henkinenväkivalta

On se just sitä. Taitaa olla jonkinlainen narsisti et määräilee sua ja tolleen. Ota ero äläkä kysele mitään. Hommaa uusi asunto salaa ekana ja sit vaan lähdet.

vaistosi kertoo tilanteenne.lapset vaurioituvat ennenpitkää.jos olet väsynyt,menkää lastenne kanssa salaa turvakotiin ja hakekaa kiellot ja salaiset osoitetiedot.elämäsi ei ole omaa ja sinun laistasi,olet miehesi tyrannoimana ja koirakin kärsii.hän on sairas.menkää ja pian

niinkö

Samanlaista täälläkin. Se on totta että itse pitää asettaa rajat. Mieheni yrittää rajoittaa kaikki menojani ja olen hölmö suostunut. Nyt olen ottanut toisen asenteen, menen vain. Kyllä se ukkokin pärjää niitten lasten kanssa, ei se voi olla aina äidin homma hoitaa niitä lapsia. Ukko on täälläkin sanonut, että olen laiska ja saamaton kotona. Mutta hän on itse kyllä vielä laiskempi, joten yritän laittaa hänen kommenttinsa toisesta korvasta samantien ulos. En tiedä pitäisikö erota vai jäädä, ei se eroaminenkaan niin helppoa ole kun on lapset ja kuitenkin kaksi aikuista jakamassa sitä lasten arkea. Itse olen ajatellut vielä yrittää täysillä, saa nähdä lähteekö ukko siihen yrittämiseen mukaan vai ei.

Hei! Täälläkin kärsitään samasta tilanteesta. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta ja meillä on 2 lasta, nuorin 2 ja vanhin 5. Nyt harkitsen vakavasti eroa koska tätä paskaa jatkunut jo useamman kuukauden. Huutaa ja raivoilee lapsille eli pinna todella lyhyt. Päivät on töissä, eli lasten kanssa viettää hyvin vähän aikaa ja neki ajat mitä on niin yhtä raivoamista. Minähän en tietenkään saisi liikkua itsekseni mihinkään eli ei mitään omaa aikaa. Sanoo kyllä että joo mee vaan mutta heti jälkikäteen mainitsee asiasta syyllistävään sävyyn. Parhaimmaksi olen katsonut että en sitten vietä sitä omaa aikaa. Minä teen kaikki kotihommat ja pääsääntöisesti huolehdin ja hoidan lapset ja koiran ulkoiluttamiset ja ruokinnat. Mies on ennemmin omissa oloissaan ja kun raivoilee niin valittaa ettei saa olla rauhassa, whaaat?? Eihän hän muuta ookkaa ku rauhassa. Töistä tulee niin istuu joko koneella tai menee toiseen huoneeseen makoilemaan ja telkkaria katsomaan, tulee kyllä sitte valmiiseen ruokapöytään. Koiraa uhannut suutuspäissään veitsellä, itsellä koko ajan pelko ja tunne siitä että jotain pahaa vielä tapahtuu. On päiviäkin jolloin kaikki ihan ok ja sitten alan taas ajattelemaan että jos sittenkin hätiköin näissä ero ajatuksissa ja jos mä vaan ylireagoin. Itsekkin kaipaisin ajatuksia muilta tämmöiseen.

Mullon tuollainen hullu mies. Mutta tämä tyttöpä otti selville mikä sitä vaivaa. Narsisti kuin narsisti. Heti, kun uskaltaa sanoa mulle jotain, luettelen sille A:sta Å:hon kakki narsistin tyypilliset piirteet. Loppuu siihen. Tämän ei voi tehdä väkivaltaisille narsisteille. Vain "arkipäivän narsisteille".

Vastataanpa täältä tekijän puolelta.Olen mies 43 vuotias ja kolme lasta.Kymmenen vuotta oltiin naimisissa ja nyt kaksi vuotta asumuserossa ja päälle itse avioero.Itse olen varmaan käyttäytynyt kaikin edellä mainituin tavoin.Kävin erinlaisilla terapeuteilla,pillereitä,pariterapiaa,perheterapiaa yms.Ei mitään apua kun asia ei mitenkään auennut minulle.
Vasta poikani psygologi ehdotti Jussityötä.Pääsin täällä turussa Jussityön piiriin noin neljä vuotta sitten.Yksilökeskusteluita joka viikko reilut kaksi vuottaSen jälkeen meitä miehiä oli muutamia ryhmässä sekä ohjaaja ja tavattiin viikon välein.Meidän pyynnöstä saatiin ryhmä jossa oli mukana kokija-naisia,me seksuaaliterapeutti ,psykologi ,jussityön ohjaajat.25 kertaa kokoonnuttiin.
Meidän pyynnöstä on nyt turkuun perustettu jussityön vertaistuki ryhmä joka kokoontuu viikon välein.
Vasta tamän Jussityön kautta olen oikeasti saanut apua mutta se ei enään pelastanut avioliittia mutta antaapahan nyt paremmat eväät kenties uuteen suhteeseen.Itse näin koen että tämä henkisen -ja fyysisen väkivallan ongelma on loppuikäinen hieman kuin alkoholistilla alkoholi.Tämä viikottainen vertaisturiryhmä on todella tarpeellinen koska ei se muutos tule hetkessä ja vaatii kyllä viikottaista asioihin keskittymistä.Jos pikkupojasta asti on joutunut taistelemaan "olemassa" olosta , niin ei käytös kyllä yhdessä yössä muutu.
Nämä vertaistukiryhmät kyllä avaavat omia silmiä hyvin ja omaa käytöstä.
Toki näihin ryhmiin tulijan pitää olla kovasti motivoitunut ja halu muuttaa omaa käytöstään.Tämä ei ehkä ollut kovinkaan selkeästi kirjoitettu kun en ole verbaalisesti mitenkään hyvä.Toivottavasti saitte edes jotain tolkkua.
Suosittelen Jussityötä
terveisin Rane

En saa hetkeäkään rauhaa tai levollista oloa. Kaksi kultaista pientä lasta ja ilkeä, häijy mies. Solvaa minua, veljeäni ja vanhempiani, tekemäni (akateeminen)työ on kuulemma ala-arvoista mutta kaltaiselleni tyhmälle ja rumalle juuri sopiva. Kotona en kuulemma tee mitään koska en osaa. Kun juoksen kaupaan nopeasti kiireessä niin mies toteaa lapsille että katsokaa kuinka lutka juoksee. Sydän lähtee irti tästä surusta ja kaaoksesta.Asiaan liittyy niin paljon muutakin. En jaksa puhua kenellekään.Tö (ihanat työkaverit) on aika haastava mutta siinä tunnen onnistuvani. Läheiset eivät tiedä mutta vaistovat, en haluaisi huolestuttaa heitä. Mies osaa olla tarpeen vaatiessa mitä hurmaavin ja uutterin, nauravainen ja kaikesta huolehtiva mutta kun vieraat lähtee niin haukkuu minut miten joutui sietämään mun idiootteja sukulaisia. Tiedän että ero on ainoa vaihtoehto.

Mistä saan voimia erota ja järjestää omani ja rakkaitten lasteni asiat kuntoon?

Henkinen väkivalta on myös väkivaltaa. Jos haluat apua, tukea ja neuvontaa tilanteeseesi voit ottaa yhteyttä Tukinaiseen: kriisipäivystys puh. 0800-97899 ma-pe klo 9-15 ja la-su klo 15-21. Päivystys on maksutonta. Voit myös ottaa yhteyttä netin kautta nimettömästi: www.nettitukinainen.fi.

Roki_69:lle

Opettele kirjoittamaan!
Miten joku ei Suomessa vielä vuonna 2012 olla noin tietämätön oikeinkirjoitussäännöistä?

Pyydä apua Jussityöltä!
Että opettavat sinua kaikista ALKEELLISIMMISTA oikeinkirjoitussäännöistä!

miten toi Rokin kirjoitusongelma nyt on niin iso asia?