Linux-distribuutioiden luokittelu

"En tiedä miksi on erikseen multimedia-linuxeja"

Johtuisiko siitä että SINÄ et ymmärrä mitään vaikkapa ammattimaiseen äänenkäsittelyyn liittyvistä faktoista!

Windows on kultainen keskitie, sillä tehdään hiukan kaikkea mutta mitään ei kunnolla... sitäkö kaipaat?

Näin avataan kuvankäsittelyohjelma Gimp erilaisissa työpöytäympäristöissä.



Gnome 2

Siirtyminen vasempaan ylänurkkaan
klikkaus Applications -napista
siirtyminen pari riviä alaspäin kohtaan ”Graphics”
siirtyminen palstan verran oikealle kohtaan ”Gimp”
klikkaus Gimp-napista


Mate

siirtyminen vasempaan alanurkkaan
klikkaus Menu-napista
pitkä siirtyminen kuvaruudun keskivaiheelle
klikkaus ”Favourites” napista
siirtyminen leveän palstan verran vasemmalle kohtaan Graphics
siirtyminen leveän palstan verran oikealle yläviistoon kohtaan ”Gimp”
klikkaus Gimp-napista


Cinnamon

siirtyminen vasempaan alanurkkaan
klikkaus Menu-napista
siirtyminen 2/3 ruutua ylöspäin oikealle ”Graphics” -symbolin kohdalle
siirtyminen palstan verran oikealle ja rivi ylöspäin
klikkaus ”Gimp” -napista


Gnome 3

siirtyminen vasempaan ”kuumaan” ylänurkkaan
siirtyminen kahden palstan verran oikealla alaviistoon kohtaan ”Applications”
(muutama sekunti odottelua)
siirtyminen yli puoli kuvaruutua oikealle ”Applications” -palstalle
siirtyminen alaspäin kohtaan ”Graphics”
klikkaus Graphics-napista
siirtyminen yli puoli kuvaruutua vasemmalle Gimp-kuvakkeen kohdalle
klikkaus Gimp-napista


KDE (Classic)

Siirtyminen vasempaan alanurkkaan
klikkaus Menu-tunnuksesta
siirtyminen kolmasosa kuvaruutua ylöspäin kohtaan ”Graphics”
vakaata hiirikättä vaativa siirtyminen noin 1/3 kuvaruudun verran oikealle
siirtyminen noin 1/5 kuvaruudun verran ylöspäin kohtaan ”Gimp”
klikkaus Gimp-napista


KDE (Application Launcher)

Siirtyminen vasempaan alanurkkaan
klikkaus Menu -symbolista
siirtyminen rivi ylöspäin ja palstan verran oikealle
siirtyminen ¼ ruutua ylöspäin kohtaan ”Graphics”
klikkaus Graphics -tekstistä
siirtyminen ¼ ruutua ylöspäin
klikkaus Gimp-kuvakkeesta


Xfce

siirtyminen vasempaan ylänurkkaan
Klikkaus Applications menu -napista
siirtyminen puoli ruutua alaspäin kohtaan ”Graphics”
siirtyminen palstan verran oikealle
siirtyminen muutama rivi oikealle kohtaan ”Gimp”
klikkaus Gimp-napista


Xfce (Mint Debian)

siirtyminen vasempaan alanurkkaan
klikkaus ”Menu” -painikkeesta
siirtyminen ¼ ruutua ylöspäin ”Graphics” -tekstin kohdalle
siirtyminen palstan verran vasemmalle ja rivi alaspäin
klikkaus ”Gimp” -painikkeesta


Unity (Ubuntu ”autohide”)

siirtyminen vasempaan reunaan yläkulmaan
reunan ”härnäämistä” hiirellä, jotta valikko tulee esille
klikkaaminen ”Dash” -napista
siirtyminen keskelle ruutua alareunan lähelle
klikkaaminen ”kolme kynttilää” - napista
siirtyminen ruudun oikean yläreunan lähelle
klikkaaminen ”filter results” -napista
siirtyminen viidesosa ruudun verran alaspäin
klikkaaminen ”Graphics” - napista
siirtyminen ruudun yläosaan vasemman laidan lähelle
klikkaaminen kohdasta ”see more results”
siirtyminen alaspäin ruudulla ja Gimp-symbolin etsiminen
klikkaaminen Gimp-symbolista
(jos Gimp näkyy Graphics -nappia painettaessa, siirrytään klikkaamaan tunnusta)

Tuskin koskaan tulen omaksumaan Unityä tai Gnome{3, cinnamon} valikkoratkasuita.
Ei toimi (suomenkielellä) gnome3:n kuvakkeiden tekstit sielä dashissa:
Monet päättyy ...:n. ("Asenna/Poista o..." ja muita vastaavia.
Oon harkinnu käyttöliittymän kielen vaihtamista englantiin.

toi Swahilin kieli on parempi käyttää ubuntussa, koska se ymmärtää sitä huomattavasti paremmin kuin suomea. Kokeilkaa ihmeessä..

Gnome 3ssä,Unityssa ja Cinamonnissa on muuten hakupalkki.
sitä kannataa käyttää se nopeuttaa kummasti tuota hakua.

Itse tykkäään gnome 3sesta.

"Avoimessa lähdekoodissa ei ole järkeä olla kahta useampaa kilpailijaa samaan tarkoitukseen."

Eikö tämä nyt ole osa sitä avoimen lähdekoodin hienoutta?
Kuka tahansa voi tehdä oman version softasta X keksimättä pyörää joka kerta uudelleen.

Ja jos ei saa olla "...kahta tai useampaa kilpailijaa..." eli siis ei saa olla kilpailua ollenkaan, saa vain olla yksi. Sama kuin sanoisin että ei ole mitään järkeä olla kuin yksi auto. Sillä yhdellä autolla sitten ajetaan kaikki kilpa-ajot, logistiikka ja mökkitiet.

"Ei voi olla ihmettelemättä linux versioiden määrää ja sitä että niidenkin lisäksi on muita avoimia käyttöjärjestelmiä jotka eivät ole linuxeja (ainakin openBeOS / Haiku ja freeBSD) ja Android jonka luokittelu linuxiksi on määrittelykysymys ja semanttinen kysymys."

Käyttöjärjestelmiä on satoja. Osa käyttää Linuxia, osa ei. Linux on aika merkityksetön siinä kokonaisuudessa.

"Ainakin englanninkielisen wikipedian luokittelut linux-taulukossa ovat osittain kovin hämäriä ja epämääräisiä: "general purpose", "desktop"... "

No siellä nyt voi lukea mitä sattuu. Siitä on hyvä lähteä, että jos käyttöjärjestelmän takana ei ole joku yritys, tai mikäli käyttöjärjestelmä ei ole "itsenäinen" vaan johdettu jostain muusta ja käyttöjärjestelmän toimittaja ei itse lupaa turvapäivitysten jatkuvuutta, niin kyseessä on joku harrastelijoiden oma viritys.

Toisekseen, jos käyttöjärjestelmää uusitaan kerta vuoteen tai useammin ja samalla organisaatiolla on tarjolla joku maksullinen tai harvemmin uusiutuva käyttis, on se nopeasti uusiutuva käyttis suunnattu kehittäjille ja harrastelijoille.

Sitten löytyy erikoistuneita käyttöjärjestelmiä jotka esim. muuttavat kotitietokoneen joksikin verkkolaitteeksi tai on tehty tietojen palautukseen yms.

Tällä tavalla kun vähän rajaat niin ei niitä käyttiksiä sitten olekkaan enää niin paljoa.

"Avoimessa lähdekoodissa ei ole järkeä olla kahta useampaa kilpailijaa samaan tarkoitukseen."

Markkinataloudessa lähinnä monopolitilanne on ainoa mitä rajoitetaan, kilpailjoiden määrää ei ole mitenkään rajattu eikä siihen lisensoinnit vaikuta.


Voi luokitella ainakin näillä perusteilla:

"laitteistovaatimukset"

Liian monta muuttujaa.

"loppukäyttötarkoitusten joukko"

Sopii vain joihinkin käyttöjärjestelmiin.

"käyttäjämäärä"

Turha tieto ja ei muutenkaan ole oikein mitattavissa.

"helppokäyttöisyys vs muunneltavuus vs monipuolisuus"

Kaikki avoimet järjestelmät ovat täysin muunneltavissa.

"turvallisuus / toimintavarmuus / vakaus"

Hankala mitata.

"yhteensopivuus esim. windows tai mac..."

Tuskin huomioidaan oikein missään.

"Käyttäjämäärän perusteella luokitellessa voi jakaa esim. yksinkäytettäviin, perhetietokoneisiin, koulutietokoneisiin ja baari/kahvilatietokoneisiin."

Ei noissa oikein rajoitteita ole.

"Käyttötarkoituksiin jakoja on esim. ohjelmointi, kuvankäsittely / videoeditointi / multimedia, pelaaminen ja palvelin."

Yleensä kaikki onnistuu.

"En tiedä miksi on erikseen multimedia-linuxeja, mutta on helpompi ymmärtää ohjelmointiin nimenomaisesti suunnitellun linuxin tarvetta, mitä ne lieneekään."

Fedora, openSuse, Debianin testing/unstable ja Ubuntun väliversiot ovat vahvasti ohjelmointiin suunnattuja. Taitaa Arch olla myös suosiossa.

"off-line linux tarkoittaa ainakin sitä että päivityksille on mahdollisimman vähän tarvetta"

Mikään käyttis ei juurikaan tarvitse päivityksiä jos se ei ole verkossa kiinni, ellei jotain USB-tikulta ajettavia juttuja varten tarvitse suojata.