Kuinka luovia aikuisopiskelijana pienin tuloin?

Kaipaan hyviä neuvoja seuravanlaiseen tilnteeseen; valmistuin tietotekniikan tradenomiksi 2010 42-vuotiaana. No turha luulla että saisin kummoistakaan työtä ko. alalta tämän ikäisenä, olen tällä hetkellä toimistosihteerinä ja inhoan työtäni. Pomon taholta olen kokenut työpaikkaakiusaamista alusta lähtien, ja viimeaikoina eräs puolivuosisataa talossa ollut eläkeiän partaalla oleva, itseään kuningatarena pitävä vanhempi nainen on myös alkanut kohdistaa turhautumistaan minuun. Työtehtäväni ovat erittäin vaatimattomia, toisinaan jopa peukalon pyörittämistä, ja kun ehdotin pomolle että voisin opetella jotakin myös tuotannon puolelta, niin sehän ei sopinut ollenkaan. Nyt haluan talosta ulos.
Olen ajatellut kouluttautua sairaanhoitajaksi, opiskeluaikana tein paljon töitä terveydenhoidon parissa ja pidin siitä. Tarvitsisin hyviä vinkkeja toimeentulon suhteen. Itse olen ajatellut näin: kunhan saan opiskelupaikan, anon pankilta lyhennysvapaata asuntolainan maksusta vuodeksi, haen opintotukea ja asumislisää. Tuon vuoden aikana pyrin suorittamaan opintoja vähintään 60 op, jonka jälkeen saan jo alan töitä. Asun kahdestaan alaikäisen lapseni kanssa, ja jotenkin pitäisi tuo aika kituuttaa. Töitä tekisin sen verran kuin opintotukea saava voi tienata.
Nykyisessä tilanteessa tunnen olevani kuin täi tervassa, minua ei pienessä asiantuntijatyöyhteisössä arvosteta yhtään, selkään puukotetaan minkä keritään, ja tosi sisäänlämpiävä paikka muutenkin.
Kiitos hyvistä neuvoista etukäteen. Alan lukea tuleviin pääsykokeisiin.