Vilket lyft för Finland.

Nåja,nästan,är det inte fennonas drömbild ?

Det är bara att hoppas att det fungerar,men om undervisningen börjas lika sent som svenska språket nu ,så betvivlar jag.Tonåringar ÄR lata.

jättebra kirjoitti:

Det är bara att hoppas att det fungerar,men om undervisningen börjas lika sent som svenska språket nu ,så betvivlar jag.Tonåringar ÄR lata.

De här väldsspråken är nu inte världens lättaste.

jättebra kirjoitti:

Det är bara att hoppas att det fungerar,men om undervisningen börjas lika sent som svenska språket nu ,så betvivlar jag.Tonåringar ÄR lata.

Englantia opitaan hyvin, koska nuorten arki tukee ja vaatii sitä.

Lapset ja nuoret vaativat oppiakseen kielen joko sitä, että kieltä kuulee ja tarvitsee arjessa, tai sitä, että kieli on oleellinen omalle identiteetille (esimerkiksi osa juuria tai osa harrastusympäristöä), jolloin on mielekästä tehdä jatkuvasti työtä koulun ulkopuolella kielen oppimiseksi ja ylläpitämiseksi. Näin esimerkiksi turistiespanja, kulttuuriranska tai slaavilaiset juuret antavat yksilön kohdalla kielivalinnalle merkityksen ja motivaation.

On lupa ymmärtää asia laajemmin.

Pakkosaksaa ei opittaisi sen paremmin kuin ruotsia nyt. Pakkoeesti olisi tuhonnut välit eteläiseen sukukansaan.

Kieliä on voitava valita oman taustan, kiinnostuksen ja persoonallisuuden perusteella. Tähän on pyrittävä askel askeleelta. Ensimmäinen askel on pakkoruotsin tekeminen vapaaehtoiseksi. Toinen askel on Ahvenanmaan kielitarjonta. Kolmas ottaa kotikielet mukaan valintoihin. Neljäs tuo alueellisia kielipaletteja, joissa käytetään myös osin tietokoneavusteisuutta...

Kieltenopetuksen kehittäminen ei ole pakon varhaistamista!

realismia kirjoitti:

Englantia opitaan hyvin, koska nuorten arki tukee ja vaatii sitä.

Lapset ja nuoret vaativat oppiakseen kielen joko sitä, että kieltä kuulee ja tarvitsee arjessa, tai sitä, että kieli on oleellinen omalle identiteetille (esimerkiksi osa juuria tai osa harrastusympäristöä), jolloin on mielekästä tehdä jatkuvasti työtä koulun ulkopuolella kielen oppimiseksi ja ylläpitämiseksi. Näin esimerkiksi turistiespanja, kulttuuriranska tai slaavilaiset juuret antavat yksilön kohdalla kielivalinnalle merkityksen ja motivaation.

On lupa ymmärtää asia laajemmin.

Pakkosaksaa ei opittaisi sen paremmin kuin ruotsia nyt. Pakkoeesti olisi tuhonnut välit eteläiseen sukukansaan.

Kieliä on voitava valita oman taustan, kiinnostuksen ja persoonallisuuden perusteella. Tähän on pyrittävä askel askeleelta. Ensimmäinen askel on pakkoruotsin tekeminen vapaaehtoiseksi. Toinen askel on Ahvenanmaan kielitarjonta. Kolmas ottaa kotikielet mukaan valintoihin. Neljäs tuo alueellisia kielipaletteja, joissa käytetään myös osin tietokoneavusteisuutta...

Kieltenopetuksen kehittäminen ei ole pakon varhaistamista!

Lue lisää

Hoppas vi får obligatorisk ryska i stället.

realismia kirjoitti:

Englantia opitaan hyvin, koska nuorten arki tukee ja vaatii sitä.

Lapset ja nuoret vaativat oppiakseen kielen joko sitä, että kieltä kuulee ja tarvitsee arjessa, tai sitä, että kieli on oleellinen omalle identiteetille (esimerkiksi osa juuria tai osa harrastusympäristöä), jolloin on mielekästä tehdä jatkuvasti työtä koulun ulkopuolella kielen oppimiseksi ja ylläpitämiseksi. Näin esimerkiksi turistiespanja, kulttuuriranska tai slaavilaiset juuret antavat yksilön kohdalla kielivalinnalle merkityksen ja motivaation.

On lupa ymmärtää asia laajemmin.

Pakkosaksaa ei opittaisi sen paremmin kuin ruotsia nyt. Pakkoeesti olisi tuhonnut välit eteläiseen sukukansaan.

Kieliä on voitava valita oman taustan, kiinnostuksen ja persoonallisuuden perusteella. Tähän on pyrittävä askel askeleelta. Ensimmäinen askel on pakkoruotsin tekeminen vapaaehtoiseksi. Toinen askel on Ahvenanmaan kielitarjonta. Kolmas ottaa kotikielet mukaan valintoihin. Neljäs tuo alueellisia kielipaletteja, joissa käytetään myös osin tietokoneavusteisuutta...

Kieltenopetuksen kehittäminen ei ole pakon varhaistamista!

Lue lisää

Men nu talades det ju om att vidga för flera världsspråk. Fennon tycks tro att allt skall gå att sköta på engelska. det vi behöver är inte att flera kan engelska utan att färre kan engelska och de stora språken blir mera använda. Och då också språk som talas på södra halvklotet som t.ex. swahili. I Afrika ligger framtidens marknader

framtidens språk kirjoitti:

Hoppas vi får obligatorisk ryska i stället.

Ingen fara att betvivla nåt annat fennona säljer ut landet bit för bit redan.

twervig kirjoitti:

Men nu talades det ju om att vidga för flera världsspråk. Fennon tycks tro att allt skall gå att sköta på engelska. det vi behöver är inte att flera kan engelska utan att färre kan engelska och de stora språken blir mera använda. Och då också språk som talas på södra halvklotet som t.ex. swahili. I Afrika ligger framtidens marknader

Lue lisää

Som mamma till tre tonåringar betvivlar jag att de stora världsspråken blir en så stor succe som många tycks tro.

itr - 913 kirjoitti:

Som mamma till tre tonåringar betvivlar jag att de stora världsspråken blir en så stor succe som många tycks tro.

Siis uskotte, että suomalaisteinit eivät opi mitään muitakaan kieliä, joten yhtä hyvin heidän pakkoruotsinsa voi jatkua. Onpa perustelu.

Uskon, että monen kohdalla hyvä englanti on se ainoa realistinen kielitaitotavoite ja sen rinnalle voi nousta rajattu turistiespanja, kauppavenäjä tai -saksa, kulttuuriranska tai -ruotsi jne. Siis sellaisia täsmäpaketoituja pikkukielitaitoja.

Englanti ei oikeastaan enää ole kieli vaan globaali kommunikointiväline, jota käyttävät keskenään jotain muuta kuin englantia äidinkielenään puhuvat. Siksi esimerkiksi nyanssien ja kieliopin hienouksien taitaminen ei ole niin merkityksellistä.

Kielen omaksumisen kannalta oleellista on se oheistyö, jota tehdään oppituntien ulkopuolella ja koulun jälkeen: tv-ohjelmia ja elokuvia tietyltä kieli&kulttuurialueelta, sanoma- ja aikakauslehtiä, matkoja, keveää kirjallisuutta, jokin lempimuusikko, henkilökohtaisia kontakteja jne. Kaikki tämä on sellaista, että siihen vaaditaan henkilökohtainen kiinnostus juuri tiettyyn kieleen ja sen kannattelemaan kulttuuriin ja ihmisiin sen piirissä.

Kaiken lisäksi vieras kieli voi olla myös tapa korostaa omaa persoonallisuutta ja läheisyyttä tiettyyn mentaliteettiin. Esimerkiksi kieli valitaan kertomaan, että omassa persoonallisuudessa on espanjalaista tunneväriä tai ranskalaista sivistystä, juurissa slaavilaisuutta jne. Monikielistyvässä maassa ihmisten aidot juuret ja niihin liittyvät kielet tulevat äärimmäisen tärkeiksi.

Siis vapaa kielivalinta on joka tapauksessa ainoa tie laajempaan kielivarantoon - svahili mukaan lukien.

Ahvenanmalta ei valitettavasti voi ottaa mallia. Olosuhteet poikkeavat täydellisesti mantereen tilanteesta. Ahvenanmaan etuna sekä suuruus että pienuus.

Mitä tuohon teidän nettifennojen märkään uneen "vapaasta kielivalinnasta" tulee niin siihen ei tule koskaan Suomessa tasapuolisesti olemaan varaa.

Meidän koulujärjestelmämme perustuu tasapuolisuuteen ja siihen että jokainen oppilas saa koulusta kuin koulusta kutakuinkin samantasoiset eväät elämää varten. Mitään laajaa kielikirjoa ei tule koskaan olemaan varaa tarjota edes lähimainkaan kaikissa kouluissa.

Se että Ahvenamaalla voidaan järjestää laaja kirjo vapaaehtoisia kieliä johtuu siitä että siellä on vain yksi yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio Ålands lyceum, väestöpohja 28 354 hlöä.
Mantereen puolella on vain 38 väestöpohjaltaan Ahvenanmaata suurempaa kuntaa. (kuntia kaiken kaikkiaan 336)

Ahvenanmaalla on lisäksi hallinnollisesti yhdistetty Ålands lyceum ja Ålands yrkesgymnasium (ammattilukio) ja molemmat koulut toimivat saman viranomaisen alaisuudessa nimellä Ålands gymnasium. Saman hallinnon alla on helppo toteuttaa synergiaetuja ja yhdistää opetusta.

Yli 28 000 oppilaan väestöpohjalla voidaankin jo järjestää vaihtoehtoja, se ei vaan valitettavasti onnistu pienemmillä paikkakunnilla ja pienemmissä kouluissa.

Ankdam kirjoitti:

Ahvenanmalta ei valitettavasti voi ottaa mallia. Olosuhteet poikkeavat täydellisesti mantereen tilanteesta. Ahvenanmaan etuna sekä suuruus että pienuus.

Mitä tuohon teidän nettifennojen märkään uneen "vapaasta kielivalinnasta" tulee niin siihen ei tule koskaan Suomessa tasapuolisesti olemaan varaa.

Meidän koulujärjestelmämme perustuu tasapuolisuuteen ja siihen että jokainen oppilas saa koulusta kuin koulusta kutakuinkin samantasoiset eväät elämää varten. Mitään laajaa kielikirjoa ei tule koskaan olemaan varaa tarjota edes lähimainkaan kaikissa kouluissa.

Se että Ahvenamaalla voidaan järjestää laaja kirjo vapaaehtoisia kieliä johtuu siitä että siellä on vain yksi yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio Ålands lyceum, väestöpohja 28 354 hlöä.
Mantereen puolella on vain 38 väestöpohjaltaan Ahvenanmaata suurempaa kuntaa. (kuntia kaiken kaikkiaan 336)

Ahvenanmaalla on lisäksi hallinnollisesti yhdistetty Ålands lyceum ja Ålands yrkesgymnasium (ammattilukio) ja molemmat koulut toimivat saman viranomaisen alaisuudessa nimellä Ålands gymnasium. Saman hallinnon alla on helppo toteuttaa synergiaetuja ja yhdistää opetusta.

Yli 28 000 oppilaan väestöpohjalla voidaankin jo järjestää vaihtoehtoja, se ei vaan valitettavasti onnistu pienemmillä paikkakunnilla ja pienemmissä kouluissa.

Lue lisää

Onko kielivapaus Ruotsissa vain "märkä uni". (Hyi miten likaista tekstiä kirjoitat minun lasteni oikeuksista - heidän märkä unensa, häpeäisit.)

Alle 30 000 asukkaan seuduilla voidaan kieltenopetuksessa turvautua samoihin tietokoneavusteisiin etäopetusmenetelmiin kuin nyt Lapissa ja muilla syrjäseuduilla.

Oleellista ei ole se, että joka koululla on sama viiden kielen tarjotin, vaan se, että erilaisia kieliä on tarjolla. Ne, joille syystä tai toisesta (esim. toisen vanhemman juurien vuoksi) on tärkeää lukea kiinaa, voivat asettua asumaan lähelle kiinanopetusta antavaa koulua.

30 kirjoitti:

Onko kielivapaus Ruotsissa vain "märkä uni". (Hyi miten likaista tekstiä kirjoitat minun lasteni oikeuksista - heidän märkä unensa, häpeäisit.)

Alle 30 000 asukkaan seuduilla voidaan kieltenopetuksessa turvautua samoihin tietokoneavusteisiin etäopetusmenetelmiin kuin nyt Lapissa ja muilla syrjäseuduilla.

Oleellista ei ole se, että joka koululla on sama viiden kielen tarjotin, vaan se, että erilaisia kieliä on tarjolla. Ne, joille syystä tai toisesta (esim. toisen vanhemman juurien vuoksi) on tärkeää lukea kiinaa, voivat asettua asumaan lähelle kiinanopetusta antavaa koulua.

Lue lisää

"Onko kielivapaus Ruotsissa vain "märkä uni". "

En tiedä, en tunne Ruotsin kouluoloja. Minkälaista "kielivapautta siellä vaaditaan?"

(Hyi miten likaista tekstiä kirjoitat minun lasteni oikeuksista - heidän märkä unensa, häpeäisit.)

Mitähän lastesi "oikeksia" mahdat tarkoittaa?

Kirjoitin "netti fennojen märkä uni" itse puhut omien lastesi märästä unesta, ovatko siis lapsesikin netti fennoja. Kiva perhe varmaan!

Mitä minun tulisi hävetä, ei minun lapseni ole netti fennoja!

Ankdam kirjoitti:

"Onko kielivapaus Ruotsissa vain "märkä uni". "

En tiedä, en tunne Ruotsin kouluoloja. Minkälaista "kielivapautta siellä vaaditaan?"

(Hyi miten likaista tekstiä kirjoitat minun lasteni oikeuksista - heidän märkä unensa, häpeäisit.)

Mitähän lastesi "oikeksia" mahdat tarkoittaa?

Kirjoitin "netti fennojen märkä uni" itse puhut omien lastesi märästä unesta, ovatko siis lapsesikin netti fennoja. Kiva perhe varmaan!

Mitä minun tulisi hävetä, ei minun lapseni ole netti fennoja!

Lue lisää

Niin, olemme kiva perhe. Ajatella, että onnistut sanomaan senkin halveksivasti.

Sinulle me kaikki suomenkieliset, jotka emme enää halua pakkoruotsia, olemme "netti fennoja" - kirjoitat edelleen tahallasi yhdyssanan erikseen alleviivataksesi meidän sivistymättömyyttämme.

Aina kirjoittaessasi halveksivasti meistä, kirjoitat minusta ja lapsistani ja meidän unelmistamme - ja osoitat käsittämätöntä halveksuntaa ilkeillä sanavalinnoillasi ja sillä blondiksi tekeytymisellä, mikä sanavalintojen kommentointia seuraa.

Teet sen tietoisesti ja ilmeisesti halveksunnastasi nauttien. Ei tuollaiseen voi sanoa mitään, voi vain ihmetellä sitä kunnioituksen puutetta toisten elämää kohtaan, mitä ilmennät.

Ahvenanmaan malli sopisi muutenkin tänne niin ei olisi enää mitään kieliriitoja.

"Toimii. Otetaan mallia."

Ja verkligen. Ålänningarna är ju kända för sin utmärkta finska. Det fungerar jättebra!

twervig kirjoitti:

Ingen fara att betvivla nåt annat fennona säljer ut landet bit för bit redan.

Snart grundar ryssarna Ryska Folkpartiet.

Toimii koska koko Ahvenanmaalla on vain yksi ainoa lukio.
Kuinka monen mantereen lukion väestöpohja olisi yli 28 000 hlöä?

Poikien kohdalla voi olla sama tilanne kuin Ruotsissa, että useimmat valitsevat espanjan.

Pojilla pitäisi olla myös oikeus valita enemmän matematiikka ja fysiikkaa - niillä taidoin elintasomme kuitenkin rakennetaan.

Ne, jotka eivät nyt selivä ruotsista, voidaan jakaa ryhmiin

- niihin, joille kielet ovat erittäin vaikeita, heille tosiaan mahdollisuus lukea esimerkiksi lisää suomea/englantia voisi olla parasta (näin tehdään Ruotsissa, eikä Ahvenanmaallakaan ole pakko ottaa toista vierasta kieltä peruskoulussa)

- niihin, joilla on jokin muu kotikieli kuin suomi/ruotsi, heille voisi tarjota vahvemmin kotikieltä/kotikieliä, koska ne ovat oman ajattelun ja kulttuurin kannalta oleellisimmat

- niihin, joilla olisi kuitenkin kykyä ja motivaatiota valita ruotsin sijaan jokin kieli, jolle heidän arjessaan olisi käyttöä (esim. espanja)

Minusta te, jotka täällä jatkuvasti toistelette, ettei suomalaiset opi, eivätkä halua oppia ja vain ruotsi on riittävän helppoa, te asetatte suomenkieliset ihan eri asemaan kuin kaikki maailman muut kansat. Ei missään muualla vaadita enemmistökansalaisia opiskelemaan itselleen tarpeettomia kieliä tällä tavoin kuin meillä. Kyllä muualla hyvä englanti ja turistiespanja tai maahanmuuttajan oma kotikieli ovat arvostettuja juttuja.

19 kirjoitti:

Ne, jotka eivät nyt selivä ruotsista, voidaan jakaa ryhmiin

- niihin, joille kielet ovat erittäin vaikeita, heille tosiaan mahdollisuus lukea esimerkiksi lisää suomea/englantia voisi olla parasta (näin tehdään Ruotsissa, eikä Ahvenanmaallakaan ole pakko ottaa toista vierasta kieltä peruskoulussa)

- niihin, joilla on jokin muu kotikieli kuin suomi/ruotsi, heille voisi tarjota vahvemmin kotikieltä/kotikieliä, koska ne ovat oman ajattelun ja kulttuurin kannalta oleellisimmat

- niihin, joilla olisi kuitenkin kykyä ja motivaatiota valita ruotsin sijaan jokin kieli, jolle heidän arjessaan olisi käyttöä (esim. espanja)

Minusta te, jotka täällä jatkuvasti toistelette, ettei suomalaiset opi, eivätkä halua oppia ja vain ruotsi on riittävän helppoa, te asetatte suomenkieliset ihan eri asemaan kuin kaikki maailman muut kansat. Ei missään muualla vaadita enemmistökansalaisia opiskelemaan itselleen tarpeettomia kieliä tällä tavoin kuin meillä. Kyllä muualla hyvä englanti ja turistiespanja tai maahanmuuttajan oma kotikieli ovat arvostettuja juttuja.

Lue lisää

Vi vill ha bort pakkoruotsi,men själva måste ni övertyga era fega riksdagsrepresentanter att de måste höra på folket.

rösta rätt kirjoitti:

Vi vill ha bort pakkoruotsi,men själva måste ni övertyga era fega riksdagsrepresentanter att de måste höra på folket.

Eivät suomenkieliset poliitikot uskalla avata suutaan pakkoruotsista niin kauan kuin teikäläisten retoriikkaan kuuluu tuomita kaikki kielivapautta kannattavat "ruotsinsyöjiksi". Täälläkin kuulee yhtenään, että kielivapaus on vain savuverho, jonka takana ajetaan ruotsinvastaisuutta. Teidän on lakattava haukkumasta kielivapauden vaatijoita!

19 kirjoitti:

Ne, jotka eivät nyt selivä ruotsista, voidaan jakaa ryhmiin

- niihin, joille kielet ovat erittäin vaikeita, heille tosiaan mahdollisuus lukea esimerkiksi lisää suomea/englantia voisi olla parasta (näin tehdään Ruotsissa, eikä Ahvenanmaallakaan ole pakko ottaa toista vierasta kieltä peruskoulussa)

- niihin, joilla on jokin muu kotikieli kuin suomi/ruotsi, heille voisi tarjota vahvemmin kotikieltä/kotikieliä, koska ne ovat oman ajattelun ja kulttuurin kannalta oleellisimmat

- niihin, joilla olisi kuitenkin kykyä ja motivaatiota valita ruotsin sijaan jokin kieli, jolle heidän arjessaan olisi käyttöä (esim. espanja)

Minusta te, jotka täällä jatkuvasti toistelette, ettei suomalaiset opi, eivätkä halua oppia ja vain ruotsi on riittävän helppoa, te asetatte suomenkieliset ihan eri asemaan kuin kaikki maailman muut kansat. Ei missään muualla vaadita enemmistökansalaisia opiskelemaan itselleen tarpeettomia kieliä tällä tavoin kuin meillä. Kyllä muualla hyvä englanti ja turistiespanja tai maahanmuuttajan oma kotikieli ovat arvostettuja juttuja.

Lue lisää

Kerrankin asiallista keskustelua. Kumminkin vierastan ajatusta että ruotsi olisi tarpeeton tai hyödytön. Kielen hyödyllisyyttä huomaa usein vasta kun sitä osaa. Olen itse miettinyt semmoista vaihtoehtoa että ruotsi olis vapaaehtoista mutta aikaistettaisiin ja kaikilla olisi pakollinen perehtymis jakso jo aikasessa vaiheessa missä tutustuttaisiin suomenruotsalaisuuteen ruotsalaisuuteen ja miksi ej saamelaisuuteen.

Rantaruottalainen kirjoitti:

Kerrankin asiallista keskustelua. Kumminkin vierastan ajatusta että ruotsi olisi tarpeeton tai hyödytön. Kielen hyödyllisyyttä huomaa usein vasta kun sitä osaa. Olen itse miettinyt semmoista vaihtoehtoa että ruotsi olis vapaaehtoista mutta aikaistettaisiin ja kaikilla olisi pakollinen perehtymis jakso jo aikasessa vaiheessa missä tutustuttaisiin suomenruotsalaisuuteen ruotsalaisuuteen ja miksi ej saamelaisuuteen.

Lue lisää

Unohda heti tuo "pakollinen". Aikaistaa kyllä voi, mutta se tulee olla sataprosenttisesti vapaaehtoista.

Rantaruottalainen kirjoitti:

Kerrankin asiallista keskustelua. Kumminkin vierastan ajatusta että ruotsi olisi tarpeeton tai hyödytön. Kielen hyödyllisyyttä huomaa usein vasta kun sitä osaa. Olen itse miettinyt semmoista vaihtoehtoa että ruotsi olis vapaaehtoista mutta aikaistettaisiin ja kaikilla olisi pakollinen perehtymis jakso jo aikasessa vaiheessa missä tutustuttaisiin suomenruotsalaisuuteen ruotsalaisuuteen ja miksi ej saamelaisuuteen.

Lue lisää

Olen "osannut" ruotsia virallisen pakkoruotsiasteikon mukaan kiitettävästi: kymppi lukiossa, laudatur yo-kirjoituksissa, parhaat arvosanat virkaruotsin tutkinnossa. Olen lukenut Södergrania ja Diktoniusta alkukielellä, käynyt Ruotsalaisessa teatterissa, satunnaisilla seminaarimatkoilla Pohjoismaissa olen virallisen englannin ulkopuolella puhunut ruotsia isäntien kanssa. Ihan kivaa. Mutta hyötyä? Tämä on ilmiselvästi kielitaito, jonka pitäisi olla vapaasti valittava, ei pakollinen.

Jos taas mielestäsi en vain osaa riittävän hyvin ruotsia, niin mietipä hiukan, miten vielä parempaa ruotsia voisi oppia: menemällä töihin Ruotsiin tai naimisiin ruotsinkielisen kanssa. Ei tavallisella suomalaisella ole muita keinoja arjessa ylläpitää ja kehittää ruotsiaan - eikä tarvetta.

Olen paljon miettinyt sitä, miksi ruotsinkieliset eivät vain näe, miten vähän merkitystä ruotsilla on suomalaisten elämässä. Olen uumoillut sen johtuvan siitä, että teidän oma elämänne on luonnollisesti kaksikielistä ja toinen jalka on Skandinaviassa ja oma etnisnationalistinen identiteettinne vaatii jatkuvaa kanssakäymistä nimenomaan Skandinaviaan. Näin ette vain tule ajatelleeksi, miten toisenlainen on suomenkielisen kokemus elämästä ja kielten tarve erilainen.

Jos olet rantaruotsalainen, sinulla pitäisi olla näkemystä myös ahvenanmaalaisuudesta. Siellä on poistettu pakkosuomen rippeetkin, ja syynä se, että noinkin pienellä saarella tarvitaan erilaisia kielitaitoja: espanja, ranska, saksa, venäjä, suomi ovat valittavissa. Sielläkin kahden pakollisen kielen (englanti suomi) yhdistelmä tappoi muiden kielen osaamisen. Tämä on fakta. Ei yksikielisessä ympäristössä elävä keskiverto ihminen voi omaksua rajattomasti kieliä. On oltava aikaa myös muille aineille, erityisesti tämän ajan vaatimalla matemaattis-luonnontieteelliselle osaamiselle.

Kielet ovat kova juttu lapsille. Jo yhden kielen omaksuminen (siis englanti, jota ympäristö reippaasti tukee median välityksellä) on monelle lapselle vaikea. Mikäli tähän saumaan vielä tulisi pakollinen "tutustumisjakso" ruotsiin, se todella heikentäisi monen lapsen peruskielitaitoa. Monella on jopa äidinkielen kanssa ongelmia yläluokille asti. Puhumattakaan siitä, että meillä on ainakin suurimmissa kaupungeissa pilvin pimein maahanmuuttajia, joiden kielellinen kehitys on erityisen haastavaa.

Toivon, ettet pahastu, kun sanon suoraan, että näkökulmasi on nimenomaan suomenruotsalaisen näkökulma. Siitä puuttuvat niin suomenkielisten kuin uussuomalaisten näkökulmat - tai ruotsinruotsalaisten näkökulma. Olet omaksunut kritiikittä unelman kaikille kuuluvasta kaksikielisyydestä yhdistelmällä suomi-ruotsi, joka on niin kotosuomalaisten kuin uussuomalaisten oikeus ja skandinaavinen perintö-osa. Tuo ei ole realismia.

20 kirjoitti:

Eivät suomenkieliset poliitikot uskalla avata suutaan pakkoruotsista niin kauan kuin teikäläisten retoriikkaan kuuluu tuomita kaikki kielivapautta kannattavat "ruotsinsyöjiksi". Täälläkin kuulee yhtenään, että kielivapaus on vain savuverho, jonka takana ajetaan ruotsinvastaisuutta. Teidän on lakattava haukkumasta kielivapauden vaatijoita!

Lue lisää

Väldigt sällan har jag sett att någon skäller på dem som vill ha frivillig svenska,motsatsen däremot i hundratal,det räcker med att man är finlandssvensk,hur mycket man än säger att språken borde vara frivilliga så räcker det inte.

20 kirjoitti:

Eivät suomenkieliset poliitikot uskalla avata suutaan pakkoruotsista niin kauan kuin teikäläisten retoriikkaan kuuluu tuomita kaikki kielivapautta kannattavat "ruotsinsyöjiksi". Täälläkin kuulee yhtenään, että kielivapaus on vain savuverho, jonka takana ajetaan ruotsinvastaisuutta. Teidän on lakattava haukkumasta kielivapauden vaatijoita!

Lue lisää

Vi finlandsvenskar är individer som alla andra människor,vi är utspridda på många ställen i Finland och vi tänker inte alla på samma sätt.Jag kan med gott samvete säga att jag ALDRIG har skällt på någon som vill ha fria språkval.

28 kirjoitti:

Olen "osannut" ruotsia virallisen pakkoruotsiasteikon mukaan kiitettävästi: kymppi lukiossa, laudatur yo-kirjoituksissa, parhaat arvosanat virkaruotsin tutkinnossa. Olen lukenut Södergrania ja Diktoniusta alkukielellä, käynyt Ruotsalaisessa teatterissa, satunnaisilla seminaarimatkoilla Pohjoismaissa olen virallisen englannin ulkopuolella puhunut ruotsia isäntien kanssa. Ihan kivaa. Mutta hyötyä? Tämä on ilmiselvästi kielitaito, jonka pitäisi olla vapaasti valittava, ei pakollinen.

Jos taas mielestäsi en vain osaa riittävän hyvin ruotsia, niin mietipä hiukan, miten vielä parempaa ruotsia voisi oppia: menemällä töihin Ruotsiin tai naimisiin ruotsinkielisen kanssa. Ei tavallisella suomalaisella ole muita keinoja arjessa ylläpitää ja kehittää ruotsiaan - eikä tarvetta.

Olen paljon miettinyt sitä, miksi ruotsinkieliset eivät vain näe, miten vähän merkitystä ruotsilla on suomalaisten elämässä. Olen uumoillut sen johtuvan siitä, että teidän oma elämänne on luonnollisesti kaksikielistä ja toinen jalka on Skandinaviassa ja oma etnisnationalistinen identiteettinne vaatii jatkuvaa kanssakäymistä nimenomaan Skandinaviaan. Näin ette vain tule ajatelleeksi, miten toisenlainen on suomenkielisen kokemus elämästä ja kielten tarve erilainen.

Jos olet rantaruotsalainen, sinulla pitäisi olla näkemystä myös ahvenanmaalaisuudesta. Siellä on poistettu pakkosuomen rippeetkin, ja syynä se, että noinkin pienellä saarella tarvitaan erilaisia kielitaitoja: espanja, ranska, saksa, venäjä, suomi ovat valittavissa. Sielläkin kahden pakollisen kielen (englanti suomi) yhdistelmä tappoi muiden kielen osaamisen. Tämä on fakta. Ei yksikielisessä ympäristössä elävä keskiverto ihminen voi omaksua rajattomasti kieliä. On oltava aikaa myös muille aineille, erityisesti tämän ajan vaatimalla matemaattis-luonnontieteelliselle osaamiselle.

Kielet ovat kova juttu lapsille. Jo yhden kielen omaksuminen (siis englanti, jota ympäristö reippaasti tukee median välityksellä) on monelle lapselle vaikea. Mikäli tähän saumaan vielä tulisi pakollinen "tutustumisjakso" ruotsiin, se todella heikentäisi monen lapsen peruskielitaitoa. Monella on jopa äidinkielen kanssa ongelmia yläluokille asti. Puhumattakaan siitä, että meillä on ainakin suurimmissa kaupungeissa pilvin pimein maahanmuuttajia, joiden kielellinen kehitys on erityisen haastavaa.

Toivon, ettet pahastu, kun sanon suoraan, että näkökulmasi on nimenomaan suomenruotsalaisen näkökulma. Siitä puuttuvat niin suomenkielisten kuin uussuomalaisten näkökulmat - tai ruotsinruotsalaisten näkökulma. Olet omaksunut kritiikittä unelman kaikille kuuluvasta kaksikielisyydestä yhdistelmällä suomi-ruotsi, joka on niin kotosuomalaisten kuin uussuomalaisten oikeus ja skandinaavinen perintö-osa. Tuo ei ole realismia.

Lue lisää

Itse näen että Ahvenanmaalla tehtiin itselleen karhupalvelun kun suomi ei enää siellä ole pakollisena. Suurin osa lähtee nykyään Ruotsiin opiskelemaan kun kielitaidot eivät riitä opiskelupaikkaan Åbo Akademissa. Ja Ahvenanmaan elinkeinoelämässä on puute suomenkielentatoisista ihisistä (no tietenkin meille suruille hyvin myönteinen asia koska meille avautuu työpaikkoja taas).

Matematiikka oli lempiaiheeni koulussa. Mutta luettuani saksaa yhden vuoden päätin lähtiessäni Saksaan pariksi viikoksi kesälomalla että en ollenkaan käytä englantia siellä. Siellä ollessani en ollenkaan huomannut edistystä mutta syskyllä koulussa kaikki sujui mutkitta. Ja saksasta tuli minulle parempi kieli kuin englanti vaikka sitä olin lukenut enemmän. En vieläkään ymmärrä kieliopista yhtään mitään, minusta se vaan mutkistaa kielet. Ja siksi kielet tulevat usein (laskoille !?!) pojille hankaliksi, mutta kun saisivat oppia ihan käytännössä niin useimmille onnistuisi.

Katson kyllä että on myös asennekysymyksestä kyse. Täytyy muistaa että ainakin noin kolmasosa suomenruotsalaisista lapsista todella elävää sellaisessa ympäristössä missä puhutaan ruotsia koko ajan kaupungilla, kaupoissa busseissa, kioskilla. Jokapäiväisessä elämässä ei kuule eikä käytä suomea. Se on todellisuus. Ja kuitenkin vanhemmilla ei ole käsitys etei lapset voisivat oppia ainakin kaksi vierasta kieltä, suomi ja englanti. Mutta usein sen lisäksi katsovat että myös kolmas kieli on ihan paikallaan eikä ole liian paljon.
Tämän olen kirjoittanut monta kertaa ennenkin. Ja aina saan vastauksena että suomi on valtakieli ja tietenkin sen oppii, ja myös että me osaamme sen jo. Suomi on maan enemmistökieli, mutta se ei sulje pois että se kuitenkin monille meille on vieras kieli johon emme tule kosketuksiin ennen koulua. Siis lähtökohdat meillä ovat täysin samat kuin monilla suomenkielisillä lapsilla. Paitsi että suomenkielen pakkoopetus aloitetaan viimeistään 3:lla antamatta meille vanhemmille tai lapsillemme yhtään valintamahdollisuus. Ja koska ei ole valinnanvaraa niin se on tietenkin pakkokieli meillekin.

twervig kirjoitti:

Itse näen että Ahvenanmaalla tehtiin itselleen karhupalvelun kun suomi ei enää siellä ole pakollisena. Suurin osa lähtee nykyään Ruotsiin opiskelemaan kun kielitaidot eivät riitä opiskelupaikkaan Åbo Akademissa. Ja Ahvenanmaan elinkeinoelämässä on puute suomenkielentatoisista ihisistä (no tietenkin meille suruille hyvin myönteinen asia koska meille avautuu työpaikkoja taas).

Matematiikka oli lempiaiheeni koulussa. Mutta luettuani saksaa yhden vuoden päätin lähtiessäni Saksaan pariksi viikoksi kesälomalla että en ollenkaan käytä englantia siellä. Siellä ollessani en ollenkaan huomannut edistystä mutta syskyllä koulussa kaikki sujui mutkitta. Ja saksasta tuli minulle parempi kieli kuin englanti vaikka sitä olin lukenut enemmän. En vieläkään ymmärrä kieliopista yhtään mitään, minusta se vaan mutkistaa kielet. Ja siksi kielet tulevat usein (laskoille !?!) pojille hankaliksi, mutta kun saisivat oppia ihan käytännössä niin useimmille onnistuisi.

Katson kyllä että on myös asennekysymyksestä kyse. Täytyy muistaa että ainakin noin kolmasosa suomenruotsalaisista lapsista todella elävää sellaisessa ympäristössä missä puhutaan ruotsia koko ajan kaupungilla, kaupoissa busseissa, kioskilla. Jokapäiväisessä elämässä ei kuule eikä käytä suomea. Se on todellisuus. Ja kuitenkin vanhemmilla ei ole käsitys etei lapset voisivat oppia ainakin kaksi vierasta kieltä, suomi ja englanti. Mutta usein sen lisäksi katsovat että myös kolmas kieli on ihan paikallaan eikä ole liian paljon.
Tämän olen kirjoittanut monta kertaa ennenkin. Ja aina saan vastauksena että suomi on valtakieli ja tietenkin sen oppii, ja myös että me osaamme sen jo. Suomi on maan enemmistökieli, mutta se ei sulje pois että se kuitenkin monille meille on vieras kieli johon emme tule kosketuksiin ennen koulua. Siis lähtökohdat meillä ovat täysin samat kuin monilla suomenkielisillä lapsilla. Paitsi että suomenkielen pakkoopetus aloitetaan viimeistään 3:lla antamatta meille vanhemmille tai lapsillemme yhtään valintamahdollisuus. Ja koska ei ole valinnanvaraa niin se on tietenkin pakkokieli meillekin.

Lue lisää

Olisit siis pakottanut ahvenanmaalaiset lukemaan suomea vain siksi, etteivät suomenkieliset pääsisi nyt sanomaan, että ahvenanmaalaisilla oli täsmälleen samat perustelut kielivapaudelle kuin suomenkielisilläkin ja he onnistuivat sen toteuttamisessa.

Minusta olet elänyt liian kauan puolustellen pakkoa, jolla ei oikeasti ole perusteluja. Itse annan ahvenanmaalaisille ruusuja järkevästä kielipolitiikasta ja omien lasten parhaan tunnustamisesta. Ahvenanmaa ei ole alue, jonka olisi pakko elää maan rajoja kunnioittaen. Heille Tukholma on lähempänä, fyysisesti ja henkisesti.

Asenneongelmista on kuultu kyllästymiseen asti. Niitä tulee, vaikka lähtisi kuinka avoimin mielin ruotsinopintoihin. Totta kai nuori ymmärtää, että ruotsin opintojen eteen on tehtävä tuplasti töitä englantiin verrattuna - eikä vastineeksi saa mitään.

Mitä sitten aloittelevalla kielitaidolla saa. Ruotsin taidolla ei mitään. Englannilla pärjää paremmin turistina Ruotsissa. Ruotsalaiset itse jopa laulavat musiikkinsa englanniksi. Ranskan, espanjan ja venäjänlukijat saavat edes kielialueen musiikin ulottuvilleen ja kokevat jonkilaista hyötyä kielistä matkustellessa.

Pakkosuomea lukeville taas suomenkielinen kulttuuri musiikkeineen on mannermaalla eläville tarjolla, jossei omalla kylällä niin lähikaupungissa ja maan tv:ssä. Voisi ajatella, että ihminen, joka tietää esivanhempiensa eläneen satoja vuosia suomenkielisten ikiaikaisilla mailla voisi jopa pitää maan pääkieltä varsin hyvänä tulevaisuuden kannalta.

Mitä sitten pitemmälle ehtinyt saa ruotsin taidolla? Paperin, jolla voi todistaa kelpoisuutensa virkamiesruotsissa. Muutaman teatterimatkan, satunnaisia otsikoita. Ei mitään sellaista, mikä olisi jokaiselle yksilölle tarpeellista.

Ruotsi on ilmiselvä valinnaiskieli Suomessa, sen kuuluu olla valinnaiskieli. Ainoastaan englanti voisi olla pakollinen - mutta sehän ei ole.

Kolmen vieraan kielen vaatimus on ylimitoitettu. Jossei olisi, tässä maailmassa olisi hurjasti kolmen vieraan kielen taitajia. Heitä ei ole. Ei edes maissa, jossa naapurikielet ovat todella lähellä omaa äidinkieltä ja monikielisyys oli helpompi saavuttaa.

Matemaattista osaamista ei voi uhrata kielitaidolle. Täällä ja HBL:n palstoilla on varsin vähättelevästi suhtauduttu matemaattisesti lahjakkaisiin, joille kielet eivät suju. Ammattikoulu on se paikka, jota tarjotaan kympin matemaatikoille. Sellainen vähättely tuntuu pahalta. En tiedä, montako poikaa olet kasvattanut, mutta monilla pojista on erilainen kykyrakenne kuin tytöillä - kielet ovat todella vaikeita. Heidän etunsa on saada vahvistaa äidinkieltä ja englantia. Tämä on mahdollista Ruotsissa ja Ahvenanmaalla - miksi senkin pitää olla kiellettyä meitä suomenkielisiltä.

Huomaatko, että mikäli suomenruotsalaisia kaksikielisyyspäähänpinttymineen ei olisi, minun lapseni voisivat elää varsin mukavasti omia taipumuksiaan kuunnellen - meillä olisi vastaava kielitarjonta kuin naapurimaissamme. Nyt maksamme teidän kaksikielisyydestänne hirveän kovan hinnan: pakkoruotsi hidastaa, rajottaa ja jopa estää koulutuksessa etenemistä.

Olemme jo aikoja sitten kypsyneet tuollaiseen pakon ihailuun ja suomenkielisten vähättelyyn. Miksi jatkatte?

25 kirjoitti:

Olisit siis pakottanut ahvenanmaalaiset lukemaan suomea vain siksi, etteivät suomenkieliset pääsisi nyt sanomaan, että ahvenanmaalaisilla oli täsmälleen samat perustelut kielivapaudelle kuin suomenkielisilläkin ja he onnistuivat sen toteuttamisessa.

Minusta olet elänyt liian kauan puolustellen pakkoa, jolla ei oikeasti ole perusteluja. Itse annan ahvenanmaalaisille ruusuja järkevästä kielipolitiikasta ja omien lasten parhaan tunnustamisesta. Ahvenanmaa ei ole alue, jonka olisi pakko elää maan rajoja kunnioittaen. Heille Tukholma on lähempänä, fyysisesti ja henkisesti.

Asenneongelmista on kuultu kyllästymiseen asti. Niitä tulee, vaikka lähtisi kuinka avoimin mielin ruotsinopintoihin. Totta kai nuori ymmärtää, että ruotsin opintojen eteen on tehtävä tuplasti töitä englantiin verrattuna - eikä vastineeksi saa mitään.

Mitä sitten aloittelevalla kielitaidolla saa. Ruotsin taidolla ei mitään. Englannilla pärjää paremmin turistina Ruotsissa. Ruotsalaiset itse jopa laulavat musiikkinsa englanniksi. Ranskan, espanjan ja venäjänlukijat saavat edes kielialueen musiikin ulottuvilleen ja kokevat jonkilaista hyötyä kielistä matkustellessa.

Pakkosuomea lukeville taas suomenkielinen kulttuuri musiikkeineen on mannermaalla eläville tarjolla, jossei omalla kylällä niin lähikaupungissa ja maan tv:ssä. Voisi ajatella, että ihminen, joka tietää esivanhempiensa eläneen satoja vuosia suomenkielisten ikiaikaisilla mailla voisi jopa pitää maan pääkieltä varsin hyvänä tulevaisuuden kannalta.

Mitä sitten pitemmälle ehtinyt saa ruotsin taidolla? Paperin, jolla voi todistaa kelpoisuutensa virkamiesruotsissa. Muutaman teatterimatkan, satunnaisia otsikoita. Ei mitään sellaista, mikä olisi jokaiselle yksilölle tarpeellista.

Ruotsi on ilmiselvä valinnaiskieli Suomessa, sen kuuluu olla valinnaiskieli. Ainoastaan englanti voisi olla pakollinen - mutta sehän ei ole.

Kolmen vieraan kielen vaatimus on ylimitoitettu. Jossei olisi, tässä maailmassa olisi hurjasti kolmen vieraan kielen taitajia. Heitä ei ole. Ei edes maissa, jossa naapurikielet ovat todella lähellä omaa äidinkieltä ja monikielisyys oli helpompi saavuttaa.

Matemaattista osaamista ei voi uhrata kielitaidolle. Täällä ja HBL:n palstoilla on varsin vähättelevästi suhtauduttu matemaattisesti lahjakkaisiin, joille kielet eivät suju. Ammattikoulu on se paikka, jota tarjotaan kympin matemaatikoille. Sellainen vähättely tuntuu pahalta. En tiedä, montako poikaa olet kasvattanut, mutta monilla pojista on erilainen kykyrakenne kuin tytöillä - kielet ovat todella vaikeita. Heidän etunsa on saada vahvistaa äidinkieltä ja englantia. Tämä on mahdollista Ruotsissa ja Ahvenanmaalla - miksi senkin pitää olla kiellettyä meitä suomenkielisiltä.

Huomaatko, että mikäli suomenruotsalaisia kaksikielisyyspäähänpinttymineen ei olisi, minun lapseni voisivat elää varsin mukavasti omia taipumuksiaan kuunnellen - meillä olisi vastaava kielitarjonta kuin naapurimaissamme. Nyt maksamme teidän kaksikielisyydestänne hirveän kovan hinnan: pakkoruotsi hidastaa, rajottaa ja jopa estää koulutuksessa etenemistä.

Olemme jo aikoja sitten kypsyneet tuollaiseen pakon ihailuun ja suomenkielisten vähättelyyn. Miksi jatkatte?

Lue lisää

Tiedän varmasti Ahvenanmaasta enemmän kuin sinä koska olen asunut siellä. Kuten kirjoitin niin väitän todella että Ahvenanmaalle ei ollut hyvä ratkaisu että suomenkieli on vapaaehtoinen kieli. Tätä ennen ahvenanmaalaiset opiskeiivat Åbo Akademissa ja palasivat Ahvenanmaalle. Kun he nyt opiskelevat Ruotsissa niin jäävät usein sinne, eli maakunnasta häviää taitoa.

En ollenkaan ymmärrä miksi pakkosuomi olisi jonkinlainen edellytys kun on tämän maan kansalainen. Minun sukuni ei ole koskaan ollut suomenkielinen, vaan olen ihan ruotsinkielistä pienviljelijä sukua Pohjanmaalta. Miksi minun sen takia pitäisi hallita suomea täydellisesti jotta voisin tuntea kuuluvani tähän maahan ja sen historiaan? Minä en kuulu mihinkään muuhun maahan, ei minulle ole toista kotimaata kuin Suomi.

Kolmen kielen osaaminen ei ole liian paljon vaadittu. Meille hurreille on nykyään ihan luonnollista että vähintään kolme kieltä pitäisi osata jotekuten ja mielummin vielä enemmän. Väitän edelleen etten ole kieliihminen mutta puhun 4 yksi hyvin alkeellisesti, sen lisäksi olen lukenut 4 kieltä mutta niitä en puhu enkä paljon ymmärräkään, koska en ole käyttänyt niitä vuosiin. Mutta sen verran olen huomannut mitä enemmän kieliä lukee niin niistä saa hyödyn toisiin kieliin.
Olen myös vahvasti sitä kantaa että meidän ruotsin- ja suomenkielisisissä kouluissa opetetaan kieliä ihan väärällä tavalla. Leikiten kielen oppi parhaiten. Uskon että teille suomenkielisille on ihan samalla tavalla kuin meille ruotsinkielisille joilla ei ole suomea kodista tai ympäristöstä, että virheisiin on keskitetty ja punaisia rukseja on tullut paljon. Ainakin minun suomenkielen kokeet oli enemmän punaiset. Mitä tästä oppii? Pelon - jos avaan suuni niin teen virheen. Kun sen sijaan lähdettäisiin siitä että nyt avaamme suumme ja vähitellen virheetkin häviävät kun uskallamme puhua. Eikä maailma kaadu vaikka teemme virheitämme.
Esim. minä arvostan suuresti Kataista että hän uskaltaa puhua ruotsia, vaikka meneekin välillä väärin. Ei se ainakaan minua häiritse.

Keskusteluissa pääsisimme eteenpäin jos tekin voisitte hyväksyä että suurelle osalle ruotsinkielisillekin toinen kotimainen on todellisuudessa vieras kieli, ja että suomen tai ruotsinkieliset lapsemme ovat todella samassa veneessä. Ette voi lähteä siitä että suomenkieli on luonnollinen meille, koska ei se ole. Monta kertaa olemme istuneet lasten kanssa, kun he ovat itkeneet kun eivät osaa suomenkielisä sanoja taivutella ---- "seinä, seinän seinää" ja sitten ymmärtää eron seinälle ja seinään välillä.
Ainakin meidän talossamme tiedämme miten paljon aikaa menee lapsen tukemiseen kieliasioissa. Ja vanhempana ei sitten saa antaa omat ennakkoluulut heijastua lapseen kun hän kysyy "Miksi minun on pakko oppia tätät kieltä?" Se kysymys nimittäin tulee jatkuvasti meidänkin kodeissa kun on suomenkielestä kyse, ei koskaan kun on englannista, ranskasta tai saksasta kyse.

twervig kirjoitti:

Tiedän varmasti Ahvenanmaasta enemmän kuin sinä koska olen asunut siellä. Kuten kirjoitin niin väitän todella että Ahvenanmaalle ei ollut hyvä ratkaisu että suomenkieli on vapaaehtoinen kieli. Tätä ennen ahvenanmaalaiset opiskeiivat Åbo Akademissa ja palasivat Ahvenanmaalle. Kun he nyt opiskelevat Ruotsissa niin jäävät usein sinne, eli maakunnasta häviää taitoa.

En ollenkaan ymmärrä miksi pakkosuomi olisi jonkinlainen edellytys kun on tämän maan kansalainen. Minun sukuni ei ole koskaan ollut suomenkielinen, vaan olen ihan ruotsinkielistä pienviljelijä sukua Pohjanmaalta. Miksi minun sen takia pitäisi hallita suomea täydellisesti jotta voisin tuntea kuuluvani tähän maahan ja sen historiaan? Minä en kuulu mihinkään muuhun maahan, ei minulle ole toista kotimaata kuin Suomi.

Kolmen kielen osaaminen ei ole liian paljon vaadittu. Meille hurreille on nykyään ihan luonnollista että vähintään kolme kieltä pitäisi osata jotekuten ja mielummin vielä enemmän. Väitän edelleen etten ole kieliihminen mutta puhun 4 yksi hyvin alkeellisesti, sen lisäksi olen lukenut 4 kieltä mutta niitä en puhu enkä paljon ymmärräkään, koska en ole käyttänyt niitä vuosiin. Mutta sen verran olen huomannut mitä enemmän kieliä lukee niin niistä saa hyödyn toisiin kieliin.
Olen myös vahvasti sitä kantaa että meidän ruotsin- ja suomenkielisisissä kouluissa opetetaan kieliä ihan väärällä tavalla. Leikiten kielen oppi parhaiten. Uskon että teille suomenkielisille on ihan samalla tavalla kuin meille ruotsinkielisille joilla ei ole suomea kodista tai ympäristöstä, että virheisiin on keskitetty ja punaisia rukseja on tullut paljon. Ainakin minun suomenkielen kokeet oli enemmän punaiset. Mitä tästä oppii? Pelon - jos avaan suuni niin teen virheen. Kun sen sijaan lähdettäisiin siitä että nyt avaamme suumme ja vähitellen virheetkin häviävät kun uskallamme puhua. Eikä maailma kaadu vaikka teemme virheitämme.
Esim. minä arvostan suuresti Kataista että hän uskaltaa puhua ruotsia, vaikka meneekin välillä väärin. Ei se ainakaan minua häiritse.

Keskusteluissa pääsisimme eteenpäin jos tekin voisitte hyväksyä että suurelle osalle ruotsinkielisillekin toinen kotimainen on todellisuudessa vieras kieli, ja että suomen tai ruotsinkieliset lapsemme ovat todella samassa veneessä. Ette voi lähteä siitä että suomenkieli on luonnollinen meille, koska ei se ole. Monta kertaa olemme istuneet lasten kanssa, kun he ovat itkeneet kun eivät osaa suomenkielisä sanoja taivutella ---- "seinä, seinän seinää" ja sitten ymmärtää eron seinälle ja seinään välillä.
Ainakin meidän talossamme tiedämme miten paljon aikaa menee lapsen tukemiseen kieliasioissa. Ja vanhempana ei sitten saa antaa omat ennakkoluulut heijastua lapseen kun hän kysyy "Miksi minun on pakko oppia tätät kieltä?" Se kysymys nimittäin tulee jatkuvasti meidänkin kodeissa kun on suomenkielestä kyse, ei koskaan kun on englannista, ranskasta tai saksasta kyse.

Lue lisää

Minähän nimenomaan ymmärrän että suomi on ahvenanmaalaisille vieras kieli ja heillä on oikeus sen pakollisuudesta irtautua. Minä jopa hyväksyn sen, että tässä maassa voi elää opiskelematta suomea, jos oma etniskulttuurinen tausta tekee sen luontevaksi.

Sinä puolustat pakkoa, en minä.

Mutta sitten tulee realiteetit. Kaikkialla, missä ruotsinkielisten määrä ei ylitä 50% (siis suurimmassa osassa maata), suomen oppiminen on luontevaa, mikäli ei eristäydy arjessa. Sen oppiminen on jotain aivan muuta kuin ruotsin oppiminen tässä maassa, missä ruotsia kun ei todellakaan arjessa tarvitse, eikä useimmilla paikkakunnilla edes vahingossa joudu sille alttiiksi. Esimerkiksi Helsingin seutu on suomenkielinen ja monikielinen, siellä ruotsinkielisyys on täydellistä kaksikielisyyttä.

Puhut kolmen vieraan kielen osaamisesta oman kokemuksesi pohjalta. No ihan yhtä hyvin voin vaatia koko kansalta ylioppilastutkintoa ja pitkän matematiikan ja laajan fysiikan suorittamista. Ei sellaisia voi vaatia vain siksi, että omalla kohdalla se on ollut luontevaa. Totuus on, ettei missään vaadita enemmistökansalaisilta kolmea vierasta kieltä, ei edes siellä, missä vieraat kielet olisivat oman äidinkielen lähikieliä. Eikä tämä muutu, sillä kielet vaativat aikaa ja voimia ja jatkuvaa tarvetta.

Vaikkei teidän olekaan pakko oppia suomea siksi, ettette voisi sinnitellä ilman sitä, pidän kyllä outona, jos maan enemmistökieltä ei haluta oppia. Yhtä outona pidän sitä, että teidän on vaikea perustella itsellenne suomen opiskelua tässä maassa. Mutta mikäli aikoo suunnata elämässään ulkomaille, niin kaikin mokomin.

Ja sitten jäitä hattuun. Meillä on pelkästään iloa siitä, että maailmassa on erilaisia kieliä, kulttuureja - jopa seksuaalisia suuntautumisia.

Älä provosoidu kun provosoidaan!

32 kirjoitti:

Ja sitten jäitä hattuun. Meillä on pelkästään iloa siitä, että maailmassa on erilaisia kieliä, kulttuureja - jopa seksuaalisia suuntautumisia.

Älä provosoidu kun provosoidaan!

Lue lisää

Det så orättvist att säga att finska ett lätt språk,vi svenskspråkiga föräldrar vet minsann hur mycket gråt och tandagnisslan det har varit vid barnens läxläsning.Finska är ett främmande språk för dem som inte lever i tvåspråkiga familjer.Våra barn skulle också i många fall behöva bättre kunskaper i de större språken med tanke på kommande yrken.Finska är ett ännu mindre språk än svenska och behövs enbart i Finland.

malin&jag kirjoitti:

Det så orättvist att säga att finska ett lätt språk,vi svenskspråkiga föräldrar vet minsann hur mycket gråt och tandagnisslan det har varit vid barnens läxläsning.Finska är ett främmande språk för dem som inte lever i tvåspråkiga familjer.Våra barn skulle också i många fall behöva bättre kunskaper i de större språken med tanke på kommande yrken.Finska är ett ännu mindre språk än svenska och behövs enbart i Finland.

Lue lisää

Suomea ei nähdäksen ole väitetty helpoksi - mutta sitä kuulee kaiken aikaa, joten sen omaksuminen muodostuu helpoksi, jollei eristäydy joidenkin ryhmien maahanmuuttajaäitien tapaan.

Te saatta iloisesti poistaa pakkosuomenne samalla kun pakkoruotsi poistuu.

Ette kuitenkaan voi muuttaa sitä, että tämän maan pääkieli on suomi - ja te olette maan kielivähemmistö. Olkaa ylpeitä kielellisistä siteistänne Nordeniin mutta muistakaa, että Nordenissa pärjää englannilla.

Miksi teille suomenkielisten kielivapaus on niin vieras asia?

Näissä keskusteluissa näyttää siltä, että monen ruotsinkielisen mielestä suomalaisuutta ei ole olemassa, on vain finländäriys, mikä edellyttää kahden kansalliskielen hallintaa.

Tämä on oikeasti murheellinen osa maamme historiaa ja nykyisyyttä. Kehittämällä oman nimityksen ja sisällön suomalaisuudelle, siis finländäriyden, ruotsinkielisistä moni on onnistunut kokonaan pimentämään itseltään ymmärryksen siitä, että suomenkielinen kansa on olemassa.

Olen paljon miettinyt sitä, miksi ruotsinkieliset eivät vain näe, miten vähän merkitystä ruotsilla on suomalaisten elämässä. Olen uumoillut sen johtuvan siitä, että teidän oma elämänne on luonnollisesti kaksikielistä ja toinen jalka on Skandinaviassa ja oma etnisnationalistinen identiteettinne vaatii jatkuvaa kanssakäymistä nimenomaan Skandinaviaan. Näin he eivät vain tule ajatelleeksi, miten toisenlainen on suomenkielisen kokemus elämästä ja kielten tarve erilainen.

Ruotsinkielisten kykyä ymmärtää kielitilannetta hämärtää ainakin kolme merkittävää seikkaa:
1) Oma kokemus elämisestä aidosti kaksikielisessä ympäristössä,
2) kyvyttömyys nähdä oma kieliryhmä vähemmistökieliryhmänä, jolle esim. kieltenopiskelun realiteetit ovat tyystin toiset kuin maan kielienemmistölle ja muille vähemmistöille, sekä
3) omilta omaksuttu propaganda siitä, että finländäriys on aidointa suomalaisuutta.