Milloin kyseessä on pyörätien jatke? - II

Jos erityisiä syitä ei ole ja kelvollinen pyörätie kulkee vieressä, niin silloin ei ole pyörällä mitään asiaa ajoradalle. Tämähän oli se peruspointti mitä tuossa aloituksessa oli haettu yhtistettynä eri viranomaisten tulkinnoista johtuvaan ongelmaan.

Vai ettei mitään epäselvää. Ei muuta olekaan kuin epäselvyyksiä.

Kuten tuossa ylempänä kirjoitetaan, niin ongelmia on kaikissa niissä tapauksissa joissa risteyksen jälkeen ei liikennemerkein ole osoitettu pyörätien jatkuvan.

Tässä kohtaa eri viranomaistenkin tulkinnat eroavat. Mikään säädös ei kerro milloin pyörätiemerkistä alkanut pyörätie päättyy. Tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää että kevyenliikenteen väylä jatkuu myös risteyksen jälkeen, mikäli väylän luonne ei muutu. Toisen tulkinnan mukaan kevyenliikenteen väylä pitää olla liikennemerkein osoitettu.

Tähän jälkimmäiseen tulkintaan nojaten jotkut puhuvat yksisuuntaisista pyöräteistä. Näitä saisi pyöräillä vain siihen suuntaan johon liikennemerkkejä löytyy. Mutta jos väylän luonne ei ole epäselvä, voi siinä tiehallinnon mukaan pyöräillä myös toiseen suuntaan. Kyseiselle ”yksisuuntaiselle” osuudelle voi tulla sivutieltä ja silloin näkee risteyksessä liikennemerkin toiseen suuntaa mutta ei toiseen. Saako ajaa vain toiseen suuntaan mutta ei toiseen, riippuu siis siitä kenen tulkinnan mukaan sinä päivänä pyöräilee.

Keskustelu jatkuu varmasti muodossa jos toisessa niin kauan kuin on tilaa eri tulkinnoille.

Fakta homma nääs kirjoitti:

Vai ettei mitään epäselvää. Ei muuta olekaan kuin epäselvyyksiä.

Kuten tuossa ylempänä kirjoitetaan, niin ongelmia on kaikissa niissä tapauksissa joissa risteyksen jälkeen ei liikennemerkein ole osoitettu pyörätien jatkuvan.

Tässä kohtaa eri viranomaistenkin tulkinnat eroavat. Mikään säädös ei kerro milloin pyörätiemerkistä alkanut pyörätie päättyy. Tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää että kevyenliikenteen väylä jatkuu myös risteyksen jälkeen, mikäli väylän luonne ei muutu. Toisen tulkinnan mukaan kevyenliikenteen väylä pitää olla liikennemerkein osoitettu.

Tähän jälkimmäiseen tulkintaan nojaten jotkut puhuvat yksisuuntaisista pyöräteistä. Näitä saisi pyöräillä vain siihen suuntaan johon liikennemerkkejä löytyy. Mutta jos väylän luonne ei ole epäselvä, voi siinä tiehallinnon mukaan pyöräillä myös toiseen suuntaan. Kyseiselle ”yksisuuntaiselle” osuudelle voi tulla sivutieltä ja silloin näkee risteyksessä liikennemerkin toiseen suuntaa mutta ei toiseen. Saako ajaa vain toiseen suuntaan mutta ei toiseen, riippuu siis siitä kenen tulkinnan mukaan sinä päivänä pyöräilee.

Keskustelu jatkuu varmasti muodossa jos toisessa niin kauan kuin on tilaa eri tulkinnoille.

Lue lisää

Tässä hyvä esimerkki tulkinnasta joka eroaa tiehallinnon tulkinnasta.

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=7573

Fakta homma nääs kirjoitti:

Tässä hyvä esimerkki tulkinnasta joka eroaa tiehallinnon tulkinnasta.

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=7573

Lue lisää

Tuossa jutussa lukee että: "pyörätien tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki pitää olla pyörätien alussa."

Miten määritellään missä pyörätien alku sitten on? Liikennemerkki saattaa löytyä vain joka toisesta risteyksestä. Rohkenen epäillä etteivät nämä muut "pätkät" ole yksisuuntaisia.

Fakta homma nääs kirjoitti:

Tässä hyvä esimerkki tulkinnasta joka eroaa tiehallinnon tulkinnasta.

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=7573

Lue lisää

...ei paista.

Tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää että kevyenliikenteen väylä jatkuu risteyksen jälkeenkin jos väylän luonne ei muutu. Silloin ei voi olla yksisuuntainen kevyenliikenteen väylä vaikka liikennemerkki puuttuukin.

Taas silloin on yksisuuntainen, jos noudataa tuota (http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=7573) linkin tulkintaa. On tämä Suomi vaan niin mahtava maa.

Sieltä missä aurinko kirjoitti:

...ei paista.

Tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää että kevyenliikenteen väylä jatkuu risteyksen jälkeenkin jos väylän luonne ei muutu. Silloin ei voi olla yksisuuntainen kevyenliikenteen väylä vaikka liikennemerkki puuttuukin.

Taas silloin on yksisuuntainen, jos noudataa tuota (http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=7573) linkin tulkintaa. On tämä Suomi vaan niin mahtava maa.

Lue lisää

Onko yksisuuntaine vai ei, jatkuuko kevyenliikenteen väylä vai ei, onko jatke vai ei.

http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759 sivulla lukee että: "Polkupyörällä ei saa ajaa suojatiellä, jos se ei ole pyörätien jatkeena."

Tuollaiselle suojatielle on kenties haasteellista päästä ellei siihen johda pyörätie. Muutenhan Poliisin tuo lause on turha.

Mihin perustat veikkauksesi ?
Siirtymäajan jälkeen kaikki pyörätienjatkeet pitää olla maalattu tiehen omalla merkintätavalla.
Sen jälkeen ei voi enää sekoittaa keskenään pelkkää suojatietä missä ei saa ajaa ja pyörätien jatketta missä saa ajaa.

Talvella tietysti nuo tiemerkinnät ei näy joten olisi hyvä kehittää oma liikennemerkki joka ilmaisee autoilijoille että risteyksessä tai muussa kohtaa tienylitystä on pyörätien jatke.

Pyörätien jatkeet olisi hyvä myös päällystää punaisella asfaltilla tai massalla niin asia olisi vielä selvempi.

Väistämisvelvollisuutta ja oikeutta ajaa pyörätien jatkeella ei pidä sekoittaa keskenään, ei nyt eikä siirtymäajan jälkeen.

Pyörällä ja autolla kirjoitti:

Mihin perustat veikkauksesi ?
Siirtymäajan jälkeen kaikki pyörätienjatkeet pitää olla maalattu tiehen omalla merkintätavalla.
Sen jälkeen ei voi enää sekoittaa keskenään pelkkää suojatietä missä ei saa ajaa ja pyörätien jatketta missä saa ajaa.

Talvella tietysti nuo tiemerkinnät ei näy joten olisi hyvä kehittää oma liikennemerkki joka ilmaisee autoilijoille että risteyksessä tai muussa kohtaa tienylitystä on pyörätien jatke.

Pyörätien jatkeet olisi hyvä myös päällystää punaisella asfaltilla tai massalla niin asia olisi vielä selvempi.

Väistämisvelvollisuutta ja oikeutta ajaa pyörätien jatkeella ei pidä sekoittaa keskenään, ei nyt eikä siirtymäajan jälkeen.

Lue lisää

Se että mikä oikeasti määrittelee sen mikä maalataan jatkeeksi ja mikä jää "tavalliseksi" suojatieksi (jolla ei siis koskaan saa pyöräillä)?

Kun ei tälläkään hetkellä ole selvää että mitkä ovat jatkeita ja mitkä ei, niin miten niistä siitten "oikeat" osataan maalata? Tulee myös mieleen paikkakuntaiset erot yms. Varmasti on vielä epäselviä tilanteita vaikka miten hyvin yritetään tuota lakikohtaa "paikata". Tosin parempaan suuntaan ollaan menossa.

Veikkaan että kirjoitti:

Se että mikä oikeasti määrittelee sen mikä maalataan jatkeeksi ja mikä jää "tavalliseksi" suojatieksi (jolla ei siis koskaan saa pyöräillä)?

Kun ei tälläkään hetkellä ole selvää että mitkä ovat jatkeita ja mitkä ei, niin miten niistä siitten "oikeat" osataan maalata? Tulee myös mieleen paikkakuntaiset erot yms. Varmasti on vielä epäselviä tilanteita vaikka miten hyvin yritetään tuota lakikohtaa "paikata". Tosin parempaan suuntaan ollaan menossa.

Lue lisää

Risteyksen molemmin puolin on pyörätie joka on osoitettu liikennemerkeillä 423. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tai 424. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain tai 425. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain tai 422. Pyörätie.
Nämä liikennemerkit ovat siis pyöräilijälle näkyvissä molemmin puolin risteystä.
Nämä nyt ovat tai pitäisi olla aivan selviä tapauksia milloin ja missä uutta merkintätapaa käytetään ja siihen ei vaikuta paikkakuntakohtaiset erot.

Samoin paikat missä on pyöräkaista ja se jatkuu risteyksen toisella puolella,niin pitäisi olla itsestäänselvyys että pyörätien jatke merkintä maalataan katuun.

Ongelmatapaukset ovat sitten niitä missä pyörätien on molemmin puolin tietä ja päästäkseen toisella puolella olevalle pyörätielle joutuu ylittämään tien.
Näihin kohtiin on jo nyt maalattu pyörätienjatke merkintöjä ajorataan siellä täällä. Mutta ei jokaiseen paikkaan.
On sellaisia paikkoja missä yksi kohta tien ylityksessä on merkitty pyörätien jatkeeksi ja 50 metrin päässä oleva samalainen kohta ei ole.

Pyörällä ja autolla kirjoitti:

Risteyksen molemmin puolin on pyörätie joka on osoitettu liikennemerkeillä 423. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tai 424. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain tai 425. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain tai 422. Pyörätie.
Nämä liikennemerkit ovat siis pyöräilijälle näkyvissä molemmin puolin risteystä.
Nämä nyt ovat tai pitäisi olla aivan selviä tapauksia milloin ja missä uutta merkintätapaa käytetään ja siihen ei vaikuta paikkakuntakohtaiset erot.

Samoin paikat missä on pyöräkaista ja se jatkuu risteyksen toisella puolella,niin pitäisi olla itsestäänselvyys että pyörätien jatke merkintä maalataan katuun.

Ongelmatapaukset ovat sitten niitä missä pyörätien on molemmin puolin tietä ja päästäkseen toisella puolella olevalle pyörätielle joutuu ylittämään tien.
Näihin kohtiin on jo nyt maalattu pyörätienjatke merkintöjä ajorataan siellä täällä. Mutta ei jokaiseen paikkaan.
On sellaisia paikkoja missä yksi kohta tien ylityksessä on merkitty pyörätien jatkeeksi ja 50 metrin päässä oleva samalainen kohta ei ole.

Lue lisää

Pyörätienjatkeita on maalattu myös samansuuntaisen kevyenliikenteenväylän ja jalkakäytävän väliin. Mitään selkeää linjaa ei siis ole.

Pyörällä ja autolla kirjoitti:

Risteyksen molemmin puolin on pyörätie joka on osoitettu liikennemerkeillä 423. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tai 424. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain tai 425. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain tai 422. Pyörätie.
Nämä liikennemerkit ovat siis pyöräilijälle näkyvissä molemmin puolin risteystä.
Nämä nyt ovat tai pitäisi olla aivan selviä tapauksia milloin ja missä uutta merkintätapaa käytetään ja siihen ei vaikuta paikkakuntakohtaiset erot.

Samoin paikat missä on pyöräkaista ja se jatkuu risteyksen toisella puolella,niin pitäisi olla itsestäänselvyys että pyörätien jatke merkintä maalataan katuun.

Ongelmatapaukset ovat sitten niitä missä pyörätien on molemmin puolin tietä ja päästäkseen toisella puolella olevalle pyörätielle joutuu ylittämään tien.
Näihin kohtiin on jo nyt maalattu pyörätienjatke merkintöjä ajorataan siellä täällä. Mutta ei jokaiseen paikkaan.
On sellaisia paikkoja missä yksi kohta tien ylityksessä on merkitty pyörätien jatkeeksi ja 50 metrin päässä oleva samalainen kohta ei ole.

Lue lisää

Todelliset ongelmatapaukset ovat ne jossa pyörätie päättyy suojatiehen jonka toisella puolella ei pyörätie jatku.

Monien mielestä nämäkin ovat nykysääntöjen mukaan jatkeita (viitaten vanhaan korkeimman oikeudet tuomioon). Omasta mielestä näin ei kuitenkaan ole. Maalataanko nekin joillakin paikkakunnilla jatkeiksi, se jää nähtäväksi. Talviolosuhteissa johtaa tällöin varmaan ongelmiin kun "jatkeen" toisella puolella ei ole mitään kevyenliikenteeseen viittaavaa liikennemerkkiä joka avustaisi autoilijoiden huomiokykyä.

Yksi pointti lisää kirjoitti:

Todelliset ongelmatapaukset ovat ne jossa pyörätie päättyy suojatiehen jonka toisella puolella ei pyörätie jatku.

Monien mielestä nämäkin ovat nykysääntöjen mukaan jatkeita (viitaten vanhaan korkeimman oikeudet tuomioon). Omasta mielestä näin ei kuitenkaan ole. Maalataanko nekin joillakin paikkakunnilla jatkeiksi, se jää nähtäväksi. Talviolosuhteissa johtaa tällöin varmaan ongelmiin kun "jatkeen" toisella puolella ei ole mitään kevyenliikenteeseen viittaavaa liikennemerkkiä joka avustaisi autoilijoiden huomiokykyä.

Lue lisää

"Todelliset ongelmatapaukset ovat ne jossa pyörätie päättyy suojatiehen jonka toisella puolella ei pyörätie jatku."

Kyseisenlaisia paikoja ei pitäisi, eikä olisi pitänyt koskaan rakentaa.

liikkuja_ kirjoitti:

Pyörätienjatkeita on maalattu myös samansuuntaisen kevyenliikenteenväylän ja jalkakäytävän väliin. Mitään selkeää linjaa ei siis ole.

Pyörätien jatke voi vuoden 2017 loppuun asti olla merkitty suojatieraidoituksella.

Pyörätien jatkeen merkintöjen voimaantulosäädös.
Muut tiemerkinnät 37 §

Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.

Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä.

Yksi pointti lisää kirjoitti:

Todelliset ongelmatapaukset ovat ne jossa pyörätie päättyy suojatiehen jonka toisella puolella ei pyörätie jatku.

Monien mielestä nämäkin ovat nykysääntöjen mukaan jatkeita (viitaten vanhaan korkeimman oikeudet tuomioon). Omasta mielestä näin ei kuitenkaan ole. Maalataanko nekin joillakin paikkakunnilla jatkeiksi, se jää nähtäväksi. Talviolosuhteissa johtaa tällöin varmaan ongelmiin kun "jatkeen" toisella puolella ei ole mitään kevyenliikenteeseen viittaavaa liikennemerkkiä joka avustaisi autoilijoiden huomiokykyä.

Lue lisää

>>>Monien mielestä nämäkin ovat nykysääntöjen mukaan jatkeita (viitaten vanhaan korkeimman oikeudet tuomioon). Omasta mielestä näin ei kuitenkaan ole.>>>
Tässä on asia oivallettu oikein.

>>>Talviolosuhteissa johtaa tällöin varmaan ongelmiin kun "jatkeen" toisella puolella ei ole mitään kevyenliikenteeseen viittaavaa liikennemerkkiä joka avustaisi autoilijoiden huomiokykyä.>>>
Merkkien puuttuessa pelkän ajoratamaalauksen havaitseminen auton sisältä kesälläkin tulee olemaan vaikeaa kuvakulmasta johtuen.
Ja erilaisissa suojatien kohdalle sattuneissa putki- tai kaapeliremonttien asvalttikorjauksissa saattaa tulla jatkeen merkintöjen tapaisia päällysteenvetoja, jotka harhauttavat pyöräilijää luulemaan, että paikassa on pyörätienjatke.
Ongelmia tulee riittämään.
Autoilijana toivoisi, että kaikkiin niihin risteyksiin, joissa autolla on kärkikolmio ja, joissa pyörällä on laillinen oikeus ajaa pyörätieltä suojatielle, tulisi kärkikolmion alle lisäkilpi "Kaksisuuntainen pyörätie" varoittamaan pyöräilijöistä.

Emeritusautoilija kirjoitti:

>>>Monien mielestä nämäkin ovat nykysääntöjen mukaan jatkeita (viitaten vanhaan korkeimman oikeudet tuomioon). Omasta mielestä näin ei kuitenkaan ole.>>>
Tässä on asia oivallettu oikein.

>>>Talviolosuhteissa johtaa tällöin varmaan ongelmiin kun "jatkeen" toisella puolella ei ole mitään kevyenliikenteeseen viittaavaa liikennemerkkiä joka avustaisi autoilijoiden huomiokykyä.>>>
Merkkien puuttuessa pelkän ajoratamaalauksen havaitseminen auton sisältä kesälläkin tulee olemaan vaikeaa kuvakulmasta johtuen.
Ja erilaisissa suojatien kohdalle sattuneissa putki- tai kaapeliremonttien asvalttikorjauksissa saattaa tulla jatkeen merkintöjen tapaisia päällysteenvetoja, jotka harhauttavat pyöräilijää luulemaan, että paikassa on pyörätienjatke.
Ongelmia tulee riittämään.
Autoilijana toivoisi, että kaikkiin niihin risteyksiin, joissa autolla on kärkikolmio ja, joissa pyörällä on laillinen oikeus ajaa pyörätieltä suojatielle, tulisi kärkikolmion alle lisäkilpi "Kaksisuuntainen pyörätie" varoittamaan pyöräilijöistä.

Lue lisää

" Autoilijana toivoisi, että kaikkiin niihin risteyksiin, joissa autolla on kärkikolmio ja, joissa pyörällä on laillinen oikeus ajaa pyörätieltä suojatielle, tulisi kärkikolmion alle lisäkilpi "Kaksisuuntainen pyörätie" varoittamaan pyöräilijöistä. "

Entäs sitten ne risteykset missä ei autoilijalla ole sitä kärkikolmiota ?
Lisäkilven käyttö ei ole ihan yksiselitteinen juttu ja sitä ei voi laittaa ihan minkä tahansa liikennemrkin seuraksi.

Kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi. Tuo silloin tällöin nähty kilpi, jossa kaksi pyöräilijää näyttää ajavan pian nokkakolarin. Tulkinta tämäkin, mutta on kilvellä ihan tarkoituskin. Sitä käytetään kertomaan väistämisvelvollisesta suunnasta tulevalle, että risteyksessä on runsaasti (vaikeasti havaittavaa) pyöräliikennettä. Liikenneministeriö on antanut lisäkilven käytölle seuraavat ohjeet:

Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie

Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.

- Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista (24 §)

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta lisäkilpi on monelle suunnittelijalle luultua suurempi haaste. Aina sitä ei käytetä, vaikka ehdot täyttyisivät, ja toisinaan sitä käytetään kuin itsenäistä liikennemerkkiä. Joskus lisäkilpi on asetettu jonkun muun kuin väistämisvelvollisuutta osoittavan merkin yhteyteen. Poikkeavat käytännöt aiheuttavat päänvaivaa.

Yksi esimerkki epäselvyyksistä on kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilven yhdistäminen suojatie-liikennemerkkiin. Suojatie-merkki ei ole väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki, joten liikenneministeriön päätöstä noudattamalla tällaista yhdistelmää ei voisi luoda.
Tarkkasilmäinen huomaa asian tutkimalla värejä: keltainen lisäkilpi ei koskaan kuulu sinipohjaisen liikennemerkin alle. Siitä huolimatta yhdistelmää käytetään useammassa kaupungissa. Jyväskylässä tällaisia paikkoja on ainakin Synergia-areenan lähellä Hippoksenraitilla sekä liikennepuiston kulmalla Eeronkadulla.

Eeronkatu.

Hippoksenraitti.

Miten suojatie ja kaksisuuntainen pyörätie -merkkiyhdistelmää pitäisi tulkita? Vastaus on, että täsmälleen samoin kuin pelkkää suojatie-merkkiä. Lisäkilpi ei näissä tilanteissa tuo siis mitään muutosta liikennesääntöihin, mutta läheskään kaikki eivät tätä tiedosta. Hippoksenraitilla olen pyöräilijänä joutunut usein tilanteeseen, jossa autoilija luulee lisäkilven vuoksi olevansa väistämisvelvollinen, vaikka pyöräilijä on se, joka on tulossa ajoradalle. Siinä sitten arvotaan, kumpi menee ensin. Eeronkadun tapauksessa pyöräilijä tulee kolmion takaa, joten ristiriita on melkoinen.

Jyväskylän kaupunki kommentoi

Kysyin kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilven käytännöistä Jyväskylän kaupungilta palautepalvelun kautta. Saamassani vastauksessa todetaan, että lisäkilvellä halutaan varoittaa autoilijoita pyöräliikenteestä. Lisäksi kerrotaan, ettei lisäkilpi velvoita ketään väistämään ja “taluttavaa polkupyöräilijää [sic!] on väistettävä suojatiellä kuten jalankulkijaa”. Vastauksessa jätetään ottamatta kantaa merkkiyhdistelmän laillisuuteen tai siitä mahdollisesti aiheutuviin väärinkäsityksiin.

On erikoista, että kaupunki toimii tietoisesti kansallisen ohjeistuksen vastaisesti. Alkuperäinen tarkoitus on tietysti hyväntahtoinen – varoittaa autoilijoita pyöräliikenteestä – mutta tällainen toteutus toimii tarkoitusta vastaan.

Sääntö, jonka mukaan ajoradalle tuleva pyöräilijä on väistämisvelvollinen, tunnetaan Suomessa valitettavan huonosti edelleen. Siksi ei olisi syytä sekoittaa pakkaa lisää liikennemerkeillä, joiden tulkinnasta voi syntyä epäselvyyttä. Väärinkäsitykseen voi syyllistyä niin pyöräilijä kuin autoilijakin. Voidaanko luottaa siihen, että jokainen tienkäyttäjä on lukenut yllä olevan päätöstekstin ja tietää varmasti, että lisäkilpi yksinään ei muuta väistämissääntöjä? Itse en laskisi tämän varaan.

Kaupungin käytäntö aiheuttaa vielä yhden kysymyksen: miksi kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpeä ei sitten ole jokaisella runsasliikenteisellä pyörätien jatkeella? Pahamaineisia paikkoja kaupungissa riittäisi. On kai selvää, että samaa linjaa noudatetaan kaikkialla kaupungin alueella?

http://liikenteessa.wordpress.com/2012/03/09/kaksisuuntaisen-pyoratien-lisakilvesta/

Pyörällä ja autolla kirjoitti:

" Autoilijana toivoisi, että kaikkiin niihin risteyksiin, joissa autolla on kärkikolmio ja, joissa pyörällä on laillinen oikeus ajaa pyörätieltä suojatielle, tulisi kärkikolmion alle lisäkilpi "Kaksisuuntainen pyörätie" varoittamaan pyöräilijöistä. "

Entäs sitten ne risteykset missä ei autoilijalla ole sitä kärkikolmiota ?
Lisäkilven käyttö ei ole ihan yksiselitteinen juttu ja sitä ei voi laittaa ihan minkä tahansa liikennemrkin seuraksi.

Kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi. Tuo silloin tällöin nähty kilpi, jossa kaksi pyöräilijää näyttää ajavan pian nokkakolarin. Tulkinta tämäkin, mutta on kilvellä ihan tarkoituskin. Sitä käytetään kertomaan väistämisvelvollisesta suunnasta tulevalle, että risteyksessä on runsaasti (vaikeasti havaittavaa) pyöräliikennettä. Liikenneministeriö on antanut lisäkilven käytölle seuraavat ohjeet:

Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie

Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.

- Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista (24 §)

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta lisäkilpi on monelle suunnittelijalle luultua suurempi haaste. Aina sitä ei käytetä, vaikka ehdot täyttyisivät, ja toisinaan sitä käytetään kuin itsenäistä liikennemerkkiä. Joskus lisäkilpi on asetettu jonkun muun kuin väistämisvelvollisuutta osoittavan merkin yhteyteen. Poikkeavat käytännöt aiheuttavat päänvaivaa.

Yksi esimerkki epäselvyyksistä on kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilven yhdistäminen suojatie-liikennemerkkiin. Suojatie-merkki ei ole väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki, joten liikenneministeriön päätöstä noudattamalla tällaista yhdistelmää ei voisi luoda.
Tarkkasilmäinen huomaa asian tutkimalla värejä: keltainen lisäkilpi ei koskaan kuulu sinipohjaisen liikennemerkin alle. Siitä huolimatta yhdistelmää käytetään useammassa kaupungissa. Jyväskylässä tällaisia paikkoja on ainakin Synergia-areenan lähellä Hippoksenraitilla sekä liikennepuiston kulmalla Eeronkadulla.

Eeronkatu.

Hippoksenraitti.

Miten suojatie ja kaksisuuntainen pyörätie -merkkiyhdistelmää pitäisi tulkita? Vastaus on, että täsmälleen samoin kuin pelkkää suojatie-merkkiä. Lisäkilpi ei näissä tilanteissa tuo siis mitään muutosta liikennesääntöihin, mutta läheskään kaikki eivät tätä tiedosta. Hippoksenraitilla olen pyöräilijänä joutunut usein tilanteeseen, jossa autoilija luulee lisäkilven vuoksi olevansa väistämisvelvollinen, vaikka pyöräilijä on se, joka on tulossa ajoradalle. Siinä sitten arvotaan, kumpi menee ensin. Eeronkadun tapauksessa pyöräilijä tulee kolmion takaa, joten ristiriita on melkoinen.

Jyväskylän kaupunki kommentoi

Kysyin kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilven käytännöistä Jyväskylän kaupungilta palautepalvelun kautta. Saamassani vastauksessa todetaan, että lisäkilvellä halutaan varoittaa autoilijoita pyöräliikenteestä. Lisäksi kerrotaan, ettei lisäkilpi velvoita ketään väistämään ja “taluttavaa polkupyöräilijää [sic!] on väistettävä suojatiellä kuten jalankulkijaa”. Vastauksessa jätetään ottamatta kantaa merkkiyhdistelmän laillisuuteen tai siitä mahdollisesti aiheutuviin väärinkäsityksiin.

On erikoista, että kaupunki toimii tietoisesti kansallisen ohjeistuksen vastaisesti. Alkuperäinen tarkoitus on tietysti hyväntahtoinen – varoittaa autoilijoita pyöräliikenteestä – mutta tällainen toteutus toimii tarkoitusta vastaan.

Sääntö, jonka mukaan ajoradalle tuleva pyöräilijä on väistämisvelvollinen, tunnetaan Suomessa valitettavan huonosti edelleen. Siksi ei olisi syytä sekoittaa pakkaa lisää liikennemerkeillä, joiden tulkinnasta voi syntyä epäselvyyttä. Väärinkäsitykseen voi syyllistyä niin pyöräilijä kuin autoilijakin. Voidaanko luottaa siihen, että jokainen tienkäyttäjä on lukenut yllä olevan päätöstekstin ja tietää varmasti, että lisäkilpi yksinään ei muuta väistämissääntöjä? Itse en laskisi tämän varaan.

Kaupungin käytäntö aiheuttaa vielä yhden kysymyksen: miksi kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpeä ei sitten ole jokaisella runsasliikenteisellä pyörätien jatkeella? Pahamaineisia paikkoja kaupungissa riittäisi. On kai selvää, että samaa linjaa noudatetaan kaikkialla kaupungin alueella?

http://liikenteessa.wordpress.com/2012/03/09/kaksisuuntaisen-pyoratien-lisakilvesta/

Lue lisää

"Entäs sitten ne risteykset missä ei autoilijalla ole sitä kärkikolmiota ?
Lisäkilven käyttö ei ole ihan yksiselitteinen juttu ja sitä ei voi laittaa ihan minkä tahansa liikennemrkin seuraksi."

Älä sekoita ihmisten ajattelua tuollaisella jargonialla.
En ole puhunut mistään minkätahansaliikennemerkin yhteyteen varoituksesta vaan ainoastaan kärkikolmion ( ja merkitykseltään saman eli stop:in ).
K-kolmio on käytännössä ainoa, jossa auton tulee väistää, kun ei ole kääntymistilanne, mutta edellyttää, että pyöräilijällä on ajo-oikeus.
Jatkossa liikennepolitiikan ratkaisuissa tullaan tod.näk. lisäämään nykyisestä pyöräilijän ajo-oikeuksia suojateiden yhteyteen, mutta merkitsemällä se vain ajorataan, jolloin se on nykyistä vaikeampi autoilijan havaita liikennemerkkien puuttuessa, on se vaarallinen pyöräilijälle itselleen.
Tätähän eivät monet itsekkäät ja yksinkertaiset pyöräilijät pysty ottamaan huomioon.

Emeritusautoilija kirjoitti:

"Entäs sitten ne risteykset missä ei autoilijalla ole sitä kärkikolmiota ?
Lisäkilven käyttö ei ole ihan yksiselitteinen juttu ja sitä ei voi laittaa ihan minkä tahansa liikennemrkin seuraksi."

Älä sekoita ihmisten ajattelua tuollaisella jargonialla.
En ole puhunut mistään minkätahansaliikennemerkin yhteyteen varoituksesta vaan ainoastaan kärkikolmion ( ja merkitykseltään saman eli stop:in ).
K-kolmio on käytännössä ainoa, jossa auton tulee väistää, kun ei ole kääntymistilanne, mutta edellyttää, että pyöräilijällä on ajo-oikeus.
Jatkossa liikennepolitiikan ratkaisuissa tullaan tod.näk. lisäämään nykyisestä pyöräilijän ajo-oikeuksia suojateiden yhteyteen, mutta merkitsemällä se vain ajorataan, jolloin se on nykyistä vaikeampi autoilijan havaita liikennemerkkien puuttuessa, on se vaarallinen pyöräilijälle itselleen.
Tätähän eivät monet itsekkäät ja yksinkertaiset pyöräilijät pysty ottamaan huomioon.

Lue lisää

Mutta kun niitä pyörätien jatkeita on muissakin paikoissa kuin niissä missä autoilla on väistämisvelvollisuus kolmion takia tai muuten.
Ja nyt ei puhuta kääntyvästä autosta.

Esimerkiksi Pihakatu, parkkipaikka yms
Pihalta, parkkipaikalta, huoltoasemalta, pihakadulta, kävelykadulta, muulta vähäiseltä tieltä tai muulta vastaavalta alueelta tielle tulossa oleva kuljettaja väistää muuta liikennettä, siis myös pyöräilijää. Tieliikennelaki 14 §.

Kärkikolmiota autoille harvemmin näissä paikoissa on, mutta pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä kyllä.
Miten osoitetaan autoilijoille että paikalla on pyörätie kun kolmiota ei ole ja lisäkilpeä ei voida säännösten mukaan yksin laittaa.? Pyöräilijällä on kuitenkin ajo-oikeus

Kaikkein selvintä olisi päällystää pyörätien jatkeen punaisella asfaltilla ja sen lisäksi kehittää uusi liikennemerkki joka osoittaa autoilijan suunnasta katsottuna autoilijoille pyörätien jatkeen.
Tätä merkkiä voisi sitten käyttää niissä paikoissa missä autoilijalla ei ole kärkikolmiota.
Liikennemerkki nimenomaan siksi että talvella ei katumerkintöjä näe kunnolla.

Merkki osoittaisi autoilijoille että risteyksessä on pyörätien jatke ja pyörä saa ajaa risteyksen yli mutta autoilijalla ei ole väistämisvelvollisuutta.

Pyörällä ja autolla kirjoitti:

Mutta kun niitä pyörätien jatkeita on muissakin paikoissa kuin niissä missä autoilla on väistämisvelvollisuus kolmion takia tai muuten.
Ja nyt ei puhuta kääntyvästä autosta.

Esimerkiksi Pihakatu, parkkipaikka yms
Pihalta, parkkipaikalta, huoltoasemalta, pihakadulta, kävelykadulta, muulta vähäiseltä tieltä tai muulta vastaavalta alueelta tielle tulossa oleva kuljettaja väistää muuta liikennettä, siis myös pyöräilijää. Tieliikennelaki 14 §.

Kärkikolmiota autoille harvemmin näissä paikoissa on, mutta pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä kyllä.
Miten osoitetaan autoilijoille että paikalla on pyörätie kun kolmiota ei ole ja lisäkilpeä ei voida säännösten mukaan yksin laittaa.? Pyöräilijällä on kuitenkin ajo-oikeus

Kaikkein selvintä olisi päällystää pyörätien jatkeen punaisella asfaltilla ja sen lisäksi kehittää uusi liikennemerkki joka osoittaa autoilijan suunnasta katsottuna autoilijoille pyörätien jatkeen.
Tätä merkkiä voisi sitten käyttää niissä paikoissa missä autoilijalla ei ole kärkikolmiota.
Liikennemerkki nimenomaan siksi että talvella ei katumerkintöjä näe kunnolla.

Merkki osoittaisi autoilijoille että risteyksessä on pyörätien jatke ja pyörä saa ajaa risteyksen yli mutta autoilijalla ei ole väistämisvelvollisuutta.

Lue lisää

""Esimerkiksi Pihakatu, parkkipaikka yms
Pihalta, parkkipaikalta, huoltoasemalta, pihakadulta, kävelykadulta, muulta vähäiseltä tieltä tai muulta vastaavalta alueelta tielle tulossa oleva kuljettaja väistää muuta liikennettä, siis myös pyöräilijää. Tieliikennelaki 14 §.""

Tämä on tyystin erilainen tilanne. Yleensä noista paikoista tultaessa on ensin ajettu sinne tai se on usein muuten tuttu paikka. Silloin autoilija mieltää ja suhtautuu jo valmiiksi eri tavalla tilanteeseen. Eivätkä nämä paikat tutkimuksisssa edustakaan erityisen vaarallista astetta.
Auto risteyksessä kolmion takaa ja edessä pyörätie kummastakin suunnasta, auto kääntymässä oikealle; erityisen vaarallinen etenkin auton oikealta puolelta tulevalle pyörälle. Siihen tarvitsisi selvennystä ja pidän tuota merkin asettamismääritelmän rajoitusta fibauksena.
Se pitäisi olla jokaisessa kolmioristeyksessä, jossa pyörällä oikeus ajaa auton edestä suojatiellä tai jatkeella.
>>>Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.>>>

""Kaikkein selvintä olisi päällystää pyörätien jatkeen punaisella asfaltilla ja sen lisäksi kehittää uusi liikennemerkki joka osoittaa autoilijan suunnasta katsottuna autoilijoille pyörätien jatkeen.
Tätä merkkiä voisi sitten käyttää niissä paikoissa missä autoilijalla ei ole kärkikolmiota.
Liikennemerkki nimenomaan siksi että talvella ei katumerkintöjä näe kunnolla.
Merkki osoittaisi autoilijoille että risteyksessä on pyörätien jatke ja pyörä saa ajaa risteyksen yli mutta autoilijalla ei ole väistämisvelvollisuutta.""

Tälle ei ole tarvetta.

Pyörällä ja autolla kirjoitti:

"Todelliset ongelmatapaukset ovat ne jossa pyörätie päättyy suojatiehen jonka toisella puolella ei pyörätie jatku."

Kyseisenlaisia paikoja ei pitäisi, eikä olisi pitänyt koskaan rakentaa.

Lue lisää

> Kyseisenlaisia paikoja ei pitäisi, eikä olisi pitänyt koskaan rakentaa.

Kenties näin mutta kun niitä nyt vaan sattuu olemaan ja vieläpä aika paljonkin. Juuri nämä kohdat ovat niitä epäselviä tapauksia. Onko jatke vai ei ja miten ne tullaan maalaamaan 2017 jälkeen.

Emeritusautoilija kirjoitti:

"Entäs sitten ne risteykset missä ei autoilijalla ole sitä kärkikolmiota ?
Lisäkilven käyttö ei ole ihan yksiselitteinen juttu ja sitä ei voi laittaa ihan minkä tahansa liikennemrkin seuraksi."

Älä sekoita ihmisten ajattelua tuollaisella jargonialla.
En ole puhunut mistään minkätahansaliikennemerkin yhteyteen varoituksesta vaan ainoastaan kärkikolmion ( ja merkitykseltään saman eli stop:in ).
K-kolmio on käytännössä ainoa, jossa auton tulee väistää, kun ei ole kääntymistilanne, mutta edellyttää, että pyöräilijällä on ajo-oikeus.
Jatkossa liikennepolitiikan ratkaisuissa tullaan tod.näk. lisäämään nykyisestä pyöräilijän ajo-oikeuksia suojateiden yhteyteen, mutta merkitsemällä se vain ajorataan, jolloin se on nykyistä vaikeampi autoilijan havaita liikennemerkkien puuttuessa, on se vaarallinen pyöräilijälle itselleen.
Tätähän eivät monet itsekkäät ja yksinkertaiset pyöräilijät pysty ottamaan huomioon.

Lue lisää

Kolmion tai stop-merkin suunnasta tuleva autoilija väistää risteävää tietä kulkevaa pyöräilijää kummankin pyörätien kohdalla. Myös silloin, kun kolmio on vain ensimmäisen pyörätien kohdalla ja jos jälkimmäinen pyörätie on riittävän lähellä risteävää tietä ollakseen sen osa (laki ei määrittele etäisyyttä).

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s320/risteys2.png


Liikenneympyrässä autoilija väistää pyörätietä kulkevaa pyöräilijää sekä tullessaan liikenneympyrään että poistuessaan siitä. Liikenneympyrään tulevalla autoilijalla on kolmio osoittamassa väistämisvelvollisuutta. Liikenneympyrästä poistuva ajoneuvo taas on kääntyvä ajoneuvo jolloin TLL 14 § pätee.

http://3.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN6fHp4uFgI/AAAAAAAAAQA/M_Cs8UIdjdw/s320/ympyra.png

Vain niissä tapauksissa joissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Mutta yllättävän monesti autoilijan on väistämisvelvollinen ja silloin pyöräilijät kohtaavat liian monia autoilijoita, jotka eivät tiedä tai välitä väistämissäännöistä.

Yhdessäkään uutisessa missä pyöräilijä on jäänyt auton alle ei mainita että pyöräilijä ylitti katua Pyörätien jatketta pitkin ". Jokaikisessä uutisessa lukee " pyöräilijä ajoi suojatietä ".
Sitten kun asian tarkistaa vaikka googlemapsin kautta niin kas vain, kyseisessä paikassa onkin pyörätien jatke ja autoilla vielä useasti kolmio osoittamassa väistämisvelvollisuutta tai auto on ollut kääntymässä.

"Eivät autoilijat ole ongelma noissa pyörätien jatke-tapauksissa."

Miten niin eivät ole. Monta kertaa olen ollut läheltä piti tilanteessa kääntyvän auton osalta joka ei aikonutkaan väistää kun fillaroin jatkeen yli. Tämä kuva: http://4.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5YiJFisPI/AAAAAAAAAPk/uN24xiSH-OM/s320/risteys1.png

Linkin esimerkki on yksi niistä harvoista tilanteista jolloin pyöräilijäällä on väistämisvelvollisuus.

Milloin pyöräilijä väistää.

Silloin kun autoilijalle ei ole väistämisvelvollisuuden osoittavaa liikennemerkkiä, autoilija ei ole tulossa pihasta tms tai kääntymässä. Esimerkiksi: Tasa-arvoisessa risteyksessä pyörätietä kulkeva pyöräilijä väistää risteävää tietä suoraan ajavaa autoilijaa. Samoin silloin, kun ajoratojen risteystä ei ole, ja pyöräilijä tulee ns. keskeltä metsää ajoradan yli tai vaihtaa tien puolelta toiselle. Tieliikennelaki 14 §.

Ajoradalla ajavaa pyöräilijää koskevat normaalit väistämissäännöt. Tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa väistetään. Tieliikennelaki 14 §.

Oikeutta ajaa ja väistämissääntöjä ei pidä sekoittaa keskenään.

Tässä muutama esimerkkikuva jossa auto väistää aina.

http://4.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5YiJFisPI/AAAAAAAAAPk/uN24xiSH-OM/s320/risteys1.png

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s320/risteys2.png

http://3.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN6fHp4uFgI/AAAAAAAAAQA/M_Cs8UIdjdw/s320/ympyra.png

Jaa, ei vai?! kirjoitti:

Tässä muutama esimerkkikuva jossa auto väistää aina.

http://4.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5YiJFisPI/AAAAAAAAAPk/uN24xiSH-OM/s320/risteys1.png

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s320/risteys2.png

http://3.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN6fHp4uFgI/AAAAAAAAAQA/M_Cs8UIdjdw/s320/ympyra.png

Lue lisää

Noissa esimerkeissä on sellainen pikku ongelma, että jos kadun ja pyörätien välissä on pikkuauton levyinen nurmikaista, niin autopa ei enää olekaan kääntyvä auto. Jos auton etupyörät ovat suorassa, auto ei ole kääntyvä auto, joten pyöräilijä väistääkin kääntyNYTTÄ autoa.

On aika epäselvää, miten leveä kaista kadun ja pyörätien välissä pitää olla, jotta pyörätien jatke ei ole risteyksessä vaan on erillinen pyörätien jatkeen ja ajoradan risteys. 5 -10 metriä lienee jo riittävä.

Näihin paikkoihin on paikoitellen lisätty kolmio kadun puolelle, osoittamaan että kääntyNYT auto väistää.

qwerthgreifdhsjadsl kirjoitti:

Noissa esimerkeissä on sellainen pikku ongelma, että jos kadun ja pyörätien välissä on pikkuauton levyinen nurmikaista, niin autopa ei enää olekaan kääntyvä auto. Jos auton etupyörät ovat suorassa, auto ei ole kääntyvä auto, joten pyöräilijä väistääkin kääntyNYTTÄ autoa.

On aika epäselvää, miten leveä kaista kadun ja pyörätien välissä pitää olla, jotta pyörätien jatke ei ole risteyksessä vaan on erillinen pyörätien jatkeen ja ajoradan risteys. 5 -10 metriä lienee jo riittävä.

Näihin paikkoihin on paikoitellen lisätty kolmio kadun puolelle, osoittamaan että kääntyNYT auto väistää.

Lue lisää

Tuo määrittelemäsi "pikkuauton levyinen nurmikaista" ei välttämättä olekaan riittävä määritelmä.
Pikemminkin pitäisi ajatella risteystä kokonaisuutena ja esim. kärkikolmioden sijaintia, kuten KKO on linjannut.
Tuolla on yksi KKO:n päätös, jossa pyörätien etäisyys rinnakkaisesta tiestä on ollut jopa 12 metriä.
Tästä voisi päätellä ( Huom! Oma päätelmäni ), että etäisyyttä voipi olla jopa rekan kääntymisen ja suoraan saamisen mitta eli rekan suurin sallittu pituus 25,25 metriä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyhdistelmä

KKO
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t
Nykyisin tuolla paikalla on kiertoristeys, jossa ei ole tuollaisia etäisyyksiä kuin 1984.

Uncle Ben kirjoitti:

Tuo määrittelemäsi "pikkuauton levyinen nurmikaista" ei välttämättä olekaan riittävä määritelmä.
Pikemminkin pitäisi ajatella risteystä kokonaisuutena ja esim. kärkikolmioden sijaintia, kuten KKO on linjannut.
Tuolla on yksi KKO:n päätös, jossa pyörätien etäisyys rinnakkaisesta tiestä on ollut jopa 12 metriä.
Tästä voisi päätellä ( Huom! Oma päätelmäni ), että etäisyyttä voipi olla jopa rekan kääntymisen ja suoraan saamisen mitta eli rekan suurin sallittu pituus 25,25 metriä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyhdistelmä

KKO
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t
Nykyisin tuolla paikalla on kiertoristeys, jossa ei ole tuollaisia etäisyyksiä kuin 1984.

Lue lisää

Jos matka on alle 12 metriä, kääntyvä autoilija väistää KKO:n päätöksen mukaan: Jos etäisyys yli 40 metriä, oikeuden päätöksen mukaan ei ole kyseessä enää kääntyminen eikä tiehen kuuluva pyörätie vaan erillinen pyuörätie. Näiden välillä olevia matkoja kielletään ohjeissa tekemästä. Mutta jos on pakko tehdä jostakin syystä, laitettava kärkikolmio joko kääntyvälle autolle tai pyörille. Jos tienrakentaja on toiminut lakien mukaan, tässä asiassa ei voi olla epäselviä tapauksia.

qwerthgreifdhsjadsl kirjoitti:

Noissa esimerkeissä on sellainen pikku ongelma, että jos kadun ja pyörätien välissä on pikkuauton levyinen nurmikaista, niin autopa ei enää olekaan kääntyvä auto. Jos auton etupyörät ovat suorassa, auto ei ole kääntyvä auto, joten pyöräilijä väistääkin kääntyNYTTÄ autoa.

On aika epäselvää, miten leveä kaista kadun ja pyörätien välissä pitää olla, jotta pyörätien jatke ei ole risteyksessä vaan on erillinen pyörätien jatkeen ja ajoradan risteys. 5 -10 metriä lienee jo riittävä.

Näihin paikkoihin on paikoitellen lisätty kolmio kadun puolelle, osoittamaan että kääntyNYT auto väistää.

Lue lisää

Jos matka on alle 12 metriä, kääntyvä autoilija väistää KKO:n päätöksen mukaan, eli tuo 5-10 metriä on siis täysin riittävä siihen että auto väistää ;-)

12-40metriä kirjoitti:

Jos matka on alle 12 metriä, kääntyvä autoilija väistää KKO:n päätöksen mukaan: Jos etäisyys yli 40 metriä, oikeuden päätöksen mukaan ei ole kyseessä enää kääntyminen eikä tiehen kuuluva pyörätie vaan erillinen pyuörätie. Näiden välillä olevia matkoja kielletään ohjeissa tekemästä. Mutta jos on pakko tehdä jostakin syystä, laitettava kärkikolmio joko kääntyvälle autolle tai pyörille. Jos tienrakentaja on toiminut lakien mukaan, tässä asiassa ei voi olla epäselviä tapauksia.

Lue lisää

Löytyykö kyseiset ohjeet jostakin?

Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä. Pyörätien jatke on suojatien paikassa, jonne voi ajaa pyörätietä pitkin. Asia selkiytyy kun siirtymäaiaka päättyy ja pyörtien jatke erotellaan aina maalauksella pelkästä suojatiestä.

Koko pyörätien jatke on oikeasti täysin turha maininta, sillä sehän ei vaikuta västämisvelvollisuuksiin mitään, auttaa vain hahmottamaan että saako suojatien kohdalta ajaa pyörällä yli.

väärin,. kirjoitti:

Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä. Pyörätien jatke on suojatien paikassa, jonne voi ajaa pyörätietä pitkin. Asia selkiytyy kun siirtymäaiaka päättyy ja pyörtien jatke erotellaan aina maalauksella pelkästä suojatiestä.

Koko pyörätien jatke on oikeasti täysin turha maininta, sillä sehän ei vaikuta västämisvelvollisuuksiin mitään, auttaa vain hahmottamaan että saako suojatien kohdalta ajaa pyörällä yli.

Lue lisää

"Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä."
Niin varmaankin VOI olla, mutta se ei tarkoita sitä, että sivulle haarautuva suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien jatke.

mmjndfbjh kirjoitti:

"Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä."
Niin varmaankin VOI olla, mutta se ei tarkoita sitä, että sivulle haarautuva suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien jatke.

Lue lisää

"ei
tarkoita sitä, että sivulle haarautuva
suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien
jatke."
Mikä kumoaa tla37§:n?

mmjndfbjh kirjoitti:

"Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä."
Niin varmaankin VOI olla, mutta se ei tarkoita sitä, että sivulle haarautuva suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien jatke.

Lue lisää

"Niin varmaankin VOI olla, mutta se ei tarkoita sitä, että sivulle haarautuva suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien jatke. "

hmm... mistäköhän sen sitten tietää milloin pyörätieltä haarautuva suojatie on pyörätien jatke ja milloin ei? Itsekin tulkitsisin jatkeen siten, että jos suojatielle pääsee pyörätietä pitkin, se on myös pyörätien jatke.

Mutta kuten tuli mainittua, tällä pohdinnalla ei ole muuta kuin akateemista merkitystä. Suoran katuosuuden ylittävällä suojatiellä pyöräilijä on joka tapauksessa väistämisvelvollinen oli kyseessä pyörätien jatke tai ei, joten koko asialla ei liene mitään väliä. Aika moni pyöräilijä tuntuu tosin luulevan, että pyörätien jatke antaa pyöräilijälle samat oikeudet kuin suojatie jalankulkijalle.

liikkuja_ kirjoitti:

"ei
tarkoita sitä, että sivulle haarautuva
suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien
jatke."
Mikä kumoaa tla37§:n?

Ei sitä tarvi kumota, siellä kun sanotaan näin:
"Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa."

Siis muissa kuin jatkeissa.

HiPo kirjoitti:

"Niin varmaankin VOI olla, mutta se ei tarkoita sitä, että sivulle haarautuva suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien jatke. "

hmm... mistäköhän sen sitten tietää milloin pyörätieltä haarautuva suojatie on pyörätien jatke ja milloin ei? Itsekin tulkitsisin jatkeen siten, että jos suojatielle pääsee pyörätietä pitkin, se on myös pyörätien jatke.

Mutta kuten tuli mainittua, tällä pohdinnalla ei ole muuta kuin akateemista merkitystä. Suoran katuosuuden ylittävällä suojatiellä pyöräilijä on joka tapauksessa väistämisvelvollinen oli kyseessä pyörätien jatke tai ei, joten koko asialla ei liene mitään väliä. Aika moni pyöräilijä tuntuu tosin luulevan, että pyörätien jatke antaa pyöräilijälle samat oikeudet kuin suojatie jalankulkijalle.

Lue lisää

"Mutta kuten tuli mainittua, tällä pohdinnalla ei ole muuta kuin akateemista merkitystä. Suoran katuosuuden ylittävällä suojatiellä pyöräilijä on joka tapauksessa väistämisvelvollinen oli kyseessä pyörätien jatke tai ei, joten koko asialla ei liene mitään väliä."
On merkitystä. Pyöräilijä voi vaihtaa kadun puolta risteyksen (pyörätiet vain toisen kadun varrella) kohdalla, jolloin kääntyvä ajoneuvo on väistämisevelvollinen, suoraan ajava ei.

....,,,, kirjoitti:

Ei sitä tarvi kumota, siellä kun sanotaan näin:
"Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa."

Siis muissa kuin jatkeissa.

Lue lisää

Siirtymäajan loppuun saakka pyörätien jatke voidaan jättää merkitsemättä eli pelkällä suojatiemaalauksellakin voidaan merkitä pyörätien jatke ("vanha" tla37§, voimassa 2017 asti).

väärin,. kirjoitti:

Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä. Pyörätien jatke on suojatien paikassa, jonne voi ajaa pyörätietä pitkin. Asia selkiytyy kun siirtymäaiaka päättyy ja pyörtien jatke erotellaan aina maalauksella pelkästä suojatiestä.

Koko pyörätien jatke on oikeasti täysin turha maininta, sillä sehän ei vaikuta västämisvelvollisuuksiin mitään, auttaa vain hahmottamaan että saako suojatien kohdalta ajaa pyörällä yli.

Lue lisää

Tilaapa nettikaupasta peniksenjatke. Luuletko saavasi sellaisen, joka erkanee varren puolesta välistä suoraan sivulle? Häh?

mmjndfbjh kirjoitti:

"Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä."
Niin varmaankin VOI olla, mutta se ei tarkoita sitä, että sivulle haarautuva suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien jatke.

Lue lisää

Kyllä se nykyisen lain siirytämäajan oikeastaan tarkoitaa sitä että jos pyörätien johtaa suojatielle, niin se on pyrätätien jatke.

liikkuja_ kirjoitti:

"Mutta kuten tuli mainittua, tällä pohdinnalla ei ole muuta kuin akateemista merkitystä. Suoran katuosuuden ylittävällä suojatiellä pyöräilijä on joka tapauksessa väistämisvelvollinen oli kyseessä pyörätien jatke tai ei, joten koko asialla ei liene mitään väliä."
On merkitystä. Pyöräilijä voi vaihtaa kadun puolta risteyksen (pyörätiet vain toisen kadun varrella) kohdalla, jolloin kääntyvä ajoneuvo on väistämisevelvollinen, suoraan ajava ei.

Lue lisää

"On merkitystä. Pyöräilijä voi vaihtaa kadun puolta risteyksen (pyörätiet vain toisen kadun varrella) kohdalla, jolloin kääntyvä ajoneuvo on väistämisevelvollinen, suoraan ajava ei"

Etkö osaa lukea, oli kyse suorasta katuosuudesta, ei risteysalueesta.

mokmokmok kirjoitti:

Tilaapa nettikaupasta peniksenjatke. Luuletko saavasi sellaisen, joka erkanee varren puolesta välistä suoraan sivulle? Häh?

Löytyykö sille laista tai asetuksesta määritelmää?

....,,,, kirjoitti:

"On merkitystä. Pyöräilijä voi vaihtaa kadun puolta risteyksen (pyörätiet vain toisen kadun varrella) kohdalla, jolloin kääntyvä ajoneuvo on väistämisevelvollinen, suoraan ajava ei"

Etkö osaa lukea, oli kyse suorasta katuosuudesta, ei risteysalueesta.

Lue lisää

On risteyksessäkin suora katu.

liikkuja_ kirjoitti:

Löytyykö sille laista tai asetuksesta määritelmää?

Tukee sanan "jatke" merkitystä, jossa jatkettava objekti on leveyteensä nähden pitkä, ja jatke vielä jatkaa pituutta entisestään.

fgftexez kirjoitti:

Tukee sanan "jatke" merkitystä, jossa jatkettava objekti on leveyteensä nähden pitkä, ja jatke vielä jatkaa pituutta entisestään.

Tla ei ota kantaa jatkeen suuntaan, vain siihen miten se merkitään. Pyörätien jatkeita (uuden merkinnän mukaisia) on tehty myös poikittain pyörätien ja jalkakäytävän väliin, joten näkemyksesi mukaisesti ne olisi tehty väärin. näkemyksestäsi huolimatta tla ja katuun maalatut merkinnät mahdollistavat myös poikittain olevan jatkeen.

liikkuja_ kirjoitti:

Tla ei ota kantaa jatkeen suuntaan, vain siihen miten se merkitään. Pyörätien jatkeita (uuden merkinnän mukaisia) on tehty myös poikittain pyörätien ja jalkakäytävän väliin, joten näkemyksesi mukaisesti ne olisi tehty väärin. näkemyksestäsi huolimatta tla ja katuun maalatut merkinnät mahdollistavat myös poikittain olevan jatkeen.

Lue lisää

Tuo jää nähtäväksi. Laissa ja asetuksessa ei pyörätien jatkeen ominaisuuksiin ole tarkkoja vaatimuksia. Määräysten soveltamisessakin lienee alueellisia eroja.

Onnetonta sekoilua, sanon minä.

jatkuu suojatienä kirjoitti:

Kyllä se nykyisen lain siirytämäajan oikeastaan tarkoitaa sitä että jos pyörätien johtaa suojatielle, niin se on pyrätätien jatke.

"Kyllä se nykyisen lain siirytämäajan oikeastaan tarkoitaa sitä että jos pyörätien johtaa suojatielle, niin se on pyrätätien jatke. "

Nykyinen laiki on hyvin epämäräinen joten väittämäsi ei pidä paikkansa. Jopa eri viranomaisten tulkinnat eroavat.

Tässä esimerkkinä poliisin kanta:

"Polkupyörällä ei saa ajaa suojatiellä, jos se ei ole pyörätien jatkeena. Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita."

Lähde: http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759

Eli poliisin mukaan ei kyseessä välttämättä ole pyörätien jatke vaikka siihen pääsee pyöräilemällä.

nvkjgf kirjoitti:

Tuo jää nähtäväksi. Laissa ja asetuksessa ei pyörätien jatkeen ominaisuuksiin ole tarkkoja vaatimuksia. Määräysten soveltamisessakin lienee alueellisia eroja.

Onnetonta sekoilua, sanon minä.

Lue lisää

Tuo on aivan totta. Paha on jos jossain paikkakunnalla on tottunut pyöräilemään tietyllä tavalla ja muuton myötä homma ei enää sitten käy päinsä. Siinä vasta vaaratilanne.

Laissa pitäisi olla tarkat määritelmät pyörätien jatkeelle tai itse asiassa yhdistetylle suojatielle ja pyörätien jatkeelle (joka on se versio joka aiheuttaa ongelmia). Eli tämä versio tässä: http://peacemaker.homeip.net/blog/media/20060607-ylitys.jpg

Tässä on uudentyyppinen maalaus joka selventää asiaa: http://www.vantaansanomat.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/18462249.jpg?changed=1318492806

Ongelmia on siis niissä tapauksissa joissa on yhdistetty suojatie ja pyörätien jatke ja risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan ja suojatiemaalaus on vanhan mallinen. Onko tällöin kyseessä myös jatke vai ei.

P.S. Poliisin kanta on että kyseessä ei aina ole pyörätien jatke vaikka siihen pääsisi pyöräilemään: "Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita."

Lähde: http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759

liikkuja_ kirjoitti:

On risteyksessäkin suora katu.

Oikeasti siinä on kaksi katua, ei se muuten ole risteys.

liikkuja_ kirjoitti:

Tla ei ota kantaa jatkeen suuntaan, vain siihen miten se merkitään. Pyörätien jatkeita (uuden merkinnän mukaisia) on tehty myös poikittain pyörätien ja jalkakäytävän väliin, joten näkemyksesi mukaisesti ne olisi tehty väärin. näkemyksestäsi huolimatta tla ja katuun maalatut merkinnät mahdollistavat myös poikittain olevan jatkeen.

Lue lisää

Luepa liikkuja ajatuksen kanssa tuo TLA:n pykälä:
Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla........................Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.

Myös muissa, siis muissa kuin pyörätien jatkeissa.

....,,,, kirjoitti:

Luepa liikkuja ajatuksen kanssa tuo TLA:n pykälä:
Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla........................Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.

Myös muissa, siis muissa kuin pyörätien jatkeissa.

Lue lisää

Unohdat siirtymäajan.

...... kirjoitti:

Tuo on aivan totta. Paha on jos jossain paikkakunnalla on tottunut pyöräilemään tietyllä tavalla ja muuton myötä homma ei enää sitten käy päinsä. Siinä vasta vaaratilanne.

Laissa pitäisi olla tarkat määritelmät pyörätien jatkeelle tai itse asiassa yhdistetylle suojatielle ja pyörätien jatkeelle (joka on se versio joka aiheuttaa ongelmia). Eli tämä versio tässä: http://peacemaker.homeip.net/blog/media/20060607-ylitys.jpg

Tässä on uudentyyppinen maalaus joka selventää asiaa: http://www.vantaansanomat.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/18462249.jpg?changed=1318492806

Ongelmia on siis niissä tapauksissa joissa on yhdistetty suojatie ja pyörätien jatke ja risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan ja suojatiemaalaus on vanhan mallinen. Onko tällöin kyseessä myös jatke vai ei.

P.S. Poliisin kanta on että kyseessä ei aina ole pyörätien jatke vaikka siihen pääsisi pyöräilemään: "Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita."

Lähde: http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759

Lue lisää

Ja kun poliisin sanomaa, jossa poliisi ei sanokkaan mitään, käytetään argumenttina, soppa on valmis.

Eipäs juupas vai? kirjoitti:

"Kyllä se nykyisen lain siirytämäajan oikeastaan tarkoitaa sitä että jos pyörätien johtaa suojatielle, niin se on pyrätätien jatke. "

Nykyinen laiki on hyvin epämäräinen joten väittämäsi ei pidä paikkansa. Jopa eri viranomaisten tulkinnat eroavat.

Tässä esimerkkinä poliisin kanta:

"Polkupyörällä ei saa ajaa suojatiellä, jos se ei ole pyörätien jatkeena. Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita."

Lähde: http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759

Eli poliisin mukaan ei kyseessä välttämättä ole pyörätien jatke vaikka siihen pääsee pyöräilemällä.

Lue lisää

Poliisin sanominen tai pikemminkin sanoman uupuminen tiivistyy kohtaan "ei välttämättä". Tuo ei kumoa eikä vahvista asiaa kumpaankaan suuntaan. Poliisin kommentit eivät kumoa lakia ja asetuksia.

....,,,, kirjoitti:

Oikeasti siinä on kaksi katua, ei se muuten ole risteys.

Ja silti siinä voi olla vähintään yksi suora katu.

....,,,, kirjoitti:

Luepa liikkuja ajatuksen kanssa tuo TLA:n pykälä:
Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla........................Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.

Myös muissa, siis muissa kuin pyörätien jatkeissa.

Lue lisää

Siirtymäaikaa jäljellä vielä 5 vuotta...

mokmokmok kirjoitti:

Tilaapa nettikaupasta peniksenjatke. Luuletko saavasi sellaisen, joka erkanee varren puolesta välistä suoraan sivulle? Häh?

Olen nähnyt mainoksia joissa on iso ykköseen ja pikkuhaara kakkoseen.

Sitten on myös sellaisia käyriä kaksipäisiä, jotka laiteaan molemmista päistä ykköseen, tai miksein vaikka kakkoseen jos haluaa.

mmjndfbjh kirjoitti:

"Kyllä pyörätein jatke voi olla myös haarautuminen pyöräteistä."
Niin varmaankin VOI olla, mutta se ei tarkoita sitä, että sivulle haarautuva suojatie yleensä olisi kyseisen pyörätien jatke.

Lue lisää

Sivulle lähtevä haarahan on pyrätien risteys ja suojatie sivulle lähtevän pyörätien jatkeena.

Näin ei välttämättä ole, mutta voi olla.

2017 jälkeen tilanne vähän selviää, kun maalausten täytyy olla kunnossa... paitsi talvella kun ne on lumen ja jään alla.

Hyvä kysymys. Pyöräilijä voi opetella vakioreittinsä ulkoa, mutta autoilija ei pysty tietämään onko jään alla suojatie vai pyörätien jatke.
Onnettomuuden sattuessa poliisi joutuu sulattamaan maalauksen päällä olevan jään tai odottamaan kevättä päästäkseen tutkimaan oliko kyseessä pyörätien jatke vai ei.

liikkuja_ kirjoitti:

Hyvä kysymys. Pyöräilijä voi opetella vakioreittinsä ulkoa, mutta autoilija ei pysty tietämään onko jään alla suojatie vai pyörätien jatke.
Onnettomuuden sattuessa poliisi joutuu sulattamaan maalauksen päällä olevan jään tai odottamaan kevättä päästäkseen tutkimaan oliko kyseessä pyörätien jatke vai ei.

Lue lisää

Teoreettinen ongelma. Käytännössähän pyörätien jatke tulee joka paikkaan josta tarvii päästä pyörän kanssa yli. Pelkästään jalankulkijoille jää jalkakäytävien jatkeena olevat suojatiet ja esimerkiksi kevyenliikenteen väylältä tien yli bussipysäkeille johtavat suojatiet, jonne ei nykyiselläänkään ole pyörällä tarvetta ajaa.

Pyöräilijän virhe ei kuitenkaan tuo autoilijalle yliajo-oikeutta.

Teoreettinen ongelma kirjoitti:

Teoreettinen ongelma. Käytännössähän pyörätien jatke tulee joka paikkaan josta tarvii päästä pyörän kanssa yli. Pelkästään jalankulkijoille jää jalkakäytävien jatkeena olevat suojatiet ja esimerkiksi kevyenliikenteen väylältä tien yli bussipysäkeille johtavat suojatiet, jonne ei nykyiselläänkään ole pyörällä tarvetta ajaa.

Pyöräilijän virhe ei kuitenkaan tuo autoilijalle yliajo-oikeutta.

Lue lisää

2018 se ei ole enää teoreettinen ongelma. Silloin jatkeen olemassaolon voi tietää vain maalatun merkinnän perusteella. Jään läpi sitä joutuu vain arvailemaan.