Kysymys liittyen ensimmäisen veneen hankintaan.

Ettei vaan olisi itse myyjä tässä markkinoimassa venettään?

Mahtaako olla noin? Listalla oli keulapurjeina ainoastaan Kevlar-purjeita vuodelta 2007. Jos ei tosiaan ole muita, on nuo varmasti nyt tai hyvin pian vaihtokunnossa. Myös 10-vuotias Dacron-iso saattaa olla vaihtokunnossa, riippuu toki käyttötavasta- ja määrästä.

Saksasta ja Hollannissa on muutama saman ikäluokan yksilö 80-90 k€ hintaluokassa.

Joakim_ kirjoitti:

Mahtaako olla noin? Listalla oli keulapurjeina ainoastaan Kevlar-purjeita vuodelta 2007. Jos ei tosiaan ole muita, on nuo varmasti nyt tai hyvin pian vaihtokunnossa. Myös 10-vuotias Dacron-iso saattaa olla vaihtokunnossa, riippuu toki käyttötavasta- ja määrästä.

Saksasta ja Hollannissa on muutama saman ikäluokan yksilö 80-90 k€ hintaluokassa.

Lue lisää

Onko tosiaan niin, että kuusi kesää (oletetaan, että se 2007 tarkoitti kevättä eikä syksyä) käytetty kevlar-purje on vaihtoon valmis? Ei ole kaksinen hinta/laatu -suhde sitten.

20+18 kirjoitti:

Onko tosiaan niin, että kuusi kesää (oletetaan, että se 2007 tarkoitti kevättä eikä syksyä) käytetty kevlar-purje on vaihtoon valmis? Ei ole kaksinen hinta/laatu -suhde sitten.

Lue lisää

Kevlar on sopiva materiaali vain kilpapurjeisiin. Kestävät huonosti UV-säteilyä, taittelua ja lepatusta. Pelkästään kilpapurjeinakin (siis lomapurjeet erikseen) käytettynä olisivat jo varsin vanhoja. Minulla on Kevlar-setti vuodelta 2008. Vaikka nuo ovat olleet käyttämättä kaksi kautta välissä sai viime vuonna purjeita teippailla aikalailla ja yksi kolmesta keulapurjeesta hajosi ehkä lopullisesti.

Hinta/laatu-suhde on vaikeampi juttu kilpapurjeissa. Jos kestävyys on pääkriteeri, ei noissa ole järjen häivää.

Joakim_ kirjoitti:

Kevlar on sopiva materiaali vain kilpapurjeisiin. Kestävät huonosti UV-säteilyä, taittelua ja lepatusta. Pelkästään kilpapurjeinakin (siis lomapurjeet erikseen) käytettynä olisivat jo varsin vanhoja. Minulla on Kevlar-setti vuodelta 2008. Vaikka nuo ovat olleet käyttämättä kaksi kautta välissä sai viime vuonna purjeita teippailla aikalailla ja yksi kolmesta keulapurjeesta hajosi ehkä lopullisesti.

Hinta/laatu-suhde on vaikeampi juttu kilpapurjeissa. Jos kestävyys on pääkriteeri, ei noissa ole järjen häivää.

Lue lisää

Miten purjeet hajosivat? Katkesivatko kuidut vai pettikö kalvo? Vai delaminaatio?

........... kirjoitti:

Miten purjeet hajosivat? Katkesivatko kuidut vai pettikö kalvo? Vai delaminaatio?

Ei ole kuituja katkennut juurikaan. Kalvossa reikiä. repeämiä ja kaipa sitä lattataskun päässä olevaa miehen mentävää reikää voi kutsua delaminaatioksi.

Joakim_ kirjoitti:

Ei ole kuituja katkennut juurikaan. Kalvossa reikiä. repeämiä ja kaipa sitä lattataskun päässä olevaa miehen mentävää reikää voi kutsua delaminaatioksi.

Käsittääkseni reiät kalvossa on aika tavallinen vauriotapa. Eli purjeen kestävyys ei ole niinkään kiinni kuidusta vaan kalvosta. Ehkä yksi kerros taffetaa antaisi kalvolle rittävästi lujuutta pistekuormia vastaan, että reiät vähenisivät? Toki siitä tulee lisää hintaa, painoa ja jäykkyyttä, mutta voisi lisätä käyttöikää.

Omassa veneessä on dacronit, mutta tulevaisuutta varten olen pohdiskellut.

.............. kirjoitti:

Käsittääkseni reiät kalvossa on aika tavallinen vauriotapa. Eli purjeen kestävyys ei ole niinkään kiinni kuidusta vaan kalvosta. Ehkä yksi kerros taffetaa antaisi kalvolle rittävästi lujuutta pistekuormia vastaan, että reiät vähenisivät? Toki siitä tulee lisää hintaa, painoa ja jäykkyyttä, mutta voisi lisätä käyttöikää.

Omassa veneessä on dacronit, mutta tulevaisuutta varten olen pohdiskellut.

Lue lisää

"Omassa veneessä on dacronit, mutta tulevaisuutta varten olen pohdiskellut"

Minulla on vuosikymmen vanhoja kevyen tuulen mylargenuja useampi ja ne kestävät retkikäytössä hyvin, mitä nyt ala- ja takaliikki on täynnä purjenumeroteippiä. Mylar on ihanan kevyt materiaali verrattuna dacroniin.

Joakim_ kirjoitti:

Kevlar on sopiva materiaali vain kilpapurjeisiin. Kestävät huonosti UV-säteilyä, taittelua ja lepatusta. Pelkästään kilpapurjeinakin (siis lomapurjeet erikseen) käytettynä olisivat jo varsin vanhoja. Minulla on Kevlar-setti vuodelta 2008. Vaikka nuo ovat olleet käyttämättä kaksi kautta välissä sai viime vuonna purjeita teippailla aikalailla ja yksi kolmesta keulapurjeesta hajosi ehkä lopullisesti.

Hinta/laatu-suhde on vaikeampi juttu kilpapurjeissa. Jos kestävyys on pääkriteeri, ei noissa ole järjen häivää.

Lue lisää

No joo, minä ajattelin tätä puhtaasti matkapurjehtijan näkökulmasta. Eipä niitä kevlareita juuri matkaveneissä näykään. Enkä ihmettele, noilla ominaisuuksilla.

Kun viimeksi uusin purjekerran (tarkoittaa minulla isoa ja genuaa sekä fokkaa, jälkimmäiset rullapurjeita), sanoi purjemaakari, että siitä kankaasta (dacron, en muista painoa) tehdyt kestävät n. 35 000 mpk. Vaikka siitä ottaisi puolet pois myyntipuheena, niin silti se on useimmille Itämerellä seilaaville10-15 vuotta tai jopa enemmän. Siis aika helposti kolminkertainen käyttöikä halvemmalla hinnalla.

.............. kirjoitti:

Käsittääkseni reiät kalvossa on aika tavallinen vauriotapa. Eli purjeen kestävyys ei ole niinkään kiinni kuidusta vaan kalvosta. Ehkä yksi kerros taffetaa antaisi kalvolle rittävästi lujuutta pistekuormia vastaan, että reiät vähenisivät? Toki siitä tulee lisää hintaa, painoa ja jäykkyyttä, mutta voisi lisätä käyttöikää.

Omassa veneessä on dacronit, mutta tulevaisuutta varten olen pohdiskellut.

Lue lisää

Kevlar Taffeta ei toimi ainakaan kilpapurjeessa, (paitsi ihan uutena).
Kevlar kutistuu ja ohut dacron kalvo ei. Lopputuloksena on ryppyjä täynnä oleva purje, siis toiselta puolelta.
Eli omasta kokemuksesta suosittelen kisapurjeeksi Kevlar- / hiilikuitupurjeita ja jos haluaa kestävät ja laadukkaat retkipurjeet, joilla voi myös vähän kisailla, niin Dyneema (Spectra) on loistava valinta.
Itselläni on iso ja ykkönen 2007 Kevlar Taffeta ja kyllä ne purjeet on aika loppu.
Eli kuten Joakim totesi, niin ei vanhoille kevlar purjeille kannata kovin paljoa arvoa laskea käytettyä venettä ostettaessa.

20+18 kirjoitti:

No joo, minä ajattelin tätä puhtaasti matkapurjehtijan näkökulmasta. Eipä niitä kevlareita juuri matkaveneissä näykään. Enkä ihmettele, noilla ominaisuuksilla.

Kun viimeksi uusin purjekerran (tarkoittaa minulla isoa ja genuaa sekä fokkaa, jälkimmäiset rullapurjeita), sanoi purjemaakari, että siitä kankaasta (dacron, en muista painoa) tehdyt kestävät n. 35 000 mpk. Vaikka siitä ottaisi puolet pois myyntipuheena, niin silti se on useimmille Itämerellä seilaaville10-15 vuotta tai jopa enemmän. Siis aika helposti kolminkertainen käyttöikä halvemmalla hinnalla.

Lue lisää

"sanoi purjemaakari, että siitä kankaasta (dacron, en muista painoa) tehdyt kestävät n. 35 000 mpk. "

Joo kestää, mutta elinkaaren loppupäässä vuosikymmeniä ovat venyneitä, muodottomia ja tajuttoman pussikaita. Mylar taas pitää muotonsa, mutta mylar genoa repeää taka- ja alaliikeistään ja on korjattavissa helposti purjenumeroteipillä.

Monilla on erikseen kilpa- ja retkipurjeet, ja vene tuntuu täysin erilaiselta ja paremmalta venymättömillä purjeilla. Esim puuskat eivät kallista venettä niin paljon venymättömillä purjeilla.

Antilla-36 kirjoitti:

Kevlar Taffeta ei toimi ainakaan kilpapurjeessa, (paitsi ihan uutena).
Kevlar kutistuu ja ohut dacron kalvo ei. Lopputuloksena on ryppyjä täynnä oleva purje, siis toiselta puolelta.
Eli omasta kokemuksesta suosittelen kisapurjeeksi Kevlar- / hiilikuitupurjeita ja jos haluaa kestävät ja laadukkaat retkipurjeet, joilla voi myös vähän kisailla, niin Dyneema (Spectra) on loistava valinta.
Itselläni on iso ja ykkönen 2007 Kevlar Taffeta ja kyllä ne purjeet on aika loppu.
Eli kuten Joakim totesi, niin ei vanhoille kevlar purjeille kannata kovin paljoa arvoa laskea käytettyä venettä ostettaessa.

Lue lisää

Tuo olikin ihan uusi tieto, että taffeta saa kalvopurjeen ryppyiseksi. Olen vain yhtä tutun taffetallista kevlarpurjetta katsellut, jossa tosin on tuplataffetat. Oliskohan se nelisen vuotta vanha ja näyttää vielä ihan hyvältä. Tosin se on isopurje joten site ei taitella niin paljoa kuin keulapurjeita.

............. kirjoitti:

Tuo olikin ihan uusi tieto, että taffeta saa kalvopurjeen ryppyiseksi. Olen vain yhtä tutun taffetallista kevlarpurjetta katsellut, jossa tosin on tuplataffetat. Oliskohan se nelisen vuotta vanha ja näyttää vielä ihan hyvältä. Tosin se on isopurje joten site ei taitella niin paljoa kuin keulapurjeita.

Lue lisää

Juu, valitettavasti. Purje näyttää ihan hyvältä 'kevlar' puolelta, mutta taffeta puoli on ihan hirveän näköinen. Purje ei ehkä ole ihan niin huono, kuin miltä näyttää, mutta ei se hyväkään ole.
Voihan se olla, että molemmin puolinen taffeta vähentää tuota kutistumista.
Mulla on vielä yksi täysikokoinen mylar genoa vuodelta noin 85-90. Se taas on vieläkin käyttökelpoinen retkipurje. Löytyypä yksi 150% light dacron vuodelta 1979. Sekin on täysin ehjä, mutta hirveän venynyt. Eli kryssiä sillä ei voi, mutta on kätevä genaakkerin korvike avoimempiin tuuliin. Se kun on vielä niin ohut, että sen voi sulloa pussiin. Rikkinäisiä kevlareita tai niiden palasia on sitten vuodesta 91 lähtien siten, että noin 5-7 vuoden välein on niiden ikä tullut täyteen. uudemmat kestää pidempään, kuin mitä ne kesti 90-luvulla.

Ei ole älyvapaa kommentti. Etelässä purjehduskausi on pidempi ja veneet ovat koko vuoden vedessä. Meillä veneet pestään syksyllä, pidetään puoli vuotta katettuna ja vahataan keväällä. Samalla kaikki moottoriin ja muuhunkin varustukseen liittyvä huolto on systemaattisempaa. Lisäksi Itämerellä sähkölaitteiden ja metallien korroosiorasitus on vähäisempää kuin suolaisten valtamerien alueella.

Eikä ole kirjoitti:

Ei ole älyvapaa kommentti. Etelässä purjehduskausi on pidempi ja veneet ovat koko vuoden vedessä. Meillä veneet pestään syksyllä, pidetään puoli vuotta katettuna ja vahataan keväällä. Samalla kaikki moottoriin ja muuhunkin varustukseen liittyvä huolto on systemaattisempaa. Lisäksi Itämerellä sähkölaitteiden ja metallien korroosiorasitus on vähäisempää kuin suolaisten valtamerien alueella.

Lue lisää

Lisäksi monessa maassa purjehdusseuran jäsenmaksut ja laituripaikan muut kustannukset ovat niin älyttömät, että iso osa veneen kunnostusrahoista menee niihin.

Tyypilliseen Espanjalaiseen venekerhoon saa maksaa kymmeniä tuhansia sisäänpääsymaksua, ja laituripaikasta saa pulittaa helposti kymppitonnin vuodessa. Tällaisessa kerhossa tyypillinen vene on alle 40-jalkainen melko nuhjuisessa kunnossa oleva Beneteau/Jeanneau/Bavaria. Purjehdus on kuulemma hyvin rikkaiden harrastus.

Eikä ole kirjoitti:

Ei ole älyvapaa kommentti. Etelässä purjehduskausi on pidempi ja veneet ovat koko vuoden vedessä. Meillä veneet pestään syksyllä, pidetään puoli vuotta katettuna ja vahataan keväällä. Samalla kaikki moottoriin ja muuhunkin varustukseen liittyvä huolto on systemaattisempaa. Lisäksi Itämerellä sähkölaitteiden ja metallien korroosiorasitus on vähäisempää kuin suolaisten valtamerien alueella.

Lue lisää

"Etelässä purjehduskausi on pidempi ja veneet ovat koko vuoden vedessä. "

Suomen talvi rappaa pahemmin venettä kuin etelän aurinko, jos venettä säilytetään ulkona, pressut ja lumituisku hinkaa ja jatkuva sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa liitoksissa vuotoja. Myöskin jokainen paatti suomessa on ajettu kiville, välimeressä ei välttämättä ole.

Ainoa mikä etelässä on ongelma on jatkuva kosteus joka tuhoaa vene-elektroniikka yms, mutta taitava mies korjaa nekin.

Kalliit satamat kirjoitti:

Lisäksi monessa maassa purjehdusseuran jäsenmaksut ja laituripaikan muut kustannukset ovat niin älyttömät, että iso osa veneen kunnostusrahoista menee niihin.

Tyypilliseen Espanjalaiseen venekerhoon saa maksaa kymmeniä tuhansia sisäänpääsymaksua, ja laituripaikasta saa pulittaa helposti kymppitonnin vuodessa. Tällaisessa kerhossa tyypillinen vene on alle 40-jalkainen melko nuhjuisessa kunnossa oleva Beneteau/Jeanneau/Bavaria. Purjehdus on kuulemma hyvin rikkaiden harrastus.

Lue lisää

"Tällaisessa kerhossa tyypillinen vene on alle 40-jalkainen melko nuhjuisessa kunnossa oleva Beneteau/Jeanneau/Bavaria. Purjehdus on kuulemma hyvin rikkaiden harrastus. "

Yhtä nuhjuisessa kunnossa on verotuksen köyhentämien suomalaisten paatit. Purjeita ei ainakaan matkapurresta lähdetä herkästi uusimaan, konetta vähän herkemmin, mutta sekin vasta sitten kun alkuperäinen kone ei toimi.

134t kirjoitti:

"Etelässä purjehduskausi on pidempi ja veneet ovat koko vuoden vedessä. "

Suomen talvi rappaa pahemmin venettä kuin etelän aurinko, jos venettä säilytetään ulkona, pressut ja lumituisku hinkaa ja jatkuva sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa liitoksissa vuotoja. Myöskin jokainen paatti suomessa on ajettu kiville, välimeressä ei välttämättä ole.

Ainoa mikä etelässä on ongelma on jatkuva kosteus joka tuhoaa vene-elektroniikka yms, mutta taitava mies korjaa nekin.

Lue lisää

Kyllä etelän auringossa pidempään paahdetut paatit ovat aika kypsän oloisia. Toki kohtuu uudet veneet eivät yleensä ole vielä poltettu piloille.

Kunnolla pressulla peitelty vene ei muuten paljoa talvesta kärsi. Itse en ymmärrä niitä, joiden paatit makaa ilman pressua lumen ja jään peitossa, kyllä laiskuus on siinä huipussaan.

9t6e8dbvy kirjoitti:

Kyllä etelän auringossa pidempään paahdetut paatit ovat aika kypsän oloisia. Toki kohtuu uudet veneet eivät yleensä ole vielä poltettu piloille.

Kunnolla pressulla peitelty vene ei muuten paljoa talvesta kärsi. Itse en ymmärrä niitä, joiden paatit makaa ilman pressua lumen ja jään peitossa, kyllä laiskuus on siinä huipussaan.

Lue lisää

"Kyllä etelän auringossa pidempään paahdetut paatit ovat aika kypsän oloisia"

Vahaamisen aktiivisudesta uv suojaus on kiinni niin suomessa kuin etelässä.

534435 kirjoitti:

"Kyllä etelän auringossa pidempään paahdetut paatit ovat aika kypsän oloisia"

Vahaamisen aktiivisudesta uv suojaus on kiinni niin suomessa kuin etelässä.

Käy kertomassa tuo ilouutinen niille etelän ihmisille. Veneet ovat siellä sen näköisiä, että riittämätön vahaus on ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

8+11 kirjoitti:

Käy kertomassa tuo ilouutinen niille etelän ihmisille. Veneet ovat siellä sen näköisiä, että riittämätön vahaus on ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

"Veneet ovat siellä sen näköisiä, että riittämätön vahaus on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. "

Nyt kyllä täytyy etsiä kuvia suomalaisesta haalistuneesta veneestä...

http://imageshack.us/photo/my-images/243/img0075e.jpg/

http://image.annonsborsen.se/raw/907000/907982_0.jpg

http://www.skurumarine.fi/files/skurumarine.fi.kotisivukone.com/kuvat/Coronet_21DC/img_6901.jpg

http://skurumarine.fi/files/skurumarine.fi.kotisivukone.com/kuvat/FG39014/img_1187.jpg

http://skurumarine.fi/maalaukset

http://www.bothnianarcmarine.fi/kuvia_huolloista_ja_palveluista.html

etc

34534 kirjoitti:

"Veneet ovat siellä sen näköisiä, että riittämätön vahaus on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. "

Nyt kyllä täytyy etsiä kuvia suomalaisesta haalistuneesta veneestä...

http://imageshack.us/photo/my-images/243/img0075e.jpg/

http://image.annonsborsen.se/raw/907000/907982_0.jpg

http://www.skurumarine.fi/files/skurumarine.fi.kotisivukone.com/kuvat/Coronet_21DC/img_6901.jpg

http://skurumarine.fi/files/skurumarine.fi.kotisivukone.com/kuvat/FG39014/img_1187.jpg

http://skurumarine.fi/maalaukset

http://www.bothnianarcmarine.fi/kuvia_huolloista_ja_palveluista.html

etc

Lue lisää

Mitähän yrität todistaa. Tottakai Suomesta löytyy huonosti hoidettuja veneitä, mutta täällä vahamattomuus on poikkeus ei ole sääntö.

8+11 kirjoitti:

Mitähän yrität todistaa. Tottakai Suomesta löytyy huonosti hoidettuja veneitä, mutta täällä vahamattomuus on poikkeus ei ole sääntö.

"täällä vahamattomuus on poikkeus ei ole sääntö. "

Juu ja Nokian Symbian kännykät olivat laadukkaita;-)

Ja rakennetaan laadukaasti:-)

http://villapainajainen.blogspot.fi/

voi kettu tuollaista nationalismia, sanon minä. Koti ,uskonto ja isänmaa, fy fan.

23yh kirjoitti:

"Tällaisessa kerhossa tyypillinen vene on alle 40-jalkainen melko nuhjuisessa kunnossa oleva Beneteau/Jeanneau/Bavaria. Purjehdus on kuulemma hyvin rikkaiden harrastus. "

Yhtä nuhjuisessa kunnossa on verotuksen köyhentämien suomalaisten paatit. Purjeita ei ainakaan matkapurresta lähdetä herkästi uusimaan, konetta vähän herkemmin, mutta sekin vasta sitten kun alkuperäinen kone ei toimi.

Lue lisää

No jaa. Minusta suomalaisveneet ovat keskimäärin parempikuntoisia kuin samat ja samanikäiset veneet Välimerellä. Ihan jo siitä syystä, että Suomessa veneet ovat puolet iästään kuivumassa. Myös Itämeren ja Välimeren valtava ero suolapitoisuudessa vaikuttaa suuresti veneiden kuntoon. Kolmas tekijä ovat Välimeren kovat talvimyrskyt, joiden aikana veneet ova yleensä vedessä laiturissa kolhiintumassa.

Itämeren olosuhteista johtuen maailman parhaat käytetyt veneet ovat todennäköisesti Suomessa ja Ruotsissa. Toisaalta veneet ovat muualla Euroopassa niin paljon halvempia, että kyllä ne silti kannattaa sieltä hakea.

134t kirjoitti:

"Etelässä purjehduskausi on pidempi ja veneet ovat koko vuoden vedessä. "

Suomen talvi rappaa pahemmin venettä kuin etelän aurinko, jos venettä säilytetään ulkona, pressut ja lumituisku hinkaa ja jatkuva sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa liitoksissa vuotoja. Myöskin jokainen paatti suomessa on ajettu kiville, välimeressä ei välttämättä ole.

Ainoa mikä etelässä on ongelma on jatkuva kosteus joka tuhoaa vene-elektroniikka yms, mutta taitava mies korjaa nekin.

Lue lisää

Jep. 40-jalkaisen purkkarin kaikki elektroniikka tutkaa, AISia ja tietokonetta myöten maksaa yhteensä 5000 euroa. Asennus on helppoa. Kaikkien sähköjen, kytkintaulujen, johdotusten, valaistuksen, kulkuvalojen, akkujen ym. uusiminen maksaa toiset 5000 euroa. Uusi kone asennuksineen maksaa 15 000 euroa, uudet purjeet 8000 euroa.

Jos käytetty 40-jalkainen purkkari on siis niin kulunut, että kaikki pitää uusia, ostohintaan pitää budjetoida 33 000 euroa lisää. Se ei kuitenkaan ole paljon mitään, koska sen jälkeen esim. 80-luvun laadukas suomalaisvene on parempi kuin mikään uusi Beneteau, Bavaria, Jeanneau, Dehler, Hanse tai muu tusinakippo.

Uusimaan kirjoitti:

Jep. 40-jalkaisen purkkarin kaikki elektroniikka tutkaa, AISia ja tietokonetta myöten maksaa yhteensä 5000 euroa. Asennus on helppoa. Kaikkien sähköjen, kytkintaulujen, johdotusten, valaistuksen, kulkuvalojen, akkujen ym. uusiminen maksaa toiset 5000 euroa. Uusi kone asennuksineen maksaa 15 000 euroa, uudet purjeet 8000 euroa.

Jos käytetty 40-jalkainen purkkari on siis niin kulunut, että kaikki pitää uusia, ostohintaan pitää budjetoida 33 000 euroa lisää. Se ei kuitenkaan ole paljon mitään, koska sen jälkeen esim. 80-luvun laadukas suomalaisvene on parempi kuin mikään uusi Beneteau, Bavaria, Jeanneau, Dehler, Hanse tai muu tusinakippo.

Lue lisää

Lasketaanpa hintoja elektroniikalle. Reiskalta löytyy hinnasto ja siitä vaan valitsemaan:

- Monitoiminäyttö C125 Euroopan kartalla 3000 (uudempi e-sarja 4300)
- GPS-antenni 320
- Asennustarvkkeita monitoiminäyttöön n. 200
- Tutka-antenni kaapelilla 1500
- Suunta-anturi 1040 tutkaan 1040
- Tutkan asennusteline 370
- Tuuli, loki kaiku mittarit ja anturit 2300
- Peräsinkulma-anturi 250
- Seatalk-verkon osat vähintään 500 (jota saa muun lisäksi sen tietokoneenkin kiinni systeemiin)
- Autopilotti 3000
- VHF AIS:lla 400
- Maasähkö laturi 1000
- Tietokone 500

Noista tulee jo yli 14 000 euroa. halvempia komponentteja voi löytää, mutta toisaalta asennustarvikkeisiin menee varmasti enemmän kuin tuossa on arvioitu. Aika kova poika olet, jos uusit 40 jalkaisen purkkarin kaiken elektroniikan 5000 eurolla, tai sitten tyydyt tasolle älypuhelin halvat applikaatiot.

Ei kai sentään? kirjoitti:

Lasketaanpa hintoja elektroniikalle. Reiskalta löytyy hinnasto ja siitä vaan valitsemaan:

- Monitoiminäyttö C125 Euroopan kartalla 3000 (uudempi e-sarja 4300)
- GPS-antenni 320
- Asennustarvkkeita monitoiminäyttöön n. 200
- Tutka-antenni kaapelilla 1500
- Suunta-anturi 1040 tutkaan 1040
- Tutkan asennusteline 370
- Tuuli, loki kaiku mittarit ja anturit 2300
- Peräsinkulma-anturi 250
- Seatalk-verkon osat vähintään 500 (jota saa muun lisäksi sen tietokoneenkin kiinni systeemiin)
- Autopilotti 3000
- VHF AIS:lla 400
- Maasähkö laturi 1000
- Tietokone 500

Noista tulee jo yli 14 000 euroa. halvempia komponentteja voi löytää, mutta toisaalta asennustarvikkeisiin menee varmasti enemmän kuin tuossa on arvioitu. Aika kova poika olet, jos uusit 40 jalkaisen purkkarin kaiken elektroniikan 5000 eurolla, tai sitten tyydyt tasolle älypuhelin halvat applikaatiot.

Lue lisää

Saa noita halvemmallakin.

Raymarine e7 karttoineen 1800
AIS 200
turka kaapelit 1300
raymarine st40-mittarit antureineen 500
tietokone 200
ulkoinen näyttö tietokoneeseen 100
VHF 300
maasähkökeskus 100
Maasähkölaturi 500

Siinä olisi tuo esitetty 5000

Sitten vielä autopilotti, mutta lasketaanko se elektroniikaksi?

First 36.7 ei ole mikään kilpavene ja Suomessa ei oikein voi sanoa yhdenkään (no ehkä parin) sisustetun köliveneen olevan "aktiivisessa kilpakäytössä", jolla olisi oleellista merkitystä veneen kuntoon.

First 36.7 on C/R vene oli matkavene, jolla voi kilpailla. 2,2 m on kieltämättä aika paljon riippuen siitä missä liikkuu.

Rodivantit ovat epäkäytönnöllisiä, jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla. Joutuu rullaamaan ne lähes 2 m kiepille. Maston rinnalla säilytettynä sen sijaan ei ole mitään eroa vaijerivantteihin.

"Myös 2,20 m syväys karsii rantautumispaikkoja verrattuna tuolle kokoluokalle tyypillisiin vajaan kahden metrin syväyksiin. "

20cm syväysero ei ole merkittävä suomen kalliorannoissa. Köli first 36.7:ssa kaartuu taaksepäin ja lähtee maston kohdalta, joten 4.5 metrin päässä on köli rannasta.

http://www.bymnews.com/photos/displayimage.php?album=132&pos=83

Sitä voi miettiä, kuinka kaukana rannasta vaikkapa Guy 22:n köli on.

"Samalla kannattaa hankkia lomakäyttöön dacronit."

Ei kannata hankkia, keulapurjeesta tulee painava ja sitten ei enää purjehdus ole hauskaa. Mylaria tms. lomapurjeeksi vaan.

Joakim_ kirjoitti:

First 36.7 ei ole mikään kilpavene ja Suomessa ei oikein voi sanoa yhdenkään (no ehkä parin) sisustetun köliveneen olevan "aktiivisessa kilpakäytössä", jolla olisi oleellista merkitystä veneen kuntoon.

First 36.7 on C/R vene oli matkavene, jolla voi kilpailla. 2,2 m on kieltämättä aika paljon riippuen siitä missä liikkuu.

Rodivantit ovat epäkäytönnöllisiä, jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla. Joutuu rullaamaan ne lähes 2 m kiepille. Maston rinnalla säilytettynä sen sijaan ei ole mitään eroa vaijerivantteihin.

Lue lisää

"Rodivantit ovat epäkäytönnöllisiä, jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla."

Noinhan mastoja yleensä telakoilla säilytetään, eli vantit saa olla paikoillaan.

Joakim_ kirjoitti:

First 36.7 ei ole mikään kilpavene ja Suomessa ei oikein voi sanoa yhdenkään (no ehkä parin) sisustetun köliveneen olevan "aktiivisessa kilpakäytössä", jolla olisi oleellista merkitystä veneen kuntoon.

First 36.7 on C/R vene oli matkavene, jolla voi kilpailla. 2,2 m on kieltämättä aika paljon riippuen siitä missä liikkuu.

Rodivantit ovat epäkäytönnöllisiä, jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla. Joutuu rullaamaan ne lähes 2 m kiepille. Maston rinnalla säilytettynä sen sijaan ei ole mitään eroa vaijerivantteihin.

Lue lisää

"Joutuu rullaamaan ne lähes 2 m kiepille"

Jos first 36.7 sivuvantit olisivat vaijeria, niin vaijeri on sellaista jöötiä, että lähes 2m kiepille ne pitäisi tunkea jotta saisi autoon tms.

Rodi ei kestä taittamista niin hyvin kuin vaijeri, joten tarkkana pitää olla mastoa siirrettäessä ja sitoa vantit hyvin kiinni mastoon kuten muutenkin pitää tehdä.

"Tämä ei nyt ollut vastaus hintakysymykseen. Halusin vain avartaa ensimmäistä venettään ostavaksi ilmoittautuneen näkemyksiä."

Teikäläiset eivät avarra yhtään mitään. Suoranainen pakkomielle teilllä on estää ihmisiä hankkimasta hyvinpurjehtivia veneitä.

2rt3f kirjoitti:

"Joutuu rullaamaan ne lähes 2 m kiepille"

Jos first 36.7 sivuvantit olisivat vaijeria, niin vaijeri on sellaista jöötiä, että lähes 2m kiepille ne pitäisi tunkea jotta saisi autoon tms.

Rodi ei kestä taittamista niin hyvin kuin vaijeri, joten tarkkana pitää olla mastoa siirrettäessä ja sitoa vantit hyvin kiinni mastoon kuten muutenkin pitää tehdä.

Lue lisää

7 mm vaijeri menee kiltisti 0.5 m kiepille, eikä tarvitse edes runtata. Mahtuu hyvin vaikka pienempäänkin autoon.

juwfy8hjon kirjoitti:

7 mm vaijeri menee kiltisti 0.5 m kiepille, eikä tarvitse edes runtata. Mahtuu hyvin vaikka pienempäänkin autoon.

"7 mm vaijeri"

First 36.7 kokoisissa veneissä käytetään 10mm vaijeria.

3y5y kirjoitti:

"7 mm vaijeri"

First 36.7 kokoisissa veneissä käytetään 10mm vaijeria.

Oliskohan noin, voisiko joku asiasta _tietävä_ kommentoida. Omassa 36:ssa 70 m2 purjeilla on 7 mm ylävantit ja etustaaki.

3y5y kirjoitti:

"7 mm vaijeri"

First 36.7 kokoisissa veneissä käytetään 10mm vaijeria.

Jos joskus kirjoittaisit sellaista, minkä tiedät, etkä vain luule tietäväsi, et noitakaan rivejä olisi kirjoittanut. Rodia vastaava vaijeri taipuu kepeästi puolta pienemmälle kiepille kuin rodi. Ja sen 2 m rodikiepin joutuu vielä avaamaan varovasti, tai joku saa mojovan tällin suoraksi singahtavasta vantin päästä. Ja minä sentään tunnen rodin yli 15 v kokemuksella.

pu9gpu8 kirjoitti:

Oliskohan noin, voisiko joku asiasta _tietävä_ kommentoida. Omassa 36:ssa 70 m2 purjeilla on 7 mm ylävantit ja etustaaki.

Mulla taas 70m2 purjeilla on 10mm sivuvantit.Pisimmät sivuvantit olivat aiemmin rodia, joka on ohkasempaa, oisko 8mm. Rodia on vielä alasivuvantit ja välisivuvantit.

Joakim oikeassa kirjoitti:

Jos joskus kirjoittaisit sellaista, minkä tiedät, etkä vain luule tietäväsi, et noitakaan rivejä olisi kirjoittanut. Rodia vastaava vaijeri taipuu kepeästi puolta pienemmälle kiepille kuin rodi. Ja sen 2 m rodikiepin joutuu vielä avaamaan varovasti, tai joku saa mojovan tällin suoraksi singahtavasta vantin päästä. Ja minä sentään tunnen rodin yli 15 v kokemuksella.

Lue lisää

"Jos joskus kirjoittaisit sellaista, minkä tiedät, etkä vain luule tietäväsi, et noitakaan rivejä olisi kirjoittanut. Rodia vastaava vaijeri "

...tulee olla paksumpaa kuin alkuperäinen rodi, jotta samat ominaisuudet säilyisivat.

Joakim_ kirjoitti:

First 36.7 ei ole mikään kilpavene ja Suomessa ei oikein voi sanoa yhdenkään (no ehkä parin) sisustetun köliveneen olevan "aktiivisessa kilpakäytössä", jolla olisi oleellista merkitystä veneen kuntoon.

First 36.7 on C/R vene oli matkavene, jolla voi kilpailla. 2,2 m on kieltämättä aika paljon riippuen siitä missä liikkuu.

Rodivantit ovat epäkäytönnöllisiä, jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla. Joutuu rullaamaan ne lähes 2 m kiepille. Maston rinnalla säilytettynä sen sijaan ei ole mitään eroa vaijerivantteihin.

Lue lisää

Kyllä Firstilläkin voi kilpailla ihan tosissaan, jos haluja on.Kun veneessä on esimerkiksi kattavasti mittareita jo kulkuaukon päällä, lisämittareita maston juureen ei tarvita muuhun kuin kilpailutoimintaan. Siksi suosittelen edelleen, että ostoaikeissa oleva selvittäisi veneen aikaisempaa kilpailuhistoriaa. Jos se on laaja ja menestyksekäs, niin ostajan kannalta asia on paradoksaalisesti vähemmän hyvä. Menestys ei nimittäin tule pelkällä taidolla, joten taustalla täytyy olla kovaa (ja kuluttavaa) harjoittelua, sekä rohkeutta ottaa veneen suorituskyvystä kaikki irti. Jos sen sijaan veneellä on vain osallistuttu satunnaisesti kilpailuihin ja sijoitukset ovat häntäpäässä, hyvin varustettu mutta vähän rasittunut löytö saattaa odottaa ostajaansa!

Pääsin joitakin vuosia sitten pariksi viikoksi vastaavan kokoisella Firstillä purjehtimaan Suomen suvessa. Tuo 2,2 m syväys ei tuolloin aiheuttanut mitään ongelmia laituriin kiinnittymisissä, sen sijaan jotkin satamat täytyi valitettavasti jättää väliin. Suurin ongelmatilanne syntyi eräässä sinänsä riittävän syvässä satama-altaassa, kun kiersimme laiturissa jo olevia veneitä hiukan turhan kaukaa. Matalammalla kölillä emme olisi tuolloinkaan jääneet pohjaan kiinni. Onneksi tuuli ei tullut epäsuotuisasti, joten selvisimme tilanteesta omin voimin. Silti tuosta kesästä jäi mielikuva, että yli 2 metrin syväys asettaa konkreettisia haasteita Suomen olosuhteissa.

Joakim oikeassa kirjoitti:

Jos joskus kirjoittaisit sellaista, minkä tiedät, etkä vain luule tietäväsi, et noitakaan rivejä olisi kirjoittanut. Rodia vastaava vaijeri taipuu kepeästi puolta pienemmälle kiepille kuin rodi. Ja sen 2 m rodikiepin joutuu vielä avaamaan varovasti, tai joku saa mojovan tällin suoraksi singahtavasta vantin päästä. Ja minä sentään tunnen rodin yli 15 v kokemuksella.

Lue lisää

Eipä ole normaalisti tarvetta kieputella vantteja. Huoltotapauksissa ja veneen tuhansien kilometrien autokuljetuksessa todennäköisimmin. Ei tarvitse kieputella telakalla eikä jos auto siirtää venettä lyhyen matkan masto veneen päällä.

Mieti tätäkin - 2 kirjoitti:

Kyllä Firstilläkin voi kilpailla ihan tosissaan, jos haluja on.Kun veneessä on esimerkiksi kattavasti mittareita jo kulkuaukon päällä, lisämittareita maston juureen ei tarvita muuhun kuin kilpailutoimintaan. Siksi suosittelen edelleen, että ostoaikeissa oleva selvittäisi veneen aikaisempaa kilpailuhistoriaa. Jos se on laaja ja menestyksekäs, niin ostajan kannalta asia on paradoksaalisesti vähemmän hyvä. Menestys ei nimittäin tule pelkällä taidolla, joten taustalla täytyy olla kovaa (ja kuluttavaa) harjoittelua, sekä rohkeutta ottaa veneen suorituskyvystä kaikki irti. Jos sen sijaan veneellä on vain osallistuttu satunnaisesti kilpailuihin ja sijoitukset ovat häntäpäässä, hyvin varustettu mutta vähän rasittunut löytö saattaa odottaa ostajaansa!

Pääsin joitakin vuosia sitten pariksi viikoksi vastaavan kokoisella Firstillä purjehtimaan Suomen suvessa. Tuo 2,2 m syväys ei tuolloin aiheuttanut mitään ongelmia laituriin kiinnittymisissä, sen sijaan jotkin satamat täytyi valitettavasti jättää väliin. Suurin ongelmatilanne syntyi eräässä sinänsä riittävän syvässä satama-altaassa, kun kiersimme laiturissa jo olevia veneitä hiukan turhan kaukaa. Matalammalla kölillä emme olisi tuolloinkaan jääneet pohjaan kiinni. Onneksi tuuli ei tullut epäsuotuisasti, joten selvisimme tilanteesta omin voimin. Silti tuosta kesästä jäi mielikuva, että yli 2 metrin syväys asettaa konkreettisia haasteita Suomen olosuhteissa.

Lue lisää

Ehdottomasti 36.7:lla voi tosissaan kilpailla. Sellainenhan oli ORCi-MM-kisoissakin 3, Jenkeissä se on aktiivinen yksityyppiluokka ja Suomessakin on alkavaa yksityyppitoimintaaa. Se ei kuitenkaan tee siitä kilpavenettä. Suomessa noita liene n. 10 kpl. Parilla aktiivisemmalla saattaa tulla jopa 20 kisapäivää (mukaanlukien iltakisat) vuodessa, muutama kisaa alle kymmenen kisaa vuodessa ja loput ei lainkaan tai hyvin satunnaisesti. Yksikään Suomen 36.7:sta ei ole tuota aktiivisemmassa kisakäytössä. Turun alueella ei taida edes kisoja riittää tuota enempään ja siellä ei yksikään 36.7 ole kisannut kuin satunnaisesti.

Suomen oloissa kisaaminen ja harjoittelu ei ole kovinkaan venettä kuluttavaa. Moni Suomen mittakaavassa aktiivisesti kisattu vene on erinomaisessa kunnossa 10-20 kisavuoden jälkeenkin.

Se, että veneestä otetaan maksimaalinen potentiaali ulos ei kunnolla tehdyssä veneessä aiheuta mitään oireita. Veneet on kuitenkin tehty kestämään olosuhteita, joita Suomessa ei ole kuin myöhään syksyllä satunnaisesti.

Omilla veneillä kisa- ja lomamaileja on tullut kutakuinkin yhtä paljon. Väittäisin, että enemmän käytön jälkiä on tullut lomilla.

Joakimin kieputukset kirjoitti:

Eipä ole normaalisti tarvetta kieputella vantteja. Huoltotapauksissa ja veneen tuhansien kilometrien autokuljetuksessa todennäköisimmin. Ei tarvitse kieputella telakalla eikä jos auto siirtää venettä lyhyen matkan masto veneen päällä.

Lue lisää

Useissa seuroissa mastovajaan pitää viedä mastot purettuna eli saalingit, vantit ja rullalaitteet laitetaan muualle. Siksi sanoin "jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla".

Mieti tätäkin - 2 kirjoitti:

Kyllä Firstilläkin voi kilpailla ihan tosissaan, jos haluja on.Kun veneessä on esimerkiksi kattavasti mittareita jo kulkuaukon päällä, lisämittareita maston juureen ei tarvita muuhun kuin kilpailutoimintaan. Siksi suosittelen edelleen, että ostoaikeissa oleva selvittäisi veneen aikaisempaa kilpailuhistoriaa. Jos se on laaja ja menestyksekäs, niin ostajan kannalta asia on paradoksaalisesti vähemmän hyvä. Menestys ei nimittäin tule pelkällä taidolla, joten taustalla täytyy olla kovaa (ja kuluttavaa) harjoittelua, sekä rohkeutta ottaa veneen suorituskyvystä kaikki irti. Jos sen sijaan veneellä on vain osallistuttu satunnaisesti kilpailuihin ja sijoitukset ovat häntäpäässä, hyvin varustettu mutta vähän rasittunut löytö saattaa odottaa ostajaansa!

Pääsin joitakin vuosia sitten pariksi viikoksi vastaavan kokoisella Firstillä purjehtimaan Suomen suvessa. Tuo 2,2 m syväys ei tuolloin aiheuttanut mitään ongelmia laituriin kiinnittymisissä, sen sijaan jotkin satamat täytyi valitettavasti jättää väliin. Suurin ongelmatilanne syntyi eräässä sinänsä riittävän syvässä satama-altaassa, kun kiersimme laiturissa jo olevia veneitä hiukan turhan kaukaa. Matalammalla kölillä emme olisi tuolloinkaan jääneet pohjaan kiinni. Onneksi tuuli ei tullut epäsuotuisasti, joten selvisimme tilanteesta omin voimin. Silti tuosta kesästä jäi mielikuva, että yli 2 metrin syväys asettaa konkreettisia haasteita Suomen olosuhteissa.

Lue lisää

"Silti tuosta kesästä jäi mielikuva, että yli 2 metrin syväys asettaa konkreettisia haasteita Suomen olosuhteissa. "

Ei 20cm vaikuta yhtikäs mihinkään. Jos johonkin rantaan haluaa mennä, niin kyllä sinne pääsee, oli sitten syväys 1.95 tai 2.20. Joku T-kölivene ei pääse samaan paikkaan kuin L-köli, mutta vierestä varmasti löytyy sillekin paikka.

Joakim_ kirjoitti:

Useissa seuroissa mastovajaan pitää viedä mastot purettuna eli saalingit, vantit ja rullalaitteet laitetaan muualle. Siksi sanoin "jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla".

Lue lisää

Useissa seuroissa ja kaupallisilla telakoilla on pihalla mastoteline, johon masto viedään selaisenaan, korkeintaan saalingit otetaan irti. Kaikki mastot telineessä, niin pressu vedetään päälle.

Ymmärän kyllä että siellä on rikollisuus suurempaa ja siksi voi olla syytäkin mastojen olla lukitussa vajassa. Minulla vene ja masto on omassa pihassa, lällälää.

y245h kirjoitti:

"Silti tuosta kesästä jäi mielikuva, että yli 2 metrin syväys asettaa konkreettisia haasteita Suomen olosuhteissa. "

Ei 20cm vaikuta yhtikäs mihinkään. Jos johonkin rantaan haluaa mennä, niin kyllä sinne pääsee, oli sitten syväys 1.95 tai 2.20. Joku T-kölivene ei pääse samaan paikkaan kuin L-köli, mutta vierestä varmasti löytyy sillekin paikka.

Lue lisää

Tuo 25 cm aiheuttaa kuitenkin sen, että vierassatamissa olevien vapaiden paikkojen määrä supistuu oleellisesti. Kaikki haluavat varmuuden vuoksi varmasti riittävän syvän paikan ja viimeiseksi tullut saa tyytyä jäljellä oleviin. 220 cm:n syväuksellä on syytä olla ajoissa perillä. Oma 185 cm:kin tuottaa usein hankaluuksia.

Joakim_ kirjoitti:

First 36.7 ei ole mikään kilpavene ja Suomessa ei oikein voi sanoa yhdenkään (no ehkä parin) sisustetun köliveneen olevan "aktiivisessa kilpakäytössä", jolla olisi oleellista merkitystä veneen kuntoon.

First 36.7 on C/R vene oli matkavene, jolla voi kilpailla. 2,2 m on kieltämättä aika paljon riippuen siitä missä liikkuu.

Rodivantit ovat epäkäytönnöllisiä, jos niitä ei saa säilyttää maston rinnalla. Joutuu rullaamaan ne lähes 2 m kiepille. Maston rinnalla säilytettynä sen sijaan ei ole mitään eroa vaijerivantteihin.

Lue lisää

"First 36.7 ei ole mikään kilpavene ja Suomessa ei oikein voi sanoa yhdenkään (no ehkä parin) sisustetun köliveneen olevan "aktiivisessa kilpakäytössä", jolla olisi oleellista merkitystä veneen kuntoon."

Paitsi jos on ollut kolarissa kopun tiistaikisassa. Aikanaan juuri tällaisen yksilön styyran puolen kyljestä meni toinen vene keulasalonkiin kurkkimaan. Miehen mentävä reikä kylkeen...ettei vain olisi juuri tämä yksilö???

y245h kirjoitti:

"Silti tuosta kesästä jäi mielikuva, että yli 2 metrin syväys asettaa konkreettisia haasteita Suomen olosuhteissa. "

Ei 20cm vaikuta yhtikäs mihinkään. Jos johonkin rantaan haluaa mennä, niin kyllä sinne pääsee, oli sitten syväys 1.95 tai 2.20. Joku T-kölivene ei pääse samaan paikkaan kuin L-köli, mutta vierestä varmasti löytyy sillekin paikka.

Lue lisää

Ei se T-köli ehkä uskalla mennä sen syväkölisen viereen. Jos sen L-kölisen vesiraja on 25 cm ilmassa, meinaan.

Onko ihan pakko yrittää vääntää, että Suomen olosuhteissa syvyydellä ei olisi mitään väliä? Oikeasti kuitenkin joskus on.

näin täällä kirjoitti:

Useissa seuroissa ja kaupallisilla telakoilla on pihalla mastoteline, johon masto viedään selaisenaan, korkeintaan saalingit otetaan irti. Kaikki mastot telineessä, niin pressu vedetään päälle.

Ymmärän kyllä että siellä on rikollisuus suurempaa ja siksi voi olla syytäkin mastojen olla lukitussa vajassa. Minulla vene ja masto on omassa pihassa, lällälää.

Lue lisää

Kyllä meilläpäin on sääntö, ei poikkeus, että mastotelineessa mastot säilytetään ilman saalinkeja, jolloin on aika luontevaa ottaa pois myös vantit ja staakit.

Toki jos minulla olisi rod-vantit, ja ottaisin saalingit pois, teippaisin/sitoisin ne vaan maston kylkeen. Jos kyseessä olisi toppiriki kannella olevalla mastolla, laittaisin ylitykselle jonkun tukiputken siten ettei rodien hännät taipuisi. Kölillä seisovalle mastolle tätä ongelmaa ei taitaisi olla.

12+19 kirjoitti:

Tuo 25 cm aiheuttaa kuitenkin sen, että vierassatamissa olevien vapaiden paikkojen määrä supistuu oleellisesti. Kaikki haluavat varmuuden vuoksi varmasti riittävän syvän paikan ja viimeiseksi tullut saa tyytyä jäljellä oleviin. 220 cm:n syväuksellä on syytä olla ajoissa perillä. Oma 185 cm:kin tuottaa usein hankaluuksia.

Lue lisää

"Kaikki haluavat varmuuden vuoksi varmasti riittävän syvän paikan ja viimeiseksi tullut saa tyytyä jäljellä oleviin"

Harva tietää metrien tarkkuudella kuinka syvää missäkin satamassa on. Tietty jos sama porukka sinkoaa aina samaan satamaan, niin ongelmia voi tulla, silloin kannatta miettiä muita satamia.

"Oma 185 cm:kin tuottaa usein hankaluuksia. "

Minulla ei ollut mitään ongelmaa 195 syväyksellä. Samoja paikkoja kelataan etelärannikolla kuin 135 syväyksellä. Yhtä hyvin voisin kelata 220 syväyksellä, olen sukellellut 195 kölin alla.

Voi mahoton kirjoitti:

Ei se T-köli ehkä uskalla mennä sen syväkölisen viereen. Jos sen L-kölisen vesiraja on 25 cm ilmassa, meinaan.

Onko ihan pakko yrittää vääntää, että Suomen olosuhteissa syvyydellä ei olisi mitään väliä? Oikeasti kuitenkin joskus on.

Lue lisää

"Ei se T-köli ehkä uskalla mennä sen syväkölisen viereen. Jos sen L-kölisen vesiraja on 25 cm ilmassa, meinaan."

Björkössä kävi niin, että menin ongelmitta L-kölillä paikkaan johon samansyväyksinen naapurin T-kölivene oli kertomansa mukaan yrittänyt. Siinä yövyimme sulassa sovussa ja kaikessa rauhassa.

"Onko ihan pakko yrittää vääntää, että Suomen olosuhteissa syvyydellä ei olisi mitään väliä? Oikeasti kuitenkin joskus on"

Niinko missä 135 vs 220 olisi jotain väliä? Esim. Degerby:n pohjoispuolisella veneväylällä on riittävän syvää 2.20 veneelle. Joidenkin kaiut ovat mittaileet siellä levää, mutta meidän kaiulla on aina ollut kolmisen metriä syvää.

Rod Vantti kirjoitti:

Kyllä meilläpäin on sääntö, ei poikkeus, että mastotelineessa mastot säilytetään ilman saalinkeja, jolloin on aika luontevaa ottaa pois myös vantit ja staakit.

Toki jos minulla olisi rod-vantit, ja ottaisin saalingit pois, teippaisin/sitoisin ne vaan maston kylkeen. Jos kyseessä olisi toppiriki kannella olevalla mastolla, laittaisin ylitykselle jonkun tukiputken siten ettei rodien hännät taipuisi. Kölillä seisovalle mastolle tätä ongelmaa ei taitaisi olla.

Lue lisää

"Jos kyseessä olisi toppiriki kannella olevalla mastolla, laittaisin ylitykselle jonkun tukiputken siten ettei rodien hännät taipuisi."

Tuollaisia veneitä ei taida olla olemassa. Rodiveneissä menee masto kannenläpi käsittäkseni jokaisessa. Sillai kunnon paatit tehdään.

SetS:n jalanjäljillä kirjoitti:

"Jos kyseessä olisi toppiriki kannella olevalla mastolla, laittaisin ylitykselle jonkun tukiputken siten ettei rodien hännät taipuisi."

Tuollaisia veneitä ei taida olla olemassa. Rodiveneissä menee masto kannenläpi käsittäkseni jokaisessa. Sillai kunnon paatit tehdään.

Lue lisää

Näin varmaan onkin, ajattelin vain teoriassa tilannetta, jossa rodit voisivat olla mastoa pidempiä, eli toppiriki, masto kannella. Käytännössä rodit taitaa olla yleensä isommissa veneissä, joissa masto lähes poikkeuksetta makaa kölitukkien päällä (tai ainakin pitäisi).

SetS:n jalanjäljillä kirjoitti:

"Jos kyseessä olisi toppiriki kannella olevalla mastolla, laittaisin ylitykselle jonkun tukiputken siten ettei rodien hännät taipuisi."

Tuollaisia veneitä ei taida olla olemassa. Rodiveneissä menee masto kannenläpi käsittäkseni jokaisessa. Sillai kunnon paatit tehdään.

Lue lisää

Ja taitaa olla muutenkin niin, että rodit ovat epäjatkuvia saalingeissa, taivutuksen ja siitä seuraavan potentiaalisen väsymisen minimoimiseksi, eli rodit taitaa aina olla mastoa lyhyempiä. Eli maston kylkeen kiinni vaan.

Omista sepustuksistani lienee jo selvinnyt, että meillä ei ole rod-vantteja...

Rod Vantti kirjoitti:

Ja taitaa olla muutenkin niin, että rodit ovat epäjatkuvia saalingeissa, taivutuksen ja siitä seuraavan potentiaalisen väsymisen minimoimiseksi, eli rodit taitaa aina olla mastoa lyhyempiä. Eli maston kylkeen kiinni vaan.

Omista sepustuksistani lienee jo selvinnyt, että meillä ei ole rod-vantteja...

Lue lisää

"Ja taitaa olla muutenkin niin, että rodit ovat epäjatkuvia saalingeissa, taivutuksen ja siitä seuraavan potentiaalisen väsymisen minimoimiseksi"

Tuollai se vaijerisivuvanttikin kannatta olla.

1yuh5 kirjoitti:

"Ja taitaa olla muutenkin niin, että rodit ovat epäjatkuvia saalingeissa, taivutuksen ja siitä seuraavan potentiaalisen väsymisen minimoimiseksi"

Tuollai se vaijerisivuvanttikin kannatta olla.

Lue lisää

Vaijerin ja rodin taivutusvastus on hieman eri luokkaa. Tarkoittaa sitä, että vaijeriin ei synny merkittävää jännitystä sitä muutaman asteen taivuttaessa. Rodiin sen sijaan syntyy. Eli käyttäytyvät perin eri tavalla.

ite et tiedä kirjoitti:

"Jos joskus kirjoittaisit sellaista, minkä tiedät, etkä vain luule tietäväsi, et noitakaan rivejä olisi kirjoittanut. Rodia vastaava vaijeri "

...tulee olla paksumpaa kuin alkuperäinen rodi, jotta samat ominaisuudet säilyisivat.

Lue lisää

Kirjoitin: rodia vastaava vaijeri. En kirjoittanut:rodin paksuinen vaijeri.

Ja mitkä olisivat "samat ominaisuudet"? Ominaisuudet kun nimenomaan eivät ole samat.

Rod Vantti kirjoitti:

Vaijerin ja rodin taivutusvastus on hieman eri luokkaa. Tarkoittaa sitä, että vaijeriin ei synny merkittävää jännitystä sitä muutaman asteen taivuttaessa. Rodiin sen sijaan syntyy. Eli käyttäytyvät perin eri tavalla.

Lue lisää

So what, jos 10mm vaijerilla tehdään sivuvantti kunnolla, niin se on epäjatkuva.

koita ymmärtää kirjoitti:

Kirjoitin: rodia vastaava vaijeri. En kirjoittanut:rodin paksuinen vaijeri.

Ja mitkä olisivat "samat ominaisuudet"? Ominaisuudet kun nimenomaan eivät ole samat.

Lue lisää

Ymmärrä ite vaan, että 8mm rodin korvaava 10mm vaijeri ovat molemmat yhtä jäykkiä ja siten kieputussäde sama.

koita ymmärtää kirjoitti:

Kirjoitin: rodia vastaava vaijeri. En kirjoittanut:rodin paksuinen vaijeri.

Ja mitkä olisivat "samat ominaisuudet"? Ominaisuudet kun nimenomaan eivät ole samat.

Lue lisää

Kummallakin on yksi ainoa relevantti ominaisuus tässä yhteydessä, ja se on vetolujuus. Koska vaijerissa on ilmaa välissä, niin olettaen sama materiaali, vaijerin pitää tietty olla paksumpaa samaan lujuuteen päästäkseen. Tämä lienee kaikille selvää.

koita ymmärtää kirjoitti:

Ymmärrä ite vaan, että 8mm rodin korvaava 10mm vaijeri ovat molemmat yhtä jäykkiä ja siten kieputussäde sama.

Taivutusjäykkyys vaijerilla vs. rodi on ihan eri asia. Koita ymmärtää.

Koitapoikaite kirjoitti:

Taivutusjäykkyys vaijerilla vs. rodi on ihan eri asia. Koita ymmärtää.

Tule kokeilemaan, jäykkää on 10mm vaijeri.

bjop80 kirjoitti:

Kummallakin on yksi ainoa relevantti ominaisuus tässä yhteydessä, ja se on vetolujuus. Koska vaijerissa on ilmaa välissä, niin olettaen sama materiaali, vaijerin pitää tietty olla paksumpaa samaan lujuuteen päästäkseen. Tämä lienee kaikille selvää.

Lue lisää

Mitä väilä, 2 purjehduksen "experttia" alkaa dissaamaan syyttä suotta rodeja ja siksi tämäkin vääntö.

34g3 kirjoitti:

Tule kokeilemaan, jäykkää on 10mm vaijeri.

On se kuitenkin aika lailla löysempää kuin 10 mm rod...

koita ymmärtää kirjoitti:

Ymmärrä ite vaan, että 8mm rodin korvaava 10mm vaijeri ovat molemmat yhtä jäykkiä ja siten kieputussäde sama.

En muista koilanneeni 10 mm vaijeria, mutta 7 mm vaijeri menee helposti ja vaurioitta 0,5 m säteiselle kiepille. Lujuudeltaan ja venymältään tuo menee 5 ja 5,7 mm rodien väliin. Rodia ei saa taivuttaa alle 200 * halkaisija kiepille eli 1-1,1 m noille. Tuossa tapauksessa siis rodin kieppi on n. 2-kertainen kooltaan ja myös vaikeammin hallittava. Vaijerin olisi todennäköisesti voinut vetää tiukemmallekin, mutta tuosta tuli edellisessä veneessä kätevästi n. saalingin mittainen kieppi.

Tuskin suhteellinen ero muuttuu isommilla dimensioilla. 36.7:ssa lienee alaosassa 7-8 mm rodit. Vastaava vaijeri on 3/8" tai 10 mm.

Joakim_ kirjoitti:

En muista koilanneeni 10 mm vaijeria, mutta 7 mm vaijeri menee helposti ja vaurioitta 0,5 m säteiselle kiepille. Lujuudeltaan ja venymältään tuo menee 5 ja 5,7 mm rodien väliin. Rodia ei saa taivuttaa alle 200 * halkaisija kiepille eli 1-1,1 m noille. Tuossa tapauksessa siis rodin kieppi on n. 2-kertainen kooltaan ja myös vaikeammin hallittava. Vaijerin olisi todennäköisesti voinut vetää tiukemmallekin, mutta tuosta tuli edellisessä veneessä kätevästi n. saalingin mittainen kieppi.

Tuskin suhteellinen ero muuttuu isommilla dimensioilla. 36.7:ssa lienee alaosassa 7-8 mm rodit. Vastaava vaijeri on 3/8" tai 10 mm.

Lue lisää

10 mm vaijeri menee mukavasti kiepille, jonka halkaisija on n. 80 cm. Sanoisin, että se menee vaurioitumattomana jopa 60 cm:iin.

34g3 kirjoitti:

Tule kokeilemaan, jäykkää on 10mm vaijeri.

Onhan noita kokeiltu ties kuinka monet kerrat. Kympin 1x19 taipuu kepeästi ja ponnistelematta alle puolen metrin säteelle. Varttituuman rodia pitää mieluummin olla neljä kättä vääntämään metrin säteelle.

bjop80 kirjoitti:

Kummallakin on yksi ainoa relevantti ominaisuus tässä yhteydessä, ja se on vetolujuus. Koska vaijerissa on ilmaa välissä, niin olettaen sama materiaali, vaijerin pitää tietty olla paksumpaa samaan lujuuteen päästäkseen. Tämä lienee kaikille selvää.

Lue lisää

Toikin väittämä meni pieleen. Riittävä vetolujuus helposti täyttyvä ominaisuus. Riittävä vetolujuus vähäisellä venymällä on se relevantti vantti.

3+902ijt kirjoitti:

Mitä väilä, 2 purjehduksen "experttia" alkaa dissaamaan syyttä suotta rodeja ja siksi tämäkin vääntö.

Missä on se dissaus? Todettu ja todistettu, että rodi on paljon hankalampaa koilata. Se saattaa tietyissä tapauksissa olla pieni lisävaiva, mutta ei missään tapauksessa kompensoi rodin pienempää venymistä. Pienemmästä ilmanvastuksesta vielä pieni plussa päälle.

no ei... kirjoitti:

Toikin väittämä meni pieleen. Riittävä vetolujuus helposti täyttyvä ominaisuus. Riittävä vetolujuus vähäisellä venymällä on se relevantti vantti.

Pääsitpäs pilkkua vielä nussimaan. Hienoa, olen ylpeä tiedoistasi. Terästä taitaa olla rodi ja vaijeri. Ei käytännössä suurta eroa venymässä. Mitoitetaan lujuuden perusteella. Revi siitä.

89fy70vyd578 kirjoitti:

Pääsitpäs pilkkua vielä nussimaan. Hienoa, olen ylpeä tiedoistasi. Terästä taitaa olla rodi ja vaijeri. Ei käytännössä suurta eroa venymässä. Mitoitetaan lujuuden perusteella. Revi siitä.

Lue lisää

Ai että oikein molemmat terästä, siis aivan samaa materiaalia? Kaikki teräshän on vain rautaa.

No, pilkkuhan se vain on, jonka paikka vaihtuu teräksen ja teräksen ominaisuuksien välillä, nussitaan sitä pilkun paikkaa sitten.

vain pilkun paikka kirjoitti:

Ai että oikein molemmat terästä, siis aivan samaa materiaalia? Kaikki teräshän on vain rautaa.

No, pilkkuhan se vain on, jonka paikka vaihtuu teräksen ja teräksen ominaisuuksien välillä, nussitaan sitä pilkun paikkaa sitten.

Lue lisää

Jos opiskelisit hieman vaikkapa lujuusoppia, saattaisit oppia sellaisen asian, että teräksen kimmomoduli on noin 210 GPa, ja vetosuunnassa jäykkyys on verrannollinen poikkipinta-alaan ja kimmomoduliin.

Koska et kuitenkaan ymmärrä, voi suomentaa: koska rodin ja vaijerin vetolujuus on sama, on todellinen poikkipinta-ala suunnilleen sama, ja koska materiaali on sama, on kimmomoduuli sama, jolloin samalla kuormalla venymä on suunnilleen sama.

a89023rwenj89 kirjoitti:

Jos opiskelisit hieman vaikkapa lujuusoppia, saattaisit oppia sellaisen asian, että teräksen kimmomoduli on noin 210 GPa, ja vetosuunnassa jäykkyys on verrannollinen poikkipinta-alaan ja kimmomoduliin.

Koska et kuitenkaan ymmärrä, voi suomentaa: koska rodin ja vaijerin vetolujuus on sama, on todellinen poikkipinta-ala suunnilleen sama, ja koska materiaali on sama, on kimmomoduuli sama, jolloin samalla kuormalla venymä on suunnilleen sama.

Lue lisää

Vaan eipä olekaan! Vaijeri pituus kasvaa muutenkin kuin puhtaan pituussuuntaisen materiaalivenymän kautta.

Kotitehtävänä voit laskea efektiivisen kimmomodulin sekä todelliselle että nimellisellä poikkipinta-alle vaikkapa 10 mm vaijerille: http://www.rigshop.com/site_pages/products/standing_rigging/downloads/downloads8399.pdf

Tulikos kummastakaan lähellekään 210 GPa?

Joakim_ kirjoitti:

Vaan eipä olekaan! Vaijeri pituus kasvaa muutenkin kuin puhtaan pituussuuntaisen materiaalivenymän kautta.

Kotitehtävänä voit laskea efektiivisen kimmomodulin sekä todelliselle että nimellisellä poikkipinta-alle vaikkapa 10 mm vaijerille: http://www.rigshop.com/site_pages/products/standing_rigging/downloads/downloads8399.pdf

Tulikos kummastakaan lähellekään 210 GPa?

Lue lisää

Jaa. 7 mm rod venyy 1000 kg:n kuormalla 1240 microstrainia, 10 mm vaijeri venyy 1000 kg:n kuormalla 1157 microstrainia. Huima ero!

aerg36we4gab kirjoitti:

Jaa. 7 mm rod venyy 1000 kg:n kuormalla 1240 microstrainia, 10 mm vaijeri venyy 1000 kg:n kuormalla 1157 microstrainia. Huima ero!

Ei tuossa venymässä noiden kahden välillä suurta eroa olekaan. 10 mm vaijeri vaan painaa 50% enemmän ja on myös murtolujuudeltaan selkeästi vahvempaa (ei tosin 50%).

7,14 mm rod painaa saman verran kuin 8,0 mm 1x19. Niissä siis on sama poikkipinta-ala. Rodin murtolujuus on 22% suurempi ja venymä 21% pienempi tuossa saman painon tapauksessa.

Kun et jaksanut kimmomoduleita laskea, voit luntata täätlä toisen vastauksen: http://www.americanriggingsupply.com/index_files/Navtec_Stretch_CalculationFormula.pdf

Huomaa, ettei rodinkaan kimmomoduuli ole 210 GPa. Siinä kun on paljon muutakin kuin rautaa.

Joakim_ kirjoitti:

Ei tuossa venymässä noiden kahden välillä suurta eroa olekaan. 10 mm vaijeri vaan painaa 50% enemmän ja on myös murtolujuudeltaan selkeästi vahvempaa (ei tosin 50%).

7,14 mm rod painaa saman verran kuin 8,0 mm 1x19. Niissä siis on sama poikkipinta-ala. Rodin murtolujuus on 22% suurempi ja venymä 21% pienempi tuossa saman painon tapauksessa.

Kun et jaksanut kimmomoduleita laskea, voit luntata täätlä toisen vastauksen: http://www.americanriggingsupply.com/index_files/Navtec_Stretch_CalculationFormula.pdf

Huomaa, ettei rodinkaan kimmomoduuli ole 210 GPa. Siinä kun on paljon muutakin kuin rautaa.

Lue lisää

Oletko oikeasti noin pilkunnussija? Nitronic rodin kimmomoduli 193 GPa, olennainen ero teräksen 210 GPa:han? Get a grip.

pu9gpu8 kirjoitti:

Oliskohan noin, voisiko joku asiasta _tietävä_ kommentoida. Omassa 36:ssa 70 m2 purjeilla on 7 mm ylävantit ja etustaaki.

Jotenkin kevyeltä tuntuvat. Ovatko vaijeria vai rodia? Minun 40-jalkaisessa "homeskandissa" on 12-milliset päävantit ja etu/takastaagi sekä 10-milliset välivantit ja kutteri/babystaagit. Ehkä niissä on vähän ylimitoitusta, mutta 20 metrin mastolla ja 100 neliön purjealalla en valita.

täh? kirjoitti:

Missä on se dissaus? Todettu ja todistettu, että rodi on paljon hankalampaa koilata. Se saattaa tietyissä tapauksissa olla pieni lisävaiva, mutta ei missään tapauksessa kompensoi rodin pienempää venymistä. Pienemmästä ilmanvastuksesta vielä pieni plussa päälle.

Lue lisää

"Missä on se dissaus?"

Tuollahan se ylempänä. Ei ole rodien vika, jos veneelle ja sen varusteille löydy parasta talvisäilytyspaikkaa vaan jopa vantit pitää irrottaa.

h245 kirjoitti:

So what, jos 10mm vaijerilla tehdään sivuvantti kunnolla, niin se on epäjatkuva.

Meikäläisissä olosuhteissa selviää helpommin kun masto on talven pystyssä!

y245y kirjoitti:

"Missä on se dissaus?"

Tuollahan se ylempänä. Ei ole rodien vika, jos veneelle ja sen varusteille löydy parasta talvisäilytyspaikkaa vaan jopa vantit pitää irrottaa.

Lue lisää

Jopa oli hirveää. Mulla on rodit ja ne vois periaatteessa jättää kiinni mastoon, mutta aina ne olen irrotellut. Etustaagissa on foili, joten sen jätän mastoon sidottuna, samoin barskat ja hekin. Barskat on tähän saakka olleet vaijeria, nyt ne vaihtuvat dynaoneen. On vain kevyempi masto nostella telineeseen riisuttuna.

Fakta on, että rodit tuottavat hippasen enemmän vaivaa kuin vaijerit oli ne sitten mastossa kiinni tai irrotettuna kiepillä. So what, rodien plussat voittavat mennen tullen miinukset. Ainoa oleellinen miinushan on hankintahinta, josta käytetyn ostajan ei tarvitse välittää. Mutta miksi kieltää, ettei pienen pientä miinustakin käytössä olisi?

89fy70vyd578 kirjoitti:

Pääsitpäs pilkkua vielä nussimaan. Hienoa, olen ylpeä tiedoistasi. Terästä taitaa olla rodi ja vaijeri. Ei käytännössä suurta eroa venymässä. Mitoitetaan lujuuden perusteella. Revi siitä.

Lue lisää

Koeta seuraavan kerran kun näät isomman purjeveneen läheltä katsella millaiset vanttien paksuudet ovat missäkin kohdassa ja mikä vaijereista on koviten kuormitettu. Voit jos statiikkaa tajuat huomata yllätykseksesi että koviten rasitettu vantti on myös ohuin. Selitys tälle on että vanttien vetojäykkyydellä voidaan vaikuttaa maston taipumaan sivusuunnassa.

Kaiken kaikkiaan kirjoitti:

Meikäläisissä olosuhteissa selviää helpommin kun masto on talven pystyssä!

Lopettakaa se ###un rodi/vantti vääntäminen, ketään ei kiinnosta.

Tehkää oma topic sille, niin ettet tuhlaa ihmisten aikaa.

Kaiken kaikkiaan kirjoitti:

Meikäläisissä olosuhteissa selviää helpommin kun masto on talven pystyssä!

"Meikäläisissä olosuhteissa selviää helpommin kun masto on talven pystyssä! "

Telakat usein ovat avoimilla alueilla, joten myrskytuulet voivat vaikka kaataa veneen. Myöskin veneen runko rasittuu tuulessa, koska pukki ei jousta kuten vesi.

voi pönttö kirjoitti:

Jopa oli hirveää. Mulla on rodit ja ne vois periaatteessa jättää kiinni mastoon, mutta aina ne olen irrotellut. Etustaagissa on foili, joten sen jätän mastoon sidottuna, samoin barskat ja hekin. Barskat on tähän saakka olleet vaijeria, nyt ne vaihtuvat dynaoneen. On vain kevyempi masto nostella telineeseen riisuttuna.

Fakta on, että rodit tuottavat hippasen enemmän vaivaa kuin vaijerit oli ne sitten mastossa kiinni tai irrotettuna kiepillä. So what, rodien plussat voittavat mennen tullen miinukset. Ainoa oleellinen miinushan on hankintahinta, josta käytetyn ostajan ei tarvitse välittää. Mutta miksi kieltää, ettei pienen pientä miinustakin käytössä olisi?

Lue lisää

"Mutta miksi kieltää, ettei pienen pientä miinustakin käytössä olisi? "

Ei ole minkäänlaista miinusta jos rodit voivat olla kiinni mastossa året runt.

"Veneen hankkimiseen Euroopasta suhtaudun hieman skeptisesti, luultavasti olen väärässä, mutta sieltä tuoduista 10-15% edullisemmista veneistä olen kuullut pelkästään negatiivisia kokemuksia. "

Pyydä edes kuvia kiinnostavista veneistä, jos haluat säästää rahaa. Rahti keskieuroopasta autolla on noin 10 000 eur. Välittäjillä ei ole varaa kauheasti valehdella, joten kysy rohkeasti ulkomailta.

Rodit ja 2,2 m syväys eivät minustakaan ole mikään ongelma, mutta lisätyötä ja kustannusta tulee rungon sinisestä väristä, jos aikoo pitää sen kiiltävänä ja Karibialla viileänä.

Minusta tuo näyttäisi lähes optimaaliselta venevalinnalta aloittajan taustalla. Arvostan kyllä tapaa, jolla Rassit tehdään, mutta en osaisi itselleni kuvitellakaan sellaista. Tuo 36.7 tai toisessa ketjussa käsitelty IMX 38 voisivat kyllä tulla minulle hyvin kyseeseen. Mikä Firstissä olisi vikana matkakäytössä?

Oikeastaan ihmettelen, miten omat mieltymykset voivat olla niin hakusessa, että ostaa ensin X-99:n, jos kuitenkin HR tuntuu omemmalta. Vielä enemmän ihmettelen halua pitää omaa mieltymystä kaikille sopivana.

on se varma kirjoitti:

Minusta tuo näyttäisi lähes optimaaliselta venevalinnalta aloittajan taustalla. Arvostan kyllä tapaa, jolla Rassit tehdään, mutta en osaisi itselleni kuvitellakaan sellaista. Tuo 36.7 tai toisessa ketjussa käsitelty IMX 38 voisivat kyllä tulla minulle hyvin kyseeseen. Mikä Firstissä olisi vikana matkakäytössä?

Oikeastaan ihmettelen, miten omat mieltymykset voivat olla niin hakusessa, että ostaa ensin X-99:n, jos kuitenkin HR tuntuu omemmalta. Vielä enemmän ihmettelen halua pitää omaa mieltymystä kaikille sopivana.

Lue lisää

No, ratakiskosta väännettynä: pointti oli se, että ekaa venettä ostava ei välttämättä vielä tiedä tarkasti mitä veneeltä haluaa. Sen takia ei välttämättä kannata laittaa heti ekaan botskiin sataa tonnia kiinni kun on olemassa riski että mieltymykset purjehduksen suhteen parissa vuodessa muotoutuu erilaisiksi. En sanonut, että Firstissä on jotain vikaa.

Avasin tätä oman esimerkin kautta: junnuna jollilla skabailin monta vuotta ja arvelin siksi kölivenettä hankkiessa, että tulisin sillä myös aktiivisesti kilpailemaan. Toisin kuitenkin kävi. Siksi venekin vaihtui parin vuoden jälkeen, X-99 kun ei ole kovin mukava matkavene. First on varmasti mukavampi, mutta puhtaasti matkakäyttöön löytyy tuossa hintaluokassa mukavampia ja turvallisempia vaihtoehtoja. Jos taas on tarkoitus sekä skabailla että lomapurjehtia perheen kanssa, niin varmasti se on erittäin varteenotettava vaihtoehto.

En minäkään ensimmäistä venettä ostaessa olisi voinut kuvitellakaan myöhemmin nauttivani purjehduksesta eläkeläispariskuntien pallonkiertoon suunnitellulla veneellä, mutta toisin kävi. En myöskään väittänyt, että oma mieltymykseni olisi kaikille sopiva, koska tiedän, ettei se ole. Jokainen tavallaan, mutta jos laittaa sata tonnia kiinni veneeseen, niin kyllä siinä jo on hyvä tietää, mitä veneeltään haluaa.

Ikesailor kirjoitti:

No, ratakiskosta väännettynä: pointti oli se, että ekaa venettä ostava ei välttämättä vielä tiedä tarkasti mitä veneeltä haluaa. Sen takia ei välttämättä kannata laittaa heti ekaan botskiin sataa tonnia kiinni kun on olemassa riski että mieltymykset purjehduksen suhteen parissa vuodessa muotoutuu erilaisiksi. En sanonut, että Firstissä on jotain vikaa.

Avasin tätä oman esimerkin kautta: junnuna jollilla skabailin monta vuotta ja arvelin siksi kölivenettä hankkiessa, että tulisin sillä myös aktiivisesti kilpailemaan. Toisin kuitenkin kävi. Siksi venekin vaihtui parin vuoden jälkeen, X-99 kun ei ole kovin mukava matkavene. First on varmasti mukavampi, mutta puhtaasti matkakäyttöön löytyy tuossa hintaluokassa mukavampia ja turvallisempia vaihtoehtoja. Jos taas on tarkoitus sekä skabailla että lomapurjehtia perheen kanssa, niin varmasti se on erittäin varteenotettava vaihtoehto.

En minäkään ensimmäistä venettä ostaessa olisi voinut kuvitellakaan myöhemmin nauttivani purjehduksesta eläkeläispariskuntien pallonkiertoon suunnitellulla veneellä, mutta toisin kävi. En myöskään väittänyt, että oma mieltymykseni olisi kaikille sopiva, koska tiedän, ettei se ole. Jokainen tavallaan, mutta jos laittaa sata tonnia kiinni veneeseen, niin kyllä siinä jo on hyvä tietää, mitä veneeltään haluaa.

Lue lisää

Tuo on niin tyyppilinen tapaus, alkaa iän kertyessä pappaveneilemään ja samalla häviää koko purjehduksen mielekkyys ja siksi pitkät esseet. Lopetan koko purjehduksen jos meille tulee joku pappavene.

Ikesailor kirjoitti:

No, ratakiskosta väännettynä: pointti oli se, että ekaa venettä ostava ei välttämättä vielä tiedä tarkasti mitä veneeltä haluaa. Sen takia ei välttämättä kannata laittaa heti ekaan botskiin sataa tonnia kiinni kun on olemassa riski että mieltymykset purjehduksen suhteen parissa vuodessa muotoutuu erilaisiksi. En sanonut, että Firstissä on jotain vikaa.

Avasin tätä oman esimerkin kautta: junnuna jollilla skabailin monta vuotta ja arvelin siksi kölivenettä hankkiessa, että tulisin sillä myös aktiivisesti kilpailemaan. Toisin kuitenkin kävi. Siksi venekin vaihtui parin vuoden jälkeen, X-99 kun ei ole kovin mukava matkavene. First on varmasti mukavampi, mutta puhtaasti matkakäyttöön löytyy tuossa hintaluokassa mukavampia ja turvallisempia vaihtoehtoja. Jos taas on tarkoitus sekä skabailla että lomapurjehtia perheen kanssa, niin varmasti se on erittäin varteenotettava vaihtoehto.

En minäkään ensimmäistä venettä ostaessa olisi voinut kuvitellakaan myöhemmin nauttivani purjehduksesta eläkeläispariskuntien pallonkiertoon suunnitellulla veneellä, mutta toisin kävi. En myöskään väittänyt, että oma mieltymykseni olisi kaikille sopiva, koska tiedän, ettei se ole. Jokainen tavallaan, mutta jos laittaa sata tonnia kiinni veneeseen, niin kyllä siinä jo on hyvä tietää, mitä veneeltään haluaa.

Lue lisää

Minä komppaan kyllä ikesailoria täysin. Oma veneeni on puhtaasti cruiseri ja tarkoitettu kahdestaan, eli yksin seilattavaksi. Kisavekottimet on mukavia purjehtia ja mieluusti käyn kaverin raaserilla kovassa kelissä revittelemässä. Kilpailuja kierrän gastina muissa veneissä. Totuus on kuitenkin että loppupeleistä sen miehistön saaminen (kisa)veneeseen on vähän hankalaa normi viikonlopuksi. Toiesekseen, perhe nauttii ainakin meillä kun ollaan ihan omalla porukalla liikkeellä. Ja myönnän, meillä ajetaan joskus koneella. Siksi oma on puhdas cruiseri ja tiistaikisoissa minä käyn revitteleen muiden "lompakolla".

Mutta kuka mistäkin tykkää...

Tuo Firs 36.7 olisi muutan ihan soiva peli, mutta minusta toi vessaan kulku on ihan perseestä. Ovi on tyhmästi laitettu. Vessaan ei ainakaan minun mahalla mahdu maston ja laipion välistä ja kun kiertää paaran puolelta niin ovi aukeaa väärin päin! Satamassa toi ei ole niinkään ongelma (paitsi jos on pöytä katettu), mutta kelissä kun paaran halssilla yrittää mönkiä vessaan niin ei oikein tiedä mistä sinne menisi. Toinen takahyteistä pitäisi uhrata kunnon vessalle ja jos tarttee kolmea hyttiä niin sitten vene on muutenkin liian pieni.

Ja mitä syväykseen tulee niin tiedän sata varmasti (kokemuksesta) että tuolla löytää paljon sellaisia kiviä, mitä muut ei ole vielä löytäneet...

ysiyx kirjoitti:

Minä komppaan kyllä ikesailoria täysin. Oma veneeni on puhtaasti cruiseri ja tarkoitettu kahdestaan, eli yksin seilattavaksi. Kisavekottimet on mukavia purjehtia ja mieluusti käyn kaverin raaserilla kovassa kelissä revittelemässä. Kilpailuja kierrän gastina muissa veneissä. Totuus on kuitenkin että loppupeleistä sen miehistön saaminen (kisa)veneeseen on vähän hankalaa normi viikonlopuksi. Toiesekseen, perhe nauttii ainakin meillä kun ollaan ihan omalla porukalla liikkeellä. Ja myönnän, meillä ajetaan joskus koneella. Siksi oma on puhdas cruiseri ja tiistaikisoissa minä käyn revitteleen muiden "lompakolla".

Mutta kuka mistäkin tykkää...

Tuo Firs 36.7 olisi muutan ihan soiva peli, mutta minusta toi vessaan kulku on ihan perseestä. Ovi on tyhmästi laitettu. Vessaan ei ainakaan minun mahalla mahdu maston ja laipion välistä ja kun kiertää paaran puolelta niin ovi aukeaa väärin päin! Satamassa toi ei ole niinkään ongelma (paitsi jos on pöytä katettu), mutta kelissä kun paaran halssilla yrittää mönkiä vessaan niin ei oikein tiedä mistä sinne menisi. Toinen takahyteistä pitäisi uhrata kunnon vessalle ja jos tarttee kolmea hyttiä niin sitten vene on muutenkin liian pieni.

Ja mitä syväykseen tulee niin tiedän sata varmasti (kokemuksesta) että tuolla löytää paljon sellaisia kiviä, mitä muut ei ole vielä löytäneet...

Lue lisää

"Kisavekottimet on mukavia purjehtia ja mieluusti käyn kaverin raaserilla kovassa kelissä revittelemässä. Kilpailuja kierrän gastina muissa veneissä. Totuus on kuitenkin että loppupeleistä sen miehistön saaminen (kisa)veneeseen on vähän hankalaa normi viikonlopuksi"

pälä pälä, perhettä varten veneessä kuin veneessä sädetään purjeala keliin ja miehistölle sopivaksi.

"Ja mitä syväykseen tulee niin tiedän sata varmasti (kokemuksesta) että tuolla löytää paljon sellaisia kiviä, mitä muut ei ole vielä löytäneet... "

no kerro viranomaiselle ,niin tulee karttoihin. Vaan eipä ole sellaisia kiviä jotka olisivat jonkun järkevän reitin varrella.

444tt kirjoitti:

"Kisavekottimet on mukavia purjehtia ja mieluusti käyn kaverin raaserilla kovassa kelissä revittelemässä. Kilpailuja kierrän gastina muissa veneissä. Totuus on kuitenkin että loppupeleistä sen miehistön saaminen (kisa)veneeseen on vähän hankalaa normi viikonlopuksi"

pälä pälä, perhettä varten veneessä kuin veneessä sädetään purjeala keliin ja miehistölle sopivaksi.

"Ja mitä syväykseen tulee niin tiedän sata varmasti (kokemuksesta) että tuolla löytää paljon sellaisia kiviä, mitä muut ei ole vielä löytäneet... "

no kerro viranomaiselle ,niin tulee karttoihin. Vaan eipä ole sellaisia kiviä jotka olisivat jonkun järkevän reitin varrella.

Lue lisää

Älä nyt taas ala vääntämään tota tyhmyyttäs esiin, jonka tosin jo kaikki tietää. Ei ole minunkaan yli kymmenen vuotta sitten ilmoittama kivi karttaan tullut, ei ole kuulemma viranomaisen intresseissä. On karttaan merkityn matalakulkuisemman, mutta ennen matalampaa osuutta sijaitsevan yksityiseen satamaan johtavan väylän varressa. Ja käytännössä kaikki väylien ulkopuolella kulkevat ovat omat kivensä löytäneet. Jodlarin käyttämät reitit eivät ole kaikille ne ainoat järkevät.

lopeta jo kirjoitti:

Älä nyt taas ala vääntämään tota tyhmyyttäs esiin, jonka tosin jo kaikki tietää. Ei ole minunkaan yli kymmenen vuotta sitten ilmoittama kivi karttaan tullut, ei ole kuulemma viranomaisen intresseissä. On karttaan merkityn matalakulkuisemman, mutta ennen matalampaa osuutta sijaitsevan yksityiseen satamaan johtavan väylän varressa. Ja käytännössä kaikki väylien ulkopuolella kulkevat ovat omat kivensä löytäneet. Jodlarin käyttämät reitit eivät ole kaikille ne ainoat järkevät.

Lue lisää

"matalampaa osuutta sijaitsevan yksityiseen satamaan johtavan väylän varressa."

No eipä ollut järkevä reitti muille ja paikalliset tuntevat kiven.

Oliko muita esimerkkejä?

1365y kirjoitti:

"matalampaa osuutta sijaitsevan yksityiseen satamaan johtavan väylän varressa."

No eipä ollut järkevä reitti muille ja paikalliset tuntevat kiven.

Oliko muita esimerkkejä?

Lue lisää

Mulla oli venepaikka siellä puolen kesää vuokrattuna, joten mun olis kai pitänyt paikallisena tuntea se kivi.

Ja niitä muita esimerkkejä on. Niitä on kovin monella muullakin.

Mutta mikä on "järkevä reitti"? Tai paremminkin, mikä ei ole järkevä reitti? Kannaattako kiertää vaikka joku saari toiselta puolen, jos se kryssillä on edullisempaa, vaikka ei muuten sinne saaren taakse olekaan menossa?

444tt kirjoitti:

"Kisavekottimet on mukavia purjehtia ja mieluusti käyn kaverin raaserilla kovassa kelissä revittelemässä. Kilpailuja kierrän gastina muissa veneissä. Totuus on kuitenkin että loppupeleistä sen miehistön saaminen (kisa)veneeseen on vähän hankalaa normi viikonlopuksi"

pälä pälä, perhettä varten veneessä kuin veneessä sädetään purjeala keliin ja miehistölle sopivaksi.

"Ja mitä syväykseen tulee niin tiedän sata varmasti (kokemuksesta) että tuolla löytää paljon sellaisia kiviä, mitä muut ei ole vielä löytäneet... "

no kerro viranomaiselle ,niin tulee karttoihin. Vaan eipä ole sellaisia kiviä jotka olisivat jonkun järkevän reitin varrella.

Lue lisää

"perhettä varten veneessä kuin veneessä sädetään purjeala keliin ja miehistölle sopivaksi"

juuri näin. Vielä kun huomioit miten cruiserin keulapurjeen käsittely hoidetaan rullalaitteen avulla ja vertaat miten kisaveneeseen vaihdetaan foiliin uusi purje niin huomaat pienen eron miehistövaatimuksessa.

Ei ole kivet ilmestyneet karttoihin. Ja kaksi kiveä on löytyny tankkausaseman laiturin kupeesta!!! Toisella asemalla ne sentään merkkas kepillä sen kiven.

olisit uskonut ja... kirjoitti:

Mulla oli venepaikka siellä puolen kesää vuokrattuna, joten mun olis kai pitänyt paikallisena tuntea se kivi.

Ja niitä muita esimerkkejä on. Niitä on kovin monella muullakin.

Mutta mikä on "järkevä reitti"? Tai paremminkin, mikä ei ole järkevä reitti? Kannaattako kiertää vaikka joku saari toiselta puolen, jos se kryssillä on edullisempaa, vaikka ei muuten sinne saaren taakse olekaan menossa?

Lue lisää

"Ja niitä muita esimerkkejä on. Niitä on kovin monella muullakin"

Tuo ei ole pätevä todiste ilman koordinaatteja. Saarten ympäristö on hyvin kartoitteu itämerellä purjehtijoiden toimesta, jos se on järkevän reitin alueella. Luuletteko todellakin,ettei kukaan ole missään purjehtinut aiemmin?

ösdkhfö565 kirjoitti:

"perhettä varten veneessä kuin veneessä sädetään purjeala keliin ja miehistölle sopivaksi"

juuri näin. Vielä kun huomioit miten cruiserin keulapurjeen käsittely hoidetaan rullalaitteen avulla ja vertaat miten kisaveneeseen vaihdetaan foiliin uusi purje niin huomaat pienen eron miehistövaatimuksessa.

Ei ole kivet ilmestyneet karttoihin. Ja kaksi kiveä on löytyny tankkausaseman laiturin kupeesta!!! Toisella asemalla ne sentään merkkas kepillä sen kiven.

Lue lisää

"Vielä kun huomioit miten cruiserin keulapurjeen käsittely hoidetaan rullalaitteen "

On huomattu, rullatulla genoalla kryssivät veneet jäävät hetkessä mailien päähän taakse ja niiden kipparit rääkkää miehistöään surkeasti purjehtivalla veneellä.

"Ja kaksi kiveä on löytyny tankkausaseman laiturin kupeesta!!! "

http://www.youtube.com/watch?v=ygPMqlbmcuo

ks 59min 10 sec;-)

14+20 kirjoitti:

"Vielä kun huomioit miten cruiserin keulapurjeen käsittely hoidetaan rullalaitteen "

On huomattu, rullatulla genoalla kryssivät veneet jäävät hetkessä mailien päähän taakse ja niiden kipparit rääkkää miehistöään surkeasti purjehtivalla veneellä.

"Ja kaksi kiveä on löytyny tankkausaseman laiturin kupeesta!!! "

http://www.youtube.com/watch?v=ygPMqlbmcuo

ks 59min 10 sec;-)

Lue lisää

Sinä "kryssit" korkeintaan koneella vastatuuleen. Hyvinhän se sillä nousee kun nykyään pitää olla niin isot moottorit näissä "kisa veneissä".

hfghfg645 kirjoitti:

Sinä "kryssit" korkeintaan koneella vastatuuleen. Hyvinhän se sillä nousee kun nykyään pitää olla niin isot moottorit näissä "kisa veneissä".

"Sinä "kryssit" korkeintaan koneella vastatuuleen"

Sinähän sen tiedät.

"nykyään pitää olla niin isot moottorit näissä "kisa veneissä".

Tuo ei pidä nyt paikkansa ei ole pitänyt aiemminkaan, esim:

http://www.x-yachts.dk/seeems/18049.asp
"Engine diesel 20HP
"

So, tulee taas todistettua kuinka kova pala paremmat veneet ovat bavaria yms omistajille. Tässä alettiin rodeista itkemään, vaikka itkijöiden omissa veneissä on venyvät vaijerit ja talvisäilytyspaikat ovat hankalat.

h42 kirjoitti:

So, tulee taas todistettua kuinka kova pala paremmat veneet ovat bavaria yms omistajille. Tässä alettiin rodeista itkemään, vaikka itkijöiden omissa veneissä on venyvät vaijerit ja talvisäilytyspaikat ovat hankalat.

Lue lisää

Ilmeisesti minä nyt sitten itkin rodeista. Tiedoksi, että veneessäni on rodit, joten itkemisen syy ei varmaankaan ole venyvät vaijerit. Ja kuten tuolta ylempää selviää, ei vaijerit yleensä veny sen enempää, mutta ovat selvästi paksumpia ja painavempia. Rodien etu on siis käytännössä kevyes ja pienempi ilmanvastus, ei pienempi venymä.

Joakim_ kirjoitti:

Ilmeisesti minä nyt sitten itkin rodeista. Tiedoksi, että veneessäni on rodit, joten itkemisen syy ei varmaankaan ole venyvät vaijerit. Ja kuten tuolta ylempää selviää, ei vaijerit yleensä veny sen enempää, mutta ovat selvästi paksumpia ja painavempia. Rodien etu on siis käytännössä kevyes ja pienempi ilmanvastus, ei pienempi venymä.

Lue lisää

Varmuudella alan nykykäytäntöä tuntematta on ainakin aiemmin rodit mitoitettu hieman suuremmalla varmuuskertoimella niiden herkemmän haavoittuvuuden takia. Tämä johtaa tietenkin suoraan pienempiin venymiin käytössä.

Ja sitten ne numerot. Navtecin laskurin mukaan rodin efektiivinen E on 193 GPa ja 1x19 vaijerin 107 GPa. Hieman pienemmällä erolla Selden neuvoo 5 %:n kuormalla murtolujuudesta vaijerin venymän olevan 1 %, rodin 0,7 %, merkittävä ero sekin.

Minulle ainakin rodien pienempi venymä on selvä etu virittäessä kapeahkolla rustivälillä olevan genoaveneen rikiä. Ja ero on hyvin kouriintuntuva kiristäessä. Rodit kiristyvät muutamalla vanttiruuvin kierroksella siinä kun vaijerin päässä vanttiruuvia saa kiertää kymmenen kierrosta. Ja vakuudeksi, sitä kouriintuntuvaa eroa en tarkoittanut puhuessani edusta rikin virityksessä.mut mut

mut mut... kirjoitti:

Varmuudella alan nykykäytäntöä tuntematta on ainakin aiemmin rodit mitoitettu hieman suuremmalla varmuuskertoimella niiden herkemmän haavoittuvuuden takia. Tämä johtaa tietenkin suoraan pienempiin venymiin käytössä.

Ja sitten ne numerot. Navtecin laskurin mukaan rodin efektiivinen E on 193 GPa ja 1x19 vaijerin 107 GPa. Hieman pienemmällä erolla Selden neuvoo 5 %:n kuormalla murtolujuudesta vaijerin venymän olevan 1 %, rodin 0,7 %, merkittävä ero sekin.

Minulle ainakin rodien pienempi venymä on selvä etu virittäessä kapeahkolla rustivälillä olevan genoaveneen rikiä. Ja ero on hyvin kouriintuntuva kiristäessä. Rodit kiristyvät muutamalla vanttiruuvin kierroksella siinä kun vaijerin päässä vanttiruuvia saa kiertää kymmenen kierrosta. Ja vakuudeksi, sitä kouriintuntuvaa eroa en tarkoittanut puhuessani edusta rikin virityksessä.mut mut

Lue lisää

Mikäs olisi Dyformin venymä- ilmeisesti jotain rodin ja 1x11 väliltä?

mut mut... kirjoitti:

Varmuudella alan nykykäytäntöä tuntematta on ainakin aiemmin rodit mitoitettu hieman suuremmalla varmuuskertoimella niiden herkemmän haavoittuvuuden takia. Tämä johtaa tietenkin suoraan pienempiin venymiin käytössä.

Ja sitten ne numerot. Navtecin laskurin mukaan rodin efektiivinen E on 193 GPa ja 1x19 vaijerin 107 GPa. Hieman pienemmällä erolla Selden neuvoo 5 %:n kuormalla murtolujuudesta vaijerin venymän olevan 1 %, rodin 0,7 %, merkittävä ero sekin.

Minulle ainakin rodien pienempi venymä on selvä etu virittäessä kapeahkolla rustivälillä olevan genoaveneen rikiä. Ja ero on hyvin kouriintuntuva kiristäessä. Rodit kiristyvät muutamalla vanttiruuvin kierroksella siinä kun vaijerin päässä vanttiruuvia saa kiertää kymmenen kierrosta. Ja vakuudeksi, sitä kouriintuntuvaa eroa en tarkoittanut puhuessani edusta rikin virityksessä.mut mut

Lue lisää

Tietysti homma riippuu siitä, miten riki mitoitetaan. Mun rikissä alimmissa vantien osissa vaihtoehto on Seldenin mitoituksessa 7,14 mm rod tai 10 mm 1x19. Noista 10 mm 1x19 venyy melko selkeästikin vähemmän ja sen murtolujuus on 30% suurempi.

Etustaagin osalta homma taas menee toisin päin 6.4 mm rodin vaihtoehtona on 7 mm 1x19, joka on selkeästi venyvämpää ja murtolujuudeltaan heikompaa.

Varmaankin erot johtuvat siitä, että valitaan ensimmäinen sopiva koko. Vanteiksi 8 mm 1x19 olisi ehkä liian heikkoa ja seuraava yleinen SI-koko on 10 mm. 7,14 mm rodi on sekä venymältään etää murtolujuudeltaan noiden välissä.

Seppomartille: Dyform on selkeästi lähempänä 1x19 kuin rodia. Venymäarvot löytyvät aiemmasta linkistäni.

Joakim_ kirjoitti:

Tietysti homma riippuu siitä, miten riki mitoitetaan. Mun rikissä alimmissa vantien osissa vaihtoehto on Seldenin mitoituksessa 7,14 mm rod tai 10 mm 1x19. Noista 10 mm 1x19 venyy melko selkeästikin vähemmän ja sen murtolujuus on 30% suurempi.

Etustaagin osalta homma taas menee toisin päin 6.4 mm rodin vaihtoehtona on 7 mm 1x19, joka on selkeästi venyvämpää ja murtolujuudeltaan heikompaa.

Varmaankin erot johtuvat siitä, että valitaan ensimmäinen sopiva koko. Vanteiksi 8 mm 1x19 olisi ehkä liian heikkoa ja seuraava yleinen SI-koko on 10 mm. 7,14 mm rodi on sekä venymältään etää murtolujuudeltaan noiden välissä.

Seppomartille: Dyform on selkeästi lähempänä 1x19 kuin rodia. Venymäarvot löytyvät aiemmasta linkistäni.

Lue lisää

Lisätään vielä, että V2/D3 vaihtoehdot ovat 6,4 mm rod vs. 8 mm 1x19, jotka ovat sekä venymältään että murtolujuudeltaan identtiset. Samoin D2:n 5.0 mm rod vs. 6 mm 1x19 ovat lähes identtiset (vaijeri venyy hieman enemmän).

Joakim_ kirjoitti:

Lisätään vielä, että V2/D3 vaihtoehdot ovat 6,4 mm rod vs. 8 mm 1x19, jotka ovat sekä venymältään että murtolujuudeltaan identtiset. Samoin D2:n 5.0 mm rod vs. 6 mm 1x19 ovat lähes identtiset (vaijeri venyy hieman enemmän).

Lue lisää

RODIRODIRODIRODIVAIJERIVAIJERIVAIJERIVAIJERI, hyvin pysytte aiheessa.

En ole kyseisen veneen myyjä, enkä myöskään ole kiinnostunut ihmisten rodi vs. vaijeri mieltymyksistä enkä eteenkään uppotukki vs. raaseri kinastelusta.

Pyysin vain pientä vinkkiä venemarkkinoita pidempään aktiivisesti seuranneilta ko. veneen hinnasta.

Joakimin kanssa olen samaa mieltä, ettei suomalaisissa "kisaveneissä" näy kisaamisesta aiheutunutta kulumista merkittävällä tavalla.

Kiitos myös tästä oman näkemyksenne valoittamisesta, että minkälainen vene minun kannattaisi hankkia.. uskon silti, että 10-vuoden aktiivisella purjehtimisella, yli 20 erilaista venettä purjehtineena minulla on jonkinlainen aavistus siitä minkälaisen haluaisin oman veneeni olevan.

En ole hankkimassa venettä viikonloppuihin painottuvaan saaristoajeluun.

Joopap kirjoitti:

En ole kyseisen veneen myyjä, enkä myöskään ole kiinnostunut ihmisten rodi vs. vaijeri mieltymyksistä enkä eteenkään uppotukki vs. raaseri kinastelusta.

Pyysin vain pientä vinkkiä venemarkkinoita pidempään aktiivisesti seuranneilta ko. veneen hinnasta.

Joakimin kanssa olen samaa mieltä, ettei suomalaisissa "kisaveneissä" näy kisaamisesta aiheutunutta kulumista merkittävällä tavalla.

Kiitos myös tästä oman näkemyksenne valoittamisesta, että minkälainen vene minun kannattaisi hankkia.. uskon silti, että 10-vuoden aktiivisella purjehtimisella, yli 20 erilaista venettä purjehtineena minulla on jonkinlainen aavistus siitä minkälaisen haluaisin oman veneeni olevan.

En ole hankkimassa venettä viikonloppuihin painottuvaan saaristoajeluun.

Lue lisää

Ihan OK hinta. Osta vaan, jos vene on sinulle sopiva ja vaatimustesi mukaisessa kunnossa. Halvemmallakin saa Euroopasta, jos viitsii niitä veneitä siellä kiertää.

Joopap kirjoitti:

En ole kyseisen veneen myyjä, enkä myöskään ole kiinnostunut ihmisten rodi vs. vaijeri mieltymyksistä enkä eteenkään uppotukki vs. raaseri kinastelusta.

Pyysin vain pientä vinkkiä venemarkkinoita pidempään aktiivisesti seuranneilta ko. veneen hinnasta.

Joakimin kanssa olen samaa mieltä, ettei suomalaisissa "kisaveneissä" näy kisaamisesta aiheutunutta kulumista merkittävällä tavalla.

Kiitos myös tästä oman näkemyksenne valoittamisesta, että minkälainen vene minun kannattaisi hankkia.. uskon silti, että 10-vuoden aktiivisella purjehtimisella, yli 20 erilaista venettä purjehtineena minulla on jonkinlainen aavistus siitä minkälaisen haluaisin oman veneeni olevan.

En ole hankkimassa venettä viikonloppuihin painottuvaan saaristoajeluun.

Lue lisää

Parahin Joopap, pientä vinkkiä sinulle.

On ihan mahdollista, että et itse ole kyseisen veneen myyjä. Sinähän sen parhaiten tiedät, joten miksi epäillä.

Tunnut myös tietävän tosi hyvin, millaista venettä olet etsimässä. Juuri tällaista siis. Todella hienoa, että kaupan kohde ja ostaja ovat toisensa löytäneet. Sinullahan on lisäksi10 vuoden ja 20 veneen tuoma kokemus tukenasi. Ainoastaan oikean hinnan suhteen olet siis enää epätietoinen. Niinpä, suomi24 on tällöin tietysti kaikkein luonnollisin paikka saada täsmätietoa asiasta.

Ongelmana on kuitenkin se, että nyt kun olet asian tällä niin kovasti arvostamallasi palstalla nostanut esille, joku sivullinenkin saattaa kiinnostua tästä ihanneveneestäsi. Se voi synnyttää hintakilpailua. Huono juttu sinulle.

Vielä pahempaa on se, että olet myöhemmissä kommenteissasi voimakkaasti vähätellyt kaikkia niitä kielteisiä seikkoja, joita muut kirjoittajat ovat tuoneet esille. Kuten esimerkiksi saaristokäyttöön suurta ja epäkäytännöllistä syväystä, sinänsä hyvien rodien käsittelyn hankaluutta, kevlarpurjeiden arvioitua loppuunkulumista ja kilpailukäyttöön varustetun veneen mahdollista rasittuneisuutta verrattuna vastaavanikäiseen matkaveneeseen. Et ole ilmeisesti ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että myös veneen myyjä saattaa lukea tätä palstaa.

Myönnä pois, että olet käyttäytynyt hiukan harkitsemattomasti. Sellaista helposti tapahtuu, kun ensimmäistä venettään ostaa. Niinpä neuvoisin visusti välttämään sitä, että myyjä osaa yhdistää sinut tälle palstalle laatimiisi kirjoituksiin. Muuten ei tinkimisestä tule yhtään mitään.

Pientä vinkkiä kirjoitti:

Parahin Joopap, pientä vinkkiä sinulle.

On ihan mahdollista, että et itse ole kyseisen veneen myyjä. Sinähän sen parhaiten tiedät, joten miksi epäillä.

Tunnut myös tietävän tosi hyvin, millaista venettä olet etsimässä. Juuri tällaista siis. Todella hienoa, että kaupan kohde ja ostaja ovat toisensa löytäneet. Sinullahan on lisäksi10 vuoden ja 20 veneen tuoma kokemus tukenasi. Ainoastaan oikean hinnan suhteen olet siis enää epätietoinen. Niinpä, suomi24 on tällöin tietysti kaikkein luonnollisin paikka saada täsmätietoa asiasta.

Ongelmana on kuitenkin se, että nyt kun olet asian tällä niin kovasti arvostamallasi palstalla nostanut esille, joku sivullinenkin saattaa kiinnostua tästä ihanneveneestäsi. Se voi synnyttää hintakilpailua. Huono juttu sinulle.

Vielä pahempaa on se, että olet myöhemmissä kommenteissasi voimakkaasti vähätellyt kaikkia niitä kielteisiä seikkoja, joita muut kirjoittajat ovat tuoneet esille. Kuten esimerkiksi saaristokäyttöön suurta ja epäkäytännöllistä syväystä, sinänsä hyvien rodien käsittelyn hankaluutta, kevlarpurjeiden arvioitua loppuunkulumista ja kilpailukäyttöön varustetun veneen mahdollista rasittuneisuutta verrattuna vastaavanikäiseen matkaveneeseen. Et ole ilmeisesti ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että myös veneen myyjä saattaa lukea tätä palstaa.

Myönnä pois, että olet käyttäytynyt hiukan harkitsemattomasti. Sellaista helposti tapahtuu, kun ensimmäistä venettään ostaa. Niinpä neuvoisin visusti välttämään sitä, että myyjä osaa yhdistää sinut tälle palstalle laatimiisi kirjoituksiin. Muuten ei tinkimisestä tule yhtään mitään.

Lue lisää

No jopa oli paljon antia Joopapille. Olisit säästänyt meidät kirjoitukselta, joka on toki paremmin kirjoitettu kuin jodlarin tekstit, mutta ei sen viisaampi.

herra nähköön kirjoitti:

No jopa oli paljon antia Joopapille. Olisit säästänyt meidät kirjoitukselta, joka on toki paremmin kirjoitettu kuin jodlarin tekstit, mutta ei sen viisaampi.

jodlarin tekstit on niin tyhmiä että sen täytyy todellisuudessa olla hyvien raskaiden matkaveneiden myyjä.

Pientä vinkkiä kirjoitti:

Parahin Joopap, pientä vinkkiä sinulle.

On ihan mahdollista, että et itse ole kyseisen veneen myyjä. Sinähän sen parhaiten tiedät, joten miksi epäillä.

Tunnut myös tietävän tosi hyvin, millaista venettä olet etsimässä. Juuri tällaista siis. Todella hienoa, että kaupan kohde ja ostaja ovat toisensa löytäneet. Sinullahan on lisäksi10 vuoden ja 20 veneen tuoma kokemus tukenasi. Ainoastaan oikean hinnan suhteen olet siis enää epätietoinen. Niinpä, suomi24 on tällöin tietysti kaikkein luonnollisin paikka saada täsmätietoa asiasta.

Ongelmana on kuitenkin se, että nyt kun olet asian tällä niin kovasti arvostamallasi palstalla nostanut esille, joku sivullinenkin saattaa kiinnostua tästä ihanneveneestäsi. Se voi synnyttää hintakilpailua. Huono juttu sinulle.

Vielä pahempaa on se, että olet myöhemmissä kommenteissasi voimakkaasti vähätellyt kaikkia niitä kielteisiä seikkoja, joita muut kirjoittajat ovat tuoneet esille. Kuten esimerkiksi saaristokäyttöön suurta ja epäkäytännöllistä syväystä, sinänsä hyvien rodien käsittelyn hankaluutta, kevlarpurjeiden arvioitua loppuunkulumista ja kilpailukäyttöön varustetun veneen mahdollista rasittuneisuutta verrattuna vastaavanikäiseen matkaveneeseen. Et ole ilmeisesti ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että myös veneen myyjä saattaa lukea tätä palstaa.

Myönnä pois, että olet käyttäytynyt hiukan harkitsemattomasti. Sellaista helposti tapahtuu, kun ensimmäistä venettään ostaa. Niinpä neuvoisin visusti välttämään sitä, että myyjä osaa yhdistää sinut tälle palstalle laatimiisi kirjoituksiin. Muuten ei tinkimisestä tule yhtään mitään.

Lue lisää

Kiitos tästä erittäin avartavasta vinkistä, toivottavasti minulta ei nyt mennyt kaupat sivusuun.

Olen kovin pahoillani, että kysyin täällä "apinapalstalla" arviota veneen hinnasta, onko se jotenkin sinulta pois? Samaan hengenvetoon tosin toteat, että keskustelu veneestä tällä "apinapalstalla" saattaa aiheuttaa kilpailua ihanneveneestäni?

Miten olen vähätellyt muiden kirjoittamia kielteisiä seikkoja?

En ole väittänyt etteikö veneen syväys olisi 2.20m, etteikö rodien käsittely olisi vaivalloisempaa, etteikö purjeet olisi kuluneet, vai olenko?

Ainut noista seikoista mistä olen täällä kertonut oman näkemykseni on veneen kuluminen Suomessa kilpailukäytössä, toki jos sinulla on siitäkin asiasta parempaa tietoa, niin kuuntelen mielelläni?

Myönnän että olen varmasti sinun mielestäsi käyttäytynyt harkitsemattomasti, en oikein keksi mikä sinua vaivaa. Käykö vaimo naapurissa, pureeko koira?

Toinen ihmettelyn aihe on, että onko se jotenkin erikoista että tiedän millaisia ominaisuuksia veneessäni arvostan ja millainen vene minulle sopii? Ei siitä tietysti haittaakaan ole kertoa tässä ketjussa millainen vene jollekin muulle sopii, kunhan ei kirjoita sitä muotoon, että kahden vuoden päästä sinulla on veneen vaihto edessä, että voisit suoraa hakea tälläisen Rassyn itsellesi.
Ymmärtäisin jos olisin hankkimassa tässä Melges32, Farr40 tai TP52 ensimmäiseksi veneeksi vaimon kanssa, mutta kun ei. First on kuitenkin aika perus kylpyamme näissä kekkereissä.

Onpas vaikutusvaltainen palsta, pitäisiköhän perustaa toinen ketju, missä pelkästään pyritään tuomaan esiin Firstin huonoja ominaisuuksia, ehkä saisin 30% alennusta jos myyjä sattuisi lukemaan sen.

Anteeksi harkitsemattomuuteni.

Joopap kirjoitti:

Kiitos tästä erittäin avartavasta vinkistä, toivottavasti minulta ei nyt mennyt kaupat sivusuun.

Olen kovin pahoillani, että kysyin täällä "apinapalstalla" arviota veneen hinnasta, onko se jotenkin sinulta pois? Samaan hengenvetoon tosin toteat, että keskustelu veneestä tällä "apinapalstalla" saattaa aiheuttaa kilpailua ihanneveneestäni?

Miten olen vähätellyt muiden kirjoittamia kielteisiä seikkoja?

En ole väittänyt etteikö veneen syväys olisi 2.20m, etteikö rodien käsittely olisi vaivalloisempaa, etteikö purjeet olisi kuluneet, vai olenko?

Ainut noista seikoista mistä olen täällä kertonut oman näkemykseni on veneen kuluminen Suomessa kilpailukäytössä, toki jos sinulla on siitäkin asiasta parempaa tietoa, niin kuuntelen mielelläni?

Myönnän että olen varmasti sinun mielestäsi käyttäytynyt harkitsemattomasti, en oikein keksi mikä sinua vaivaa. Käykö vaimo naapurissa, pureeko koira?

Toinen ihmettelyn aihe on, että onko se jotenkin erikoista että tiedän millaisia ominaisuuksia veneessäni arvostan ja millainen vene minulle sopii? Ei siitä tietysti haittaakaan ole kertoa tässä ketjussa millainen vene jollekin muulle sopii, kunhan ei kirjoita sitä muotoon, että kahden vuoden päästä sinulla on veneen vaihto edessä, että voisit suoraa hakea tälläisen Rassyn itsellesi.
Ymmärtäisin jos olisin hankkimassa tässä Melges32, Farr40 tai TP52 ensimmäiseksi veneeksi vaimon kanssa, mutta kun ei. First on kuitenkin aika perus kylpyamme näissä kekkereissä.

Onpas vaikutusvaltainen palsta, pitäisiköhän perustaa toinen ketju, missä pelkästään pyritään tuomaan esiin Firstin huonoja ominaisuuksia, ehkä saisin 30% alennusta jos myyjä sattuisi lukemaan sen.

Anteeksi harkitsemattomuuteni.

Lue lisää

"Anteeksi harkitsemattomuuteni."

Minulla on yhtä nopea vene kuin first 36.7. Parempaa minun kannalta veneessäni on puuosien vähyys ja akseliveto, niin ylläpito on helpompaa.

20+9 kirjoitti:

"Anteeksi harkitsemattomuuteni."

Minulla on yhtä nopea vene kuin first 36.7. Parempaa minun kannalta veneessäni on puuosien vähyys ja akseliveto, niin ylläpito on helpompaa.

Lue lisää

Minulla on sisustus täydellisesti puuta ikkunoita ja pentrin pesualtaita lukuunottamatta. Ylläpito on vaatinut viimeisen 20 v aikana noin 5 h ja se kaikki viime vuonna. Ehkä taas 10 v päästä pitää joku yksityiskohta kohentaa, on siinä paljon vaivaa säästettäväksi. Akseliveto on vaatinut saman verran työtä samassa ajassa.

säästetään kirjoitti:

Minulla on sisustus täydellisesti puuta ikkunoita ja pentrin pesualtaita lukuunottamatta. Ylläpito on vaatinut viimeisen 20 v aikana noin 5 h ja se kaikki viime vuonna. Ehkä taas 10 v päästä pitää joku yksityiskohta kohentaa, on siinä paljon vaivaa säästettäväksi. Akseliveto on vaatinut saman verran työtä samassa ajassa.

Lue lisää

Puuta parempia veneen ja talon rakennusmateriaaleja on ja niitä olisi syytä käyttää ulkona. En yhtään ihmettele erästä saksalaisen purkkarin omistajaa joka myynti-ilmoituksen mukaan oli vaihtanut kaikki sistuksen puuosat hapokestävään teräkseen.

Pientä vinkkiä kirjoitti:

Parahin Joopap, pientä vinkkiä sinulle.

On ihan mahdollista, että et itse ole kyseisen veneen myyjä. Sinähän sen parhaiten tiedät, joten miksi epäillä.

Tunnut myös tietävän tosi hyvin, millaista venettä olet etsimässä. Juuri tällaista siis. Todella hienoa, että kaupan kohde ja ostaja ovat toisensa löytäneet. Sinullahan on lisäksi10 vuoden ja 20 veneen tuoma kokemus tukenasi. Ainoastaan oikean hinnan suhteen olet siis enää epätietoinen. Niinpä, suomi24 on tällöin tietysti kaikkein luonnollisin paikka saada täsmätietoa asiasta.

Ongelmana on kuitenkin se, että nyt kun olet asian tällä niin kovasti arvostamallasi palstalla nostanut esille, joku sivullinenkin saattaa kiinnostua tästä ihanneveneestäsi. Se voi synnyttää hintakilpailua. Huono juttu sinulle.

Vielä pahempaa on se, että olet myöhemmissä kommenteissasi voimakkaasti vähätellyt kaikkia niitä kielteisiä seikkoja, joita muut kirjoittajat ovat tuoneet esille. Kuten esimerkiksi saaristokäyttöön suurta ja epäkäytännöllistä syväystä, sinänsä hyvien rodien käsittelyn hankaluutta, kevlarpurjeiden arvioitua loppuunkulumista ja kilpailukäyttöön varustetun veneen mahdollista rasittuneisuutta verrattuna vastaavanikäiseen matkaveneeseen. Et ole ilmeisesti ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että myös veneen myyjä saattaa lukea tätä palstaa.

Myönnä pois, että olet käyttäytynyt hiukan harkitsemattomasti. Sellaista helposti tapahtuu, kun ensimmäistä venettään ostaa. Niinpä neuvoisin visusti välttämään sitä, että myyjä osaa yhdistää sinut tälle palstalle laatimiisi kirjoituksiin. Muuten ei tinkimisestä tule yhtään mitään.

Lue lisää

"Kuten esimerkiksi saaristokäyttöön suurta ja epäkäytännöllistä syväystä, sinänsä hyvien rodien käsittelyn hankaluutta, kevlarpurjeiden arvioitua loppuunkulumista ja kilpailukäyttöön varustetun veneen mahdollista rasittuneisuutta verrattuna vastaavanikäiseen matkaveneeseen"

Huuhaata tuo kaikki. Siksi pitkä essee.

4+9 kirjoitti:

Puuta parempia veneen ja talon rakennusmateriaaleja on ja niitä olisi syytä käyttää ulkona. En yhtään ihmettele erästä saksalaisen purkkarin omistajaa joka myynti-ilmoituksen mukaan oli vaihtanut kaikki sistuksen puuosat hapokestävään teräkseen.

Lue lisää

Puuta parempia, kuten mitä? Jos puusta saa kevlar-epoksia vastaavan lujuus/paino-suhteen runkoon ja vaikka vuosisatoja kestävät osat ulos, niin missä ongelma? Sisällä puu on naarmuuntuvaa lasikuitua tai terästä helpommin ylläpidettävää. Se 5h/20v on tietysti kova vaiva, siitähän tulee kokonainen varttitunti vuotta kohden. Vain roskien lakaisuun menee enemmän aikaa. Eipä ole liki 70 v ikäinen puutalokaan vapaa-ajan viettoa mitenkään määritellyt. Loma-ajat katsotaan kilpailukalenterista.

kuten mitä? kirjoitti:

Puuta parempia, kuten mitä? Jos puusta saa kevlar-epoksia vastaavan lujuus/paino-suhteen runkoon ja vaikka vuosisatoja kestävät osat ulos, niin missä ongelma? Sisällä puu on naarmuuntuvaa lasikuitua tai terästä helpommin ylläpidettävää. Se 5h/20v on tietysti kova vaiva, siitähän tulee kokonainen varttitunti vuotta kohden. Vain roskien lakaisuun menee enemmän aikaa. Eipä ole liki 70 v ikäinen puutalokaan vapaa-ajan viettoa mitenkään määritellyt. Loma-ajat katsotaan kilpailukalenterista.

Lue lisää

"Sisällä puu on naarmuuntuvaa lasikuitua tai terästä helpommin ylläpidettävää"

mua ketuttaa että veneeni tiikkinen päälaipio on täynnä reikiä ja paikkasin puukitillä, mutta väri on täysin väärä lakkauksen jälkeen. Paljon helpompaa olisi ollut jos se olisi maalattu valkoiseksi ja lasikuitua. Maalankin sen valkoiseksi joku päivä.

t§24t kirjoitti:

"Sisällä puu on naarmuuntuvaa lasikuitua tai terästä helpommin ylläpidettävää"

mua ketuttaa että veneeni tiikkinen päälaipio on täynnä reikiä ja paikkasin puukitillä, mutta väri on täysin väärä lakkauksen jälkeen. Paljon helpompaa olisi ollut jos se olisi maalattu valkoiseksi ja lasikuitua. Maalankin sen valkoiseksi joku päivä.

Lue lisää

Mistä materiaalista tehdyn laipion reiät olisi ollut helpommin näkymättömiksi paikattavissa? Minä en ainakaan tiedä muita vaihtoehtoja kuin ammattilaisen puusepän korjaus puiseen tai ammattimaalarin itse sekoittama paikkaväri muuhun materiaaliin. Tai sitten se ylimaalaus mihin hyvänsä materiaaliin. Suorastaan erityisen vaikeaa on paikata valkoista väriä muuten kuin ylimaalaamalla. Siis missä se materiaalin etu piilee? Ei ole materiaalin vika, jos joku on leikkinyt porakoneella.

huti tuli kirjoitti:

Mistä materiaalista tehdyn laipion reiät olisi ollut helpommin näkymättömiksi paikattavissa? Minä en ainakaan tiedä muita vaihtoehtoja kuin ammattilaisen puusepän korjaus puiseen tai ammattimaalarin itse sekoittama paikkaväri muuhun materiaaliin. Tai sitten se ylimaalaus mihin hyvänsä materiaaliin. Suorastaan erityisen vaikeaa on paikata valkoista väriä muuten kuin ylimaalaamalla. Siis missä se materiaalin etu piilee? Ei ole materiaalin vika, jos joku on leikkinyt porakoneella.

Lue lisää

"Suorastaan erityisen vaikeaa on paikata valkoista väriä muuten kuin ylimaalaamalla."

Bilteman valkoinen epoksi sopii hyvin ainakin meidän veneeseen sellaisenaan.

ppll3 kirjoitti:

"Suorastaan erityisen vaikeaa on paikata valkoista väriä muuten kuin ylimaalaamalla."

Bilteman valkoinen epoksi sopii hyvin ainakin meidän veneeseen sellaisenaan.

Lue lisää

Sopii varmaan, jos sellainen vähän sinnepäin-valkoinen kelpaa. Valkoinen väri koostuu kaikista väreistä ja on valaistuskysymys, onko se valkoista vai mustaa. Eihän samasta maalipurkistakaan maalattu valkoinen ole samanväristä kaksi vuotta aikaisemmin maalatun kanssa, saati satunnainen valkoinen. Eikä pensselillä maalattu ole samanväristä kuin ruiskulla maalattu eri tavalla heijastan pinnan takia.

sinne päin kirjoitti:

Sopii varmaan, jos sellainen vähän sinnepäin-valkoinen kelpaa. Valkoinen väri koostuu kaikista väreistä ja on valaistuskysymys, onko se valkoista vai mustaa. Eihän samasta maalipurkistakaan maalattu valkoinen ole samanväristä kaksi vuotta aikaisemmin maalatun kanssa, saati satunnainen valkoinen. Eikä pensselillä maalattu ole samanväristä kuin ruiskulla maalattu eri tavalla heijastan pinnan takia.

Lue lisää

Kyse oli bilteman epoksilla paikata valkoista lasikuitulaminaattia. Sellaista jos olisi ollut päälaipio, niin paljon hienompi paikattuna pikkuvaivalla kuin nykyinen suurella vaivalla paikattu tiikkinen.

136yh kirjoitti:

Kyse oli bilteman epoksilla paikata valkoista lasikuitulaminaattia. Sellaista jos olisi ollut päälaipio, niin paljon hienompi paikattuna pikkuvaivalla kuin nykyinen suurella vaivalla paikattu tiikkinen.

Lue lisää

Pikkuvaivalla paikattu on paikatun näköinen. Pikkuvaivalla saa tiikkisenkin paikattua paikatun näköiseksi, tohelo tekee sen suurella vaivalla. Mieluummin itse paikkaan lakattua puupintaa, se on jopa helpompaa, koska pinnassa on värivaihtelua luonnostaan.

tohelo toheltaa kirjoitti:

Pikkuvaivalla paikattu on paikatun näköinen. Pikkuvaivalla saa tiikkisenkin paikattua paikatun näköiseksi, tohelo tekee sen suurella vaivalla. Mieluummin itse paikkaan lakattua puupintaa, se on jopa helpompaa, koska pinnassa on värivaihtelua luonnostaan.

Lue lisää

Urveltaja on hyvä ja kertoo miten tiikkiviilutetussa laipiossa olevat 4-6mm pulttireiät paikataan nopeasti ja helposti alkuperäisen ehjän näköiseksi.

34636 kirjoitti:

Urveltaja on hyvä ja kertoo miten tiikkiviilutetussa laipiossa olevat 4-6mm pulttireiät paikataan nopeasti ja helposti alkuperäisen ehjän näköiseksi.

Puhdistetaan reikä, tarpeen vaatiessa porataan seuraavaan kokoon ja tapitetaan. Jäljelle jää lakattavaksi vain se pieni ja huomaamaton tapin pää. Ei ole materiaalin vika, jos joku urvelo tekee reikiä laipioon. Jos (kun) laipioon jää painumia pulteista, ne näkyvät puupinnassa paljon vähemmän kuin yksivärisessä.

simplissimus kirjoitti:

Puhdistetaan reikä, tarpeen vaatiessa porataan seuraavaan kokoon ja tapitetaan. Jäljelle jää lakattavaksi vain se pieni ja huomaamaton tapin pää. Ei ole materiaalin vika, jos joku urvelo tekee reikiä laipioon. Jos (kun) laipioon jää painumia pulteista, ne näkyvät puupinnassa paljon vähemmän kuin yksivärisessä.

Lue lisää

"jäljelle jää lakattavaksi vain se pieni ja huomaamaton tapin pää."

Muttako se tapin pää ei mätsää tiikkiviilun kuvioon, niin kyllä näkyy ja kauas.

"Ei ole materiaalin vika, jos joku urvelo tekee reikiä laipioon"

Niin eihän ole yleistä, että laipoissa on kiinni milloin mitäkin ja uusi omistaja heittää ne mäkeen.

2353 kirjoitti:

"jäljelle jää lakattavaksi vain se pieni ja huomaamaton tapin pää."

Muttako se tapin pää ei mätsää tiikkiviilun kuvioon, niin kyllä näkyy ja kauas.

"Ei ole materiaalin vika, jos joku urvelo tekee reikiä laipioon"

Niin eihän ole yleistä, että laipoissa on kiinni milloin mitäkin ja uusi omistaja heittää ne mäkeen.

Lue lisää

Jos tiikkitapin kuvio ei mätsää, se ei ole tiikkiä. Hyvin harvan puulajin syykuvio on yhtä huomaamaton kuin tiikin. Sävyerot taas tasoittuvat ajan kanssa. Pitää silti älytä tapittaa syiden suuntaan.

Niinkin vaikea laji kuin mahonki saadaan korjattua huomaamattomasti. Tulipa seurattua vuosi sitten yhden 6 mR:n kylkien remonttia. Saumat listoitettiin ja lautojen jatkojen kohdille tuli palat peittämään tummuneet laudanpäät ja vanhat tulppaukset. Ja kyllä lopputulosta kelpaa katsella vaikka läheltä.

syiden suuntaan kirjoitti:

Jos tiikkitapin kuvio ei mätsää, se ei ole tiikkiä. Hyvin harvan puulajin syykuvio on yhtä huomaamaton kuin tiikin. Sävyerot taas tasoittuvat ajan kanssa. Pitää silti älytä tapittaa syiden suuntaan.

Niinkin vaikea laji kuin mahonki saadaan korjattua huomaamattomasti. Tulipa seurattua vuosi sitten yhden 6 mR:n kylkien remonttia. Saumat listoitettiin ja lautojen jatkojen kohdille tuli palat peittämään tummuneet laudanpäät ja vanhat tulppaukset. Ja kyllä lopputulosta kelpaa katsella vaikka läheltä.

Lue lisää

Nämä tiikkitulpat kuvassa:

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Tiikki/Muut/Tiikkitulpat-20-kpl-250619/

ovat samanäköisiä kuin käyttämäni kitti kuivuttaan reiässä:

http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Kemikaalit/Muut/Kemiallinen-puu-360632/

Ei hyvä. Selvähän se on että nuo tapit sahataan jostain muusta osasta puuta kuin laipion tiikkiviilu.

25555 kirjoitti:

Nämä tiikkitulpat kuvassa:

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Tiikki/Muut/Tiikkitulpat-20-kpl-250619/

ovat samanäköisiä kuin käyttämäni kitti kuivuttaan reiässä:

http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Kemikaalit/Muut/Kemiallinen-puu-360632/

Ei hyvä. Selvähän se on että nuo tapit sahataan jostain muusta osasta puuta kuin laipion tiikkiviilu.

Lue lisää

Tuleeko tuubista puun syitä?

25555 kirjoitti:

Nämä tiikkitulpat kuvassa:

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Tiikki/Muut/Tiikkitulpat-20-kpl-250619/

ovat samanäköisiä kuin käyttämäni kitti kuivuttaan reiässä:

http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Kemikaalit/Muut/Kemiallinen-puu-360632/

Ei hyvä. Selvähän se on että nuo tapit sahataan jostain muusta osasta puuta kuin laipion tiikkiviilu.

Lue lisää

Vasta viime vuonna käytin noita bilipalin tiikkitulppia parisataa kappaletta. Niitä tuli sekä ulos käsittelemättömään että sisälle lakattuun pintaan. Ne ovat ihan yhtä hyviä tapitukseen kuin itse tehdyt tai jostain muusta lähteestä ostetut. Tiikki on hyvin yksiväristä ja siksi erittäin helppo materiaali. Kuten sanottua, jos ei tapit ole laipion värisiä, ei laipio ole tiikkiä.

Mutta mitä helkkarin tekemistä sillä kitillä on homman kanssa? Ei tappeja tolla ainakaan liimata.

Aika kuluneelta näyttää... tosin ranskalaisvene ei ole kovin kulutusta kestävä...
Hollannissa/Belgiassa purjehduskausi on tuplasti pidempi kuin suomessa.

Kävin katsomassa siellä paikan päällä katsomassa venettä, (laadukkaampi skandi) mutta senkään kunto ei ollut ihan niin hyvä kun 100k€ veneeltä edellyttäisi. Ilmeisesti kuluminen ja huolenpito on hiukan kovempaa kuin Suomessa.

Nettiveneessä on samanlainen ollut myynnissä pitkään, tarkista nyt molemmat ja tarjoa se Hollannin hinta paremmasta.
Jos nyt välttämättä haluat Firstin ja olet varma asiasta??

3736 kirjoitti:

Aika kuluneelta näyttää... tosin ranskalaisvene ei ole kovin kulutusta kestävä...
Hollannissa/Belgiassa purjehduskausi on tuplasti pidempi kuin suomessa.

Kävin katsomassa siellä paikan päällä katsomassa venettä, (laadukkaampi skandi) mutta senkään kunto ei ollut ihan niin hyvä kun 100k€ veneeltä edellyttäisi. Ilmeisesti kuluminen ja huolenpito on hiukan kovempaa kuin Suomessa.

Nettiveneessä on samanlainen ollut myynnissä pitkään, tarkista nyt molemmat ja tarjoa se Hollannin hinta paremmasta.
Jos nyt välttämättä haluat Firstin ja olet varma asiasta??

Lue lisää

"Aika kuluneelta näyttää... tosin ranskalaisvene ei ole kovin kulutusta kestävä..."

Ovat ne, laadukkaita hartseja ja gelgotteja ja valmistusmenetelmiä yms käytetään. Kuvan sinirunkoinen vene on normaalia huonon vahauksen aiheuttamaa haalistumista, muuten se on ok. Voisi aivan hyvin olla suomalainen huonosti vahattu vene.

3736 kirjoitti:

Aika kuluneelta näyttää... tosin ranskalaisvene ei ole kovin kulutusta kestävä...
Hollannissa/Belgiassa purjehduskausi on tuplasti pidempi kuin suomessa.

Kävin katsomassa siellä paikan päällä katsomassa venettä, (laadukkaampi skandi) mutta senkään kunto ei ollut ihan niin hyvä kun 100k€ veneeltä edellyttäisi. Ilmeisesti kuluminen ja huolenpito on hiukan kovempaa kuin Suomessa.

Nettiveneessä on samanlainen ollut myynnissä pitkään, tarkista nyt molemmat ja tarjoa se Hollannin hinta paremmasta.
Jos nyt välttämättä haluat Firstin ja olet varma asiasta??

Lue lisää

Sisältä vene on siisti, jos kuvat ovat tuosta veneestä. Pieni haalistuminen ulkona ei ole fataalia, en maksaisi paremmin säilyneestä väristä kuin 500 euroa lisää. Erotukseksi jäävällä 26 000 eurolla ostaa jo kaupan päälle kaikenlaista.

Bossu kirjoitti:

Sisältä vene on siisti, jos kuvat ovat tuosta veneestä. Pieni haalistuminen ulkona ei ole fataalia, en maksaisi paremmin säilyneestä väristä kuin 500 euroa lisää. Erotukseksi jäävällä 26 000 eurolla ostaa jo kaupan päälle kaikenlaista.

Lue lisää

Haalistuminen ei tietysti haittaa muuta kuin ulkonäköä. Jos siitä kuitenkin kärsii ja haluaa tasaisen ja kiiltävän värin, ainoa keino on maalaaminen, joka maksaa n. 10 000 € Suomessa teetettynä.

Suomesta (olleet uudesta saakka täällä) tiedän kaksi sinistä venettä 10-15 v haarukasta, joita on kovasti yritetty muilla menetelmillä saada kiiltämään. Toinen on nyt maalattu ja toinen edelleen krijavan haalea. Molemmat muten Pohjoismaissa tehtyjä.

Itse miettisin moneen kertaan ennen värillisen veneen ostoa. Laadukkailla maaleilla maalattu varmasti kestää, mutta tummat värit ovat myös kuumia.

Bossu kirjoitti:

Sisältä vene on siisti, jos kuvat ovat tuosta veneestä. Pieni haalistuminen ulkona ei ole fataalia, en maksaisi paremmin säilyneestä väristä kuin 500 euroa lisää. Erotukseksi jäävällä 26 000 eurolla ostaa jo kaupan päälle kaikenlaista.

Lue lisää

Tunnen muutaman Hollannista ja Englannista hankitun veneen omistajan. Yksikään ei kehu veneensä edullisuutta. Ne ovat olleet selvästi halvempia kuin täältä olisi saanut, mutta päivityksiin on mennyt niin paljon rahaa, että eivät siitä mielellään puhu. Pari noista veneistä oli sisältä niin kulahtaneita, että niistä ei uuden veroisia saa millään järkevällä rahamäärällä. Onko jollain sellaisia tuttuja, jotka ovat saaneet oikeasti edullisen veneen ulkomailta?

C/R kirjoitti:

Tunnen muutaman Hollannista ja Englannista hankitun veneen omistajan. Yksikään ei kehu veneensä edullisuutta. Ne ovat olleet selvästi halvempia kuin täältä olisi saanut, mutta päivityksiin on mennyt niin paljon rahaa, että eivät siitä mielellään puhu. Pari noista veneistä oli sisältä niin kulahtaneita, että niistä ei uuden veroisia saa millään järkevällä rahamäärällä. Onko jollain sellaisia tuttuja, jotka ovat saaneet oikeasti edullisen veneen ulkomailta?

Lue lisää

Tämä voisi olla hyvä ostos, 35 jalkaa, 74.5keur, vene vuodelta 2005, 2 settiä ei niin monta vuotta vanhoja kilpapurjeita, mittaristo ja autopilotti etc.

http://www.boatshop24.com/fi/advert/purjevene/bavaria-nl-bavaria-35-match-mk-ii/238888

C/R kirjoitti:

Tunnen muutaman Hollannista ja Englannista hankitun veneen omistajan. Yksikään ei kehu veneensä edullisuutta. Ne ovat olleet selvästi halvempia kuin täältä olisi saanut, mutta päivityksiin on mennyt niin paljon rahaa, että eivät siitä mielellään puhu. Pari noista veneistä oli sisältä niin kulahtaneita, että niistä ei uuden veroisia saa millään järkevällä rahamäärällä. Onko jollain sellaisia tuttuja, jotka ovat saaneet oikeasti edullisen veneen ulkomailta?

Lue lisää

Tuosta valkorunkoinen vene:

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/532317/

noin 12 000 euroa kuljetukseen ja vene kotipihalle tällä:

http://www.mergusyt.fi/fi/

tulee halvemmaksi kuin suomivene.

2344 kirjoitti:

Tuosta valkorunkoinen vene:

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/532317/

noin 12 000 euroa kuljetukseen ja vene kotipihalle tällä:

http://www.mergusyt.fi/fi/

tulee halvemmaksi kuin suomivene.

Lue lisää

Pohjapiirrosta katsellessa tulee väkisin mieleen, montako milliä, siis milliä, mahtaa olla vessassa istuvan takapuolesta pahviseinän takana punkassa nukkuvan päänuppiin..

"Kun kuvia katsoo hiukan tarkemmin, niin ne osoittautuvat vääristeleviksi"

no joo, valaistuksen kanssa on valokuvauksessa ammattilaisillakin ongelmia ammatilaisvehkeillä. Myyntikuvat jos lisäksi ovat otettu halpiskännykän kameroilla, niin johan vääristelee vga tason kuva.

Jos netin kautta venettä ostaa, niin tarkempia ja yksityiskohtaisempia kuvia voi pyytää myyjältä.

1+205l kirjoitti:

"Kun kuvia katsoo hiukan tarkemmin, niin ne osoittautuvat vääristeleviksi"

no joo, valaistuksen kanssa on valokuvauksessa ammattilaisillakin ongelmia ammatilaisvehkeillä. Myyntikuvat jos lisäksi ovat otettu halpiskännykän kameroilla, niin johan vääristelee vga tason kuva.

Jos netin kautta venettä ostaa, niin tarkempia ja yksityiskohtaisempia kuvia voi pyytää myyjältä.

Lue lisää

Katsoitko "1 205l" kyseisiä kuvia ennen kuin vastasit? Kyse ei todellakaan ole valaistuksesta vaan siitä, että kuvien vene on uusi. Myynnissä oleva vene sen sijaan on lähes kymmenen vuotta vanha. Aurinko haalistaa ja käyttö kuluttaa materiaaleja väistämättä, vaikka kuinka hyvin pitäisi veneestään huolta. Silti lukematon määrä tämänkin viestiketjun vastauksista kehuu estottomasti sitä, että kyseinen vene on kuvien perusteella tosi hyvässä kunnossa.

Myynti-ilmoitukseen sisältyy mielestäni kuvamateriaalin osalta selvää vilunkia. Ilmeistä on myös, että osa tämän viestiketjun kirjoittajista yrittää esiintyä neutraaleina kirjoittajina, vaikka kirjoitusten tarkoituksena on selvästikin kyseisen veneen myynnin edistäminen. Mielestäni tämä kannattaa ottaa huomioon, jos kyseisen venemyyjän kanssa haluaa asioida.

Kuvat ovat vanhoja kirjoitti:

Katsoitko "1 205l" kyseisiä kuvia ennen kuin vastasit? Kyse ei todellakaan ole valaistuksesta vaan siitä, että kuvien vene on uusi. Myynnissä oleva vene sen sijaan on lähes kymmenen vuotta vanha. Aurinko haalistaa ja käyttö kuluttaa materiaaleja väistämättä, vaikka kuinka hyvin pitäisi veneestään huolta. Silti lukematon määrä tämänkin viestiketjun vastauksista kehuu estottomasti sitä, että kyseinen vene on kuvien perusteella tosi hyvässä kunnossa.

Myynti-ilmoitukseen sisältyy mielestäni kuvamateriaalin osalta selvää vilunkia. Ilmeistä on myös, että osa tämän viestiketjun kirjoittajista yrittää esiintyä neutraaleina kirjoittajina, vaikka kirjoitusten tarkoituksena on selvästikin kyseisen veneen myynnin edistäminen. Mielestäni tämä kannattaa ottaa huomioon, jos kyseisen venemyyjän kanssa haluaa asioida.

Lue lisää

No, onko se nyt niin tarkkaa, onko kuvat edes samasta veneestä. Esim. elastiset elankauppiaat myyvät veneitä nettiveneessä kuvilla, jotka ovat ihan muista veneistä kuin siitä yksilöstä, joka on kaupan. Itse en todellakaan harkitsisi pätkääkän sellaista venettä, jonka kaupittelussa käytetään kuvia muusta kuin kurantista kohteesta ostokunnossa.