Onko seuraava lause virheetöntä kieltä?

Pitää olla Eipä ole Ilta-Sanomatkaan kummoinen. Perustelu: on kyse yhdestä ainoasta lehdestä, ja lehden nimi on Ilta-Sanomat.
Voisi olla myös että Eipä ole monessakaan Ilta-Sanomissa kummoiset.

Mutta miksi puhumme pitkistä housuista, vaikka kyse on yhdestä vaatekappaleesta? Eipä olleet kummoiset housut. Tarjouksessa suorat pitkät housut. Tarjouksessa farkut.
Johtuuko siitä että housuissa on kaksi lahjetta?

Mutta puserossakin on kaksi hihaa ja pusero on yksikkössä, ei monikossa.
Tarjouksessa pusero. Tarjouksessa farkkupusero.

Miksi silmälasit ovat lasit, vaikka ne tehdään nykyisin muovista? Pitäiskö olla silmämuovit?

Suomen kieli on erikoinen. Rikas ja vaikea.

Oikein. On vain yksi tapa harrastaa seksiä.

ylin tuomari kirjoitti:

Oikein. On vain yksi tapa harrastaa seksiä.

Minulla jöpöttää.

ylin tuomari kirjoitti:

Oikein. On vain yksi tapa harrastaa seksiä.

Voisimpa sanoa huomenta.

Tässäpä onkin hyvä suomennos tuolle virkkeelle.

N kirjoitti:

Voisimpa sanoa huomenta.

voisiNpa on oikea muoto

"Se sanoo" Mikä se? Tarkoitat kai "Siinä sanotaan".

Ei paperilehdestäkään sanota "sivussa", vaan "sivulla". Samoin tuon kuuluu olla "sivustolla".

jukkapoika kirjoitti:

"Se sanoo" Mikä se? Tarkoitat kai "Siinä sanotaan".

Ei paperilehdestäkään sanota "sivussa", vaan "sivulla". Samoin tuon kuuluu olla "sivustolla".

Sivusto on sivujen "kääre" samaan tapaan kuin kirja tai lehti. Sivustossa oleva on sisällä, ei päällä niin kuin lehdellä oleva.
Siis sanon "sivustossa".

Pälä pälä pälä! Millainen ääliö haluaisi sanoa, että sivustossa esiintyy ala-arvoisen, väärin kirjoitetun tekstin lisäksi otsikoita.

pilkun panijalle kirjoitti:

Pälä pälä pälä! Millainen ääliö haluaisi sanoa, että sivustossa esiintyy ala-arvoisen, väärin kirjoitetun tekstin lisäksi otsikoita.

Se, joka sanoo niin.

hra X kirjoitti:

Sivusto on sivujen "kääre" samaan tapaan kuin kirja tai lehti. Sivustossa oleva on sisällä, ei päällä niin kuin lehdellä oleva.
Siis sanon "sivustossa".

Kannet ovat kirjan ja sen sivujen "kääre".
Kirjoitus tai luku on lehdessä ja kirjassa sivulla. Useita kirjoituksia on sivustolla.

Näköjään tuostakin molempia käytetään. Googlella löytyy 21 milj. sivustolla ja 13 milj. sivustossa.

pilkun panijalle kirjoitti:

Pälä pälä pälä! Millainen ääliö haluaisi sanoa, että sivustossa esiintyy ala-arvoisen, väärin kirjoitetun tekstin lisäksi otsikoita.

Korjataanpa siis siis tämä: "...väärin kirjoitettua tekstiä ja otsikoita."

Vai onko siinä korjaamista, joskin voi löytyä vinoilun aihetta? Mitä säännöt sanovat? Muistelen, että tuollainen muotojen epäjatkuvuus on ainakin jossakin sallittua.

Eihän tuota voi kirjoittaa näin: "...väärin kirjoitettua tekstiä ja otsikkoa."

Turvallinen ratkaisu: "...väärin kirjoitettuja tekstejä ja otsikoita."?
Näin sen sijaan olisi kovin tönkköä: ""...väärin kirjoitettua tekstiä ja väärin kirjoitettuja otsikoita."

Ensisijaisesti odottaisin ratkaisua niiltä, jotka eivät halua lukeutua ääliöihin.

Mr Y kirjoitti:

Kannet ovat kirjan ja sen sivujen "kääre".
Kirjoitus tai luku on lehdessä ja kirjassa sivulla. Useita kirjoituksia on sivustolla.

Näköjään tuostakin molempia käytetään. Googlella löytyy 21 milj. sivustolla ja 13 milj. sivustossa.

Lue lisää

Tuo "s i v u sto" sekoittanee asiaa. Jos puhuttaisiin sen sijaan vaikkapa "kääreestä", niin kumpi muoto tulisi kaikille ensimmäisenä mieleen, olisivatko sivut ja sisällöt "kääreessä" vai "kääreellä"?.

jukkapoika kirjoitti:

"Se sanoo" Mikä se? Tarkoitat kai "Siinä sanotaan".

Ei paperilehdestäkään sanota "sivussa", vaan "sivulla". Samoin tuon kuuluu olla "sivustolla".

Se-sana viittaa aivan normaalisti edellisen lauseen subjektiin, eli lause sanoo. Jos tämä on outoa, lukaisepa vaikka Nykysuomen sanakirjan artikkeli ”sanoa”, niin käsityksesi avartuvat.

Paperilehdestä (ja myös verkkosivustossa) sanotaan ”sivulla” lähinnä siksi, että ruotsissa on ”på sidan”. Monet vierasvoittoisuudet ovat vakiintuneet kieleen, mutta tämä ei ole pätevä syy suosia vierasvoittoisuuden lisääntymistä. Lisäksi on jossain määrin luontevaa sanoa ”sivulla” siksi, että sivu ajatellaan pinnaksi, jolle on aseteltu sisältöä. Mutta ilman vierasta vaikutusta olisimme tuskin päätyneet sanomaan, että sivulla on jotain, poiketen siitä, että sanomme että taulussa, valokuvassa tai papyruskäärössä on jotain.

”Sivustolla” on yhtä epälooginen ilmaus kuin olisi sanoa, että ”kirjalla” (pro ”kirjassa”) on jotakin.

hra X kirjoitti:

Tuo "s i v u sto" sekoittanee asiaa. Jos puhuttaisiin sen sijaan vaikkapa "kääreestä", niin kumpi muoto tulisi kaikille ensimmäisenä mieleen, olisivatko sivut ja sisällöt "kääreessä" vai "kääreellä"?.

Lue lisää

Nettisivustolla ei ole sen enempää käärettä kuin kansiakaan, mutta aloitussivu useinkin.

Taivutus ei mene johdonmukaisesti. Tekstiä on kannessa ja sivulla.

Yucca kirjoitti:

Se-sana viittaa aivan normaalisti edellisen lauseen subjektiin, eli lause sanoo. Jos tämä on outoa, lukaisepa vaikka Nykysuomen sanakirjan artikkeli ”sanoa”, niin käsityksesi avartuvat.

Paperilehdestä (ja myös verkkosivustossa) sanotaan ”sivulla” lähinnä siksi, että ruotsissa on ”på sidan”. Monet vierasvoittoisuudet ovat vakiintuneet kieleen, mutta tämä ei ole pätevä syy suosia vierasvoittoisuuden lisääntymistä. Lisäksi on jossain määrin luontevaa sanoa ”sivulla” siksi, että sivu ajatellaan pinnaksi, jolle on aseteltu sisältöä. Mutta ilman vierasta vaikutusta olisimme tuskin päätyneet sanomaan, että sivulla on jotain, poiketen siitä, että sanomme että taulussa, valokuvassa tai papyruskäärössä on jotain.

”Sivustolla” on yhtä epälooginen ilmaus kuin olisi sanoa, että ”kirjalla” (pro ”kirjassa”) on jotakin.

Lue lisää

useinkaan loogisesti menekään, mutta "sivustolla" on aivan looginen.
Teksti on nimen omaan sivulla, (sivun pinnalla), eikä sivussa, (sivun sisässä).

Voisit puolustella tuota se-sanan käyttöä, jos olisit kirjoittanut vaikkapa "Lause ei ole väärin kirjoitettu. Se on..." Lause ei sano mitään, lauseessa sanotaan.

Tuon "nimen omaan" kirjoitan tarkoituksella erikseen. Joku on vaan mielivaltaisesti päättänyt, että se pitäisi kirjoittaa yhteen, kun taas "saman tien" erikseen. Pitäisi ottaa mallia vaikkapa englannista yhdyssanojen suhteen.

hra X kirjoitti:

Korjataanpa siis siis tämä: "...väärin kirjoitettua tekstiä ja otsikoita."

Vai onko siinä korjaamista, joskin voi löytyä vinoilun aihetta? Mitä säännöt sanovat? Muistelen, että tuollainen muotojen epäjatkuvuus on ainakin jossakin sallittua.

Eihän tuota voi kirjoittaa näin: "...väärin kirjoitettua tekstiä ja otsikkoa."

Turvallinen ratkaisu: "...väärin kirjoitettuja tekstejä ja otsikoita."?
Näin sen sijaan olisi kovin tönkköä: ""...väärin kirjoitettua tekstiä ja väärin kirjoitettuja otsikoita."

Ensisijaisesti odottaisin ratkaisua niiltä, jotka eivät halua lukeutua ääliöihin.

Lue lisää

samaa mieltä.

Ei taivutukset kirjoitti:

useinkaan loogisesti menekään, mutta "sivustolla" on aivan looginen.
Teksti on nimen omaan sivulla, (sivun pinnalla), eikä sivussa, (sivun sisässä).

Voisit puolustella tuota se-sanan käyttöä, jos olisit kirjoittanut vaikkapa "Lause ei ole väärin kirjoitettu. Se on..." Lause ei sano mitään, lauseessa sanotaan.

Tuon "nimen omaan" kirjoitan tarkoituksella erikseen. Joku on vaan mielivaltaisesti päättänyt, että se pitäisi kirjoittaa yhteen, kun taas "saman tien" erikseen. Pitäisi ottaa mallia vaikkapa englannista yhdyssanojen suhteen.

Lue lisää

turhia pilkkuja tuohon, ei tarvitse huomauttaa.

Ei sekoita kirjoitti:

Nettisivustolla ei ole sen enempää käärettä kuin kansiakaan, mutta aloitussivu useinkin.

Taivutus ei mene johdonmukaisesti. Tekstiä on kannessa ja sivulla.

Sivusto on joka tapauksessa oma kokonaisuutensa.

Eihän kieli ole kehittynyt kovin johdonmukaiseksi. Lieneekö tuossa sen vaikutusta, että käsitteillä "kannella" ja "sivussa" on jo kauan ollut tietyt merkitykset.
Toisaalta erilaiset päätteet voivat kertoa eri asioista. Kirjoituskin voi olla paperissa tai paperilla. Edellinen viittaa ymmärtääkseni johonkin tiettyyn paperiin, mutta jälkimmäinen yleensä vain paperiin "Haluan sen paperille").

hra X kirjoitti:

Sivusto on joka tapauksessa oma kokonaisuutensa.

Eihän kieli ole kehittynyt kovin johdonmukaiseksi. Lieneekö tuossa sen vaikutusta, että käsitteillä "kannella" ja "sivussa" on jo kauan ollut tietyt merkitykset.
Toisaalta erilaiset päätteet voivat kertoa eri asioista. Kirjoituskin voi olla paperissa tai paperilla. Edellinen viittaa ymmärtääkseni johonkin tiettyyn paperiin, mutta jälkimmäinen yleensä vain paperiin "Haluan sen paperille").

Lue lisää

hyvälle kuulostaisi "Kirjoitus on tehty hyvään paperiin". Oikealta kuulostaa "...hyvälle paperille".

Ei taivutukset kirjoitti:

useinkaan loogisesti menekään, mutta "sivustolla" on aivan looginen.
Teksti on nimen omaan sivulla, (sivun pinnalla), eikä sivussa, (sivun sisässä).

Voisit puolustella tuota se-sanan käyttöä, jos olisit kirjoittanut vaikkapa "Lause ei ole väärin kirjoitettu. Se on..." Lause ei sano mitään, lauseessa sanotaan.

Tuon "nimen omaan" kirjoitan tarkoituksella erikseen. Joku on vaan mielivaltaisesti päättänyt, että se pitäisi kirjoittaa yhteen, kun taas "saman tien" erikseen. Pitäisi ottaa mallia vaikkapa englannista yhdyssanojen suhteen.

Lue lisää

Onpas sinulla logiikat! Siitä, että voi sanoa "sivulla", päättelet, että pitää sanoa "sivustolla". Mikä muka on sivuston pinta? Ja pinta-argumentti on tässä kelvoton. Jos väitetään, että -lla-sija on oikein ja ainoa oikea sen takia, että teksti on jonkin pinnalla, niin sinun pitäisi sanoa myös, että papyruskääröllä on tekstiä, että osoite on kirjekuorella, että muistilappu on jääkaapin ovella, että televisiolla näkyy kiinnostavaa ohjelmaa jne jne jne.

Tuli muuten kirjoitti:

turhia pilkkuja tuohon, ei tarvitse huomauttaa.

Edellisessä ei muuten ole yhtään turhaa pilkkua. Tiedätkö kielioppi säännön "että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin." Noiden sanojen eteen kuuluu lauseessa laittaa pilkku. Tuota mantraa opeteltiin koulussa, kunnes se todella iskostui päähän!

hra X kirjoitti:

Korjataanpa siis siis tämä: "...väärin kirjoitettua tekstiä ja otsikoita."

Vai onko siinä korjaamista, joskin voi löytyä vinoilun aihetta? Mitä säännöt sanovat? Muistelen, että tuollainen muotojen epäjatkuvuus on ainakin jossakin sallittua.

Eihän tuota voi kirjoittaa näin: "...väärin kirjoitettua tekstiä ja otsikkoa."

Turvallinen ratkaisu: "...väärin kirjoitettuja tekstejä ja otsikoita."?
Näin sen sijaan olisi kovin tönkköä: ""...väärin kirjoitettua tekstiä ja väärin kirjoitettuja otsikoita."

Ensisijaisesti odottaisin ratkaisua niiltä, jotka eivät halua lukeutua ääliöihin.

Lue lisää

Jos se on tönkköä toivon että on muikkua.

jukkapoika kirjoitti:

"Se sanoo" Mikä se? Tarkoitat kai "Siinä sanotaan".

Ei paperilehdestäkään sanota "sivussa", vaan "sivulla". Samoin tuon kuuluu olla "sivustolla".

Toinen puhuu lapasista toinen konfrensista.

jukkapoika kirjoitti:

"Se sanoo" Mikä se? Tarkoitat kai "Siinä sanotaan".

Ei paperilehdestäkään sanota "sivussa", vaan "sivulla". Samoin tuon kuuluu olla "sivustolla".

Paperilehdessä on sivu ja kun on sivulla se on silloin lehden sivulla. Jos sanotaan että sivussa niin se on silloin sivussa, ei lehdessä. Mutta voi olla yhdessä sivussa virhe tai yhdellä sivulla virhe on oikeampi.

Sivu -sanalla on muitakin merkityksiä kuin lehden sivu. Olla sivussa on olla pois jostain. Eli joku ihminen sivuutettiin ja hän on silloin sivussa siitä ja siitä asiasta. Ihminen voi olla myös jossain sivussa, kuten eläinkin. Koira kulkee ihmisen sivulla. Koira pysyi sivussa siitä koiratappelusta. Joku voi pysytellä sivussa tai taustalla.

Juuka ja Riika taivutetaan kuten sana piika. Juuka Juuan Juuasta. Piika piian piiasta... jne. Sinne tulee se k-kato taivutuksessa. Kuten sanassa noki myös.

Meillä on ihme kieli ja vielä ihmeellisempi kielioppi.

Kongruenssi tarkoittaa, että yhden lauseenjäsenen taivutus mukautuu toisen lauseenjäsenen mukaan. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että predikaatti mukautuu subjektiin tai attribuutti pääsanaansa. Myös määritteet voivat mukautua pääsanansa mukaan.

Yucca kirjoitti:

Se-sana viittaa aivan normaalisti edellisen lauseen subjektiin, eli lause sanoo. Jos tämä on outoa, lukaisepa vaikka Nykysuomen sanakirjan artikkeli ”sanoa”, niin käsityksesi avartuvat.

Paperilehdestä (ja myös verkkosivustossa) sanotaan ”sivulla” lähinnä siksi, että ruotsissa on ”på sidan”. Monet vierasvoittoisuudet ovat vakiintuneet kieleen, mutta tämä ei ole pätevä syy suosia vierasvoittoisuuden lisääntymistä. Lisäksi on jossain määrin luontevaa sanoa ”sivulla” siksi, että sivu ajatellaan pinnaksi, jolle on aseteltu sisältöä. Mutta ilman vierasta vaikutusta olisimme tuskin päätyneet sanomaan, että sivulla on jotain, poiketen siitä, että sanomme että taulussa, valokuvassa tai papyruskäärössä on jotain.

”Sivustolla” on yhtä epälooginen ilmaus kuin olisi sanoa, että ”kirjalla” (pro ”kirjassa”) on jotakin.

Lue lisää

En olisi sijamuotokysymyksessä yhtä ehdoton kuin Yucca ja kumppanit. Onhan paikannimienkin taivutus vaihtelevaa, ja ulko- tai sisäpaikallisijat hyväksytään kirjakielessä sen mukaan, miten kansa on tottunut sanomaan.

Suomen kieli on tarkka ilmaisuissaan, mutta tarjoaa niihin paljon erilaisia mahdollisuuksia. Vaikka jotkut ilmaisutavat muistuttavat esim. ruotsin tai englannin vastaavia, ei kannata lähteä heti pitämään niitä vieraasta vaikutuksesta syntyneinä.

Lisäksi on valitettavaa, että yhä esiintyy nurkkakuntaista "kieliasiantuntemusta", jonka mukaan hyvän suomen kielen on oltava ilmaisuissaan mahdollisimman omintakeinen, ja että samankaltaisuudet esim. germaanisten kielten kanssa ovat torjuttava vieraana vaikutuksena.

Sipsi kirjoitti:

Edellisessä ei muuten ole yhtään turhaa pilkkua. Tiedätkö kielioppi säännön "että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin." Noiden sanojen eteen kuuluu lauseessa laittaa pilkku. Tuota mantraa opeteltiin koulussa, kunnes se todella iskostui päähän!

Lue lisää

En tiedä, oliko vika opettajissa vai oppilaissa, mutta tämän onnettoman "mantran" surkeita seurauksia saa lukea harva se päivä.

Noiden sanojen eteen kuuluu pilkku ainoastaan silloin, kun ne aloittavat sivulauseen.

- Tapasin sekä Villen että Kallen. - ei pilkkua
- Ville on suurempi kuin Kalle. - ei pilkkua
- Koska tulet käymään meillä? - ei pilkkua
jne.

Sipsi kirjoitti:

Edellisessä ei muuten ole yhtään turhaa pilkkua. Tiedätkö kielioppi säännön "että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin." Noiden sanojen eteen kuuluu lauseessa laittaa pilkku. Tuota mantraa opeteltiin koulussa, kunnes se todella iskostui päähän!

Lue lisää

sulkumerkkien edellä pilkkuja tarvittaisi.

Johdon mukainen kirjoitti:

Onpas sinulla logiikat! Siitä, että voi sanoa "sivulla", päättelet, että pitää sanoa "sivustolla". Mikä muka on sivuston pinta? Ja pinta-argumentti on tässä kelvoton. Jos väitetään, että -lla-sija on oikein ja ainoa oikea sen takia, että teksti on jonkin pinnalla, niin sinun pitäisi sanoa myös, että papyruskääröllä on tekstiä, että osoite on kirjekuorella, että muistilappu on jääkaapin ovella, että televisiolla näkyy kiinnostavaa ohjelmaa jne jne jne.

Lue lisää

Papyruskäärö on paremmin verrattavissa kirjaan kuin sivuun. Samoin kirjekuori verrattavissa kirjan kanteen.
Muistilaput ovatkin yleensä jääkaapin ovessa eikä oven päällä.
TV-kuva on ruudun sisässä eikä ruudun pinnalla.

"Sivulla" taipuu loogisesti, mutta kaikki sanat eivät taivu. Sivustolla on monia sivuja/pintoja, jotka näkyvät kuvana näytöllä.

hiushalkoja kirjoitti:

Paperilehdessä on sivu ja kun on sivulla se on silloin lehden sivulla. Jos sanotaan että sivussa niin se on silloin sivussa, ei lehdessä. Mutta voi olla yhdessä sivussa virhe tai yhdellä sivulla virhe on oikeampi.

Sivu -sanalla on muitakin merkityksiä kuin lehden sivu. Olla sivussa on olla pois jostain. Eli joku ihminen sivuutettiin ja hän on silloin sivussa siitä ja siitä asiasta. Ihminen voi olla myös jossain sivussa, kuten eläinkin. Koira kulkee ihmisen sivulla. Koira pysyi sivussa siitä koiratappelusta. Joku voi pysytellä sivussa tai taustalla.

Juuka ja Riika taivutetaan kuten sana piika. Juuka Juuan Juuasta. Piika piian piiasta... jne. Sinne tulee se k-kato taivutuksessa. Kuten sanassa noki myös.

Meillä on ihme kieli ja vielä ihmeellisempi kielioppi.

Lue lisää

sen mitä en itse viitsinyt kirjoittaa.

Typeriä kirjoitusvirheitä ainakin vilisee päivittäin tekstissä. Mitä helpompaa tekstin tuottaminen on, sitä enemmän virheitä. Ei ole oikolukijoita eikä latojia. Suit sait sukkelaan teksti sujahtaa painoon. On niin kova kiirekin! Se uutiskilpailu on niin kamalan rajua - tosin kilpailevia lehtiä ei ole.

laspus kirjoitti:

Typeriä kirjoitusvirheitä ainakin vilisee päivittäin tekstissä. Mitä helpompaa tekstin tuottaminen on, sitä enemmän virheitä. Ei ole oikolukijoita eikä latojia. Suit sait sukkelaan teksti sujahtaa painoon. On niin kova kiirekin! Se uutiskilpailu on niin kamalan rajua - tosin kilpailevia lehtiä ei ole.

Lue lisää

nettilehdet ovat täynnä virheitä ja nehän ovat nopeasti tehtyjä.

Se on muuten oikein, paitsi lause alkaa aina ISOLLA alkukirjaimella.
Sinä aloitit lauseesi pienellä o:lla.

Sipsi kirjoitti:

Se on muuten oikein, paitsi lause alkaa aina ISOLLA alkukirjaimella.
Sinä aloitit lauseesi pienellä o:lla.

..., paitsi ETTÄ...

>> ltalehti.fi -sivustolla esiintyy jatkuvasti ala-arvoista, väärin kirjoitettua tekstiä ja -otsikoita.

Samoin löytyy myös Aamupostissa!
Harmittaa joka aamu, kun löytyy jotakin todella "mänttiä", aivan väärin kirjoitettua tekstiä toimittajilta, joiden pitäisi olla ammattilaisia työssään.

sipsi kirjoitti:

Samoin löytyy myös Aamupostissa!
Harmittaa joka aamu, kun löytyy jotakin todella "mänttiä", aivan väärin kirjoitettua tekstiä toimittajilta, joiden pitäisi olla ammattilaisia työssään.

Lue lisää

Toimittajat eivät ole useinkaan äidinkielen opettajia. He voivat olla esimerkiksi merkonomeja, jotak ovat lahjakkaita kirjoittamaan, mutta eivät taida kielioppia, eivätkä viitsi tai eivät ehdi sitä opiskella. Pitäsi kuitenkin oma työ kiinnostaa niin että opiskelisi.

Toisaalta, toimittajien työ on niin hektistä, etteivät he ehdi ehkä joka pilkkua viilata. Mutta näkeepä toisinaan ihan järkyttäviä virheitä. Pääasia että tulee oikein ymmärretyksi.

EI
Iltalehti.fi -sivustolla esiintyy jatkuvasti ala-arvoista, väärin kirjoitettua tekstiä ja otsikoita.
VAAN
Iltalehti.fi -sivustolla on usein ala-arvoisia, kieliopillisesti väärinkirjoitettuja tekstejä ja otsikoita.

Niinpä! Siksi kieltä juuri pitää vaalia. Ymmärrämme toisiamme paremmin, jos koodistomme (sanamme, lauseemme jne) ovat samanlaisia ts. perustuvat tiettyihin, omassa maassamme tunnettuihin ja yhteisesti sovittuihin sanoihin, välimerkkeihin, lauseisiin jne. Silloin lakimiehetkään eivät niin helposti pääse "vääntämään" muille mitä sattuu. Vaikka tuntuvat siltikin osaavan sen taidon:) Yhdellä sanalla: kapulakieltä. Ja toisella sanalla: virastoissa.

käännösvirheitä.

Ilman ärsyttäviä ja naurAttavia kielioppi-, kirjoitus- ja ajatusvirheitä lehtien ja sivustojen lukeminen olisi paljon tylsempää ja vähemmän sielunelämää sykähdyttävää. On ihanaa raivostua typerästä virheestä!! Kaikkien kirjoittajien luovuutta ihailen: osaatte luoda riitatilanteen kaikesta mitä joku ikinä tulee julkisesti sanoneeksi!

Noin se vaan käytännössä sanotaan ja jokainen ymmärtää kyllä oikein.

Sydämeen...

sykkii se kirjoitti:

Sydämeen...

Anteeksi. Sydämeen. Rupean alkamaan kohta kirjoittamaan ja vaatimaan selkeämpää suomenkielentekstiä.

sykkii se kirjoitti:

Sydämeen...

2 kertaa m

kun luetaan. Muuna aika tekstissä vaan seisoo.