Onko ammatillista tietoa siitä, miten sellaisen miehen kanssa on toimittava, joka katoaa asioitaan selvittämättä kakkosen matkaan ja lukitsee koko asian pois mielstään aloittaen kuin puhtaalta pöydältä?
Täällä näyttää moni eniten tuskaileva olla juuri sellaisessa tilanteessa. Asioita joutuu pohtimaan keskusteluyhteisön kautta, sillä on tullut hylätyksi kuin tyhjää olisi.
Jos tällaiset miehet eivät puhu, niin onko heistä olemassa tutkimustietoa? Ainakin luulisi, että nämä miehet kieltäytyvät käsittelemästä omia ongelmiaan, koska eivät kestäisi sitä henkisesti.
Mies joka katoaa kakkosen matkaan
Kiinnostava asia
77
769
Vastaukset
- Ehkä miehesi on...
Jos ihmisellä itsellään ei ole halua selvittää omia asioitaan, sen tekeminen hänen puolestaan tai aikaansaada muutos jotenkin on aika mahdotonta.
Olen jonnin verran lukenut erokirjallisuutta. Menneisyydestään pakenijat pakenevat usein todellisuudessa omia henkilökohtaisia ongelmiaan. Heillä voi olla valehtelutaipumus, psyykkisiä ongelmia, masennusta jne jne . Pakeneminen on itsepetos, nk. psyyken kieltäytymisreakti. Kun uhka heidän ongelmiensa paljastumisesta on tullut liian suureksi, he kieltävät nuo ongelmat itseltään ja ympäristöltään ja puolustautuvat uhkaa kieltämällä sen ja pakenemalla.
omassa mielessään he syyttävät omista ongelmistaan muita, ja usein erittäin vahvasti syytös kohdistuu ex-puolisoon. Voivat olla todella uskottavia ihmisiä, sillä tämä on heidän totuutensa, he ovat luoneet mielessään aivan oman todellisuuden, johon he itse uskovat ja kertovat samaa valhetta muille. He huolehtivat, että ihmiset eivät kommunikoi eivätkä jaa oikeaa tietoa asioiden oikeista laidoista toisilleen.Pakeneminen on mitä mainioin tapa puolustautua, silloin ex-elämään kuuluneet ihmiset eivät ole missään tekemissä uuden elämän ihmisten kanssa.
Nämä ihmiset ovat eläneet valheessa ja omassa todellisuudessaan ehkä lapsuudestaan asti,ja he ovart erittäin taitavia valehtelijoita ja manipuoloitsijoita. H eidät tunnistaa ehkä vain silloin, kun he pakenevat tai kun he jyrkästi kieltävät uusia ihmisiä olemasta yhteydestä vanhaan puolisoon tai muihin elämänsä ihmisiin, näitä syyttäen.
Olet oikeassa, tämä on kypsymättömän ihmisen psyykeenpuolustusmekanismi, jolla hän ylläpitää itse omaa mielenterveyttään. Sillä todellisten ongemiensa tunnustaminen itselle voisi johtaa vakavaan mielen hajoamiseen.He voivat pitää mielenterveyttään yllä myös päihderiippuvuudella ja heidän itsetuntonsa voi olla matala, mitä he pönkittävät valheilla ja väärillä tavoilla.
Ei heitä useinkaan kukaan maallikko voi auttaa, he tarvitsevat ammattiapua. Voi olla, että joku päivä he sen itselleen tunnustavat. Jos ei, heidän elämänsä jatkuu siten, että samat virheet toistuvat uudestaan ja uudestaan. Näiden ihmisten takana on monia taakse jätettyjä avioliittoja, ja monia lapsia eri puolisoiden kanssa.
Minä en ole psykologi, joten en osaa antaa ammattitietoa, ja jokainen pakenijatapaus lienee omanlaisensa. Tässänyt vain suuntaviivoja.
Lue psyykeen puolustusmekanismeista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolustusmekanismi
Voimia sinulle jaksaa, ehkä joudut elämään epätietoisuudessa, koeta löytää oma elämä ja unohta, jättää taaksesi se mihin et voi itse vaikuttaa.- szdxfcgvhbmj,kl
Tosi paljon ajateltavaa tuossa ja juuri niistä kummalllisuuksia kuvatttu, joita olen ihmetellyt. Luulen että hajotin itse vahingossa mieheni. Se tapahtui hetkellä, kun hän ei voinut kiistää todisteita. Oli kamalaa nähdä miten hän muuttui hetkessä toiseksi. Näin tuntemattomia ilmeitä, vihaa, inhoa, raivoa ja halveksintaa. Tämän lisäksi näin lapsenomaista käpertymistä ja peukalon imentää. Hänen repliikkinsä menivät sekaisin. Hän käytti ilmaisuja, joita olisi voinut kuvitella minun suusta kuulevan. Hän vei siten sanat suustani. Voin hieman pahoin, kun kertaan mielessä kokemaani...
Oikeastaan minä olen ainut ihminen, joka tuntee hänet nyt parhaiten. Uskoisitko jos väitän, että ymmärrän hänen ongelmaansa paremmin kuin kukaan, vaikken hyväksy tekojaan? En siitä huolimatta todellakaan usko, että voisin itse auttaa häntä. Hän tarvitsi keskusteluapua, mutta minun teki niin pahaa, että halusin kauksi pois hänen läheltään, koska olin niin avuton ja shokissa itsekin.
Mies käytti tilaisuuden hyväkseen ja käveli kakkosen luo väittäen myöhemmin sitä minun syyksi, koska olin itse lähtenyt pois ja laittanut eron vireille. Lopulta minun oli palattava kotiin selvittämään asioita, mutta miehestä näkyi siltä istumalta vain auton perävalot.
En jaksa kerrata enempää. Tekee pahaa... - epätietoisuudessa
Kiitos tekstistäsi, sillä se on kuin kuvaus omasta miehestäni, täydellinen kuvaus. Mietin juuri miten jaksaa, etten riko itseäni tässä mukana?
- siis mitä
szdxfcgvhbmj,kl kirjoitti:
Tosi paljon ajateltavaa tuossa ja juuri niistä kummalllisuuksia kuvatttu, joita olen ihmetellyt. Luulen että hajotin itse vahingossa mieheni. Se tapahtui hetkellä, kun hän ei voinut kiistää todisteita. Oli kamalaa nähdä miten hän muuttui hetkessä toiseksi. Näin tuntemattomia ilmeitä, vihaa, inhoa, raivoa ja halveksintaa. Tämän lisäksi näin lapsenomaista käpertymistä ja peukalon imentää. Hänen repliikkinsä menivät sekaisin. Hän käytti ilmaisuja, joita olisi voinut kuvitella minun suusta kuulevan. Hän vei siten sanat suustani. Voin hieman pahoin, kun kertaan mielessä kokemaani...
Oikeastaan minä olen ainut ihminen, joka tuntee hänet nyt parhaiten. Uskoisitko jos väitän, että ymmärrän hänen ongelmaansa paremmin kuin kukaan, vaikken hyväksy tekojaan? En siitä huolimatta todellakaan usko, että voisin itse auttaa häntä. Hän tarvitsi keskusteluapua, mutta minun teki niin pahaa, että halusin kauksi pois hänen läheltään, koska olin niin avuton ja shokissa itsekin.
Mies käytti tilaisuuden hyväkseen ja käveli kakkosen luo väittäen myöhemmin sitä minun syyksi, koska olin itse lähtenyt pois ja laittanut eron vireille. Lopulta minun oli palattava kotiin selvittämään asioita, mutta miehestä näkyi siltä istumalta vain auton perävalot.
En jaksa kerrata enempää. Tekee pahaa...Peukalon imemistä? Ei se nyt ihan normaalia ole, onko jäänyt lapseksi vai jotain muuta?
- disa.
szdxfcgvhbmj,kl kirjoitti:
Tosi paljon ajateltavaa tuossa ja juuri niistä kummalllisuuksia kuvatttu, joita olen ihmetellyt. Luulen että hajotin itse vahingossa mieheni. Se tapahtui hetkellä, kun hän ei voinut kiistää todisteita. Oli kamalaa nähdä miten hän muuttui hetkessä toiseksi. Näin tuntemattomia ilmeitä, vihaa, inhoa, raivoa ja halveksintaa. Tämän lisäksi näin lapsenomaista käpertymistä ja peukalon imentää. Hänen repliikkinsä menivät sekaisin. Hän käytti ilmaisuja, joita olisi voinut kuvitella minun suusta kuulevan. Hän vei siten sanat suustani. Voin hieman pahoin, kun kertaan mielessä kokemaani...
Oikeastaan minä olen ainut ihminen, joka tuntee hänet nyt parhaiten. Uskoisitko jos väitän, että ymmärrän hänen ongelmaansa paremmin kuin kukaan, vaikken hyväksy tekojaan? En siitä huolimatta todellakaan usko, että voisin itse auttaa häntä. Hän tarvitsi keskusteluapua, mutta minun teki niin pahaa, että halusin kauksi pois hänen läheltään, koska olin niin avuton ja shokissa itsekin.
Mies käytti tilaisuuden hyväkseen ja käveli kakkosen luo väittäen myöhemmin sitä minun syyksi, koska olin itse lähtenyt pois ja laittanut eron vireille. Lopulta minun oli palattava kotiin selvittämään asioita, mutta miehestä näkyi siltä istumalta vain auton perävalot.
En jaksa kerrata enempää. Tekee pahaa..."Luulen että hajotin itse vahingossa mieheni."
Kukaan ei voi hajottaa toista.
Lisäksi: syy on aina syissä. Syyllistä on täysin turha etsiä. - kaisaleena
szdxfcgvhbmj,kl kirjoitti:
Tosi paljon ajateltavaa tuossa ja juuri niistä kummalllisuuksia kuvatttu, joita olen ihmetellyt. Luulen että hajotin itse vahingossa mieheni. Se tapahtui hetkellä, kun hän ei voinut kiistää todisteita. Oli kamalaa nähdä miten hän muuttui hetkessä toiseksi. Näin tuntemattomia ilmeitä, vihaa, inhoa, raivoa ja halveksintaa. Tämän lisäksi näin lapsenomaista käpertymistä ja peukalon imentää. Hänen repliikkinsä menivät sekaisin. Hän käytti ilmaisuja, joita olisi voinut kuvitella minun suusta kuulevan. Hän vei siten sanat suustani. Voin hieman pahoin, kun kertaan mielessä kokemaani...
Oikeastaan minä olen ainut ihminen, joka tuntee hänet nyt parhaiten. Uskoisitko jos väitän, että ymmärrän hänen ongelmaansa paremmin kuin kukaan, vaikken hyväksy tekojaan? En siitä huolimatta todellakaan usko, että voisin itse auttaa häntä. Hän tarvitsi keskusteluapua, mutta minun teki niin pahaa, että halusin kauksi pois hänen läheltään, koska olin niin avuton ja shokissa itsekin.
Mies käytti tilaisuuden hyväkseen ja käveli kakkosen luo väittäen myöhemmin sitä minun syyksi, koska olin itse lähtenyt pois ja laittanut eron vireille. Lopulta minun oli palattava kotiin selvittämään asioita, mutta miehestä näkyi siltä istumalta vain auton perävalot.
En jaksa kerrata enempää. Tekee pahaa..."lapsenomaista käpertymistä ja peukalon imentää"
Tässä taitaa olla kyse melko pahoistakin mielenterveysongelmista. Jos mies sekoaa sanoissaan ja taantuu lapsen asteelle, se tuskin johtuu persoonallisuushäiriöstä. Mies tarvitsee hoitoa, toivottavasti on jo siellä? - Kiinnostava asia
kaisaleena kirjoitti:
"lapsenomaista käpertymistä ja peukalon imentää"
Tässä taitaa olla kyse melko pahoistakin mielenterveysongelmista. Jos mies sekoaa sanoissaan ja taantuu lapsen asteelle, se tuskin johtuu persoonallisuushäiriöstä. Mies tarvitsee hoitoa, toivottavasti on jo siellä?Ei ole. Mies katosi kakkosen matkaan, joka ´hoiti hänet terveeksi´.
- xxx777
Kiinnostava asia kirjoitti:
Ei ole. Mies katosi kakkosen matkaan, joka ´hoiti hänet terveeksi´.
Jaa-jaa, vai hoiti kakkonen terveeksi. Kannattaa ottaa ero hetipaikalla, ettei mies vain tule häntä koipien välissä takaisin.
- Anonyymi
Tämä on hyvä. Aivan, jos hänelle ehdotti terapiaa, niin huusi suoraan päin naamaa, että mihinkään terapiaan ei sitten lähde.
- kysyä ja vastata
Aloittajan kysymys on hyvä ja hän on saanut siihen hyviä pohdintoja vastaukseksi.
Tää voisi olla oman ketjun paikka mutta heitän tähän väliin kysymyksen, miksi ex ei hyväksy tai sisäistä eron syytä, esim. "haluan erota koska en rakasta sinua" tai "emme kykene enään rakentamaan suhteesta toimivaa, luotto on mennyt puolin ja toisin" . Silti vain kysytään MIKSI. Minä kysyn miksi kysytään eikö vastaukset ole jo tuossa?- Siksi.....
"miksi ex ei hyväksy tai sisäistä eron syytä"
Emme keskustele "tavallisista pettäjistä", vaan heistä, joilla on psyykkisiä ongelmia. He ovat henkisesti riippuvaisia puolisostaan, joka on tasapainoittava aikuinen rikkinäisessä, valheellisessa elämässä. Pettäjä ei todella haluaisi erota. Hän valehtelee loppuun asti exälleen, ja vasta totuuden edessä, haluaa eron, joka on hänelle ainoa tie paeta takaisin valheisiin ja mielikuvitustodellisuuteensa.
Luotto on ihan varmasti mennyt, ja ilman terapiaa nämä liitot ihan varmasti päättyvät aina eroon. - sssss.
Siksi..... kirjoitti:
"miksi ex ei hyväksy tai sisäistä eron syytä"
Emme keskustele "tavallisista pettäjistä", vaan heistä, joilla on psyykkisiä ongelmia. He ovat henkisesti riippuvaisia puolisostaan, joka on tasapainoittava aikuinen rikkinäisessä, valheellisessa elämässä. Pettäjä ei todella haluaisi erota. Hän valehtelee loppuun asti exälleen, ja vasta totuuden edessä, haluaa eron, joka on hänelle ainoa tie paeta takaisin valheisiin ja mielikuvitustodellisuuteensa.
Luotto on ihan varmasti mennyt, ja ilman terapiaa nämä liitot ihan varmasti päättyvät aina eroon."Emme keskustele "tavallisista pettäjistä", vaan heistä, joilla on psyykkisiä ongelmia" ??
Miten niin? Jos mies lähtee kakkosen matkaan, oli tavallinen tai psyykisesti ongelmainen, niin siinähän menee. Ei siinä mitään selittelyjä ja puhumista tarvita. Pikemminkin ap voi olla tyytyväinen ja innoissaan, ettei tarvitse yksin hakea eroa psyko-ongelmaisesta puolisostaan ja jättää hänet ns. tyhjän päälle. - vera*
sssss. kirjoitti:
"Emme keskustele "tavallisista pettäjistä", vaan heistä, joilla on psyykkisiä ongelmia" ??
Miten niin? Jos mies lähtee kakkosen matkaan, oli tavallinen tai psyykisesti ongelmainen, niin siinähän menee. Ei siinä mitään selittelyjä ja puhumista tarvita. Pikemminkin ap voi olla tyytyväinen ja innoissaan, ettei tarvitse yksin hakea eroa psyko-ongelmaisesta puolisostaan ja jättää hänet ns. tyhjän päälle."Jos mies lähtee kakkosen matkaan, oli tavallinen tai psyykisesti ongelmainen, niin siinähän menee. " Näinpä. Ja nimenomaan hyvä kun menee. Persoonallisuushäiriöistä kärsivästä puolisosta on yleensä todella vaikea päästä eroon. "äkkilähdöllä" kakkosen luo se käy kätevästi.
- Lapsia vai ei?
Jos ei ole yhteisiä lapsia niin mitäs sitä turhia jaarittelemaan jos ei suju.
- Minun kokemaani
Ap, älä syytä itseäsi miehen hajoamisesta. Se tapahtuu kun mies mielikuvitusmaailmassaan joutuu katsomaan totuutta ja oikeaa todellisuutta. Kukaan ei voi elää pelkkää valhetta, kun oikea maailma on jokaisen ympärillä, näitä hetkiä tulee.
Kun mies toisteli sanojasi, psyyke lienee hajonnut, itsetunnoton ihminen voi silloin taantua lapseksi, ja osaa silloin vain ottaa aikuista kädestä kiinni, ”kulkea eteenpäin” aikuisen johdattama. Mies lienee toipunut pahimmasta, vanhalla kaavallaan, valheilla, mielikuvitustodellisuudella ja pakenemalla uhkaavia asioita.
Kun uskottomuus selvisi, pidin 5kk puhetta rehellisyydestä ja kyselin tunnustusta, kyselin tosiasioista, mutta silti, rehtiä miestä en koskaan nähnyt. Mies käyttäytyi kuin lapsi. Jos ei ollut romahtanut, niin ylimielisesti, tunteettomasti, itsekkäästi, ottamatta todellista vastuuta teoistaan tai erojärjestelyistäkään, valehdellen jatkuvasti.
Mies kieltäytyi kuuntelemasta ja katsomasta todisteitani. Hän romahti välillä henkisesti. Ymmärsin miehen tilan sairaudeksi, sain hänet lopulta uskomaan terapiaan. Parisuhdeterapiaan ei suostunut, mutta meni yksin. En tiedä, jatkaako yhä.
Totesin, että oman itseni tervehtymisen vuoksi, minun oli katkaistava häneen välit, sillä oli liian rankkaa olla valheiden ja kohtelunsa uhri. Tämä oli ratkaisu, mihin päädyin pitkän harkinnan jälkeen, parempaa en löytänyt.
Kerroin miehen pitkäaikaisesta uskottomuudesta hänen äidilleen. Kerroin vasta, kun tein viimeisen jäähyväiskäynnin ja jo katkaissut välit mieheen. En halunnut miehenvalehtelevan enää omille tärkeimmilleen. Luulin että olisin ihminen joka tuntee miehen parhaiten. Yllätyksekseni, kun kerroin uskottomuudesta äidilleen, äiti kysyi: ”Tunnustiko?”, eikä yllättynyt kun vastasin että ei. Äiti sanoi:”Miehessä on kaksi täysin vastakkaista persoonallisuutta. Toinen on kiltti ja hyvä, mutta toinen on paha ja itsekäs lapsi”. Meitä on kaksi, jotka olemme nähneet miehen sielun sisään.
Nyt ihmiset tulevat kertomaan asioita, joista mies on valehdellut avioliittomme aikana. Kuten kuulen että mies valehteli huonossa itsetunnossaan minun rahojani tai minun tekojani omikseen. Miehen ongelmat ovat sellaisia, että minusta ei ole niitä ratkomaan. Monivuotisen avioliittomme aikana, näen sen nyt, en osannut muuttaa miestä rehelliseen tapaa elää elämää.
Patologinen valehtelu, lue:
http://luovataito.wordpress.com/2010/01/30/patologinen-valehtelu/- Kiinnostava asia
Kiitos kirjoituksestasi. Aion palata tähän vielä myöhemmin. Unohdin mainita, että äitinsä on toiseksi paras tuntija. Hän totesi, ettei pojallaan ei ole tunteita ja että hänen suurin virheensä oli ottaa liian vastuullinen työ, jossa paineet käy liian suuriksi. Tämän ymmärrän nyt täysin todeksi nykyisin. Minäkin näin, että menee liian lujaa. Vauhtia lisäsi kakkosen ilmestyminen kuvioon ja samanaikaisesti oma väsyminen stressaavan työtilanteen takia , jolloin taivas repesi lopuksi.
Mies pystyy esittämään täysin kahta ihmistä muille, mutta minulle ei enää. Kakkosta hän on kieltänyt olemaan missään yhteydessä minuun. Voi sitä raivon määrää, kun kerroin läheisille meidän tilanteesta. Siitä huolimatta hän kykenee eisttämään vieläkin vastuuntuntoista, vaikka totuus on toinen.
Kysymyksiin hän vastaa useimmiten vakuuttavasti, että keskusteellan myöhemmin, koska ei juuri nyt jaksa. Peräänantamattomuuteni nostattaa vain suuren raivon ja pekenemisen. Asia on nyt järjestyksesää on myös vakiolauseensa, vaikka se ei tarkoittanut yhtään mitään. Täytyy miettiä oli toinen. Hän on hyvä kuuntelemaan, muttei vastaamaan. Kaikki mitä paljastin puheissani, käytetiin minua vastaan. Minun kannsa ei voi keskustella tarkoitti sitä, että hän on ja pysyy kakkosen luona. - Nininnia
Kiinnostava asia kirjoitti:
Kiitos kirjoituksestasi. Aion palata tähän vielä myöhemmin. Unohdin mainita, että äitinsä on toiseksi paras tuntija. Hän totesi, ettei pojallaan ei ole tunteita ja että hänen suurin virheensä oli ottaa liian vastuullinen työ, jossa paineet käy liian suuriksi. Tämän ymmärrän nyt täysin todeksi nykyisin. Minäkin näin, että menee liian lujaa. Vauhtia lisäsi kakkosen ilmestyminen kuvioon ja samanaikaisesti oma väsyminen stressaavan työtilanteen takia , jolloin taivas repesi lopuksi.
Mies pystyy esittämään täysin kahta ihmistä muille, mutta minulle ei enää. Kakkosta hän on kieltänyt olemaan missään yhteydessä minuun. Voi sitä raivon määrää, kun kerroin läheisille meidän tilanteesta. Siitä huolimatta hän kykenee eisttämään vieläkin vastuuntuntoista, vaikka totuus on toinen.
Kysymyksiin hän vastaa useimmiten vakuuttavasti, että keskusteellan myöhemmin, koska ei juuri nyt jaksa. Peräänantamattomuuteni nostattaa vain suuren raivon ja pekenemisen. Asia on nyt järjestyksesää on myös vakiolauseensa, vaikka se ei tarkoittanut yhtään mitään. Täytyy miettiä oli toinen. Hän on hyvä kuuntelemaan, muttei vastaamaan. Kaikki mitä paljastin puheissani, käytetiin minua vastaan. Minun kannsa ei voi keskustella tarkoitti sitä, että hän on ja pysyy kakkosen luona.Nämä ovat kuin omasta elämästäni.
Siitä on jo yli kaksi vuotta kun se tapahtui. Kun mies lähti "roskapussia viedessä" ja jätti minut ja lapset. Hän muutti viikon sisällä toiselle puolelle Suomea ja se oli siinä. Ei selitystä, ei puhumista eikä mitään. Tämän naisen kanssa he olivat tavanneet kevättalvella Lapin reissulla ja nähneet muutaman kerran sen jälkeen. Soittelivat ja viestittelivät aktiivisesti. Tai mistä minä sen tiedän. Erosimme loppukesästä ja se kesä olikin yhtä juhlaa miehelleni.
Tajusin, että hänellä oli pahoja ongelmia mielenterveytensä kanssa ja ennen eroa olin huolestunut hänestä. Toista naista osasin epäillä mutta en ollut varma. Hän jäi kiinni kun lapsemme pelasi isän puhelimella ja siihen tuli viesti. Odotimme erästä vauvauutista joten otin puhelimen lapselta viedäkseni sen miehelleni mutta lapsi oli aukaissut viestin ja asiasta ei jäänyt mitään epäselvyyttä.
Mies käyttäytyi kuten tämän ketjun muissa jutuissa. Hän katosi muutamaksi päiväksi, ei vastannut kenellekään, eikä kukaan tiennyt missä hän on... Kaikki olivat huolissaan.
Mies muutti salarakkaansa ja hänen lastensa luo ja me erosimme. Erosta muutaman kuukauden jälkeen tiesin selvinneeni siitä mutta miehelle jäi pahoja ongelmia. Vuoden kuluttua hän kävi pari viikkoa suljetulla osastolla mielenterveytensä ja itsetuhoisuuden vuoksi. He erosivat sen jälkeen. Hänen ex-salarakkaansa, silloin avopuolisonsa, tai ex-avopuolisonsa soitti mulle ja kertoi asioita joita en voinut usko todeksi, kaikkea mitä mies oli valehdellut hänelle ja elänyt kuin toista elämää valehdellen jopa ikänsä. Pienellä varauksella niitä juttuja kuuntelin, mutta tuskin nainen olisi niitä ihan keksinytkään. Exälleni en koskaan sanonut, että tiedän...
Nyt lasteni isä on kuntoutunut ja uudessa terveessä suhteessa, kuten myös minä. Välimme ovat olleet olosuhteisiin nähden koko ajan hyvät ja olen koittanut tukea häntä vaikka se ei varsinaisesti minun tehtävä olekaan. Hän on ollut aina se, joka on ottanut yhteyttä.
Selitystä en ole saanut, enkä sitä enää haluakaan koska tiedän ilman selitystä. Sen voin vain sanoa neuvoksi, että olkaa kärsivällisiä koska se vastaus tulee sieltä viimeistään siinä vaiheessa, kun sillä ei ole enää merkitystä. - sssssss.
Kun ihmisellä on jonkin sortin persoonallisuushäiriö, hän elää omassa maailmassaan, ja se on useinmiten ongelma vain hänen läheisilleen, ei hänelle itselleen. Siksi muuttuminen on harvinaista, ellei jopa mahdotonta.
- disa.
sssssss. kirjoitti:
Kun ihmisellä on jonkin sortin persoonallisuushäiriö, hän elää omassa maailmassaan, ja se on useinmiten ongelma vain hänen läheisilleen, ei hänelle itselleen. Siksi muuttuminen on harvinaista, ellei jopa mahdotonta.
Niinpä "sssssss."
Minunkin exällä oli ja on yhä "jonkin sortin persoonallisuushäiriö". Ero oli vaikea, ex laittoi hanttiin minkä pystyi. Olin totaalisen huojentunut ja vapautunut päästessäni hänestä eroon, vaikka koville se otti.
Suurin oivallukseni minkä olen tehnyt, on se, ettei ex koskaan ole itse tajunnut olevansa vaikea ja hankala, määrävä ja manipuloiva. Eron aikaan tuskastuessani tuhannesti häneen laitoin jossain vaiheessa stopin itselleni. Opettelin ajattelemaan vanhoja hyviä aikoja aina, kun tuskastuin ja ajatukseni kääntyivät exään. Yritin myös tietoisesti miettiä exän hyviä puolia. Niitäkin etsimällä löytyi. - kaisaleena
disa. kirjoitti:
Niinpä "sssssss."
Minunkin exällä oli ja on yhä "jonkin sortin persoonallisuushäiriö". Ero oli vaikea, ex laittoi hanttiin minkä pystyi. Olin totaalisen huojentunut ja vapautunut päästessäni hänestä eroon, vaikka koville se otti.
Suurin oivallukseni minkä olen tehnyt, on se, ettei ex koskaan ole itse tajunnut olevansa vaikea ja hankala, määrävä ja manipuloiva. Eron aikaan tuskastuessani tuhannesti häneen laitoin jossain vaiheessa stopin itselleni. Opettelin ajattelemaan vanhoja hyviä aikoja aina, kun tuskastuin ja ajatukseni kääntyivät exään. Yritin myös tietoisesti miettiä exän hyviä puolia. Niitäkin etsimällä löytyi."Yritin myös tietoisesti miettiä exän hyviä puolia. Niitäkin etsimällä löytyi. "
Yleensäkin kannattaa ajatella asiaa joka kantilta ja miettiä omaa suhtautumistapaansa, tarvittaessa vaihtaa. Toiset ihmiset eivät ole ongelma, vaan oma suhtautumistapamme heihin. Ratkaisu löytyy meistä itsestä. - Naulan kantaan!
kaisaleena kirjoitti:
"Yritin myös tietoisesti miettiä exän hyviä puolia. Niitäkin etsimällä löytyi. "
Yleensäkin kannattaa ajatella asiaa joka kantilta ja miettiä omaa suhtautumistapaansa, tarvittaessa vaihtaa. Toiset ihmiset eivät ole ongelma, vaan oma suhtautumistapamme heihin. Ratkaisu löytyy meistä itsestä.No ei kyllä kovin vahvasti voi mennä, jos niitä hyviä puolia pitää oikein etsimällä etsiä...... Tekeekö tuommonen suhde ketään onnelliseksi? Tuskin! Jos kerran ei tee onnelliseksi niin miksi helvetissä tuommosta suhdetta pitäisi jatkaa?!
- xx777
Naulan kantaan! kirjoitti:
No ei kyllä kovin vahvasti voi mennä, jos niitä hyviä puolia pitää oikein etsimällä etsiä...... Tekeekö tuommonen suhde ketään onnelliseksi? Tuskin! Jos kerran ei tee onnelliseksi niin miksi helvetissä tuommosta suhdetta pitäisi jatkaa?!
Oman mielensä voi eron yhteydessä tehdä paljon onnellisemmaksi, kun miettii exän hyviä eikä vain jauha mielessään huonoja puolia.
- Tuttua taas
"Mä mietin" oli minunkin mieheni viimeinen lause, johon päätti asian käsittelyn, jos en hyväksynyt valheellisia selityksiä ja vaadin todellista vastuuta tai päätöstä. Miettiminen ei johtanut mihinkään, yleensä.
Aviokriisissämme, kaikkea mitä tein tai sanoin, käytettiin minuakin vastaan, jos vain kyettiin. Onnekseni moraalini on hyvä, kykenen vastaamaan omista teoistani ja sanoistani kenen tahansa edessä.Joten miehen ainoa mahdollisuus jatkaa mielikuvituselämäänsä oli yrittää manipuloimalla huolehtia, että ihmiset eivät olisi minuun missään yhteydessä enkä minä heihin. Koska ymmärsin, että totuus voi romahduttaa miehen henkisen tilan, jouduin kovin varovaisesti ja hiljakseen tuomaan totuutta esille heille, joille katsoin oikeaksi ja tärkeäksi sen tietää. Ei-tärkeät ihmiset ovat yhä ymmällään eromme syysta, ja ajattelevat yhä, että minulla oli rehti ja kaikien puolin mukava mies.
Tuttua myös, että miehen oli henkisesti vaikeaa kestää ympäristöpaineita. Mieheni oli tavallinen duunari, mutta silti, kohtuullisen pienet työpaineet olivat hänelle kovin raskaita. Ennenkaikkea sosiaaliset tilanteet olivat hänelle vaikeita, hän käytti paljon henkisiä voimavarojaan siihen, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän teki kaikesta johtopäätöksiä, että ympäristö olisi häntä vastaan. Riitti melkein että työkaveri sanoi moi,ja mies koki että kaveri hymyili sanoessaan ilkeästi ja tarkoitti pahaa. Tuin häntä vuosia henkisesti kestämään ja jaksamaan ihan tavallisessa työssään.
Huonolla itsetunnolla varustetun ja valehtelevan ihmisen suuri pelko on, että hän joutuu naurunalaiseksi muiden silmissä. Hän miettii koko ajan, mitä muut hänestä ajattelevat ja puhuu mitä tahansa paskaa, jotta jättäisi itsestään hienon kuvan.
Oli todella vaikeaa selvitä erosta siten, että samalla toimii niin, että mies joutuisi ottamaan aikuisen vastuun omista teoistaan, niillä resursseilla joita hänellä henkisesti on. Ei kannata kiirehtiä missään, kannattaa yrittää hillitä mahdollisimman paljon omia tekoja, jotka perustuvat pelkästään omaan vihaan ja raivoon. Jokainen siirto, jonka teet, kannattaa olla mietitty hyvin. Älä tee mitään, jos et ole ensin pohtinut mikä on oikea tapa edetä. Oodota, kunnes olet varma, että tuo teko kannattaa tehdä. Neuvoni oli siis: jose et vielä ole pohtinut erokriisissäsi tekosi ja sanasi seurauksista, älä tee mitään, äläkä sano mitään. Vietin viikkoja, kukausiaklin ennen kuin esim. puhuin anopin kanssa.
Tee ja sano vasta sitten, kun olet varma, että miehen henkinen tila on sellainen, että hän kykenee vastaanottamaan ja ymmärtämään sitä. Muuten teosta tai sanoista ei ole hyötyä, sillä toinen sulkee ne omasta mielestään täysin ulos, siirtyy omaan mielikuvitusmaailmaansa ajatellen, että näitä asioita ei ole olemassakaan.
Juuri tuo "asia on nyt järjestyksessä" viittaa henkiseen pakenemiseen ja mielessään kieltämiseen, mies tarkoittanee, sanoo itselleen 'tätä asiaa ei ole olemassakaan'. - särkynyt luottamus
tuttua tuttua todellakin. Mies vannoo rakkauttaan, kukaan ei enää koskaan tule väliimme. Ei ihan roskapussia viedessä kadonnut mutta melkein. Jäi juhlallisesti ( yhdessä sovituncsovinnon merkiksi)kattamani ateria syömättä kun hän vain katosi.
- ssssss.
Erittäin usein noin käy, kun "yhdessä" sovittu on oikeasti yksipuolisesti sovittu. Mietipä teidän taivalta. Jokin sinussa on sellaista, ettei mies uskalla suoraan sanoa mitä haluaa ja ajattelee.
Itseäni epäilyttäisi rakkauden vannominen. - ei tiedä
ssssss. kirjoitti:
Erittäin usein noin käy, kun "yhdessä" sovittu on oikeasti yksipuolisesti sovittu. Mietipä teidän taivalta. Jokin sinussa on sellaista, ettei mies uskalla suoraan sanoa mitä haluaa ja ajattelee.
Itseäni epäilyttäisi rakkauden vannominen.Ei se ole rakkauden vannomista vaan oman polun puhdistusta. Haluaa toisen silmien alta pois ilman riitelyä. Hmmm tuo oli kiinnostava heitto myös, ettei mies aina uskalla sanoa suoraan, voi olla noinkin, tai on sanonut ja huomannut ettei toinen halua kuulla, laittelee vain tyyliin illallisia.
- Yksipuolisesti totta
ei tiedä kirjoitti:
Ei se ole rakkauden vannomista vaan oman polun puhdistusta. Haluaa toisen silmien alta pois ilman riitelyä. Hmmm tuo oli kiinnostava heitto myös, ettei mies aina uskalla sanoa suoraan, voi olla noinkin, tai on sanonut ja huomannut ettei toinen halua kuulla, laittelee vain tyyliin illallisia.
Siinä ole oikeassa, tämäntyyppiset pettäjät pelkäävät ja pakenevat riitaa, silloin kun riidan aihe on heidän oma väärä tekonsa tai käytöksensä. Sellaisia ei haluta selvitttää, heidän psyykensä ei kestäisi.
Sen sijaan he voivat riidellä hyvinkin usein toisinpäin, jos puolison teoissa on heistä moitittavaa. Kun käytökseen kuuluu manipulointi, riitely on heille asem jonka avulla he peloittelevat omaa puolisoaan käyttäytymään haluamallaan tavalla ja uskomaan satuilua. - Kypsymätön persoona
Yksipuolisesti totta kirjoitti:
Siinä ole oikeassa, tämäntyyppiset pettäjät pelkäävät ja pakenevat riitaa, silloin kun riidan aihe on heidän oma väärä tekonsa tai käytöksensä. Sellaisia ei haluta selvitttää, heidän psyykensä ei kestäisi.
Sen sijaan he voivat riidellä hyvinkin usein toisinpäin, jos puolison teoissa on heistä moitittavaa. Kun käytökseen kuuluu manipulointi, riitely on heille asem jonka avulla he peloittelevat omaa puolisoaan käyttäytymään haluamallaan tavalla ja uskomaan satuilua.Näiltä ihmisiltä puuttuu kyky vastaanottaa toiselta vihaa. He ovat jääneet mieleltään lapsen asteelle. He toimivat kuin leikki-ikäiset hiekkalaatikolla. Menevät ja lyövät toista lasta lapiolla päähän. Kun lyöty lyö takaisin, he juoksevat aidosti loukkaantuneena itkien äidin luo kertomaan, kuinka heitä on satutettu, eivätkä he ymmärrä omaa osuuttaan tai edes ajattele sitä.
Samoin, he karkaavat aikuisena riitaa, ja jos he itse ovatkin syypäitä, he juoksevat kavereille tai kakkoselle itkemään, kuinka vittumainen puoliso on ollut. Koska he tuolloin ovat aidosti loykattuja, eivät ymmärrä eivätkä tunne syyllisyyttä omasta osuudestaan heidän puheensa uskotaan. - disa.
ei tiedä kirjoitti:
Ei se ole rakkauden vannomista vaan oman polun puhdistusta. Haluaa toisen silmien alta pois ilman riitelyä. Hmmm tuo oli kiinnostava heitto myös, ettei mies aina uskalla sanoa suoraan, voi olla noinkin, tai on sanonut ja huomannut ettei toinen halua kuulla, laittelee vain tyyliin illallisia.
"Ei se ole rakkauden vannomista vaan oman polun puhdistusta. Haluaa toisen silmien alta pois ilman riitelyä"
Jos saisin valita, niin ottaisin tuollaisen rakkaudenvannojan "oman polun puhdistajan" mieluummin kuin takertuvan, ilkeilevän, eroa kaikintavoin jarruttavan riitelijän :). - disa.
Kypsymätön persoona kirjoitti:
Näiltä ihmisiltä puuttuu kyky vastaanottaa toiselta vihaa. He ovat jääneet mieleltään lapsen asteelle. He toimivat kuin leikki-ikäiset hiekkalaatikolla. Menevät ja lyövät toista lasta lapiolla päähän. Kun lyöty lyö takaisin, he juoksevat aidosti loukkaantuneena itkien äidin luo kertomaan, kuinka heitä on satutettu, eivätkä he ymmärrä omaa osuuttaan tai edes ajattele sitä.
Samoin, he karkaavat aikuisena riitaa, ja jos he itse ovatkin syypäitä, he juoksevat kavereille tai kakkoselle itkemään, kuinka vittumainen puoliso on ollut. Koska he tuolloin ovat aidosti loykattuja, eivät ymmärrä eivätkä tunne syyllisyyttä omasta osuudestaan heidän puheensa uskotaan."Kypsymätön persoona"
Kaikkein hyödyllisintä olisi miettiä miksi itse on lyönyt hynttyyt yhteen tuollaisen "kypsymättömän persoonan" kanssa ja jatkanutkin liittoa. - Siksi yhteen koska
disa. kirjoitti:
"Kypsymätön persoona"
Kaikkein hyödyllisintä olisi miettiä miksi itse on lyönyt hynttyyt yhteen tuollaisen "kypsymättömän persoonan" kanssa ja jatkanutkin liittoa.Löin hyntyyt yhteen, koska rakastuin ja olin sinisilmäinen. Miehelläni, varmaan muillakin samanlaisilla, on myös toinen puoli. 'Kun kaikki oli hyvin', hän oli mitä hurmaavin persoona ja mitä rakastavin aviomies. Vaikkka toisia naisia oli ehkä koko ajan, hän piilotti toisen elämänsä erittäin taitavasti, valehdellen minulle koko ajan rakkauttaan ja hokien vuosia oma-aloitteisesti "Olet elämän ainoa nainen", "Kukaan nainen ei ole koskaan kiinnostanut miun paitsi sinä.". Uskoin, olin hölmö. Rakkauttaan hän vannoi samaan aikaan useaan suuntaan, selvisi käryssä.
- Kiinnostava asia
Siksi yhteen koska kirjoitti:
Löin hyntyyt yhteen, koska rakastuin ja olin sinisilmäinen. Miehelläni, varmaan muillakin samanlaisilla, on myös toinen puoli. 'Kun kaikki oli hyvin', hän oli mitä hurmaavin persoona ja mitä rakastavin aviomies. Vaikkka toisia naisia oli ehkä koko ajan, hän piilotti toisen elämänsä erittäin taitavasti, valehdellen minulle koko ajan rakkauttaan ja hokien vuosia oma-aloitteisesti "Olet elämän ainoa nainen", "Kukaan nainen ei ole koskaan kiinnostanut miun paitsi sinä.". Uskoin, olin hölmö. Rakkauttaan hän vannoi samaan aikaan useaan suuntaan, selvisi käryssä.
Muistan miten äärettömän onnellinen olin, koska olin löytänyt maailman ihanimman miehen. Sellainen vanha sanonta, kuin että jos joku on liian hyvää ollakseen totta, ei ole totta, pitää siis paikkansa. Toisaalta olimme lähes kolme vuosikymmentä yhdessä ja hän kertoi hänellä olleen myös kausia, jolloin muita naisia ei ollut. Uskomatonta mutta totta, uskoin tosiaankin että miehelläni oli hyvin kiireinen ja streaava työ. Ei koskaan täysiä lomia ja useimmat illat töitä painaen, mutta hän osasti vakuuttaa minut raivostuen epäilyistäni.
- kaisaleena
Yksipuolisesti totta kirjoitti:
Siinä ole oikeassa, tämäntyyppiset pettäjät pelkäävät ja pakenevat riitaa, silloin kun riidan aihe on heidän oma väärä tekonsa tai käytöksensä. Sellaisia ei haluta selvitttää, heidän psyykensä ei kestäisi.
Sen sijaan he voivat riidellä hyvinkin usein toisinpäin, jos puolison teoissa on heistä moitittavaa. Kun käytökseen kuuluu manipulointi, riitely on heille asem jonka avulla he peloittelevat omaa puolisoaan käyttäytymään haluamallaan tavalla ja uskomaan satuilua.Mutta jokin "viiraa" puolisollakin, jos jää suhteeseen, jossa toinen riitelee aina "yksipuolisesti", manipuloi ja pelottelee!
- Mikä viirasi
kaisaleena kirjoitti:
Mutta jokin "viiraa" puolisollakin, jos jää suhteeseen, jossa toinen riitelee aina "yksipuolisesti", manipuloi ja pelottelee!
Teen yhä töitä tunnistaakseni itsessäni, mikä minussa viirasi. Sen verran on jo selvää, että
-minulla on erittäin hyvä itsetunto. Kun sain osakseni aiheettomia syytöksiä, ne menivät toisesta korvasta ulos, en välittänyt. Olen kuin teflon, minua eivät koskettaneet arkipäivän pikku syyttelyt, kun ymmärsin ne miehen omiksi skitsoiksi.
-olen kiltti ja sinisilmäinen. Tapanai on uskoa, että se, mitä ihminen puhuu, on totta. Uskoin liian kauan miehen valheet tosiksi
-en ole kahlitseva,en nalkuttava ja luottavainen, en kysellyt miehen menojen perään. Liika kiltteyteni mahdollisti miehen pitkäaikaisen kaksoiselämän
-jokainen haluaa olla rakkauden kohde. Mies vaistosi rakkaudenkaipuuni, hän ylläpiti sitä päivittäisillä rakastan sinua, olet elämäni nainen satuiluilla. Hän teki kauniita tekoje minulle, mm. toi vuosia sunnuntaiaamukahvit sänkyyn. Jälkiviisaana, mies on juossut kakkosen luota kiireellä pois, jotta ehtii kotiin keittämään minulle aamukahvit.
Kuvittelin, että minulla on mitä hienoin mies, joka palvoo minua. Ehkä palvoikin, mutta kodin ulkopuolella, palvoi samoin toisia naisia.
Voi mieheni kakkosparat. He, kuten minäkin, voivat todella aiheellisesti uskoa, että mies on heihin 100% rakastunut.
Aina jos miehen teoissa oli jotain sellaista, joka herätti epäilyni, alkoi manipulointi. Silloin hän jyrkästi kielsi epäilyni, katsoi silmiin ja väitti että ei koskaan ole pettänyt minua ja jos jatkoin, suuttumuksen, vihan avulla peloitteli minut selvittämästä asiaa. Hän oli aina väärinkohdeltu, ja minä vainoharhaisen mustasukkainen. Tässä kohtaa, tein itsepetoksen. Todisteiden puuttuessa päätin luottaa mieheni sanaan. Alitajunnassani varmaan tiesin totuuden. - No hohhoijjaa taas
disa. kirjoitti:
"Kypsymätön persoona"
Kaikkein hyödyllisintä olisi miettiä miksi itse on lyönyt hynttyyt yhteen tuollaisen "kypsymättömän persoonan" kanssa ja jatkanutkin liittoa.KYPSIMÄTÖN PERSOONA?! Ja semmosenko kans sitten pitäs elää? Ei härregud, kyllä sujteessa on KAKSI AIKUISTA IHMISTÄ, JOTKA OMASTA VAPAASTA TAHDOSTA HALUAA OLLA TOISTENSA KANSSA! Ei velvollisuudesta, ei syyllisyydestä, ei painostuksesta, eikä ainakaan kastvattaakseen toista... EIKÖHÄN SE TOISEN KASVATTAMINEN OLE OLLUT HÄNEN HUOLTAJIENSA VASTUULLA ja jos he ei ole sitä osanneet tehdä, niin se ei ole sun kyynel, eikä velvollisuus. Miten joku voi kuvitella, että tuommosesta olisi itsestä kasvattajaksi?!?!?!?!
- joulukuusi-
Mikä viirasi kirjoitti:
Teen yhä töitä tunnistaakseni itsessäni, mikä minussa viirasi. Sen verran on jo selvää, että
-minulla on erittäin hyvä itsetunto. Kun sain osakseni aiheettomia syytöksiä, ne menivät toisesta korvasta ulos, en välittänyt. Olen kuin teflon, minua eivät koskettaneet arkipäivän pikku syyttelyt, kun ymmärsin ne miehen omiksi skitsoiksi.
-olen kiltti ja sinisilmäinen. Tapanai on uskoa, että se, mitä ihminen puhuu, on totta. Uskoin liian kauan miehen valheet tosiksi
-en ole kahlitseva,en nalkuttava ja luottavainen, en kysellyt miehen menojen perään. Liika kiltteyteni mahdollisti miehen pitkäaikaisen kaksoiselämän
-jokainen haluaa olla rakkauden kohde. Mies vaistosi rakkaudenkaipuuni, hän ylläpiti sitä päivittäisillä rakastan sinua, olet elämäni nainen satuiluilla. Hän teki kauniita tekoje minulle, mm. toi vuosia sunnuntaiaamukahvit sänkyyn. Jälkiviisaana, mies on juossut kakkosen luota kiireellä pois, jotta ehtii kotiin keittämään minulle aamukahvit.
Kuvittelin, että minulla on mitä hienoin mies, joka palvoo minua. Ehkä palvoikin, mutta kodin ulkopuolella, palvoi samoin toisia naisia.
Voi mieheni kakkosparat. He, kuten minäkin, voivat todella aiheellisesti uskoa, että mies on heihin 100% rakastunut.
Aina jos miehen teoissa oli jotain sellaista, joka herätti epäilyni, alkoi manipulointi. Silloin hän jyrkästi kielsi epäilyni, katsoi silmiin ja väitti että ei koskaan ole pettänyt minua ja jos jatkoin, suuttumuksen, vihan avulla peloitteli minut selvittämästä asiaa. Hän oli aina väärinkohdeltu, ja minä vainoharhaisen mustasukkainen. Tässä kohtaa, tein itsepetoksen. Todisteiden puuttuessa päätin luottaa mieheni sanaan. Alitajunnassani varmaan tiesin totuuden."Mikä viirasi"
Sinua on nimenomaan viirannut se, että olet väärällä tavalla kiltti. Juuri se on mahdollistanut miehesi toiminnan. Jos olisit jämäkkä ja sinulla olisi oikeasti hyvä itsetunto ja arvostaisit itseäsi, et olisi antanut hänen pelotella ja kohdella väärin itseäsi. - sdfghjklöqwer
No hohhoijjaa taas kirjoitti:
KYPSIMÄTÖN PERSOONA?! Ja semmosenko kans sitten pitäs elää? Ei härregud, kyllä sujteessa on KAKSI AIKUISTA IHMISTÄ, JOTKA OMASTA VAPAASTA TAHDOSTA HALUAA OLLA TOISTENSA KANSSA! Ei velvollisuudesta, ei syyllisyydestä, ei painostuksesta, eikä ainakaan kastvattaakseen toista... EIKÖHÄN SE TOISEN KASVATTAMINEN OLE OLLUT HÄNEN HUOLTAJIENSA VASTUULLA ja jos he ei ole sitä osanneet tehdä, niin se ei ole sun kyynel, eikä velvollisuus. Miten joku voi kuvitella, että tuommosesta olisi itsestä kasvattajaksi?!?!?!?!
Hei. Kyllä parisuhteessa ollaan omasta vapaasta tahdosta, mutta siihen liittyy myös paljon velvollisuuksia ja vastuuta. On hyvä omata omatunto, joka kertoo mikä on oikein ja mikä väärin. On pystyttävä kieltämään itseltään jotakin jos ymmärtää sen loukkaavan toista. On hyvä sopia ja noudattaa ehtoja ja rajoja. Parisuhteessa on pystyttävä kasvamaan.
Kaikki muu on kypsymätöntä. - Kiinnostava asia
ssssss. kirjoitti:
Erittäin usein noin käy, kun "yhdessä" sovittu on oikeasti yksipuolisesti sovittu. Mietipä teidän taivalta. Jokin sinussa on sellaista, ettei mies uskalla suoraan sanoa mitä haluaa ja ajattelee.
Itseäni epäilyttäisi rakkauden vannominen.Jokin sinussa? Älä syyllistä särkynyttä luottamusta!
Kyllä terve mies pystyy sanomaan suoraan ja keskustelemaan vakavasta asiasta. Jos ei pysty, niin vika ei ole todellakaan vaimossa.
Ja ehkä se on niin, että uskoton puoliso ei ole koskaan tarpeeksi terve. Tasapainoinen ihminen ei tarvitse ulkopuolisia suhteita, sillä onnellisuuden kokeminen on ihmisessä itsessään.
- sssssss.
Hetkinen. Mies on lähtenyt kakkosen matkaan aloittaen elämänsä toisaalla, syystä tai toisesta. Ei siinä ole enää mitään selvitettävää exän kanssa. Miehen ongelmat eivät ole exän asia eikä murhe.
Se mikä minua kiinnostaa on se pakenetko omia ongelmiasi, kun haluat niin kiihkeästi selvittää ja keskittyä ex-miehesi ongelmiin.- sssssss:lle
"Miehen ongelmat eivät ole exän asia eikä murhe"
Kovin yksipuolisesti ajattelet. Jos mies on hävinnyt, paennut kertomatta, tavallinen, normaali ihminen ei voi olla pohtimastta miksi niin kävi. Se on vain inhimillistä.
"Ei siinä ole enää mitään selvitettävää exän kanssa"
Mistä sinä varmasti tiedät ? Ehkä et ymmärrä. Tämänlaiset ihmiset voivat hävitä jättäen taakseen paljon selvittämätöntä, muutakin kuin oikaisemattomia valheita ja sen että piilottavat exältä minne menivät. Kesken voi jäädä mitä tahansa alkaen remontista tai pihatöistä, jatkuen selvittämättömiin yhteisiin raha-asioihin exän kanssa, omaisuudenjakoon tai lasten huoltoasioihin, sukulaissuhteisiin, työkuvioihin jne.
Toivon lukijoiden ymmärtävän nyt, emme nyt puhu 'tavallisista pettäjistä'. - selitys
sssssss:lle kirjoitti:
"Miehen ongelmat eivät ole exän asia eikä murhe"
Kovin yksipuolisesti ajattelet. Jos mies on hävinnyt, paennut kertomatta, tavallinen, normaali ihminen ei voi olla pohtimastta miksi niin kävi. Se on vain inhimillistä.
"Ei siinä ole enää mitään selvitettävää exän kanssa"
Mistä sinä varmasti tiedät ? Ehkä et ymmärrä. Tämänlaiset ihmiset voivat hävitä jättäen taakseen paljon selvittämätöntä, muutakin kuin oikaisemattomia valheita ja sen että piilottavat exältä minne menivät. Kesken voi jäädä mitä tahansa alkaen remontista tai pihatöistä, jatkuen selvittämättömiin yhteisiin raha-asioihin exän kanssa, omaisuudenjakoon tai lasten huoltoasioihin, sukulaissuhteisiin, työkuvioihin jne.
Toivon lukijoiden ymmärtävän nyt, emme nyt puhu 'tavallisista pettäjistä'.no kyllä ehdottomasti pihatyöt ja illalliset ovat tärkeitä ;)
kyllä se vain nii o jos mies ei sen vertaa välitä, häipyy vain, sehän tarkoittaa ettei välitä tuosta ihmisestä enempää kuin supermarketin kassasta, pitää ihan vieraana, ei mitään tunteita - waedfrghjk
selitys kirjoitti:
no kyllä ehdottomasti pihatyöt ja illalliset ovat tärkeitä ;)
kyllä se vain nii o jos mies ei sen vertaa välitä, häipyy vain, sehän tarkoittaa ettei välitä tuosta ihmisestä enempää kuin supermarketin kassasta, pitää ihan vieraana, ei mitään tunteitaHei. Mikä hätänä? Etkö ymmärrä, vai oletko itse juuri tuollainen? Tässä aloituksessa ei ole puhuta enää välittämisestä. Tässä aloiuksessa puhutaan unohtamisesta ja täydellisestä välinpitämättömyydestä. Tai sitten täysin kahdenlaisesta ihmisestä: siitä, joka on kotimoodissa ja siitä, joka on kakkosen kotimoodissa yhtä vakuuttava.
- disa.
sssssss:lle kirjoitti:
"Miehen ongelmat eivät ole exän asia eikä murhe"
Kovin yksipuolisesti ajattelet. Jos mies on hävinnyt, paennut kertomatta, tavallinen, normaali ihminen ei voi olla pohtimastta miksi niin kävi. Se on vain inhimillistä.
"Ei siinä ole enää mitään selvitettävää exän kanssa"
Mistä sinä varmasti tiedät ? Ehkä et ymmärrä. Tämänlaiset ihmiset voivat hävitä jättäen taakseen paljon selvittämätöntä, muutakin kuin oikaisemattomia valheita ja sen että piilottavat exältä minne menivät. Kesken voi jäädä mitä tahansa alkaen remontista tai pihatöistä, jatkuen selvittämättömiin yhteisiin raha-asioihin exän kanssa, omaisuudenjakoon tai lasten huoltoasioihin, sukulaissuhteisiin, työkuvioihin jne.
Toivon lukijoiden ymmärtävän nyt, emme nyt puhu 'tavallisista pettäjistä'."Kesken voi jäädä mitä tahansa alkaen remontista tai pihatöistä, jatkuen selvittämättömiin yhteisiin raha-asioihin exän kanssa, omaisuudenjakoon tai lasten huoltoasioihin, sukulaissuhteisiin, työkuvioihin jne."
Siis mitä jäädä ihmettelemään miestä, joka häipyy kakkosen matkaan? Mennyt mikä mennyt. On vain hyvä päästä tuollaisesta äijästä eroon. Ei muuta kuin erohakemus käräjäoikeuteen ja mars oikeusaputoimistoon ja lastenvalvojalle. Niin hoituvat omaisuudenjako ja lasten huoltoasiat. Raha-asiat eivät ole enää yhteisiä.
-pihatyöt
-sukulaissuhteet
- työkuviot
voi kaikki hoitaa itse kuten parhaaksi katsoo. Enemmän vääntämistä siitä tulisi, jos mies ei olisi lähtenyt kakkosen matkaan ja yrittäisi päästä mokomasta eroon. - disa.
waedfrghjk kirjoitti:
Hei. Mikä hätänä? Etkö ymmärrä, vai oletko itse juuri tuollainen? Tässä aloituksessa ei ole puhuta enää välittämisestä. Tässä aloiuksessa puhutaan unohtamisesta ja täydellisestä välinpitämättömyydestä. Tai sitten täysin kahdenlaisesta ihmisestä: siitä, joka on kotimoodissa ja siitä, joka on kakkosen kotimoodissa yhtä vakuuttava.
Mikä ihme siinä on, ettei joillekin millään mene perille se, ettei toista voi muuttaa? Täydellinen unohtaminen ja välinpitämättömyys on merkki siitä, ettei toista ihmistä vähempää voi kiinnostaa liiton jatkaminen. Jos jotakuta ykköstä kiinnostaa liiton jatkaminen, niin se on pulma hänelle. Kannattaisi kuitenkin erota ennenkuin kakkonen lemppaa miehen pihalle.
- Why?
disa. kirjoitti:
Mikä ihme siinä on, ettei joillekin millään mene perille se, ettei toista voi muuttaa? Täydellinen unohtaminen ja välinpitämättömyys on merkki siitä, ettei toista ihmistä vähempää voi kiinnostaa liiton jatkaminen. Jos jotakuta ykköstä kiinnostaa liiton jatkaminen, niin se on pulma hänelle. Kannattaisi kuitenkin erota ennenkuin kakkonen lemppaa miehen pihalle.
Miksi?
- vera*
sssssss:lle kirjoitti:
"Miehen ongelmat eivät ole exän asia eikä murhe"
Kovin yksipuolisesti ajattelet. Jos mies on hävinnyt, paennut kertomatta, tavallinen, normaali ihminen ei voi olla pohtimastta miksi niin kävi. Se on vain inhimillistä.
"Ei siinä ole enää mitään selvitettävää exän kanssa"
Mistä sinä varmasti tiedät ? Ehkä et ymmärrä. Tämänlaiset ihmiset voivat hävitä jättäen taakseen paljon selvittämätöntä, muutakin kuin oikaisemattomia valheita ja sen että piilottavat exältä minne menivät. Kesken voi jäädä mitä tahansa alkaen remontista tai pihatöistä, jatkuen selvittämättömiin yhteisiin raha-asioihin exän kanssa, omaisuudenjakoon tai lasten huoltoasioihin, sukulaissuhteisiin, työkuvioihin jne.
Toivon lukijoiden ymmärtävän nyt, emme nyt puhu 'tavallisista pettäjistä'.Ainahan voi käyttää turhaan aikaansa pohtimalla miksi mies karkasi. Vaikka pohdintaa jatkaisi vuositolkulla, niin vastaukset ovat silti arvailua.
Jotain hyötyä ja iloa sensijaan on siitä, että miettii miksi aikoinaan meni ko. miehen kanssa yhteen. Miksi ihastui/rakastui häneen? Miksi rakasti? Loppuiko oma rakkaus jossain vaiheessa, ja jos loppui niin miksi? Ellei loppunut, niin miksi? Osoittiko mies teoillaan rakkautta, vai sanoiko vain rakastavansa?
Erossa on aina kaksi osapuolta ja molempien on käsiteltävä ero omalta kannalta. Kysyttävä itseltään kysymyksiä, vastattava niihin, selvitettävä oma ajatukset ja tunteet, ongelmat. Jotenkin tulee sellainen fiilis, että monien kuten ap:n ja sinun "sssssss:lle", että omat tunteet ja ajatukset olisivat lähteneet miehen mukana kakkosen luo. Mietitään vielä miehen ongelmia ja ratkaisua niihin . Ei ihme, että tuntuu vaikealta. Eli ottakaapa oma tilanteenne omaan haltuun. Ajatuksenne ja tunteenne ovat itsessänne, ei lähteneessä miehessä. - Kiinnostava asia
vera* kirjoitti:
Ainahan voi käyttää turhaan aikaansa pohtimalla miksi mies karkasi. Vaikka pohdintaa jatkaisi vuositolkulla, niin vastaukset ovat silti arvailua.
Jotain hyötyä ja iloa sensijaan on siitä, että miettii miksi aikoinaan meni ko. miehen kanssa yhteen. Miksi ihastui/rakastui häneen? Miksi rakasti? Loppuiko oma rakkaus jossain vaiheessa, ja jos loppui niin miksi? Ellei loppunut, niin miksi? Osoittiko mies teoillaan rakkautta, vai sanoiko vain rakastavansa?
Erossa on aina kaksi osapuolta ja molempien on käsiteltävä ero omalta kannalta. Kysyttävä itseltään kysymyksiä, vastattava niihin, selvitettävä oma ajatukset ja tunteet, ongelmat. Jotenkin tulee sellainen fiilis, että monien kuten ap:n ja sinun "sssssss:lle", että omat tunteet ja ajatukset olisivat lähteneet miehen mukana kakkosen luo. Mietitään vielä miehen ongelmia ja ratkaisua niihin . Ei ihme, että tuntuu vaikealta. Eli ottakaapa oma tilanteenne omaan haltuun. Ajatuksenne ja tunteenne ovat itsessänne, ei lähteneessä miehessä.No vaikka tilanne tuntuu kovin yksinkertaiselta ja helpolta, on se käytännössä muuta.
Ei sellaista ymmärrä, ennen kuin kokee. - kaisaleena
Kiinnostava asia kirjoitti:
No vaikka tilanne tuntuu kovin yksinkertaiselta ja helpolta, on se käytännössä muuta.
Ei sellaista ymmärrä, ennen kuin kokee.Jokainen tilanne ja ongelma tuntuu juuri sellaiselta, joksi sen tekee, miten siihen suhtautuu. Omasta suhtautumisesta on kaikki kiinni.,
- Disalle
disa. kirjoitti:
Mikä ihme siinä on, ettei joillekin millään mene perille se, ettei toista voi muuttaa? Täydellinen unohtaminen ja välinpitämättömyys on merkki siitä, ettei toista ihmistä vähempää voi kiinnostaa liiton jatkaminen. Jos jotakuta ykköstä kiinnostaa liiton jatkaminen, niin se on pulma hänelle. Kannattaisi kuitenkin erota ennenkuin kakkonen lemppaa miehen pihalle.
Täydellinen unohtaminen ja välinpitämättömyys on merkki siitä, ettei toista ihmistä vähempää voi kiinnostaa liiton jatkaminen"
Disa, et ymmärrä miehiä, joista nyt keskustelemme. Unohtamien alkaa vasta kun käry kävi, kun mies ratkaisee ongelmansa pakenemalla koko entistä elämäänsä, että ei tarvitse joutua omien valheidensa ja tekojensa kanssa vastakkain, kun heikko psyyke ei kestäisi totuutta siitä millainen ihminen itse on. Käryyn asti he voivat olla puoliso ja isä, joilla on rehdin ja vastuuntuntoisen miehen maine. - 21122012
selitys kirjoitti:
no kyllä ehdottomasti pihatyöt ja illalliset ovat tärkeitä ;)
kyllä se vain nii o jos mies ei sen vertaa välitä, häipyy vain, sehän tarkoittaa ettei välitä tuosta ihmisestä enempää kuin supermarketin kassasta, pitää ihan vieraana, ei mitään tunteitakylä näi on! jos uskaltaa totuuden myöntää21122012
- xxx777
Disalle kirjoitti:
Täydellinen unohtaminen ja välinpitämättömyys on merkki siitä, ettei toista ihmistä vähempää voi kiinnostaa liiton jatkaminen"
Disa, et ymmärrä miehiä, joista nyt keskustelemme. Unohtamien alkaa vasta kun käry kävi, kun mies ratkaisee ongelmansa pakenemalla koko entistä elämäänsä, että ei tarvitse joutua omien valheidensa ja tekojensa kanssa vastakkain, kun heikko psyyke ei kestäisi totuutta siitä millainen ihminen itse on. Käryyn asti he voivat olla puoliso ja isä, joilla on rehdin ja vastuuntuntoisen miehen maine."Disalle"
Kun ihmisellä on persoonallisuushäiriö, ainoa asia mitä tarvitsee ymmärtää, ettei sille voi tehdä mitään eikä se ole ao. henkilölle ongelma.
- TV:ssä oli yksi
Ava-tv:ltä tuli tarina "11 tapaa jättää nainen" sarjassa. Rakastava ja lapsestaan hyvin huolehtinut mies katosi ihan vain yks kaks täysin yllärinä. Vaimo ja muistaakseni 11v lapsi ei ole kuullut isästään mitään moneen vuoteen, eikä vieläkään tiedä missä mies on.
Ks:
http://www.avatv.fi/ohjelmat.shtml/11_tapaa_jattaa_nainen/tarinat/1632046- sdxfcbgvnhbmjnk
Näitä siis on..
- kerrasta poikki
Mitä siitä sitten muuta, kuin että joutikin mennä. Jos noin yhtäkkiä vaan katoo uuteen suhteeseen, niin mitä helvettiä semmosella miehellä edes tekis?
Oo onnellinen, että älysi lähteä ja älä ikinä ota ainakaan takas. Mä ainakaan en kaipaisi miestä käsittelemään katoamistaan, vaan jatkaisin huojentuneena elämääni.- dsfghjk,lj.-
Siltähän se tuntuu, mut todellisuudessa tilanne on järkyttävä.
- kerrasta poikki
dsfghjk,lj.- kirjoitti:
Siltähän se tuntuu, mut todellisuudessa tilanne on järkyttävä.
Mikä tahansa tilanne on järkyttävä, jos asennoituu väärin. Mut todellisuudessa jos mies oikeesti lähtee toisen matkaan ihan tuosta vaan, niin piru periköön sen ja turvallista matkaa. Ei ketään pidetä väkisin.
- Ero kestää
kerrasta poikki kirjoitti:
Mikä tahansa tilanne on järkyttävä, jos asennoituu väärin. Mut todellisuudessa jos mies oikeesti lähtee toisen matkaan ihan tuosta vaan, niin piru periköön sen ja turvallista matkaa. Ei ketään pidetä väkisin.
Ulkopuolisen on helppo kertoa että unohda ja jatka. Mutta erot vaativat aikaa ihmisen oppia menneestä, ja käsitellä omat tunteensa, ennen kuin voi jättää menneisyyden taakseen ja jatkaa aidosti vapautuneena eteenpäin. Pakenijan kohdanneen erokriisin prosessoiminen vie vielä enemmän aikaa, kun joutuu paitsi yksin hoitamaan kaikki erojärjestelyt myös yksin etsimään vastauksia epäselvyyksiin ja siihen, miksi ero tapahtui ja mitä on voinut tapahtua. Kenties, tarvitaan vielä enemmän aikaa kuin eroissa, jossa saadaan exän kanssa asiat hoidettua aikuisten tavoin yhdessä loppuun.
Kaiken päälle,pakenijan exän mieleen jää ikuinen epätietoisuus, jota ei voi unohtaa.
Asennetta on varmasti, mutta henkinen prosessi vaan hieman kestää, mutta joskus oma mieli on tilassa että voi porskuttaa iloisesti eteenpäin.
Keskustelu, kuten täälläkin, on juuri sitä minkä avulla omaa eroprosessointiaan voi edistää eteenpäin. - vera*
Ero kestää kirjoitti:
Ulkopuolisen on helppo kertoa että unohda ja jatka. Mutta erot vaativat aikaa ihmisen oppia menneestä, ja käsitellä omat tunteensa, ennen kuin voi jättää menneisyyden taakseen ja jatkaa aidosti vapautuneena eteenpäin. Pakenijan kohdanneen erokriisin prosessoiminen vie vielä enemmän aikaa, kun joutuu paitsi yksin hoitamaan kaikki erojärjestelyt myös yksin etsimään vastauksia epäselvyyksiin ja siihen, miksi ero tapahtui ja mitä on voinut tapahtua. Kenties, tarvitaan vielä enemmän aikaa kuin eroissa, jossa saadaan exän kanssa asiat hoidettua aikuisten tavoin yhdessä loppuun.
Kaiken päälle,pakenijan exän mieleen jää ikuinen epätietoisuus, jota ei voi unohtaa.
Asennetta on varmasti, mutta henkinen prosessi vaan hieman kestää, mutta joskus oma mieli on tilassa että voi porskuttaa iloisesti eteenpäin.
Keskustelu, kuten täälläkin, on juuri sitä minkä avulla omaa eroprosessointiaan voi edistää eteenpäin."käsitellä omat tunteensa, ennen kuin voi jättää menneisyyden taakseen ja jatkaa aidosti vapautuneena eteenpäin"
Käytännössähän se ei mene noin. Tämä päivä on huomenna menneisyyttä. Eläminen on tässä ja nyt. Tuhlaat aikaasi miettimällä "epäselvyyksiä", kuten miksi ero tapahtui j a mitä on voinut tapahtua. Tuossa, että mies lähtee toisen matkaan on eroon ihan tarpeeksi syytä, todellakin. Tartu tähän hetkeen. Päästä irti menneestä.
Olet varmaan ollut jo jonkin aikaa itseltäsi hukassa ja keskittynyt mieheen ja miehen ongelmiin. Suosittelen lämpimästi jonkinmoista itsetutkiskelukurssia ja kirjaston elämäntaito-oppaita. - kerrasta poikki
Ero kestää kirjoitti:
Ulkopuolisen on helppo kertoa että unohda ja jatka. Mutta erot vaativat aikaa ihmisen oppia menneestä, ja käsitellä omat tunteensa, ennen kuin voi jättää menneisyyden taakseen ja jatkaa aidosti vapautuneena eteenpäin. Pakenijan kohdanneen erokriisin prosessoiminen vie vielä enemmän aikaa, kun joutuu paitsi yksin hoitamaan kaikki erojärjestelyt myös yksin etsimään vastauksia epäselvyyksiin ja siihen, miksi ero tapahtui ja mitä on voinut tapahtua. Kenties, tarvitaan vielä enemmän aikaa kuin eroissa, jossa saadaan exän kanssa asiat hoidettua aikuisten tavoin yhdessä loppuun.
Kaiken päälle,pakenijan exän mieleen jää ikuinen epätietoisuus, jota ei voi unohtaa.
Asennetta on varmasti, mutta henkinen prosessi vaan hieman kestää, mutta joskus oma mieli on tilassa että voi porskuttaa iloisesti eteenpäin.
Keskustelu, kuten täälläkin, on juuri sitä minkä avulla omaa eroprosessointiaan voi edistää eteenpäin.Elämsää on nykyään trendinä se, että yksinkertaisetkin asia "vaativat käsittelyä ja mieletöntä analysointia", jotka ei johda yhtikäs mihinkään. Mun mielestä tuossa aloittajan tapauksessa voisi vaan todeta, että ok - äijä lähti- ja sanoa itselleen, että enhän minä tuollaista miestä voi rakastaa. Toteat faktat ja toteat senkin, että elämässä sattuu ja tapahtuu asioita, joihin et voi vaikuttaa. Omaan elämääsi vain voit ja keskittyminen sen rakenteluun ehkäpä aavistuksen verran kasvaneena.
Itse tein oman eroprosessini siten, että otin kaapista kalavehkeet ja lähdin joelle kalastelemaan päiväksi. Taisi vähän kostua silmätkin, mutta illalla olin jo koossa ja viikon päästä en muistanut koko miestä. Toiseen ihmiseen tarraaminen ja maailman musertuminen hänen häipyessä on merkki läheisriippuvuudesta.
Ei kukaan anna toiselle ihmiselle kaikkea itsestään, eikä varsinkaan rakasta ketään niin paljoa, että unohtaa itsensä kokonaan. Yleensä miehelle on puoletkin liikaa tunteista, joita naiset heille osoittaa. Miksi ihmeessä pitäisi antaa kaikki, kun oikeastaan kuuluisi ottaa pois siitäkin puolikkaasta. - kaisaleena
kerrasta poikki kirjoitti:
Elämsää on nykyään trendinä se, että yksinkertaisetkin asia "vaativat käsittelyä ja mieletöntä analysointia", jotka ei johda yhtikäs mihinkään. Mun mielestä tuossa aloittajan tapauksessa voisi vaan todeta, että ok - äijä lähti- ja sanoa itselleen, että enhän minä tuollaista miestä voi rakastaa. Toteat faktat ja toteat senkin, että elämässä sattuu ja tapahtuu asioita, joihin et voi vaikuttaa. Omaan elämääsi vain voit ja keskittyminen sen rakenteluun ehkäpä aavistuksen verran kasvaneena.
Itse tein oman eroprosessini siten, että otin kaapista kalavehkeet ja lähdin joelle kalastelemaan päiväksi. Taisi vähän kostua silmätkin, mutta illalla olin jo koossa ja viikon päästä en muistanut koko miestä. Toiseen ihmiseen tarraaminen ja maailman musertuminen hänen häipyessä on merkki läheisriippuvuudesta.
Ei kukaan anna toiselle ihmiselle kaikkea itsestään, eikä varsinkaan rakasta ketään niin paljoa, että unohtaa itsensä kokonaan. Yleensä miehelle on puoletkin liikaa tunteista, joita naiset heille osoittaa. Miksi ihmeessä pitäisi antaa kaikki, kun oikeastaan kuuluisi ottaa pois siitäkin puolikkaasta.Hyvä kirjoitus "kerrasta poikki". Omaa elämää voi ainoastaan analysoida ja käsitellä. Sitäkin vain tarvittaessa. Sen sijaan exän pohtiminen ja analysointi, mahdollisesti vielä mielenterveysongelmineen, ei tosiaan johda mihinkään. Miksi täällä pidetään jotankin merkittävänä sitä, ettei ap:n mies ole "normaali"? Miehellä on ilmeisesti kyllä mielenterveysongelmia ja/tai persoonallisuushäiriö tai mikä tahansa muu vastaava, mutta ei se ole exän parannettavissa. Aivan kuten esim. tuttavamme alkoholisimi.
- Ollaan luettu
vera* kirjoitti:
"käsitellä omat tunteensa, ennen kuin voi jättää menneisyyden taakseen ja jatkaa aidosti vapautuneena eteenpäin"
Käytännössähän se ei mene noin. Tämä päivä on huomenna menneisyyttä. Eläminen on tässä ja nyt. Tuhlaat aikaasi miettimällä "epäselvyyksiä", kuten miksi ero tapahtui j a mitä on voinut tapahtua. Tuossa, että mies lähtee toisen matkaan on eroon ihan tarpeeksi syytä, todellakin. Tartu tähän hetkeen. Päästä irti menneestä.
Olet varmaan ollut jo jonkin aikaa itseltäsi hukassa ja keskittynyt mieheen ja miehen ongelmiin. Suosittelen lämpimästi jonkinmoista itsetutkiskelukurssia ja kirjaston elämäntaito-oppaita.Olen lukenut niitä erittäin paljon, auttavat ymmärtään. Mäös sen että menneisyydestä irtipääseminen vie paljon aikaa.
- Pohtiminen kasvattaa
kaisaleena kirjoitti:
Hyvä kirjoitus "kerrasta poikki". Omaa elämää voi ainoastaan analysoida ja käsitellä. Sitäkin vain tarvittaessa. Sen sijaan exän pohtiminen ja analysointi, mahdollisesti vielä mielenterveysongelmineen, ei tosiaan johda mihinkään. Miksi täällä pidetään jotankin merkittävänä sitä, ettei ap:n mies ole "normaali"? Miehellä on ilmeisesti kyllä mielenterveysongelmia ja/tai persoonallisuushäiriö tai mikä tahansa muu vastaava, mutta ei se ole exän parannettavissa. Aivan kuten esim. tuttavamme alkoholisimi.
Poikki ovat välit exään minullakin, mutta en allekirjoita sitä, että exän pohtiminen ei johtaisi mihinkään. Johtaapas, se johtaa suurempaan ymmärrykseen ja viisauteen kaikkia ihmisiä ja heidän tekojaan ja käytöstään kohtaan.
- Syyt*
Ero kestää kirjoitti:
Ulkopuolisen on helppo kertoa että unohda ja jatka. Mutta erot vaativat aikaa ihmisen oppia menneestä, ja käsitellä omat tunteensa, ennen kuin voi jättää menneisyyden taakseen ja jatkaa aidosti vapautuneena eteenpäin. Pakenijan kohdanneen erokriisin prosessoiminen vie vielä enemmän aikaa, kun joutuu paitsi yksin hoitamaan kaikki erojärjestelyt myös yksin etsimään vastauksia epäselvyyksiin ja siihen, miksi ero tapahtui ja mitä on voinut tapahtua. Kenties, tarvitaan vielä enemmän aikaa kuin eroissa, jossa saadaan exän kanssa asiat hoidettua aikuisten tavoin yhdessä loppuun.
Kaiken päälle,pakenijan exän mieleen jää ikuinen epätietoisuus, jota ei voi unohtaa.
Asennetta on varmasti, mutta henkinen prosessi vaan hieman kestää, mutta joskus oma mieli on tilassa että voi porskuttaa iloisesti eteenpäin.
Keskustelu, kuten täälläkin, on juuri sitä minkä avulla omaa eroprosessointiaan voi edistää eteenpäin.Pohdi asiaa rauhassa ja ajan kanssa. Kannattaa myös mietiskella exän tapaa olla ihmissuhteissa - pakeneminen ja pettäminen kertoo vain pakenijasta ja pettäjästä, tavasta hoitaa ihmissuhteita, kiintymyssuhteen laadusta ja kypsyydestä. Mietiskele pakenijan suhdetta omiin vanhempiinsa, hänen suhteitaan sukulaisiin, ystäviin ja työkavereihin. Tutustu esimerkiksi Kaija ja Lari Junkkarin parisuhdekirjoihin - niissä on todella hyvää analyysiä uskottomuuden syistä.
Kun pohdit asioita rauhassa, osaat seuraavalla kerralla valita paremmin - kypsän aikuisen, joka kykenee solmimaan rakastavan parisuhteen ja hoitamaan asiat aikuisen lailla:) - ei aina, läheskään
Pohtiminen kasvattaa kirjoitti:
Poikki ovat välit exään minullakin, mutta en allekirjoita sitä, että exän pohtiminen ei johtaisi mihinkään. Johtaapas, se johtaa suurempaan ymmärrykseen ja viisauteen kaikkia ihmisiä ja heidän tekojaan ja käytöstään kohtaan.
Riippuu paljon tavasta pohtia. Hyvin usein pohtiminen jää syyttelyksi ja arvailuksi, jolla vain ylläpitää omaa pahaa oloaan.
- sairasta vai ei
Olen samaa mieltä. Aikaa tuollainen karkaajan aikaansaaman eron käsittely juuri vie. Itselläni on vähän samanlainen kokemus kuin edellisillä. Mies esitti rakastavaa ja huolehtivaa (tosin ei rakkauden tunnustuksia jaellut). Sitten yks kaunis päivä karkasi kakkosen matkaan, eikä suostunut millään kertomaan mitä kaikkea sen takana on. Sain sitten jotain kiskottua ja paljon salaista elämää paljastui. Lisäksi miehen työkaverit laittoivat lusikkansa soppaan, eli vihjailivat mitä on tapahtunut ja miten kauan. Se ottaa voimille kun ei tiedä ketä uskoa ja joutuu itse pohtimaan syitä kaikkeen, toinen ei auta yhtään. Ja lisäksi toisella on tosiaan jo uusi kumppani vierellä ja siihenhän petturimies tukeutuu kriisissään.
Se on vain hyväksyttävä, että vastauksia kysymyksiinsä ei saa koskaan. Mennyttä ei kannata muistella, paitsi ehkä niitä hyviä aikoja.On ajateltava eteenpäin.
Jotenkin jäi kuva että mies sairastui, niin paljon hän muuttui. Ja se toinen nainen on osoittautunut aika kylmäksi ihmiseksi. Tietenkään oma kriisi tai sairastuminen ei vie vastuuta omista tekemisistä. - vera*
Kaikki miehet eivät puhu, eivätkä ainakaan kerro ajatuksistaan, vielä vähemmän tunteistaan. Asia on näin eikä sille kukaan voi mitään. Mielestäni sinä keskityt nyt aivan väärään asiaan eli mieheen ja miehen ongelmiin. Keskity itseesi ja siihen miten pääset elämässä eteenpäin. Lähde konkreettisista asioista, kuten erohakemus ja raha-asiat osituksineen. Tuossa tapauksessa ero hoituu parhaiten lakimiehen kautta.
- Puhuvat, mutta
Kun kirjoitamme näistä, jotka katoavat, kyse ei useimmiten ole miehestä joka ei puhu. Kyse on miehestä joka puhuu, mutta tosiasioiden vastaisesti, oman mielikuvitusmaailmansa mukaisia juttuja tai tietoisesti, patologisesti valehdellen. Siis mielenterveydellisiä ongelmia omaavista.
- Kiinnostava asia
vera* sinä et nyt kannusta, vaan ahdistelet kirjoittajia vimmaisesti. Taidat olla melko nuor?
Ero pitää käsitellä rauhassa ja pohtien loppuun, muutoin ei voi aloittaa puhtaalta pöydältä, vaan retkahtaa samanlaiseen, niin kuin helposti on tapana. - Kiinnostava asia
Kiinnostava asia kirjoitti:
vera* sinä et nyt kannusta, vaan ahdistelet kirjoittajia vimmaisesti. Taidat olla melko nuor?
Ero pitää käsitellä rauhassa ja pohtien loppuun, muutoin ei voi aloittaa puhtaalta pöydältä, vaan retkahtaa samanlaiseen, niin kuin helposti on tapana.Anteeksi. Tuo kommentti oli yhtä lailla myös disalle.
Kaikken helpointa on sanoa, että "ota ja lähde ja jätä", mutta toisen on jäätävä hoitamaan asiat loppuun, kun toinen on tehnyt jo tuon.
Ehdotatte toimimaan kuten lähtijä teki, vaikkei jätettyllä ole mahdollisuuttai toimia enää samoin. - kaisaleena
Kiinnostava asia kirjoitti:
Anteeksi. Tuo kommentti oli yhtä lailla myös disalle.
Kaikken helpointa on sanoa, että "ota ja lähde ja jätä", mutta toisen on jäätävä hoitamaan asiat loppuun, kun toinen on tehnyt jo tuon.
Ehdotatte toimimaan kuten lähtijä teki, vaikkei jätettyllä ole mahdollisuuttai toimia enää samoin.Kiinnostava asia
Eihän tuossa edellä sanottu ""ota ja lähde ja jätä"" vaan kehotettiin hakemaan eroa ja ositusta. Niin ja keskittymään omaan itseensä. Tottakai ero on hoidettava, jos haluaa erota. Hyvin usein vain toinen haluaa erota ja yleensä eroa hakeva on nainen. Ehkä se on "reilua", kun nainen on kantanut useinmiten päävastuun myös häiden järjestämisestä :D.
- Vastuu jää exälle
Kiinnostava asia puhuu totta. Kun toinen pakenee kakkosen luo, toinen ei enää voi muuta kuin ottaa vastuun.
On sata pakollista eroon liittyvää käytännön asiaa hoidettavana. Ehkä kodinvaihto lasten kanssa, luottokorttien vaihtaminen, vakuutusten uusiminen jne jne. Katoaja jättää hoitamatta kaikki perhevelvollisuudet, jotka eron myötä pitää hoitaa.
Rankimmat hoidettavat asiat liittyvät ihmissuhteisiin. On kovaa hommaa selvittää eroa läheisille, muille sukulaiselle ja ystävälle,jopa puolivieraillekin, kauniisti ja hienolla käytöksellä, vaikka itsekään ei ehkä ymmärrä mistä oli kyse. Katoaja ei hoida mitään, ei edes omiin sukulaisiinsa päin. Mie hoidin erosta kertomiset ex-anopillekin, mies ei infonnut edes omaa äitiään.- kaisaleena
Vastuu jää exälle
Niin kummalle? Se vaihtelee.
Itse hain yksin eroa exästä, ex laittoi kiivaasti vastaan. Eroa olisi helpottanut aivan valtavasti, jos ex olisi vain häipynyt ja antanut minun hoitaa eron yksin RAUHASSA. Heti ensimmäiseksi alkoi armoton asunnon etsintä, kodin vaihto lasten kanssa. Taloudellisesti se olisi ollut edes mahdollista ilman sukulaisten lainaa. Rahani olivat kiinni yhteisessä kodissa. Vuokra-asuntojono olisi ollut toinen vaihtoehto. Lasten asuminen (olivat kaikki jo onneksi yli12v) oli selvillä minulle ja lapsille. Ex ei ollut koskaan huolehtinut heistä, mutta lastenvalvojalla esitti täydellistä isää. Lapset tulivat parin tapaamisen jälkeen omasta pyynnöstään seuraavaan lastenvalvojan tapaamiseen mukaan "jotta asia edistyy". Kun siten saatiin väkisin sovittua, että olen lasten lähihuoltaja, ex asetti vielä ehtoja, jossa määritteli, että minun on järjestettävä jokaiselle lapselle oma huone, jossa on tietyt asiat (luettelo). Tapaamisia väännettiin myös pari tuntia. Turhan takia. Lapset eivät juuri tapaa isäänsä, ellei tämä pakota tai kiristä. Onneksi harvoin, kun on edelleen niin kovin kiireinen. Elatusmaksut puitiin oikeudessa. Ositus lakimiehellä.
Myös minä jouduin selvittelemään eroa exän sukulaisille. Niitä onkin paljon enemmän kuin omiani. Ystäviä exälle ei ollut eikä ole, joten siinä pääsin kuin koira veräjästä :). Samaten siinä, että perhevelvollisuuksia ex ei hoitanut koskaan, ei mitään, joten siihen nähden eron hoitamisessa ei ollut mitään uutta.
- Persoonallisuushäiri
Kiitos teille, jotka mainitsitte persoonallisuushäiriön, aihe oli minulle uusi. Googlasin ja aloin lukemaan, löysin heti paljon vastauksia epäselvyyksiin ja pakenijan käytökseen.
Opiskelun voi aloittaa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuushäiriöt- minullako?sinullako?
Lukaisepa kirja "Hullun rakas" (Johnson, Murray). Se on opas persoonallisuushäiriön tunnistamiseksi. Lisäksi siinä pureudutaan syihin, joka saa saman ihmisen yhä uudestaan ja uudestaan rakastumaan samanlaiseen "hulluun". Lisäksi sieltä voi löytää myös oman mahdollisen persoonallisuushäiriön. Hyvinkin usein kaksi erilaista persoonallisuushäiriöistä on parisuhteessa.
- Antaa heittää vaan
JOS mies on niin munaton luuseri, että "katoaa kakkosen matkaan mitään selvittämättä", niin kannattaa antaa mennä. Tuommosen perään ei kannata vieräyttää kyyneltäkään, kyseessä on joko luonnevikainen narsisti, TAI sitten täysin kykenemätön kohtaamaan elämän tosiasioita, saati sitten omien valintojensa seurauksia.
Kenenkään ei pidä jäädä rypemään tuommoseen, kannattaa mieluummin todeta "OLIPAS HARVINAISEN LUUSERI ÄIJÄ, ONNEKSI HISTORIAA!" ja jatkaa elämää =) - Kiinnostava asia
Keskustelut etenee jättämissuuntaan, mutta palaan alkuun. Kuinka moni teistä samankaltaisessa tilanteissa olleista havaitsi miehessään elämää tasapainottavia tai "mielen vaihtumista" edeltäviä tapoja tai rituaaleja?
Minun miehellä oli tapana moittia minua epäsiististä kodista, jolloin tunsin syyllisyyttä, vaikka todellisuudessa kodin hoito oli kokonaan minun vastuulla. Hän teki merkittävän huolellisen keittiön tai wc-tilojen siivouksen, sillä jokainen varmaan tietää, että tilat vaativat päivittäistä hoitoa.
Olin yleensä ilahtunut, mutta pyynnöstä mies ei siivonnut koskaan. Hyvää tekoa seurasi järjestelmällisesti joku minuun kohdistuva ikävä teko. Sen havaitsin vasta suhteemme loppupuolella.
Toinen merkki oli vanhojen lehtien vieminen keräykseen, jota hän lienee myös käyttänyt ajatustensa järjestelyyn. Silloinkin hän oli äreä ja sulkeutunut.
Muitakin oli, mutten nyt kaikkia käy luettelemaan. Nämä kaksi olivat silmiinpistävimmät.- lidia-
Ex-miehelläni oli tapana olla tekemättä mitään kotitöitä. Joskus innostui imuroimaan ennen perhejuhlia perusteellisesti. Sitähän sitten imuroitiinkin monta tuntia. Usein vieraatkin jo ehtivät saapua paikalle, kun imurointi vielä jatkui ja jatkui....
Lehdistä oli myös tarkka. Jokainen mainoskin, ilmaisjakelulehti, oikeastaan kaikki lippuset ja lappuset olivat kiinnostavia. Saattoi käyttää useita tunteja viikossa niiden lukemiseen. Kukaan muu kuin hän ei saanut niitä siirtää, puhumattakaan, että olisin vienyt ne roskiin. Useinkin hän touhusi muita omia asioitaan, ja lehtipinot senkun kasvoivat. Ne olivat paljon tärkeämpiä kuin minä ja lapset tai ylipäänsä muut ihmiset.
Sanomattakin on selvää tai voi epäillä, ettei kaikki ole ihan kohdallaan ihmisellä, joka intensiivisesti omistaa elämänsä esim. kuukauden vanhojen mainosten yms. lukemiseen. Itse luin persoonallisuushäiriöistä aikoinaan ja tunnistin sieltä hyvin selvästi ex-mieheni. Selvisi myös, ettei mikään vuorovaikutteinen suhde voi toimia persoonallisuushäiriöisen kanssa. Juuri tämän takia hain eroa. Yksin.
Ole ap onnellinen, että sinun miehesi lähti kakkosen matkaan. Pääsit hänestä helposti eroon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 467625
- 334203
- 573705
- 503190
- 172866
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons652551- 542398
- 512378
- 402339
- 162276