Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Stâhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.
Västankvarnissa istui myös kenttätuomioistuin, jonka johtoon halukkaasti hakeutui lehtimies ja kirjailija Erik Grotenfelt. Aatelismies G. ei ottanut osaa sotatoimiin, mutta teloituksiin sitäkin innokkaammin. Hän osoitti oman todistuksensa mukaan poikkeuksellista armottomuutta, jopa julmuutta toimiessaan punavankien kuulustelijana ja teloitusryhmän päällikkönä.
Tukkisen kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Rippikirjojen tietoja yhdistämällä Tukkinen on selvittänyt teloitettujen todelliseksi määräksi 260, kaikkiaan kuolleita Forssan seudulla oli 590. Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918.
Erään tutkijan esittämän epävirallisen arvion mukaan punaisia ampuneiden teloitusryhmien jäsenistäkin noin 2/3 oli ruotsinkielisiä. Tieto on toistaiseksi vahvistamaton, joten siihen on suhtauduttava varauksella. Teloittajien joukossa on mainittu olleen myöhemmin kuuluisia henkilöitä, jopa valtiomiehiä. 1918 vapaussodassa oli mukana suomalaisten lisäksi jonkin verran venäläisiä ja ruotsalaisia ja iso saksalainen sotajoukko.
Sotarikoksiin syyllistyivät sekä punaiset että valkoiset, jälkimmäiset paljon enemmän. Valkoisten joukossa olleet ruotsalaissotilaat syyllistyivät raakoihin sotarikoksiin kostaessaan aiemman kapinallishallinnon alueella eläneille siviileille, joista valtaosa oli täysin syyttömiä ihmisiä. Masentavimpia esimerkkejä ovat tapaukset, joissa teloitettavien etnisyys tarkistettiin: ruotsin kieltä osaavat otettiin sivuun ja pelkkää suomea taitavat ammuttiin.
Ruotsalaissotilaat syyllistyivät Suomessa suomalaisten naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin. Lahdessa sotilaat raiskasivat metsässä 150 naista ja tyttöä, iältään 14-25-vuotiaita. Lopuksi naiset ammuttiin. Asialla oli August Ehrensvärdin johtama saaristolaisten vapaaehtoisjoukko.
Suomenruotsalainen vapaaehtoisjoukko eteni vuoden 1918 huhtikuun puolivälissä lähes taisteluitta Turkuun, josta se sai lisävahvistusta ja jatkoi Loimaan kautta Forssaan. Punaisten sotilaat eivät murhanneet tai vanginneet joukko-osaston sotilaita, mutta silti vapaaehtoisjoukko tappoi "punaisia" (= syyttömiä siviilejä) silmittömästi. Tekojen laittomuus havaittiin myöhemmin ja Forssan-Jokioisten sotatuomioistuimen pöytäkirjat hävitettiin, Tukkinen kertoo. (1918 alkanut rikosten peittely jatkuu yhä median sensuurina!)
Sisällissodassa 1918 taisteli myös ruotsalainen prikaati, jonka vahvuus oli vajaan pataljoonan luokkaa, noin 300. Joukon sotatie oli lyhyt ja todella verinen, etninen puhdistus. Tampereella joukko murhasi yli 1 000 ihmistä taisteluiden jälkeen. Tampereelle on oikein pysytytetty muistomerkki näille tappajille.
Vuoden 1918 vapaussodassa tai sisällissodassa tapettiin valtavasti syyttömiä ihmisiä. Suurin osa on tarkkaan tutkittuja ja myös tiedotusvälineiden lukuisia kertoja kertomia. Pieni osa teloituksista on kuitenkin yhä vaiettuja, valtamedioista niitä ei taatusti näe. Ne liittyvät 1920-luvulla alkaneeseen ulkopoliittiseen pohjoismaiseen suuntaukseen, joka pyrkii sensuroimaan Suomen historiaa ja korvaamaan sen valheilla.
Rkpeelaista ja ruotsalaista yhteistyötä
4
84
Vastaukset
- Huomautus.
Nuo surulahtarijoukot tunnetusti aloitti sotimisen vasta sitten, kun punaiset oli jo lyöty.
Itse taistelujen aikaan kyykittiin piilossa, mutta niiden loputtua tultiin rinta rottingilla "sankartöitä" tekemään.- Näinkö luulet?
Jos näin on, miten selität sen, että 13% vuonna 1918 väkivaltaisesti henkensä menettäneistä valkoisista oli ruotsinkielisiä?
Tietysti myös punaisella puolella oli ruotsinkielisiä, tosin selvästi vähemmän. 3% henkensä menettäneistä punaisista oli ruotsinkielisiä.
Lähde: Kansalaissodan pikkujättiläinen
Muuten, väite siitä, että Västankvarnissa teloitetut punaiset olisivat olleet "lähes kaikki suomenkielisiä" ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Tämä on helppo todeta, sillä netistä löytyvän Sotasurmat-projektin avulla voi hakea Västankvarnissa teloitettujen nimet, ja siltä listalta löytyy paljon sellaisia teloitettuja punaisia, joilla sekä etunimet että sukunimi ovat ruotsalaisia, ja tämän lisäksi tietysti paljon sellaisia, joilla joko etunimet tai sukunimi ovat ruotsalaisia. Näin siitä huolimatta, että ruotsinkieliset olivat punaisten joukossa aliedustettuina, kuten ylempänä olevista luvuista (13% valkoisista kuolleista, mutta vain 3% punaisista kuolleista ruotsinkielisiä) ilmenee. Kansalaissodan yhteydessä kuolleiden tiedostoon (toisin kuin toisessa maailmansodassa kuolleiden tiedostoon) ei ole merkitty kuolleiden äidinkieltä, joten ainoa tapa päätellä kieli on etunimien ja sukunimen perusteella. Se että sekä etunimet että sukunimi ovat ruotsalaisia on normaalitapauksessa selkeä merkki ruotsinkielisyydestä. - Jatkoa tuohon
Näinkö luulet? kirjoitti:
Jos näin on, miten selität sen, että 13% vuonna 1918 väkivaltaisesti henkensä menettäneistä valkoisista oli ruotsinkielisiä?
Tietysti myös punaisella puolella oli ruotsinkielisiä, tosin selvästi vähemmän. 3% henkensä menettäneistä punaisista oli ruotsinkielisiä.
Lähde: Kansalaissodan pikkujättiläinen
Muuten, väite siitä, että Västankvarnissa teloitetut punaiset olisivat olleet "lähes kaikki suomenkielisiä" ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Tämä on helppo todeta, sillä netistä löytyvän Sotasurmat-projektin avulla voi hakea Västankvarnissa teloitettujen nimet, ja siltä listalta löytyy paljon sellaisia teloitettuja punaisia, joilla sekä etunimet että sukunimi ovat ruotsalaisia, ja tämän lisäksi tietysti paljon sellaisia, joilla joko etunimet tai sukunimi ovat ruotsalaisia. Näin siitä huolimatta, että ruotsinkieliset olivat punaisten joukossa aliedustettuina, kuten ylempänä olevista luvuista (13% valkoisista kuolleista, mutta vain 3% punaisista kuolleista ruotsinkielisiä) ilmenee. Kansalaissodan yhteydessä kuolleiden tiedostoon (toisin kuin toisessa maailmansodassa kuolleiden tiedostoon) ei ole merkitty kuolleiden äidinkieltä, joten ainoa tapa päätellä kieli on etunimien ja sukunimen perusteella. Se että sekä etunimet että sukunimi ovat ruotsalaisia on normaalitapauksessa selkeä merkki ruotsinkielisyydestä.Kirkonkirjoista tosin löytyvät tiedot kuolleiden äidinkielestä, ja niiden perusteella nuo luvut (3% punaisista ja 13% valkoisista) on laskettu. Ikävä kyllä netistä löytyvästä Sotasurmat-projektista puuttuvat äidinkielitiedot, joten ainoa tapa netin varassa olevalle on päätellä todennäköinen äidinkieli nimen perusteella.
- Tilastot?
Näinkö luulet? kirjoitti:
Jos näin on, miten selität sen, että 13% vuonna 1918 väkivaltaisesti henkensä menettäneistä valkoisista oli ruotsinkielisiä?
Tietysti myös punaisella puolella oli ruotsinkielisiä, tosin selvästi vähemmän. 3% henkensä menettäneistä punaisista oli ruotsinkielisiä.
Lähde: Kansalaissodan pikkujättiläinen
Muuten, väite siitä, että Västankvarnissa teloitetut punaiset olisivat olleet "lähes kaikki suomenkielisiä" ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Tämä on helppo todeta, sillä netistä löytyvän Sotasurmat-projektin avulla voi hakea Västankvarnissa teloitettujen nimet, ja siltä listalta löytyy paljon sellaisia teloitettuja punaisia, joilla sekä etunimet että sukunimi ovat ruotsalaisia, ja tämän lisäksi tietysti paljon sellaisia, joilla joko etunimet tai sukunimi ovat ruotsalaisia. Näin siitä huolimatta, että ruotsinkieliset olivat punaisten joukossa aliedustettuina, kuten ylempänä olevista luvuista (13% valkoisista kuolleista, mutta vain 3% punaisista kuolleista ruotsinkielisiä) ilmenee. Kansalaissodan yhteydessä kuolleiden tiedostoon (toisin kuin toisessa maailmansodassa kuolleiden tiedostoon) ei ole merkitty kuolleiden äidinkieltä, joten ainoa tapa päätellä kieli on etunimien ja sukunimen perusteella. Se että sekä etunimet että sukunimi ovat ruotsalaisia on normaalitapauksessa selkeä merkki ruotsinkielisyydestä.Eivät punaisten surmaamat kartanoiden patruunat ja muu yläluokka olleet mitään sotilaita. Ne ovat eri asia, kuin taisteluissa kuolleet. Svekotilastot ovat aina tarkoitushakuisesti tehty, kuten moni muuikin virallinen historiankirjoitus.
Sitäpaitsi. Kyse oli noista suruteloitusjoukoista, ei sotajoukoista. Sotajoukoissa surut olivat sekoitettu suomalaisten joukoon ja siten he eivät päässeet osoittamaan raakuuksiaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi474097Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal623753- 703288
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak963190Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no892154- 352108
- 241959
- 381939
- 311921
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231844