. Minulla ei ole genoakaan rullalla ja se on minulle oikea järjestelmä. En minä halua sitä kaikille tuputtaa. Ja jälleen toistettuna: olen ollut tilaisuudessa verrata kahta rullaisolla varustettua venettä referenssiveneen kanssa ennen ja jälkeen rullaison asennuksen ja perustan havaintoni siihen.

Toimintavarmuudesta en sano suuriakaan. Kovin moni kuitenkin on nähnyt tapauksia, minäkin, joissa vene tulee satamaan puoliksi rullatun tai suikaleina olevan ison kanssa. Vastaavasti tietenkin tunnetaan tapauksia, joissa falli on lipsahtanut pois plokilta topissa perinteisessä isossa, eikä joka veneessä ole mastoapinaa kipaisemaan fallin irti purjeesta.

vertailufaktaa kirjoitti:

Koitin jo kyselläkin, miten iso on iso. Yli 57-jalkaisita minulla ei tosiaan ole kokemusta, ehkä ne ovat sitten vain sisävesiveneitä. Vanhoissa oli tosiaan ison nosto parin hengen homma, uudemmissa pienemmissäkin on usein sähkövinssi ja sinne menee nappia painamalla. Omassani ei sähkövinssiä ole, mutta käsin nousee loppukiristystä vaille. P-mitta on liki 14 m, onko se nyt sitten iso vai pieni?

Jos halpoja peruspurjeita on vain 1 %, taitaa olla aika lähellä, että rullailijalla ja niillä kahdella mun vertailuveneellä on maan ainoat paremmat purjeet. Mahtaako nimittäin maasta löytyä yli 300 rullamastoa? Kukaan ei kai ole edes yrittänyt kieltää, ettei se halpa peruspurje olisi erittäin helppo käsitellä ja etteivät omistajat olisi niihin tyytyväisiä. Pitää vain sietää se korkeahko hinta suorituskyvyssä.

Jos purje pitää leikata eri tavalla, jotta sen voisi rullata, se ei silloin ole muodoltaan muuhun optimoitu. Pussi ei ole oikean syvyinen eikä oikealla paikalla sen enempää täysin aukinaisena kuin osittain rullattunakaan. Se on edelleen kompromissi ominaisuuksiensa suhteen. En oikein ymmärtänyt, mikä oli kornia viittauksessa vanhoihin toppirikeihin. Olen itse omistanut aikanaan 70-luvun lopun designin ja purjehtinut parilla muulla sitä nuoremmalla, joissa toppiriki oli hyvin ketterästi trimmattavissa. Maston taivutus on kuitenkin vain yksi monista tavoista trimmata isoa, jos vain purjeen leikkaus sen sallii. Cruiserissa voi tehdä hyvin monenlaisia myönnytyksiä käytön helppoudelle ominaisuuksien kustannuksella. Kukin vetää rajansa siihen mihin haluaa. Mutta edelleenkään ei pidä uskotella, ettei se helppous tulisi ominaisuuksien kustannuksella. Minulla ei ole genoakaan rullalla ja se on minulle oikea järjestelmä. En minä halua sitä kaikille tuputtaa. Ja jälleen toistettuna: olen ollut tilaisuudessa verrata kahta rullaisolla varustettua venettä referenssiveneen kanssa ennen ja jälkeen rullaison asennuksen ja perustan havaintoni siihen.

Toimintavarmuudesta en sano suuriakaan. Kovin moni kuitenkin on nähnyt tapauksia, minäkin, joissa vene tulee satamaan puoliksi rullatun tai suikaleina olevan ison kanssa. Vastaavasti tietenkin tunnetaan tapauksia, joissa falli on lipsahtanut pois plokilta topissa perinteisessä isossa, eikä joka veneessä ole mastoapinaa kipaisemaan fallin irti purjeesta.

Lue lisää

Hei, vedä henkeä syvään... Et ole nähnyt yhtään tapausta jossa vene tulee satamaan iso osittain auki, oli sitten kyseessä vaikka minkä tyyppinen iso. Itse olen veneillyt nuoresta lähtien jo 26 vuotta enkä ole kyseistä nähnyt koskaan. Jospa vertailufaktasi perustuukin siihen, että olet oppinut purjehtimaan venettäsi eikä muiden heikentyneestä suorituskyvystä. Itse väitän, että jos hankkii uuden veneen (ensimmäisen) joka rikinsä puolesta poikkeaa aikaiksemmasta, ilman määrätietoista harjoittelua menee 2-3 vuotte, että saa uudesta (ensimmäisestä) veneestä kaiken irti.Hyviä purjehduksia sinulle.

vertailufaktaa kirjoitti:

Koitin jo kyselläkin, miten iso on iso. Yli 57-jalkaisita minulla ei tosiaan ole kokemusta, ehkä ne ovat sitten vain sisävesiveneitä. Vanhoissa oli tosiaan ison nosto parin hengen homma, uudemmissa pienemmissäkin on usein sähkövinssi ja sinne menee nappia painamalla. Omassani ei sähkövinssiä ole, mutta käsin nousee loppukiristystä vaille. P-mitta on liki 14 m, onko se nyt sitten iso vai pieni?

Jos halpoja peruspurjeita on vain 1 %, taitaa olla aika lähellä, että rullailijalla ja niillä kahdella mun vertailuveneellä on maan ainoat paremmat purjeet. Mahtaako nimittäin maasta löytyä yli 300 rullamastoa? Kukaan ei kai ole edes yrittänyt kieltää, ettei se halpa peruspurje olisi erittäin helppo käsitellä ja etteivät omistajat olisi niihin tyytyväisiä. Pitää vain sietää se korkeahko hinta suorituskyvyssä.

Jos purje pitää leikata eri tavalla, jotta sen voisi rullata, se ei silloin ole muodoltaan muuhun optimoitu. Pussi ei ole oikean syvyinen eikä oikealla paikalla sen enempää täysin aukinaisena kuin osittain rullattunakaan. Se on edelleen kompromissi ominaisuuksiensa suhteen. En oikein ymmärtänyt, mikä oli kornia viittauksessa vanhoihin toppirikeihin. Olen itse omistanut aikanaan 70-luvun lopun designin ja purjehtinut parilla muulla sitä nuoremmalla, joissa toppiriki oli hyvin ketterästi trimmattavissa. Maston taivutus on kuitenkin vain yksi monista tavoista trimmata isoa, jos vain purjeen leikkaus sen sallii. Cruiserissa voi tehdä hyvin monenlaisia myönnytyksiä käytön helppoudelle ominaisuuksien kustannuksella. Kukin vetää rajansa siihen mihin haluaa. Mutta edelleenkään ei pidä uskotella, ettei se helppous tulisi ominaisuuksien kustannuksella. Minulla ei ole genoakaan rullalla ja se on minulle oikea järjestelmä. En minä halua sitä kaikille tuputtaa. Ja jälleen toistettuna: olen ollut tilaisuudessa verrata kahta rullaisolla varustettua venettä referenssiveneen kanssa ennen ja jälkeen rullaison asennuksen ja perustan havaintoni siihen.

Toimintavarmuudesta en sano suuriakaan. Kovin moni kuitenkin on nähnyt tapauksia, minäkin, joissa vene tulee satamaan puoliksi rullatun tai suikaleina olevan ison kanssa. Vastaavasti tietenkin tunnetaan tapauksia, joissa falli on lipsahtanut pois plokilta topissa perinteisessä isossa, eikä joka veneessä ole mastoapinaa kipaisemaan fallin irti purjeesta.

Lue lisää

Hei, vedä henkeä syvään... Et ole nähnyt yhtään tapausta jossa vene tulee satamaan iso osittain auki, oli sitten kyseessä vaikka minkä tyyppinen iso. Itse olen veneillyt nuoresta lähtien jo 26 vuotta enkä ole kyseistä nähnyt koskaan. Jospa vertailufaktasi perustuukin siihen, että olet oppinut purjehtimaan venettäsi eikä muiden heikentyneestä suorituskyvystä. Itse väitän, että jos hankkii uuden veneen (ensimmäisen) joka rikinsä puolesta poikkeaa aikaiksemmasta, ilman määrätietoista harjoittelua menee 2-3 vuotte, että saa uudesta (ensimmäisestä) veneestä kaiken irti.Hyviä purjehduksia sinulle.

Rullaillen kirjoitti:

Hei, vedä henkeä syvään... Et ole nähnyt yhtään tapausta jossa vene tulee satamaan iso osittain auki, oli sitten kyseessä vaikka minkä tyyppinen iso. Itse olen veneillyt nuoresta lähtien jo 26 vuotta enkä ole kyseistä nähnyt koskaan. Jospa vertailufaktasi perustuukin siihen, että olet oppinut purjehtimaan venettäsi eikä muiden heikentyneestä suorituskyvystä. Itse väitän, että jos hankkii uuden veneen (ensimmäisen) joka rikinsä puolesta poikkeaa aikaiksemmasta, ilman määrätietoista harjoittelua menee 2-3 vuotte, että saa uudesta (ensimmäisestä) veneestä kaiken irti.Hyviä purjehduksia sinulle.

Lue lisää

Olen tullut itse satamaan isopurje parin metrin korkeudelle jumittuneena. Oli sen verran kevyt sää, ettei viitsinyt kiivetä sitä pudottamaan alas saakka. Ja kyllä, olen nähnyt myös osittain sisään rullatun purjeen tulevan satamaan.

Oppiiko tosiaan kesken kauden purjehtimaan yhtäkkiä oleellisesti paremmin omistettuaan saman veneen yli 5 v ja kun omaa kokemusta on takana 30 v sisältäen kohtalaisen määrän kilpapurjehdusta? Alkaa kuulostamaan noi selitykset jo hiukan epätoivoisilta. Niiden takia en rupea hengitystäni muuttelemaan.

hoh hoijaa kirjoitti:

Olen tullut itse satamaan isopurje parin metrin korkeudelle jumittuneena. Oli sen verran kevyt sää, ettei viitsinyt kiivetä sitä pudottamaan alas saakka. Ja kyllä, olen nähnyt myös osittain sisään rullatun purjeen tulevan satamaan.

Oppiiko tosiaan kesken kauden purjehtimaan yhtäkkiä oleellisesti paremmin omistettuaan saman veneen yli 5 v ja kun omaa kokemusta on takana 30 v sisältäen kohtalaisen määrän kilpapurjehdusta? Alkaa kuulostamaan noi selitykset jo hiukan epätoivoisilta. Niiden takia en rupea hengitystäni muuttelemaan.

Lue lisää

Tää systeemi näyttää joko tuplaavan viestit tai sitten hukkava, mutta kuitenkin... Hävinnyt viestinin suunnilleen uudestaan.

Jos sinulla on tun verran kokemusta, et kai todellakaan usko, että ainokainen isosi on optimaalinen kaikissa keleissä. Kyllä se on kompromissi. Rahakkailla kilpapurjehtijoilla on useampia isoja eri olosuhteisiin. Samoin oli aivan tavallisilla purjehtijoilla keulapurjeen suhteen aikaisemmin. Oli kevyentuulen genoaa, kovan tuulengenossa, fokkaa jne. Leikkaukset olivat erillaiset samoin kangas.

Se, että olisit nähnyt veneen tulevan satamaan rullapurje osittain auki ei tarkoita että purje olisi ollut jumissa. Jos purje on vain vähän auki, voi olla että se on mennyt ryppyyn ja kippari ei ole halunnut rullata purjetta väkisin sisään ja toisaalta ei ole nähnyt tarpeelliseksi avata purjetta uudestaan tuulessa vaan päättänyt tehdä asian sitten kun on tyyntynyt. Näitkö miten väittämäsi jumitus avattiin? Kuten aikaisemmin mainitsin, väärällä (taitamattomalla) käsittelyllä purjeen saa ryppyyn, mutta jumissa se ei ole.

Rullaillen kirjoitti:

Tää systeemi näyttää joko tuplaavan viestit tai sitten hukkava, mutta kuitenkin... Hävinnyt viestinin suunnilleen uudestaan.

Jos sinulla on tun verran kokemusta, et kai todellakaan usko, että ainokainen isosi on optimaalinen kaikissa keleissä. Kyllä se on kompromissi. Rahakkailla kilpapurjehtijoilla on useampia isoja eri olosuhteisiin. Samoin oli aivan tavallisilla purjehtijoilla keulapurjeen suhteen aikaisemmin. Oli kevyentuulen genoaa, kovan tuulengenossa, fokkaa jne. Leikkaukset olivat erillaiset samoin kangas.

Se, että olisit nähnyt veneen tulevan satamaan rullapurje osittain auki ei tarkoita että purje olisi ollut jumissa. Jos purje on vain vähän auki, voi olla että se on mennyt ryppyyn ja kippari ei ole halunnut rullata purjetta väkisin sisään ja toisaalta ei ole nähnyt tarpeelliseksi avata purjetta uudestaan tuulessa vaan päättänyt tehdä asian sitten kun on tyyntynyt. Näitkö miten väittämäsi jumitus avattiin? Kuten aikaisemmin mainitsin, väärällä (taitamattomalla) käsittelyllä purjeen saa ryppyyn, mutta jumissa se ei ole.

Lue lisää

No näyttää olevan tietämystä purjeista hieman enemmän. Joissain yksityyppiluokissa isoja on useampia valittavaksi kelin mukaan. Silti niitä ei vaihdella päivittäin, ellei ole osoittaa jurylle, että kilpailua varten leimattu iso on rikki. Normaalisti köliveneillä on yksi tai kaksi isoa. Jos kaksi, on toinen kisaamiseen toinen matkapurjehdukseen. Totta kai isopurje on kompromissi, jolla pitäisi selvitä kaikista tuulista. Siinä on jo useimmille kompromissia riittävästi ilman, että pitää ottaa vielä sen lisäksi pieneen tilaan rullattuna säilytyksen vaatimukset huomioon. Genuoita minulla useampia erikokoisia ja eri materiaaleista tehtyjä. Onneksi minun vaatimustasollani tulen toimeen yhdellä ykkösgenualla, kun materiaalit ovat kehittyneet niin, ettei kevyt ykkönen ole enää pakollinen varuste.

En ollut talkoissa mukana, kun jumittunutta rullapurjetta avattiin, useampi siellä oli. Jumissa se takuulla oli. Onhan noita omistajien kertomuksia sitä paitsi vaikka kuinka monta jumiin menneistä rullista. Niitähän tapahtuu keulapurjeillekin, joissa sentään koko mekanismi on avoimena käsillä. Miksi ihmeessä pitää yrittää todistella, että rullaiso on kaikin puolin yhtä hyvä kuin tavallinenkin, mutta vain helpompi käsitellä. Kun siinä ei ole juuri trimmausmahdollisuuksiakaan, miksi sen käytön oppiminen vie pari kolme vuotta, kuten edellisessä kerroit? Ja miksi se vaatii virheiden välttämistä käytössä, vaikkei voi mennä jumiin?

kysytäänpä kirjoitti:

No näyttää olevan tietämystä purjeista hieman enemmän. Joissain yksityyppiluokissa isoja on useampia valittavaksi kelin mukaan. Silti niitä ei vaihdella päivittäin, ellei ole osoittaa jurylle, että kilpailua varten leimattu iso on rikki. Normaalisti köliveneillä on yksi tai kaksi isoa. Jos kaksi, on toinen kisaamiseen toinen matkapurjehdukseen. Totta kai isopurje on kompromissi, jolla pitäisi selvitä kaikista tuulista. Siinä on jo useimmille kompromissia riittävästi ilman, että pitää ottaa vielä sen lisäksi pieneen tilaan rullattuna säilytyksen vaatimukset huomioon. Genuoita minulla useampia erikokoisia ja eri materiaaleista tehtyjä. Onneksi minun vaatimustasollani tulen toimeen yhdellä ykkösgenualla, kun materiaalit ovat kehittyneet niin, ettei kevyt ykkönen ole enää pakollinen varuste.

En ollut talkoissa mukana, kun jumittunutta rullapurjetta avattiin, useampi siellä oli. Jumissa se takuulla oli. Onhan noita omistajien kertomuksia sitä paitsi vaikka kuinka monta jumiin menneistä rullista. Niitähän tapahtuu keulapurjeillekin, joissa sentään koko mekanismi on avoimena käsillä. Miksi ihmeessä pitää yrittää todistella, että rullaiso on kaikin puolin yhtä hyvä kuin tavallinenkin, mutta vain helpompi käsitellä. Kun siinä ei ole juuri trimmausmahdollisuuksiakaan, miksi sen käytön oppiminen vie pari kolme vuotta, kuten edellisessä kerroit? Ja miksi se vaatii virheiden välttämistä käytössä, vaikkei voi mennä jumiin?

Lue lisää

ymmärsit väärin. En missään kohtaa maininnut, että rullaison käsittelyn oppimiseen menee 3 vuotta. Sanoin, jos hankit uuden veneen, jonka rikityyppi poikkeaa aikaisemmista millä olet purjehtinut, menee uudenrikityypin opetteluun helposti tuo 3 vuotta, kaikkine rikaamisineen ja trimmaamisineen.

Mitä tulee rullalaitteiden jumiutumiseen, niin keularulla on paljon herkempi jumiutumaan kuin isopurjeen rullamekanismi. Voin myöhemmin perustella miksi, nyt en ehdi.

" Itsellä kokemusta puomille rullattavasta (reivattavasta) isosta. Siinä tulee just ongelmaksi saada purjeen muoto sopivaksi, kun rullailee. Onnistuu kyllä jotenkin, mutta ei se mene kuin elokuvissa. "
Muoto saadaan kohdallen täsmälleen samoin kuin ilman sitä rullaavaa puomiakin. Eli mastona taivuttamalla ja reiviköyden kireyttä säätämällä. Rullapuomilla vaan tuota reivi köyttä voi ihan yhtä hyvin kutsua outhauliksikin. se siis vain siirretään jaluskulmasta reivireikään takaliikissä, kun löysä osa kangasta on puomille rullattu.
Rullaus ei vaikuta vetävän osan muotoon yhtään mitenkään, vaan ainoastaan sen osan muotoon, mikä on rullattu siististi pieneen tilaan ja se osa tuottaa siksi vähemmän aerodynaamista vastusta kuin ollessaan puomille laskostettuna.

rullailija kirjoitti:

" Itsellä kokemusta puomille rullattavasta (reivattavasta) isosta. Siinä tulee just ongelmaksi saada purjeen muoto sopivaksi, kun rullailee. Onnistuu kyllä jotenkin, mutta ei se mene kuin elokuvissa. "
Muoto saadaan kohdallen täsmälleen samoin kuin ilman sitä rullaavaa puomiakin. Eli mastona taivuttamalla ja reiviköyden kireyttä säätämällä. Rullapuomilla vaan tuota reivi köyttä voi ihan yhtä hyvin kutsua outhauliksikin. se siis vain siirretään jaluskulmasta reivireikään takaliikissä, kun löysä osa kangasta on puomille rullattu.
Rullaus ei vaikuta vetävän osan muotoon yhtään mitenkään, vaan ainoastaan sen osan muotoon, mikä on rullattu siististi pieneen tilaan ja se osa tuottaa siksi vähemmän aerodynaamista vastusta kuin ollessaan puomille laskostettuna.

Lue lisää

Joo, jos pyörivälle puomille rullatussa purjeessa on normaalit reivireiät, niin siitähän voi kiristää purjeen puomilla taaksepäin.

Taidat nyt puhua rullamastosta.

rullamikä? kirjoitti:

Taidat nyt puhua rullamastosta.

Eikun puomista. Niitäkin saa rullalla varustettuna ja montaa eri merkkiä.

Esim.
http://www.youtube.com/watch?v=o0Jm6SojsVA

MaTahtooReivaaReivaa kirjoitti:

Eikun puomista. Niitäkin saa rullalla varustettuna ja montaa eri merkkiä.

Esim.
http://www.youtube.com/watch?v=o0Jm6SojsVA

Lue lisää

"Rullapuomin kanssa ei voi käyttää minkäänlaisia ratsastajia mastourassa"

Vanhanmallinen avonainen rullapuomi, ja isopurjeessa on normaalit ratsastajat mastourassa. Purje nousee hyvin ilman vinssiäkin. Teflonspray poistaa kitinän.

ratsastajat kirjoitti:

"Rullapuomin kanssa ei voi käyttää minkäänlaisia ratsastajia mastourassa"

Vanhanmallinen avonainen rullapuomi, ja isopurjeessa on normaalit ratsastajat mastourassa. Purje nousee hyvin ilman vinssiäkin. Teflonspray poistaa kitinän.

Lue lisää

Vanha rullareivi on niin /c:stä oleva keksintö, ettei sitä nykyään kannata edes mainita. Liikkinauha foilissa sen sijaan ei ole kitkoiltaan mikään ongelma, teflonspray silti hyvä apu siinä. Ratsastajien hyöty isossa tulee siitä, että purje ei leviä pitkin kantta ja laidan yli laskettaessa.

Jos lasku tapahtuu rullalle puomiin, ei sitä ongelmaa ole, eikä ratsastajista olisi hyötyä. Erinäisiä muita ongelmia on, joista tässäkin keskustelussa on tullut esille vaatimus pitää puomi operaatioiden aikana melko tarkkaan suorassa kulmassa mastoon. Toinen samankaltainen on liikin rullautuminen puomille purjeuraa taaempana. Käytännössä pitää purjeura siirtää kauemmas mastosta sille kohtaa, johon liikki puomilla tulee.

MaTahtooReivaaReivaa kirjoitti:

Eikun puomista. Niitäkin saa rullalla varustettuna ja montaa eri merkkiä.

Esim.
http://www.youtube.com/watch?v=o0Jm6SojsVA

Lue lisää

Olipa valaiseva video. Puomille rullaaminen näytti kaikkea muuta kuin yksinkertaiselta ja toimintavarmalta systeemiltä. Puomin oikea kulma tarkistettiin kämmenen etäisyydellä päänupista. Mitenkä tuo mahtaa onnistua kunnon merenkäynnissä?
Minulla on Seldenin yhden köyden reivisysteemi puomissa sekä läpilattaiso laakeroiduilla vaunuilla. Reivaus hoituu yksin helposti ja turvallisesti sitloodasta kaikilla keleillä. Ainuttakaan syytä en voi kuvitella, että kannattaisi siirtyä tuollaiseen videossa nähtyyn systeemiin. Jos purjeen ylösnoston viimeisten metrien vinssaaminen alkaa harmittaa, voisin hankkia sähköisen vinssin tai mieluummin kaksi, koska ykkös- ja kakkosreivit ovat eripuolilla kulkuaukkoa.

Jos rulla jumittaa, niin purjeen saa edelleen alas. Paras ratkaisu olisi perinteinen reivivarustus rullapuomissa, jolloin vikatilanteessa voisi reivata köysillä, mutta sellaisia ei taida vielä olla.