Burning In The Skies

Tiekkö, mä löysin tällasen vitsin tai onko se ihmisen karrikoitu kehityshistoria, whatever;

20-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi jos viitsi. Yleensä ei viitsinyt, koska mies oli niin itsekäs. Mies opiskeli, tienasi ja keskusteli työväentalolla maailman tärkeistä asioista. Nainen huolehti kodista.

40-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi, koska sodan aikana hommasta oli tullut harvinaista. Mies teki töitä, joi viinaa ja tappeli. Nainen huolehti kodista.
50-luvulla mies halusi seksiä, koska se oli tapana. Nainen ei antanut, koska se oli likaista. Mies rakensi Suomea, ja nainen kasvatti lapsia.
70-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi, koska hänkin sai nyt nauttia siitä. Mies rakensi kesämökkiä. Nainen poltti rintaliivit ja halusi elämäänsä jotain jännää. Lapsia ei kasvattanut kukaan.

80-luvulla nainen suostui yhä seksiin, koska miestä piti vielä opettaa. mies yritti olla isäntä talossa ja tienasi sekä rutosti että mahahaavan. nainen kävi töissä tavatakseen mielenkiintoisia ihmisiä, saadakseen varat "kulttuurimatkalle" Italiaan ja maksaakseen opintolainansa. Kesäleskeksi jääneet miehet puhuivat tunteistaan.

90-luvulla nainen halusi seksiä. Mies säännösteli moista, kun siitä tuli vaan suorituspaineita. Kukaan ei enää halunnut miestä töihin, kun hän oli mukana synnytyksessä, kärsi sen jälkeisestä masennuksesta, oli isyyslomalla ja aina poissa, kun lapsella oli korvatulehdus. Mies jäi kotiin ja kirjoitti kasvisruokakirjaa. Nainen teki työn ohella lisensiaattitutkintoa, opiskeli ranskaa, osti perjantaipullon ja löi miestä.

2000-luvulla nainen haluaa seksiä, ja mies antaa jos viitsii. Yleensä hän ei viitsi, koska nainen on niin itsekäs rakastaja. Nainen opiskelee, tienaa ja keskustelee globaalista ongelmatiikasta oman alansa uutisryhmään linkitetyllä chat-foorumilla. Mies ulkoiluttaa koiraa, koska hän ei osaa kasvattaa lasta. Siitä huolehtii kuusivuotisen yliopistokoulutuksen saanut lastentarhantäti.

Niin maailma muuttuu ja me siinä kehityksen mukana. Kasvikunta ja eläimet elävät vahvasti sidoksissa vietteihin, geeniperintöön ja automaattisiin reflekseihin. Moni asia tapahtuu vain pakon edessä.
Paheiden summa on yleensä vakio. Joku vaihtaa tupakan karamelliin toinen avioeron uuteen samanlaiseen suhteeseen. Asiat muuttuvat, mutta perus hype pysyy samana. Me haluamme, mutta emme ole valmiit…muuttumaan. Silti muutos voi olla minimaalinen tai täysin päälaelleen kääntynyt ja olemme taas lähtöpisteessä. Kaikessa on aina viimekädessä sitoutumisesta kysymys, tuntea sisimmässään muutoksen tuoma todellisuus, päättää ja ymmärtää mitä se hyvä olo on ja osata tehdä siitä vapauttava ja miellyttävä, aina ilman minkäänlaista pakkoa ja velvollisuuden tunnetta
.
Aika kuluu ja maailma muuttuu, mutta 20- ja 2000-luvulla ei mitään uutta länsirintamalla ;)
Ihmisellä on aina kiire, tietämättä mistä lähtee ja minne on menossa…

http://www.youtube.com/watch?v=77bbq3ag0qY&feature=related

Hyvää yötä ja kiitos kannustuksesta ;)

Eremita kirjoitti:

Tiekkö, mä löysin tällasen vitsin tai onko se ihmisen karrikoitu kehityshistoria, whatever;

20-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi jos viitsi. Yleensä ei viitsinyt, koska mies oli niin itsekäs. Mies opiskeli, tienasi ja keskusteli työväentalolla maailman tärkeistä asioista. Nainen huolehti kodista.

40-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi, koska sodan aikana hommasta oli tullut harvinaista. Mies teki töitä, joi viinaa ja tappeli. Nainen huolehti kodista.
50-luvulla mies halusi seksiä, koska se oli tapana. Nainen ei antanut, koska se oli likaista. Mies rakensi Suomea, ja nainen kasvatti lapsia.
70-luvulla mies halusi seksiä, ja nainen antoi, koska hänkin sai nyt nauttia siitä. Mies rakensi kesämökkiä. Nainen poltti rintaliivit ja halusi elämäänsä jotain jännää. Lapsia ei kasvattanut kukaan.

80-luvulla nainen suostui yhä seksiin, koska miestä piti vielä opettaa. mies yritti olla isäntä talossa ja tienasi sekä rutosti että mahahaavan. nainen kävi töissä tavatakseen mielenkiintoisia ihmisiä, saadakseen varat "kulttuurimatkalle" Italiaan ja maksaakseen opintolainansa. Kesäleskeksi jääneet miehet puhuivat tunteistaan.

90-luvulla nainen halusi seksiä. Mies säännösteli moista, kun siitä tuli vaan suorituspaineita. Kukaan ei enää halunnut miestä töihin, kun hän oli mukana synnytyksessä, kärsi sen jälkeisestä masennuksesta, oli isyyslomalla ja aina poissa, kun lapsella oli korvatulehdus. Mies jäi kotiin ja kirjoitti kasvisruokakirjaa. Nainen teki työn ohella lisensiaattitutkintoa, opiskeli ranskaa, osti perjantaipullon ja löi miestä.

2000-luvulla nainen haluaa seksiä, ja mies antaa jos viitsii. Yleensä hän ei viitsi, koska nainen on niin itsekäs rakastaja. Nainen opiskelee, tienaa ja keskustelee globaalista ongelmatiikasta oman alansa uutisryhmään linkitetyllä chat-foorumilla. Mies ulkoiluttaa koiraa, koska hän ei osaa kasvattaa lasta. Siitä huolehtii kuusivuotisen yliopistokoulutuksen saanut lastentarhantäti.

Niin maailma muuttuu ja me siinä kehityksen mukana. Kasvikunta ja eläimet elävät vahvasti sidoksissa vietteihin, geeniperintöön ja automaattisiin reflekseihin. Moni asia tapahtuu vain pakon edessä.
Paheiden summa on yleensä vakio. Joku vaihtaa tupakan karamelliin toinen avioeron uuteen samanlaiseen suhteeseen. Asiat muuttuvat, mutta perus hype pysyy samana. Me haluamme, mutta emme ole valmiit…muuttumaan. Silti muutos voi olla minimaalinen tai täysin päälaelleen kääntynyt ja olemme taas lähtöpisteessä. Kaikessa on aina viimekädessä sitoutumisesta kysymys, tuntea sisimmässään muutoksen tuoma todellisuus, päättää ja ymmärtää mitä se hyvä olo on ja osata tehdä siitä vapauttava ja miellyttävä, aina ilman minkäänlaista pakkoa ja velvollisuuden tunnetta
.
Aika kuluu ja maailma muuttuu, mutta 20- ja 2000-luvulla ei mitään uutta länsirintamalla ;)
Ihmisellä on aina kiire, tietämättä mistä lähtee ja minne on menossa…

http://www.youtube.com/watch?v=77bbq3ag0qY&feature=related

Hyvää yötä ja kiitos kannustuksesta ;)

Lue lisää

Hehhe ;))) Eipä käy kieltäminen, että tuossa on totuuden siemen. Selvästikin miehen kirjoittama. Naisena lisäisin muutaman jutun... esim 2000-luvulta puuttuu naisten suorittamispaineet seksin saralla, kun pitää yltää pornokuningatterien asteelle ;))

"Autot"-leffan yksi päähenkilö on erikoisesti peruuttamiseen erikoistunut auto. Hänen mietelausensa on "ei tarvi tietää minne menee, tarvii vain tietää mistä tulee". Kyllä ihmisen joskus kuuluu kävellä peruuttaen, että tietää missä on käynyt. Just sen muuttamisen takia.

Perushype tuossa oli ihmisen itsekkyys. Ei otettu oppia siitä kun menee oikein elämässä, vaan kun menee väärin.

miss.fire kirjoitti:

Hehhe ;))) Eipä käy kieltäminen, että tuossa on totuuden siemen. Selvästikin miehen kirjoittama. Naisena lisäisin muutaman jutun... esim 2000-luvulta puuttuu naisten suorittamispaineet seksin saralla, kun pitää yltää pornokuningatterien asteelle ;))

"Autot"-leffan yksi päähenkilö on erikoisesti peruuttamiseen erikoistunut auto. Hänen mietelausensa on "ei tarvi tietää minne menee, tarvii vain tietää mistä tulee". Kyllä ihmisen joskus kuuluu kävellä peruuttaen, että tietää missä on käynyt. Just sen muuttamisen takia.

Perushype tuossa oli ihmisen itsekkyys. Ei otettu oppia siitä kun menee oikein elämässä, vaan kun menee väärin.

Lue lisää

Niin nainen oppi miehen vapauden ja mies sulkeutui kodin yksinäisyyteensä ;)

njaaaah ...kyllä mä sanoisin sen paineen aina olevan miehen puolella, meillä on jotain mikä pitäisi saada ylös ennenkuin tapahtuu mitään ja pitää se siellä ylhäällä, että voidaan puhua nautinnosta...muut huolet voivat tosin olla jaetut tai yksipuoliset riippuen taloudesta ;)

Eremita kirjoitti:

Niin nainen oppi miehen vapauden ja mies sulkeutui kodin yksinäisyyteensä ;)

njaaaah ...kyllä mä sanoisin sen paineen aina olevan miehen puolella, meillä on jotain mikä pitäisi saada ylös ennenkuin tapahtuu mitään ja pitää se siellä ylhäällä, että voidaan puhua nautinnosta...muut huolet voivat tosin olla jaetut tai yksipuoliset riippuen taloudesta ;)

Lue lisää

Mietin että otanko sut pois sun harhaluuloista vai en... vastuun kaikesta voi aina siirtää.

Miten sais kahta ihmistä kehittymään ja kasvamaan niin, että olisivat samalla aaltopituudella. Ja miksei parit kehity vierekkäin :/ Vai onko se sitä, ettei osata puhuta eikä kuunnella. Vaiko että mies ja nainen puhuu eri tavalla... Vaikeaa.

miss.fire kirjoitti:

Mietin että otanko sut pois sun harhaluuloista vai en... vastuun kaikesta voi aina siirtää.

Miten sais kahta ihmistä kehittymään ja kasvamaan niin, että olisivat samalla aaltopituudella. Ja miksei parit kehity vierekkäin :/ Vai onko se sitä, ettei osata puhuta eikä kuunnella. Vaiko että mies ja nainen puhuu eri tavalla... Vaikeaa.

Lue lisää

Ota vaan....harhaluulot pois...

Joo näin se on varmasti kovin vaikeaa. Ei täällä pysty ymmärtämään toisen ajatusmaailmaa kovin hyvällä pohjalla, kun saa yhteisiä pisteitä vain satunnaisesti ja niistäkään ei aina tiedä onko toisella pilke silmäkulmassa ;) vai aivan tosissaan tilittää.

Kyllä mä sanoisin, että livessä on mahdollisuus päästä aika hyvään kumppanuuteen, jos halua riittää. Ei se ole kiinni naisen tai miehen roolimalleista, käyttäytymismalleista tai puhetavoista. Suurin tekijä (näissä kun hiki haisee 24/7 siinä juhlan väliajalla) minun milelestä on kuunnella ja tehdä yhteisiä asioita riittävästi, sitoutua siihen parisuhteeseen eikä hakea koko ajan muuta mitä on jo olemassa. Varmasti pystyy kehittymään rinnakkain ja se lieneekin ainut mahdollisuus saada se suhde toimimaan.

Mä olen aina ihmetelly sitä, kun jokainen joka on ollut joskus eläissään rakastunut tietää mitä rakkaus tuo tullessaan. Pidetään hyvää huolta ulkonäöstä, ollaan huoliteltuja kokonaisuudessaan, hymyineen, ystävällisyyksineen ja tehdään kaikkea kivaa yhdessä. Parisuhteen ikääntyessä helposti ns. luovutetaan ja pidetään kaikkea itsestään selvyytenä eikä panosteta enää mihinkään yhteiseen. Ihminen tarvitsee jatkuvalla syötöllä virikkeitä ja yritystä pitää se sama rakastunut tahtotila voimassa, ei se omenapuu muuten anna kukkia tai edes niitä kauan kaivattuja hedelmiä, joista nauttia ja saada lisää latinkia systeemiin.

Naisen pitää pitää kohtuullisesti huolta kropastaan, aivan kuten miehen pitää välttää sitä kaljamahaa...parisuhde kaipaa viikoittain intohimoa ja hellyyden tarvetta, jota pitää osata antaa ja otta...pyytämättä...ilman yhteisiä kosketuspintoja, oikeaa ilmapiiriä, liittoja ei pidä kasassa itse erkkikään. Miksi viettää aikaa ihmisen kanssa, joka ei ole kiinnostunut tai ei halua toista elämäänsä kuuntelemaan tai kysymään...mistään asiasta tai niistä mistä on vain itse kiinnostunut. Parisuhde on aina kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti , samanhenkisyys ajattelutavoissa auttaa aina ja alistamalla ei synny koskaan mitään kestävää.

Siksi suosittelen kaikille tutustumista syvällisesti toiseeen ennen kuin tekee mitään ratkaisevia eleitä kuten naimisiinmeno tai lapsen teko tai vastaava. Jos ihmisellä on pahjoja heikkouksia niitä pystyy parantamaan ehkä poistamaan, mutta se että lupaa korjata joskus, ei johda koskaan hyvään lopputulokseen vaan ongelma vaan siirtyy. Ihminen pettää helposti itseään ja toista ja se kärjistyy yleensä monivivahteisena. Minun mielestäni ihmisen elämä ei jatkuvasti pariavaihtamalla tule valmiimmaksi tai tee autuaammaksi, samat ongelmat odottava aina ottajaansa. Kuka sitten onkaan hyvän vastaparinsa löytänyt suosittelen pitämään siitä kynsin ja hampain kiinni, ei väkisin ja pakottamalla vaan tekemällä työtä homman eteen ja nauttimalla. Kukaan ei lähde, jos huomaa olevansa huomioonotettu ja rakastettu jäsen yhteisössä. Ja jos lähtee ja vaihtaa,silloin syy on se ettei sydän pysty antamaan riittävästi vastarakkautta vaan ulkonäkö ja muut asiat ovat tärkeämpiä, mutta silloinkaan se liitto ei tule kestämään sitä rinnakkaiseloa ja ei sellaista voi keinotekoisesti ylläpitää "hengityskoneessa". Nämä on vaan osattava sitten erottaa toisistaan, milloin on puute rakkaudesta ja milloin ymmärrys on hivenen eri aaltopituudella, mutta kommunikoivat parit kyllä huomaavat mistä kenkä puristaa. Puhetta, puhetta ...

Anna nyt mun pitää tää mun pienen pieni oma idyllini...elä tee tästä harhaa, ethän... please ;)

Eremita kirjoitti:

Ota vaan....harhaluulot pois...

Joo näin se on varmasti kovin vaikeaa. Ei täällä pysty ymmärtämään toisen ajatusmaailmaa kovin hyvällä pohjalla, kun saa yhteisiä pisteitä vain satunnaisesti ja niistäkään ei aina tiedä onko toisella pilke silmäkulmassa ;) vai aivan tosissaan tilittää.

Kyllä mä sanoisin, että livessä on mahdollisuus päästä aika hyvään kumppanuuteen, jos halua riittää. Ei se ole kiinni naisen tai miehen roolimalleista, käyttäytymismalleista tai puhetavoista. Suurin tekijä (näissä kun hiki haisee 24/7 siinä juhlan väliajalla) minun milelestä on kuunnella ja tehdä yhteisiä asioita riittävästi, sitoutua siihen parisuhteeseen eikä hakea koko ajan muuta mitä on jo olemassa. Varmasti pystyy kehittymään rinnakkain ja se lieneekin ainut mahdollisuus saada se suhde toimimaan.

Mä olen aina ihmetelly sitä, kun jokainen joka on ollut joskus eläissään rakastunut tietää mitä rakkaus tuo tullessaan. Pidetään hyvää huolta ulkonäöstä, ollaan huoliteltuja kokonaisuudessaan, hymyineen, ystävällisyyksineen ja tehdään kaikkea kivaa yhdessä. Parisuhteen ikääntyessä helposti ns. luovutetaan ja pidetään kaikkea itsestään selvyytenä eikä panosteta enää mihinkään yhteiseen. Ihminen tarvitsee jatkuvalla syötöllä virikkeitä ja yritystä pitää se sama rakastunut tahtotila voimassa, ei se omenapuu muuten anna kukkia tai edes niitä kauan kaivattuja hedelmiä, joista nauttia ja saada lisää latinkia systeemiin.

Naisen pitää pitää kohtuullisesti huolta kropastaan, aivan kuten miehen pitää välttää sitä kaljamahaa...parisuhde kaipaa viikoittain intohimoa ja hellyyden tarvetta, jota pitää osata antaa ja otta...pyytämättä...ilman yhteisiä kosketuspintoja, oikeaa ilmapiiriä, liittoja ei pidä kasassa itse erkkikään. Miksi viettää aikaa ihmisen kanssa, joka ei ole kiinnostunut tai ei halua toista elämäänsä kuuntelemaan tai kysymään...mistään asiasta tai niistä mistä on vain itse kiinnostunut. Parisuhde on aina kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti , samanhenkisyys ajattelutavoissa auttaa aina ja alistamalla ei synny koskaan mitään kestävää.

Siksi suosittelen kaikille tutustumista syvällisesti toiseeen ennen kuin tekee mitään ratkaisevia eleitä kuten naimisiinmeno tai lapsen teko tai vastaava. Jos ihmisellä on pahjoja heikkouksia niitä pystyy parantamaan ehkä poistamaan, mutta se että lupaa korjata joskus, ei johda koskaan hyvään lopputulokseen vaan ongelma vaan siirtyy. Ihminen pettää helposti itseään ja toista ja se kärjistyy yleensä monivivahteisena. Minun mielestäni ihmisen elämä ei jatkuvasti pariavaihtamalla tule valmiimmaksi tai tee autuaammaksi, samat ongelmat odottava aina ottajaansa. Kuka sitten onkaan hyvän vastaparinsa löytänyt suosittelen pitämään siitä kynsin ja hampain kiinni, ei väkisin ja pakottamalla vaan tekemällä työtä homman eteen ja nauttimalla. Kukaan ei lähde, jos huomaa olevansa huomioonotettu ja rakastettu jäsen yhteisössä. Ja jos lähtee ja vaihtaa,silloin syy on se ettei sydän pysty antamaan riittävästi vastarakkautta vaan ulkonäkö ja muut asiat ovat tärkeämpiä, mutta silloinkaan se liitto ei tule kestämään sitä rinnakkaiseloa ja ei sellaista voi keinotekoisesti ylläpitää "hengityskoneessa". Nämä on vaan osattava sitten erottaa toisistaan, milloin on puute rakkaudesta ja milloin ymmärrys on hivenen eri aaltopituudella, mutta kommunikoivat parit kyllä huomaavat mistä kenkä puristaa. Puhetta, puhetta ...

Anna nyt mun pitää tää mun pienen pieni oma idyllini...elä tee tästä harhaa, ethän... please ;)

Lue lisää

Nyt tais tulla sellainen historiallinen tilanne, etten pystykään asiasta puhumaan..

Ja sitä live tilannetta mäkin ajattelin, että on vaikeaa. Kun pari kasvaa ihan nuoresta asti kiinni toisiinsa, ja sitten kuitenkin jotenkin... ainoa kasvu mikä tapahtuu on erillään.

Kuulostaahan tuo sun puheesi aivan erityisen hienolta. Noin sen kuuluisi olla. Enemmänkin voisin sanoa, mutta enpäs sano. Saat pitää idyllisi, toivon sulle sitä :) Ja hilaan sen synkän musta pilven, joka leijuu mun yllä tänään, saunaan. Jos vaikka klooriitilla pesis taas valkoiseksi :))

miss.fire kirjoitti:

Nyt tais tulla sellainen historiallinen tilanne, etten pystykään asiasta puhumaan..

Ja sitä live tilannetta mäkin ajattelin, että on vaikeaa. Kun pari kasvaa ihan nuoresta asti kiinni toisiinsa, ja sitten kuitenkin jotenkin... ainoa kasvu mikä tapahtuu on erillään.

Kuulostaahan tuo sun puheesi aivan erityisen hienolta. Noin sen kuuluisi olla. Enemmänkin voisin sanoa, mutta enpäs sano. Saat pitää idyllisi, toivon sulle sitä :) Ja hilaan sen synkän musta pilven, joka leijuu mun yllä tänään, saunaan. Jos vaikka klooriitilla pesis taas valkoiseksi :))

Lue lisää

Juu, puheet on puheita ja moni asia paperilla kaunista...kaikki vaatii työtä, ripauksen onneakin...ehkä se onni on monasti enemmän sinnikään yrityksen sivutuotteena tuomaa asioiden nivoutumista kuin varsinaista onnen potkua...

Osaanhan minä puhua ja paasata...mutta sauna tekee aina ihmeitä ;)

totisesti eremita Osaat Puhua!

Minä oikein en tiedä miten kommentoisin muutoin näin monimuotoisia runoja :) Ikän kuin montaa asiaa olisi yhdessä runossa nivottu yhteen kokonaisuudeksi mikä kumminkin toimii. Kiitos!

kristallivaras kirjoitti:

totisesti eremita Osaat Puhua!

Minä oikein en tiedä miten kommentoisin muutoin näin monimuotoisia runoja :) Ikän kuin montaa asiaa olisi yhdessä runossa nivottu yhteen kokonaisuudeksi mikä kumminkin toimii. Kiitos!

Lue lisää

Se on kumma juttu tässä elämässä...monikin asia

Sielu saa ja antaa ...monenlaisia tunteita ja tuntemuksia tulee ja menee...

Toiset koskettavat enmmän kuin toiset ja sydän tuntee joskus tuskaa...joskus suunnatonta iloa...

Kaipuuta jota ei ole ja on...olen huomannut sellaisen asian...

Ihmistä kaipaa hänen ollessaan poissa paljon enemmän kuin silloin kun hän on läsnä...

Sellainen saa kirjoittamaan...huutamaan...itkemään...toivomaan...uskomaan...ja jos ja kun näkee ...täyttyy...halkeaa...saa voimia...leijuu...ja kohta taas...kaipaa

Sellaisesta minun kertomukseni koostuvat...miljoonien mailien välimatkasta...

http://www.youtube.com/watch?v=YNY5vazyK_M

Kiitos kristallivaras