LOPETTAKÄÄ KÄRVISTELY, EI ERO TAPA!!

Hienosti ilmaistu, juuri näin se menee mutta itse en olisi tätä osannut näin todenmukaisesti sanoa. Itse 3.v sitten eronneena en voi muuta kuin yhtyä kirjoitukseesi ja ihmetellä sitä, miksi joka suunnasta tuntui tulevan ohjetta ja neuvoa ja opastusta miten pakkopullaa olisi "pitänyt" entisestäänkin pitkittää. Kidutusta kaikille osapuolille.

Erosta, jossa noin, hyötyy siis nainen, koska nyt hänellä on joka toinen viikko aikaa panostaa vain itseensä. Kuulostaan tavoittelemisen arvoiselta varsinkin silloin, kuin lapset naisen vastuulla olivat ennen 24/7 vuodesta toiseen.

Se just on pahinta, kun on lapsia niin ei voi olla itsekseen. Pitää erota, sitten voi olla sinkkuna joka toinen viikko. Lapset nauttii, kun äiti saa levätä. Lapset tietävät itsekin, fiksuja kun ovat, kuinka rankkaa äidillä on kun joutuu heidän kanssaan olemaan.

äiti äiti, kato kirjoitti:

Se just on pahinta, kun on lapsia niin ei voi olla itsekseen. Pitää erota, sitten voi olla sinkkuna joka toinen viikko. Lapset nauttii, kun äiti saa levätä. Lapset tietävät itsekin, fiksuja kun ovat, kuinka rankkaa äidillä on kun joutuu heidän kanssaan olemaan.

Lue lisää

Yh-äiti on siis kivempi kuin se ydinperheen äiti?

Olen mies tuosta ylempää " kaikki hyötyy ".

Mahtavaa, että joskus on myös toisenlaisia onnellisia loppuja! Niiden edellytyksenä on kuitenkin se, että on jotain pelastettavaa. Kyllä jotain tunteita pitää löytyä, että olisi edes tahtotilaa muuttaa asioita. Oletan, että monien tarinoiden taustalla on tosi pitkällinen yrittäminen ja loppusaldona ei ole voinut kun nostaa kädet pystyyn. Avioliiton pelastaminen vaatii todella paljon- molemmilta.

että petetty osapuoli jaksaa vielä luottaa toiseen.
Itse en siihen kykenisi jos minua petettäisiin. En haluaisi olla kakkosvaihtoehto, joten pistäisin kyllä pettäjän menemään välittömästi.
Lapsethan eivät tunnetusti ole tyhmiä ja varmastikin tietävät (tai tulevat tietämään), että äiti tai isä petti toista. Hekin oppivat, ettei edes pettäminen kaada avioliittoa, miksi siis itsekään olla uskollinen puolisolleen...

Onnittelut siitä, kirjoitti:

että petetty osapuoli jaksaa vielä luottaa toiseen.
Itse en siihen kykenisi jos minua petettäisiin. En haluaisi olla kakkosvaihtoehto, joten pistäisin kyllä pettäjän menemään välittömästi.
Lapsethan eivät tunnetusti ole tyhmiä ja varmastikin tietävät (tai tulevat tietämään), että äiti tai isä petti toista. Hekin oppivat, ettei edes pettäminen kaada avioliittoa, miksi siis itsekään olla uskollinen puolisolleen...

Lue lisää

HÄH????

Kun lapsi on täyttänyt 12 tai vanhempi niin laspi saa päättää kenen luona asuu että silleen ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon hänen asuinpaikkaansa päätettäessä.

mek kirjoitti:

Kun lapsi on täyttänyt 12 tai vanhempi niin laspi saa päättää kenen luona asuu että silleen ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon hänen asuinpaikkaansa päätettäessä.

Lue lisää

Lapsi ei saa ikinä päättää asuinpaikkaansa. Yli 12v lasta kyllä kuullaan.

Viikko/viikko vanhemmuutta ei saa koskaan, kun vanhemmilla on paljon erimielisyyksiä.

.......... kirjoitti:

Viikko/viikko vanhemmuutta ei saa koskaan, kun vanhemmilla on paljon erimielisyyksiä.

Ketään ei kuitenkaan selvitä, mistä "riita" johtuu tai onko sitä? Lähivanhempi voi ylläpitää riitaa jatkaakseen huoltokiusaansa eikä kukaan viranomainen jalkaudu asiaa selvittämään. Tässä osuva monologi asiasta: http://www.youtube.com/watch?v=YoNceVIlsm0

.......... kirjoitti:

Viikko/viikko vanhemmuutta ei saa koskaan, kun vanhemmilla on paljon erimielisyyksiä.

niin ja äiti haluaa nyhtää ukolta elatusmaksuja..

Höpönpöpön "velvollisuudet". Hyvin monissa eroperheissä on lapsilla yksi koti, eli lähivanhemman luona. Hyvin monissa eroperheissä lapset eivät yövy ikinä isällään, puhumattakaan että viettäisivät jokatoisen viikonlopun.

----------- kirjoitti:

Höpönpöpön "velvollisuudet". Hyvin monissa eroperheissä on lapsilla yksi koti, eli lähivanhemman luona. Hyvin monissa eroperheissä lapset eivät yövy ikinä isällään, puhumattakaan että viettäisivät jokatoisen viikonlopun.

Lue lisää

Tiedätkö...
Tuohan kertoo juuri siitä miten epäkypsiä ja typeriä ihmiset ovat. Pelurit, lapsilla leikkijät, lasten itselleen omijat, tapaamisten hankaloittajat, kumppanin maineen kyseenalaistavat...... Jos käytös on tuollaista eron jälkeen se kertoo ihmisen pohjimmiasesta luonteesta. Tuskin kyseinen ihminen on kovinkaan hyvä ja ihana myöskään kumppanina!

fe-mi-n kirjoitti:

Tiedätkö...
Tuohan kertoo juuri siitä miten epäkypsiä ja typeriä ihmiset ovat. Pelurit, lapsilla leikkijät, lasten itselleen omijat, tapaamisten hankaloittajat, kumppanin maineen kyseenalaistavat...... Jos käytös on tuollaista eron jälkeen se kertoo ihmisen pohjimmiasesta luonteesta. Tuskin kyseinen ihminen on kovinkaan hyvä ja ihana myöskään kumppanina!

Lue lisää

fe-mi-n. Ihan jonninjoutavaa haukkumista taholtasi. "Pelurit, lapsilla leikkijät, lasten itselleen omijat, tapaamisten hankaloittajat, kumppanin maineen kyseenalaistavat......"

Sanoinko missään, että minä tai kukaan heistä, joita tarkoitin, pelattaisiin lapsilla? Omittaisi niitä itselle? Hankaloitettaisiin tapaamisia tai kyseenalaistettaisiin kumppanin mainetta?

Kohdallasi ei voi sanoa kuin voi hyvä tavaton miten pihalla olet eri ihmisten elämästä. Nimenomaan silloin ei pelaa eikä leiki lapsillaan, kun TIETÄÄ, että heidän on parempi asua vain äitinsä luona ja tavata normaalisti isäänsä jokatoinen viikonloppu. Jos isä asuu toisella paikkakunnalla, niin on lapselle myöskin ja erittäin ihanteellinen ratkaisu, etteivät he matkusta isälleen edes jokatoinen viikko, tai edes kerran kuussa, matkan pituudesta ja muista olosuhteista riippuen. Ja kun lapset ovat teini-ikäisiä, he saavat käydä isällään silloin kun isän kanssa niin sopivat. Öitä tai viikonloppuja teinit harvemmin haluavat viettää esim. isänsä yksiössä. Eikä isänsä tai tämän uuden naisystävän kaksion sohvallakaan. Eikä isäkään niin halua.

Arvostan erityisen suuresti nykyistä miestäni, että hänen mielestään lapsilla pitää olla yksi koti. Näin siitä huolimatta vaikka hänen ex-vaimollaan oli uusi suhde. Exänsä asuu edelleen tuon miehen kanssa, on asunut jo yli 10v.

Omalta puoleltani en ole mitenkään estänyt lapsia käymästä isällään, mutta en kyllä pakota käymäänkään. Ovat sen verran vanhoja, että tietäävät itse mitä tekevät.

Monen puolelta voin sanoa lisäksi, että isät eivät halua tavata lapsiaan.

------------ kirjoitti:

fe-mi-n. Ihan jonninjoutavaa haukkumista taholtasi. "Pelurit, lapsilla leikkijät, lasten itselleen omijat, tapaamisten hankaloittajat, kumppanin maineen kyseenalaistavat......"

Sanoinko missään, että minä tai kukaan heistä, joita tarkoitin, pelattaisiin lapsilla? Omittaisi niitä itselle? Hankaloitettaisiin tapaamisia tai kyseenalaistettaisiin kumppanin mainetta?

Kohdallasi ei voi sanoa kuin voi hyvä tavaton miten pihalla olet eri ihmisten elämästä. Nimenomaan silloin ei pelaa eikä leiki lapsillaan, kun TIETÄÄ, että heidän on parempi asua vain äitinsä luona ja tavata normaalisti isäänsä jokatoinen viikonloppu. Jos isä asuu toisella paikkakunnalla, niin on lapselle myöskin ja erittäin ihanteellinen ratkaisu, etteivät he matkusta isälleen edes jokatoinen viikko, tai edes kerran kuussa, matkan pituudesta ja muista olosuhteista riippuen. Ja kun lapset ovat teini-ikäisiä, he saavat käydä isällään silloin kun isän kanssa niin sopivat. Öitä tai viikonloppuja teinit harvemmin haluavat viettää esim. isänsä yksiössä. Eikä isänsä tai tämän uuden naisystävän kaksion sohvallakaan. Eikä isäkään niin halua.

Arvostan erityisen suuresti nykyistä miestäni, että hänen mielestään lapsilla pitää olla yksi koti. Näin siitä huolimatta vaikka hänen ex-vaimollaan oli uusi suhde. Exänsä asuu edelleen tuon miehen kanssa, on asunut jo yli 10v.

Omalta puoleltani en ole mitenkään estänyt lapsia käymästä isällään, mutta en kyllä pakota käymäänkään. Ovat sen verran vanhoja, että tietäävät itse mitä tekevät.

Monen puolelta voin sanoa lisäksi, että isät eivät halua tavata lapsiaan.

Lue lisää

Voi sinua... en tiedä mistäpäin maata olet, mutta aika rajoittuneet on näkemyksesi.
Hyvin moni isä haluaa tavata lapsiaan usein, hyvin moni isä haluaa jopa lähivanhemmaksi. On paljon isiä, jotka on yksin ilma sitä uuttaa siippaa ja hyvin monia äitejä, jotka kiireesti etsivät sen uuden miehen arkea pyörittämään.
Harva mies haluaa ottaa lapset mukaansa ja muuttaa toiselle paikkakunnalle vieden lapset mahdollisimman kauas äidistään.
Ei ole yhtä ainoaa syyllistä, sekä isät että äidit osaavat toimia huonosti, pointti on se, että fiksu ihminen toimii niin, että tukee lapsen ja etävanhemman yhteyden pysymistä kaikin mahdollisin tavoin, ei hankaloittaen asioita vaan tehden ne mahdollisimman sujuviksi ja joustaviksi.
Tottakai lapsella on yksi koti, mutta siinä kakkoskodissa voi olla aivan yhtä hyvä olla, kaikki on kiinni siitä miten asiat järjestetään.
Luuletko tosiaan, että ajan myötä isää tai äitiä enää kiinnostaa tapella siitä saako omaa lastansa tavata, kun asiat tehdään mahdollisimman hankalaksi.

fe-mi-n kirjoitti:

Voi sinua... en tiedä mistäpäin maata olet, mutta aika rajoittuneet on näkemyksesi.
Hyvin moni isä haluaa tavata lapsiaan usein, hyvin moni isä haluaa jopa lähivanhemmaksi. On paljon isiä, jotka on yksin ilma sitä uuttaa siippaa ja hyvin monia äitejä, jotka kiireesti etsivät sen uuden miehen arkea pyörittämään.
Harva mies haluaa ottaa lapset mukaansa ja muuttaa toiselle paikkakunnalle vieden lapset mahdollisimman kauas äidistään.
Ei ole yhtä ainoaa syyllistä, sekä isät että äidit osaavat toimia huonosti, pointti on se, että fiksu ihminen toimii niin, että tukee lapsen ja etävanhemman yhteyden pysymistä kaikin mahdollisin tavoin, ei hankaloittaen asioita vaan tehden ne mahdollisimman sujuviksi ja joustaviksi.
Tottakai lapsella on yksi koti, mutta siinä kakkoskodissa voi olla aivan yhtä hyvä olla, kaikki on kiinni siitä miten asiat järjestetään.
Luuletko tosiaan, että ajan myötä isää tai äitiä enää kiinnostaa tapella siitä saako omaa lastansa tavata, kun asiat tehdään mahdollisimman hankalaksi.

Lue lisää

Näin se on.
Ap käsittääkseni puhuu siitä, miten lapsia pitäisi kohdella ja asiat vanhempien välillä hoitaa, jotta kaikki olisi lasten kannalta mahdollisimman hyvin.
Minulla ja exälläni on välimtkaa noin 1 km ja homma toimii. Lapset ovat myös tyytyväisiä, kun saavat halutessaan tavata vanhempiaan niin paljon kuin haluavat.
Molemmissa kodeissa on lapsille oma paikka, omat tavarat.
Ihan turhaan tähän nyt vedetään mukaan uusia kumppaneita, kun lähtökohta on kuitenkin miten lapsi ja hänen omat vanhempansa asiat hoitaa.

näppis10 kirjoitti:

Näin se on.
Ap käsittääkseni puhuu siitä, miten lapsia pitäisi kohdella ja asiat vanhempien välillä hoitaa, jotta kaikki olisi lasten kannalta mahdollisimman hyvin.
Minulla ja exälläni on välimtkaa noin 1 km ja homma toimii. Lapset ovat myös tyytyväisiä, kun saavat halutessaan tavata vanhempiaan niin paljon kuin haluavat.
Molemmissa kodeissa on lapsille oma paikka, omat tavarat.
Ihan turhaan tähän nyt vedetään mukaan uusia kumppaneita, kun lähtökohta on kuitenkin miten lapsi ja hänen omat vanhempansa asiat hoitaa.

Lue lisää

Meilläkin on alle 1km etäisyyttä, mutta jos lapsi tulee käymään muuna kuin tapaamispäivänä exä soittaa poliisin lasta poishakemaan.

Minusta tämä ei ole ihan tervettä, mutta lastensuojelu on sitä mieltä että tapaamissopimusta tulee noudattaa.

Lapsen halulla ja edulla ei siis ole merkitystä kukkahattutädeille.

fe-mi-n kirjoitti:

Voi sinua... en tiedä mistäpäin maata olet, mutta aika rajoittuneet on näkemyksesi.
Hyvin moni isä haluaa tavata lapsiaan usein, hyvin moni isä haluaa jopa lähivanhemmaksi. On paljon isiä, jotka on yksin ilma sitä uuttaa siippaa ja hyvin monia äitejä, jotka kiireesti etsivät sen uuden miehen arkea pyörittämään.
Harva mies haluaa ottaa lapset mukaansa ja muuttaa toiselle paikkakunnalle vieden lapset mahdollisimman kauas äidistään.
Ei ole yhtä ainoaa syyllistä, sekä isät että äidit osaavat toimia huonosti, pointti on se, että fiksu ihminen toimii niin, että tukee lapsen ja etävanhemman yhteyden pysymistä kaikin mahdollisin tavoin, ei hankaloittaen asioita vaan tehden ne mahdollisimman sujuviksi ja joustaviksi.
Tottakai lapsella on yksi koti, mutta siinä kakkoskodissa voi olla aivan yhtä hyvä olla, kaikki on kiinni siitä miten asiat järjestetään.
Luuletko tosiaan, että ajan myötä isää tai äitiä enää kiinnostaa tapella siitä saako omaa lastansa tavata, kun asiat tehdään mahdollisimman hankalaksi.

Lue lisää

fe-mi-n
Fiksut ihmiset osaavat soveltaa, nähdä asioiden mittasuhteet ja reaaliteetit. Kuten tuossa edellä sanottiin, kaikki isät eivät halua tavata lapsiaan, tai haluavat harvemmin. Itsekin tiedän, että monet isät eivät mielellään ota yhtä, kahta tai kolmea lasta yksiöönsä kuin korkeintaan kerran kuukaudessa. Eikä isät ajattele ainoastaan itseään, vaan myös lapsiaan. Vai haluaisitko sinä viettää jokatoisen viikonlopun yksiössä tai pienessä kaksiossakaan? Haluaisitko vielä matkustaa jokatoinen viikonloppu vaikkakin vain 20-60 km päähän? Itse matkustan 30 km päähän miesystäväni luo lähes joka viikonloppu yhdeksi yöksi. Jo tämä vie aikaa ja vaivaa, vaikka rakkaasta ihmisestä on kysymys.

Hyvin usein myös se on etävanhempi, isä joka muuttaa toiselle paikkakunnalle. Tiedän tällaisia tapauksia lukemattomia. Ei se ole lähivanhemman hankalaksi heittäytymistä, jos etävanhemmalla on järki päässä ja hän tietää lasten parhaaksi olevan stabiilit kotiolosuhteet. Vanhempien fiksuutta ei voi punnita sen perusteella miten lähellä he eron jälkeen asuvat toisistaan. Fiksuus punnitaan siinä, miten pystytään sopimaan.

dredd3 kirjoitti:

Meilläkin on alle 1km etäisyyttä, mutta jos lapsi tulee käymään muuna kuin tapaamispäivänä exä soittaa poliisin lasta poishakemaan.

Minusta tämä ei ole ihan tervettä, mutta lastensuojelu on sitä mieltä että tapaamissopimusta tulee noudattaa.

Lapsen halulla ja edulla ei siis ole merkitystä kukkahattutädeille.

Lue lisää

Asutte varmaan liian lähellä toisianne. Riitaisissa tapauksissa on parempi ottaa etäisyyttä. Myös lasten parhaaksi on noudattaa sopimuksia ja yrittää edes teeskennellä, että molemmat vanhemmat ovat tapaamissopimuksesta samaa mieltä. Todellakin suurempi välimatka poistaisi teidän ongelman.

dgsahd kirjoitti:

fe-mi-n
Fiksut ihmiset osaavat soveltaa, nähdä asioiden mittasuhteet ja reaaliteetit. Kuten tuossa edellä sanottiin, kaikki isät eivät halua tavata lapsiaan, tai haluavat harvemmin. Itsekin tiedän, että monet isät eivät mielellään ota yhtä, kahta tai kolmea lasta yksiöönsä kuin korkeintaan kerran kuukaudessa. Eikä isät ajattele ainoastaan itseään, vaan myös lapsiaan. Vai haluaisitko sinä viettää jokatoisen viikonlopun yksiössä tai pienessä kaksiossakaan? Haluaisitko vielä matkustaa jokatoinen viikonloppu vaikkakin vain 20-60 km päähän? Itse matkustan 30 km päähän miesystäväni luo lähes joka viikonloppu yhdeksi yöksi. Jo tämä vie aikaa ja vaivaa, vaikka rakkaasta ihmisestä on kysymys.

Hyvin usein myös se on etävanhempi, isä joka muuttaa toiselle paikkakunnalle. Tiedän tällaisia tapauksia lukemattomia. Ei se ole lähivanhemman hankalaksi heittäytymistä, jos etävanhemmalla on järki päässä ja hän tietää lasten parhaaksi olevan stabiilit kotiolosuhteet. Vanhempien fiksuutta ei voi punnita sen perusteella miten lähellä he eron jälkeen asuvat toisistaan. Fiksuus punnitaan siinä, miten pystytään sopimaan.

Lue lisää

Voi hyvänen aika sentään!!
Mikä ihmeen ylestys on, että miehet asuu jossain kälysissä yksiöissä!! Tuttavapiirissäni on useita eronneita miehiä (jopa ilman kumppania), jotka asuvat omakotitalossa (ihan pääkaupunkiseudulla) ja ihan normaalisti lapsiaan tavaten.
Mitenkä se äiti, joka asuu lapsensa kanssa pienessä yksiössä... tai lastensa?? dgashd ihmettelee asuisinko minä yksiössä tai kaksiossa, tai olisinko viikonloppukylässä... mitä ihmeen materialisteja täällä oikein liikkuu... tottakai asuisin ja tottakai kyläilisin!!!! Tiedän perheen.... 2 lapsisen, joka asui yksiössä, ei varmasti paras mahdollinen olotila, mutta se oli heidän olotila silloin.
Olen asunut kyllä yksiössä, kaksiossa, kolmiossa, neljänhuoneen asunnossa, mutta hittolainen ei se asunto minua onnelliseksi tehnyt!!
Huhhuh... kullä tässä menee ihan sanattomaksi.
Ja mikä ihmeen pakkomielle ihmisillä täällä on korostaa toiselle paikkakunnalle muuttoa, yleensä työ on siellä missä asuu, eikä ole mitään tarvetta säntäillä minnekkään.

fe-mi-n kirjoitti:

Voi hyvänen aika sentään!!
Mikä ihmeen ylestys on, että miehet asuu jossain kälysissä yksiöissä!! Tuttavapiirissäni on useita eronneita miehiä (jopa ilman kumppania), jotka asuvat omakotitalossa (ihan pääkaupunkiseudulla) ja ihan normaalisti lapsiaan tavaten.
Mitenkä se äiti, joka asuu lapsensa kanssa pienessä yksiössä... tai lastensa?? dgashd ihmettelee asuisinko minä yksiössä tai kaksiossa, tai olisinko viikonloppukylässä... mitä ihmeen materialisteja täällä oikein liikkuu... tottakai asuisin ja tottakai kyläilisin!!!! Tiedän perheen.... 2 lapsisen, joka asui yksiössä, ei varmasti paras mahdollinen olotila, mutta se oli heidän olotila silloin.
Olen asunut kyllä yksiössä, kaksiossa, kolmiossa, neljänhuoneen asunnossa, mutta hittolainen ei se asunto minua onnelliseksi tehnyt!!
Huhhuh... kullä tässä menee ihan sanattomaksi.
Ja mikä ihmeen pakkomielle ihmisillä täällä on korostaa toiselle paikkakunnalle muuttoa, yleensä työ on siellä missä asuu, eikä ole mitään tarvetta säntäillä minnekkään.

Lue lisää

miehet asuu jossain kälysissä yksiöissä"
Ei mikään yleistys, fe-mi-n, mutta hyvin yleistä.

"Tiedän perheen.... 2 lapsisen, joka asui yksiössä, ei varmasti paras mahdollinen olotila, mutta se oli heidän olotila silloin."

No, jos kaksilapsinen perhe asuu yksiössä, niin ero ei asumistilan puolelta tee ainakaan yhtään haittaa, pikemminkin päinvastoin, tilaa tulee lisää. Jotkut ihmiset sopeutuu ahtaampaan asuntoon, jotkut ei. Itse en tiedä yhtäkään nelihenkistä perhettä, joka asuisi edes kaksiossa. Itse en asuisi edes kahdestaan puolison kanssa yksiössä, enkä silti ole mikään materialisti. Asunto ei tee minuakaan onnelliseksi, mutta oman tilan ja rauhan puute tekee onnettomaksi. Mitä vanhemmat lapset, sitä tärkeämpää heillekin on oma rauha.

Toimiva talous eli ts. raha on hyvän elämän perusedellytys. Yleensä ihmisillä ei ole rahaa mihin tahansa, täytyy valita ja ehkä käyttää järkeäkin ;). Hyvinkin usein on järkeä valita lapselle vain yksi koti, jossa on enemmän tilaa kuin kaksi ahdasta kotia.

satulinna3 kirjoitti:

miehet asuu jossain kälysissä yksiöissä"
Ei mikään yleistys, fe-mi-n, mutta hyvin yleistä.

"Tiedän perheen.... 2 lapsisen, joka asui yksiössä, ei varmasti paras mahdollinen olotila, mutta se oli heidän olotila silloin."

No, jos kaksilapsinen perhe asuu yksiössä, niin ero ei asumistilan puolelta tee ainakaan yhtään haittaa, pikemminkin päinvastoin, tilaa tulee lisää. Jotkut ihmiset sopeutuu ahtaampaan asuntoon, jotkut ei. Itse en tiedä yhtäkään nelihenkistä perhettä, joka asuisi edes kaksiossa. Itse en asuisi edes kahdestaan puolison kanssa yksiössä, enkä silti ole mikään materialisti. Asunto ei tee minuakaan onnelliseksi, mutta oman tilan ja rauhan puute tekee onnettomaksi. Mitä vanhemmat lapset, sitä tärkeämpää heillekin on oma rauha.

Toimiva talous eli ts. raha on hyvän elämän perusedellytys. Yleensä ihmisillä ei ole rahaa mihin tahansa, täytyy valita ja ehkä käyttää järkeäkin ;). Hyvinkin usein on järkeä valita lapselle vain yksi koti, jossa on enemmän tilaa kuin kaksi ahdasta kotia.

Lue lisää

Väännetäänpä tämä nyt vielä rautalangasta...Tottakai lapsella pitää olla (yksi) koti, mutta ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein korostaa, että etävanhemman luona ei ole koti....mikä se sitten on??? onko jokin tarve korostaa, että etävanhemmasta on tullut kyläpaikka.. ihan kuin tästä olisi eron myötä tullut vieras ihminen (tai pelkkä lompakko)!
Jokainen haluaa varmasti toimivan talouden, mutta täytyy muistaa, että on paljon ihmisiä, jotka jäävät "tyhjän päälle" sairauden, työttömyyden tai jonkun muun syyn vuoksi.... kaikilla ei ole mahdollisuutta satulinnaan, ei siihen omaan tilaan tai rauhaan, vaikka sitä kuinka haluaisi ja kaikille soisi.

fe-mi-n kirjoitti:

Väännetäänpä tämä nyt vielä rautalangasta...Tottakai lapsella pitää olla (yksi) koti, mutta ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein korostaa, että etävanhemman luona ei ole koti....mikä se sitten on??? onko jokin tarve korostaa, että etävanhemmasta on tullut kyläpaikka.. ihan kuin tästä olisi eron myötä tullut vieras ihminen (tai pelkkä lompakko)!
Jokainen haluaa varmasti toimivan talouden, mutta täytyy muistaa, että on paljon ihmisiä, jotka jäävät "tyhjän päälle" sairauden, työttömyyden tai jonkun muun syyn vuoksi.... kaikilla ei ole mahdollisuutta satulinnaan, ei siihen omaan tilaan tai rauhaan, vaikka sitä kuinka haluaisi ja kaikille soisi.

Lue lisää

Hei fe-mi-n
"ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein korostaa, että etävanhemman luona ei ole koti....mikä se sitten on??? "
Ei tietenkään tarvitse korostaa, mutta usein etävanhemman koti on etävanhemman koti, jossa lapset tapaavat etävanhempaansa, eli siis nimenomaan vierailevat - silloin jos vierailevat. Omat lapseni eivät ole käyneet isänsä luona eron jälkeen, koska he eivät halua. Sitä en yhtään ihmettele; eron jälkeen ilmeni, että isänsä oli pahoinpidellyt heitä, etenkin keskimmäistä. Tämä kerrottiin minulle eron muuton jälkeen, kun lapsi oli jo 15v. Heille ei tulisi mieleenkään pitää isänsä asuntoa kotina, koska eivät edes vieraile siellä.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta tosiaan asua leveästi, mutta työtön lähivanhempi saa mm asumiseen tukea yhteiskunnalta esim. asumistukea. Ihan hirveän ahtaasti ei lapsiperheen tarvitse asua.

fe-mi-n kirjoitti:

Voi hyvänen aika sentään!!
Mikä ihmeen ylestys on, että miehet asuu jossain kälysissä yksiöissä!! Tuttavapiirissäni on useita eronneita miehiä (jopa ilman kumppania), jotka asuvat omakotitalossa (ihan pääkaupunkiseudulla) ja ihan normaalisti lapsiaan tavaten.
Mitenkä se äiti, joka asuu lapsensa kanssa pienessä yksiössä... tai lastensa?? dgashd ihmettelee asuisinko minä yksiössä tai kaksiossa, tai olisinko viikonloppukylässä... mitä ihmeen materialisteja täällä oikein liikkuu... tottakai asuisin ja tottakai kyläilisin!!!! Tiedän perheen.... 2 lapsisen, joka asui yksiössä, ei varmasti paras mahdollinen olotila, mutta se oli heidän olotila silloin.
Olen asunut kyllä yksiössä, kaksiossa, kolmiossa, neljänhuoneen asunnossa, mutta hittolainen ei se asunto minua onnelliseksi tehnyt!!
Huhhuh... kullä tässä menee ihan sanattomaksi.
Ja mikä ihmeen pakkomielle ihmisillä täällä on korostaa toiselle paikkakunnalle muuttoa, yleensä työ on siellä missä asuu, eikä ole mitään tarvetta säntäillä minnekkään.

Lue lisää

fe-mi-n
Oletko ihan tosissasi, että teini-ikäinen nuori haluaa mennä ja menee viikonlopuksi etävanhempansa luo joka toinen viikonloppu pe-su? Voin paljastaa, että teini menee mielellään, JOS hänen etävanhempansa ei ole kotona, mutta muuten ei. Mitä järkeä taas on "tapaamisissa", jos vanhempi ei edes ole kotona? Hyvin usein isät alkavat karsastaa etenkin poikiaan, kun nämä ehtivät murrosikään "kyllä jätkä pärjää jo yksinkin". Tytöt taas alkavat teini-ikäisenä seurustella, jopa sen takia, että on hyvä syy kieltäytyä menemästä etävanhemman luo. Onko tässäkään järkeä? Eikö voisi vain sanoa, että haluan olla omissa oloissa/kavereidn kanssa?

anneli* kirjoitti:

fe-mi-n
Oletko ihan tosissasi, että teini-ikäinen nuori haluaa mennä ja menee viikonlopuksi etävanhempansa luo joka toinen viikonloppu pe-su? Voin paljastaa, että teini menee mielellään, JOS hänen etävanhempansa ei ole kotona, mutta muuten ei. Mitä järkeä taas on "tapaamisissa", jos vanhempi ei edes ole kotona? Hyvin usein isät alkavat karsastaa etenkin poikiaan, kun nämä ehtivät murrosikään "kyllä jätkä pärjää jo yksinkin". Tytöt taas alkavat teini-ikäisenä seurustella, jopa sen takia, että on hyvä syy kieltäytyä menemästä etävanhemman luo. Onko tässäkään järkeä? Eikö voisi vain sanoa, että haluan olla omissa oloissa/kavereidn kanssa?

Lue lisää

Olenko puhunut teineistä, jotka jokaviikonloppu viettävät aikaa etävanhemman luona, olenko edes väittänyt, että niin pitäisi tehdä!!!
Jo lapsen vaarana toisen puolison luona on hyväksikäyttö, juopottelu tai väkivalta en itsekään sellaisen vanhemman luo lastani laskisi...toisaalta taas en sellaista miestä olisi itselleni huolinut. Toisaalta taas löytyy niitä jouppoja ja väkivaltaisia äitejäkin...otetaan nyt esimerkiksi oikein äitien äiti Auer.)
Olen puhunut siitä, miten vanhempien pitäisi fiksusti hoitaa eroasiat niin, että lapsilla säilyy yhteys vanhempiin koko ikänsä.
Ei manipulointia, ei pelaamista, ei lapsen käyttöä aseena toista vastaan.... vaikka lapsi ei etävanhempaa niin usen näkisi on lähivanhemman velvollisuus omasta puolestaan pitää huolta, että yhteys säilyisi.... jos etävanhempi haluaa poikkasta yhteyden, niin sehän on sitten taas eri tilanne.
Miksi ihmeessa kuulee niin monen miehen surevan sitä, että eivät saa tavata lapsiaan, että vaimo on ominut erossa ne itselleen, että joistain tapaamissäännöistä pidetään niin pilkun tarkasti kiinni... itselle oli luonnollista ja itsestään selvää, että lapset saivat tavata isäänsä niin usein kuin halusivat ja tottakai isällä oli oikeus yhtälailla tavata lapsiaan.

Perheet on erilaisia ja tilanteet erilaisia, mutta kahden NORMAALIN aikuisen pitäisi pystyä hoitamaan asiat niin ettei kumpikaan menetä yhteyttä lapseen.

wendy* kirjoitti:

Hei fe-mi-n
"ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein korostaa, että etävanhemman luona ei ole koti....mikä se sitten on??? "
Ei tietenkään tarvitse korostaa, mutta usein etävanhemman koti on etävanhemman koti, jossa lapset tapaavat etävanhempaansa, eli siis nimenomaan vierailevat - silloin jos vierailevat. Omat lapseni eivät ole käyneet isänsä luona eron jälkeen, koska he eivät halua. Sitä en yhtään ihmettele; eron jälkeen ilmeni, että isänsä oli pahoinpidellyt heitä, etenkin keskimmäistä. Tämä kerrottiin minulle eron muuton jälkeen, kun lapsi oli jo 15v. Heille ei tulisi mieleenkään pitää isänsä asuntoa kotina, koska eivät edes vieraile siellä.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta tosiaan asua leveästi, mutta työtön lähivanhempi saa mm asumiseen tukea yhteiskunnalta esim. asumistukea. Ihan hirveän ahtaasti ei lapsiperheen tarvitse asua.

Lue lisää

wendy
"eron jälkeen ilmeni, että isänsä oli pahoinpidellyt heitä, etenkin keskimmäistä. "
MIllainen äiti ei huomaa, että isä pahoinpitelee lapsiaan!!!!!
Hyi hitto!
Jos itselläni olisi ollut vastaavaa, niin voin 100% varmuudella sanoa, että lapset olisivat kertoneet minulle. Sitäpaitsi tuollaisen miehen vaimona sinun pitäisi olla hyvinkin selvillä mmillainen miehesi on.
Onko helpompi vain katsoa sivuun. YÄK!

fe-mi-n kirjoitti:

Väännetäänpä tämä nyt vielä rautalangasta...Tottakai lapsella pitää olla (yksi) koti, mutta ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein korostaa, että etävanhemman luona ei ole koti....mikä se sitten on??? onko jokin tarve korostaa, että etävanhemmasta on tullut kyläpaikka.. ihan kuin tästä olisi eron myötä tullut vieras ihminen (tai pelkkä lompakko)!
Jokainen haluaa varmasti toimivan talouden, mutta täytyy muistaa, että on paljon ihmisiä, jotka jäävät "tyhjän päälle" sairauden, työttömyyden tai jonkun muun syyn vuoksi.... kaikilla ei ole mahdollisuutta satulinnaan, ei siihen omaan tilaan tai rauhaan, vaikka sitä kuinka haluaisi ja kaikille soisi.

Lue lisää

fe-mi-n! Oletkin nainen etkä tiedä tuon taivaallista siitä mihin paskaan mies joutuu eron jälkeen. On yksi tili vain ja siittä pitää maksaa yli-isot elatusmaksut ja muut laskut ja jos on velkaa erosta niin vielä nekin. Ei siinä paljon "kälysiä yksiöitä" kummempia asumuksia laitella. Nuo sinun tuntemasi OKT asujat ovat ääritapauksia joilla on rahaa erimalliin kuin 90% ihmisistä. Itsellä normitulot ja elatus kolmesta lapsesta.. asumiskulujen ja laskujen jälkeen jää 400eur käyttörahaa, eli en kyllä näe että millä ihmeellä minä OKT asuisin. Kyllä juurikin se yksiö on ainut mahdollisuus.

juhatiili kirjoitti:

fe-mi-n! Oletkin nainen etkä tiedä tuon taivaallista siitä mihin paskaan mies joutuu eron jälkeen. On yksi tili vain ja siittä pitää maksaa yli-isot elatusmaksut ja muut laskut ja jos on velkaa erosta niin vielä nekin. Ei siinä paljon "kälysiä yksiöitä" kummempia asumuksia laitella. Nuo sinun tuntemasi OKT asujat ovat ääritapauksia joilla on rahaa erimalliin kuin 90% ihmisistä. Itsellä normitulot ja elatus kolmesta lapsesta.. asumiskulujen ja laskujen jälkeen jää 400eur käyttörahaa, eli en kyllä näe että millä ihmeellä minä OKT asuisin. Kyllä juurikin se yksiö on ainut mahdollisuus.

Lue lisää

Kuulehan... juhatii, olen toki nainen ja mitä se miksikään muuttaa. Meillä erossa jaettiin omaisuus 50/50 ihan lain mukaan (ei siis avioehtoa). Molemmilla vanhemmilla oli siis aivan sama tilanne asunnon suhteen.
Elatustukea tai muitakaan avustuksia en ole koskaan saanut, koska toinen lapsista asui alussa isällään, isältä loppui kiinnostus lähivanhemmuuteen lapsen täyttäessä 17, eli ei enää tarvinnut maksaa elatuksesta, jolloin luonnollisesti otin toisenkin lapsen luokseni.
Olen keskipalkkainen kuten itsekin sanot olevasi ja vuokrasin jo alunperin niin ison asunnon, että molemmilla lapsilla oli oma tilansa (pks), myös hänellä, joka ei alkuun asunut luonani...
Olisihan sitä voinut vain voivotella ja tosiaankin kärvistellä, mutta teidätkö, jos on tahtoa on myös kykyä!!! Miksi alattelisin toisin, koska olen itse osoittanut, että asiat on mahdollisia, kun niiden puolesta tekee työtä.

fe-mi-n kirjoitti:

Olenko puhunut teineistä, jotka jokaviikonloppu viettävät aikaa etävanhemman luona, olenko edes väittänyt, että niin pitäisi tehdä!!!
Jo lapsen vaarana toisen puolison luona on hyväksikäyttö, juopottelu tai väkivalta en itsekään sellaisen vanhemman luo lastani laskisi...toisaalta taas en sellaista miestä olisi itselleni huolinut. Toisaalta taas löytyy niitä jouppoja ja väkivaltaisia äitejäkin...otetaan nyt esimerkiksi oikein äitien äiti Auer.)
Olen puhunut siitä, miten vanhempien pitäisi fiksusti hoitaa eroasiat niin, että lapsilla säilyy yhteys vanhempiin koko ikänsä.
Ei manipulointia, ei pelaamista, ei lapsen käyttöä aseena toista vastaan.... vaikka lapsi ei etävanhempaa niin usen näkisi on lähivanhemman velvollisuus omasta puolestaan pitää huolta, että yhteys säilyisi.... jos etävanhempi haluaa poikkasta yhteyden, niin sehän on sitten taas eri tilanne.
Miksi ihmeessa kuulee niin monen miehen surevan sitä, että eivät saa tavata lapsiaan, että vaimo on ominut erossa ne itselleen, että joistain tapaamissäännöistä pidetään niin pilkun tarkasti kiinni... itselle oli luonnollista ja itsestään selvää, että lapset saivat tavata isäänsä niin usein kuin halusivat ja tottakai isällä oli oikeus yhtälailla tavata lapsiaan.

Perheet on erilaisia ja tilanteet erilaisia, mutta kahden NORMAALIN aikuisen pitäisi pystyä hoitamaan asiat niin ettei kumpikaan menetä yhteyttä lapseen.

Lue lisää

"Miksi ihmeessa kuulee niin monen miehen surevan sitä, että eivät saa tavata lapsiaan, että vaimo on ominut erossa ne itselleen, että joistain tapaamissäännöistä pidetään niin pilkun tarkasti kiinni... "

Enemmän kyllä kuulee niitä naisia, jotka surevat sitä, ettei ex-mies, lasten isä halua tavata lastaan. Paljon on myös isiä, jotka aina "muka" tapaavat lapsiaan mielellään, mutta viimehetkellä heille tulee este, kerta toisensa jälkeen.

Eroperheissä on paljon sellaisia isiä, jotka eivät ole liiton aikanakaan korvaansa lotkauttaneet lapsilleen. Eivät osallistuneet lasten arkeen eikä juhlaankaan. Ts. heillä ei ole lapsiinsa minkäänlaista yhteyttä liiton aikanakaan, niin miksi olisi eron jälkeenkään?

kisu2 kirjoitti:

wendy
"eron jälkeen ilmeni, että isänsä oli pahoinpidellyt heitä, etenkin keskimmäistä. "
MIllainen äiti ei huomaa, että isä pahoinpitelee lapsiaan!!!!!
Hyi hitto!
Jos itselläni olisi ollut vastaavaa, niin voin 100% varmuudella sanoa, että lapset olisivat kertoneet minulle. Sitäpaitsi tuollaisen miehen vaimona sinun pitäisi olla hyvinkin selvillä mmillainen miehesi on.
Onko helpompi vain katsoa sivuun. YÄK!

Lue lisää

"MIllainen äiti ei huomaa, että isä pahoinpitelee lapsiaan"

On hyvin tavallista, että äidit eivät huomaa lastensa pahoinpitelyjä. Itseasiassa se on paljon tavallisempaa kuin se, että huomaavat.

"Jos itselläni olisi ollut vastaavaa, niin voin 100% varmuudella sanoa, että lapset olisivat kertoneet minulle. "

Näin ajattelee jokainen äiti. Todellisuus on toinen.

Silloin kun äiti tietää isän pahoinpitelevän lapsiaan, hän hakee eroa. Haluaako lapsiaan pahoinpitelevä isä eroa? Haluaako vaimoaan pahoinpitelevä mies eroa? EI HALUA. Siksi pahoinpitelevä isä/aviomies laittaa erossa hanttiin, manipuloi lapsiaan, esittää kaikille väärinkohdeltua miestä/isää. Ongelmana on se, että vain vaimo tietää miehen todellisen puolen, jota hän ei voi todistaa kenellekään mitenkään.

dina* kirjoitti:

"Miksi ihmeessa kuulee niin monen miehen surevan sitä, että eivät saa tavata lapsiaan, että vaimo on ominut erossa ne itselleen, että joistain tapaamissäännöistä pidetään niin pilkun tarkasti kiinni... "

Enemmän kyllä kuulee niitä naisia, jotka surevat sitä, ettei ex-mies, lasten isä halua tavata lastaan. Paljon on myös isiä, jotka aina "muka" tapaavat lapsiaan mielellään, mutta viimehetkellä heille tulee este, kerta toisensa jälkeen.

Eroperheissä on paljon sellaisia isiä, jotka eivät ole liiton aikanakaan korvaansa lotkauttaneet lapsilleen. Eivät osallistuneet lasten arkeen eikä juhlaankaan. Ts. heillä ei ole lapsiinsa minkäänlaista yhteyttä liiton aikanakaan, niin miksi olisi eron jälkeenkään?

Lue lisää

Taidat puhua omasta itsestäsi Dina.
Nainen yleensä itse on se, joka haluaa pitää lastenhoidon langat käsissään ja sitä saa mitä tilaa.
Itse käyn jumpassa (4-5 kertaa/viikko), joskus ystävien kanssa syömässä ravintolassa tai risteilyllä ja todellakin jätän hoitovastuun isälle.
Isän pitää oppia olemaan lapsen kanssa ja tulemaan erilaisissa tilanteissa toimeen. Kyllä se on hyvin usein ihan lapsen äidistä kiinni ettei isä pääse heti alkuun lasta lähelle.
Miten Dina itse hoidit asian... vai hoiditko?
Järkyttää noin typerät kommentit aikuiselta (?) ihmiseltä.

fe-mi-n kirjoitti:

Kuulehan... juhatii, olen toki nainen ja mitä se miksikään muuttaa. Meillä erossa jaettiin omaisuus 50/50 ihan lain mukaan (ei siis avioehtoa). Molemmilla vanhemmilla oli siis aivan sama tilanne asunnon suhteen.
Elatustukea tai muitakaan avustuksia en ole koskaan saanut, koska toinen lapsista asui alussa isällään, isältä loppui kiinnostus lähivanhemmuuteen lapsen täyttäessä 17, eli ei enää tarvinnut maksaa elatuksesta, jolloin luonnollisesti otin toisenkin lapsen luokseni.
Olen keskipalkkainen kuten itsekin sanot olevasi ja vuokrasin jo alunperin niin ison asunnon, että molemmilla lapsilla oli oma tilansa (pks), myös hänellä, joka ei alkuun asunut luonani...
Olisihan sitä voinut vain voivotella ja tosiaankin kärvistellä, mutta teidätkö, jos on tahtoa on myös kykyä!!! Miksi alattelisin toisin, koska olen itse osoittanut, että asiat on mahdollisia, kun niiden puolesta tekee työtä.

Lue lisää

"Meillä erossa jaettiin omaisuus 50/50 ihan lain mukaan (ei siis avioehtoa). Molemmilla vanhemmilla oli siis aivan sama tilanne asunnon suhteen."

Siis mitä tarkoitat? Jos omaisuus jaetaan 50/50 kuten ilman avioehtoa kuuluukin, niin asunnon suhteen sillä ei ole mitään tekemistä. Jos molemmille jää esim. 10000e, niin sillä ei kyllä asuntoa ostella, kumpainenkaan.

"vuokrasin jo alunperin niin ison asunnon, että molemmilla lapsilla oli oma tilansa (pks), myös hänellä, joka ei alkuun asunut luonani... "

Kaikki eivät ole keskipalkkaisia, ja kaikki keskipalkkaisetkaan eivät voi vuokrata riittävän isoa asuntoa, elleivät ole oikeutettuja asumistukeen. Riittävään asumistukeen taas ei ole oikeutta, jos asunto on liian suuri esim. kahdelle. Siksi tuo yhtälösi, tilava asunto kolmelle, jossa on vain kaksi kirjoilla, ei ole mahdollinen kaikille. Opettele nöyryyttä, ja sitä, ettei kaikilla ole niin mainiosti ja mahdollista kuin sinulla :D.

kisu2 kirjoitti:

Taidat puhua omasta itsestäsi Dina.
Nainen yleensä itse on se, joka haluaa pitää lastenhoidon langat käsissään ja sitä saa mitä tilaa.
Itse käyn jumpassa (4-5 kertaa/viikko), joskus ystävien kanssa syömässä ravintolassa tai risteilyllä ja todellakin jätän hoitovastuun isälle.
Isän pitää oppia olemaan lapsen kanssa ja tulemaan erilaisissa tilanteissa toimeen. Kyllä se on hyvin usein ihan lapsen äidistä kiinni ettei isä pääse heti alkuun lasta lähelle.
Miten Dina itse hoidit asian... vai hoiditko?
Järkyttää noin typerät kommentit aikuiselta (?) ihmiseltä.

Lue lisää

"Isän pitää oppia olemaan lapsen kanssa ja tulemaan erilaisissa tilanteissa toimeen. "

Kuka voi pakottaa, ellei isä halua? Ja jos isä on aina töissä/työmatkalla, niin ei ole mahdollista.

juhatiili kirjoitti:

fe-mi-n! Oletkin nainen etkä tiedä tuon taivaallista siitä mihin paskaan mies joutuu eron jälkeen. On yksi tili vain ja siittä pitää maksaa yli-isot elatusmaksut ja muut laskut ja jos on velkaa erosta niin vielä nekin. Ei siinä paljon "kälysiä yksiöitä" kummempia asumuksia laitella. Nuo sinun tuntemasi OKT asujat ovat ääritapauksia joilla on rahaa erimalliin kuin 90% ihmisistä. Itsellä normitulot ja elatus kolmesta lapsesta.. asumiskulujen ja laskujen jälkeen jää 400eur käyttörahaa, eli en kyllä näe että millä ihmeellä minä OKT asuisin. Kyllä juurikin se yksiö on ainut mahdollisuus.

Lue lisää

asiaa "juhatiili"
Eron jälkeen on vaihdettava yleensä pienempään asuntoon, molempien, myös lähihuoltajan. Ehkäpä nyrkkisääntönä voisi pitää, että 5h vaihtuu joko 3h 2h tai 4h 1h, riippuen siitä kuinka monta lasta on, ja kuinka paljon neliöitä asunnoissa on.

Yleensä unohdetaan se, että lähihuoltaja maksaa lapsista myös oman osuutensa elatuksesta sekä omasta asumisestaan. Ihan minkämoista lukaalia ei siis voi valita eron jälkeen, kun sitä ei ollut ennen eroakaan :D. Itsellä lähihuoltajana (1 2) jää asumiskulujen, työmatkakulujen, laskujen (sähkö, 3xpuhelin netti, vakuutukset) ja ruuan jälkeen käyttövaraa myöskin hädintuskin 400e.

kisu2 kirjoitti:

wendy
"eron jälkeen ilmeni, että isänsä oli pahoinpidellyt heitä, etenkin keskimmäistä. "
MIllainen äiti ei huomaa, että isä pahoinpitelee lapsiaan!!!!!
Hyi hitto!
Jos itselläni olisi ollut vastaavaa, niin voin 100% varmuudella sanoa, että lapset olisivat kertoneet minulle. Sitäpaitsi tuollaisen miehen vaimona sinun pitäisi olla hyvinkin selvillä mmillainen miehesi on.
Onko helpompi vain katsoa sivuun. YÄK!

Lue lisää

Kisu2 ei ole ajantasalla. Yritä perehtyä perheväkivaltaan paremmin, se on hyvin yleistä. Harvemmin kukaan ihan avoimesti mäiskii lapsiaan puolisonsa nähden, ja sillä tavalla, että naapuritkin kuulee. Lapset vaiennetaan PELOLLA. Veikkaisinpa, että sinunkin lapsesi ottaisivat isänsä uhkauksen tosissaan eivätkä kertoisi sinulle mitään.

Myös äidit itse ovat usein perheväkivallan uhreja ja hekin pelkäävät. He luulevat, etteivät lapset tiedä, että isänsä lyö äitiään (ja myös lapsiaan, josta taas äiti ei tiedä).

Hirveän helppoa, suorastaan naurettavan helppoa on vain sanoa "YÄK", kun ei ole tietoa mistään.

dina* kirjoitti:

"Miksi ihmeessa kuulee niin monen miehen surevan sitä, että eivät saa tavata lapsiaan, että vaimo on ominut erossa ne itselleen, että joistain tapaamissäännöistä pidetään niin pilkun tarkasti kiinni... "

Enemmän kyllä kuulee niitä naisia, jotka surevat sitä, ettei ex-mies, lasten isä halua tavata lastaan. Paljon on myös isiä, jotka aina "muka" tapaavat lapsiaan mielellään, mutta viimehetkellä heille tulee este, kerta toisensa jälkeen.

Eroperheissä on paljon sellaisia isiä, jotka eivät ole liiton aikanakaan korvaansa lotkauttaneet lapsilleen. Eivät osallistuneet lasten arkeen eikä juhlaankaan. Ts. heillä ei ole lapsiinsa minkäänlaista yhteyttä liiton aikanakaan, niin miksi olisi eron jälkeenkään?

Lue lisää

"Enemmän kyllä kuulee niitä naisia, jotka surevat sitä, ettei ex-mies, lasten isä halua tavata lastaan. Paljon on myös isiä, jotka aina "muka" tapaavat lapsiaan mielellään, mutta viimehetkellä heille tulee este, kerta toisensa jälkeen."

Kyllä juuri noin. Hyvin usein lasten äiti on vastannut täysin lapsista liiton aikana. Ei sen takia, että olisi halunnut sitä, vaan siksi että on ollut pakko. Sillä pakkohan äidin on lapsia hoitaa, jos isä ei halua/pysty. Onkin mielenkiintoista miten liiton aikana lapsistaan täysin välinpitämättömät isät yhtäkkiä ovatkin erossa niin perusteellisen paljon parempia huoltajia kuin lasten äidit.

...........--------- kirjoitti:

"Isän pitää oppia olemaan lapsen kanssa ja tulemaan erilaisissa tilanteissa toimeen. "

Kuka voi pakottaa, ellei isä halua? Ja jos isä on aina töissä/työmatkalla, niin ei ole mahdollista.

Lue lisää

"Kuka voi pakottaa, ellei isä halua? Ja jos isä on aina töissä/työmatkalla, niin ei ole mahdollista."

Kyllä. Ja sitten kun isi tulee työmatkalta, isi on kovin väsynyt. Vaimo pesee pyykit, parhaassa tapauksessa pakkaa laukun ja taas isi menee. Eikä tarvitse työmatkaltakaan tulla vaan pelkästään töistä, isiä väsyttää aina ja lasten pitää olla hiljaa, mielellään jossain muualla kuin olohuoneessa/telkkarin ääressä.

kisu2 kirjoitti:

wendy
"eron jälkeen ilmeni, että isänsä oli pahoinpidellyt heitä, etenkin keskimmäistä. "
MIllainen äiti ei huomaa, että isä pahoinpitelee lapsiaan!!!!!
Hyi hitto!
Jos itselläni olisi ollut vastaavaa, niin voin 100% varmuudella sanoa, että lapset olisivat kertoneet minulle. Sitäpaitsi tuollaisen miehen vaimona sinun pitäisi olla hyvinkin selvillä mmillainen miehesi on.
Onko helpompi vain katsoa sivuun. YÄK!

Lue lisää

"MIllainen äiti ei huomaa, että isä pahoinpitelee lapsiaan!!!!!"

Et kovin paljon elämästä tiedä, kun tuollaisia kukkasia kirjoittelet. Isät pahoinpitelevät lapsiaan, jopa raiskaavat näitä tai "vain" käyttävät seksuaalisesti hyväkseen. Hyvin usein tapaukset selviävät vasta, kun vuosia tai vuosikymmeniä on kulunut. Mietipä itse, jos pahoinpitelisit lasta tai ketä tahansa: teetkö sen niin, että varmasti jäisit kiinni, vai mahdollisimman salassa? Vaarana on, että lapsi tai aikuinen kertoisi tapahtumasta, eli kannattaisiko myös uhkailla mitä pahaa tapahtuu jos kertoo?

Perheväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa, se salataan erittäin hyvin ja on myös hyvin yleistä.

fe-mi-n kirjoitti:

Voi hyvänen aika sentään!!
Mikä ihmeen ylestys on, että miehet asuu jossain kälysissä yksiöissä!! Tuttavapiirissäni on useita eronneita miehiä (jopa ilman kumppania), jotka asuvat omakotitalossa (ihan pääkaupunkiseudulla) ja ihan normaalisti lapsiaan tavaten.
Mitenkä se äiti, joka asuu lapsensa kanssa pienessä yksiössä... tai lastensa?? dgashd ihmettelee asuisinko minä yksiössä tai kaksiossa, tai olisinko viikonloppukylässä... mitä ihmeen materialisteja täällä oikein liikkuu... tottakai asuisin ja tottakai kyläilisin!!!! Tiedän perheen.... 2 lapsisen, joka asui yksiössä, ei varmasti paras mahdollinen olotila, mutta se oli heidän olotila silloin.
Olen asunut kyllä yksiössä, kaksiossa, kolmiossa, neljänhuoneen asunnossa, mutta hittolainen ei se asunto minua onnelliseksi tehnyt!!
Huhhuh... kullä tässä menee ihan sanattomaksi.
Ja mikä ihmeen pakkomielle ihmisillä täällä on korostaa toiselle paikkakunnalle muuttoa, yleensä työ on siellä missä asuu, eikä ole mitään tarvetta säntäillä minnekkään.

Lue lisää

"Tuttavapiirissäni on useita eronneita miehiä (jopa ilman kumppania), jotka asuvat omakotitalossa (ihan pääkaupunkiseudulla) ja ihan normaalisti lapsiaan tavaten."

Niin minullakin muutama. Heidän tulonsa on 8000e/kk ja siitä ylöspäin - ja mikä tärkeintä: heidän ex-puolisoiden tulot ovat tuota samaa luokkaa. Sellainen etähuoltaja, jonka ex-puolison tulot ovat huomattavasti pienemmän, joutuu maksamaan niin paljon elatusmaksuja, ettei omakotitalon pito ole mahdollista.

fe-mi-n kirjoitti:

Kuulehan... juhatii, olen toki nainen ja mitä se miksikään muuttaa. Meillä erossa jaettiin omaisuus 50/50 ihan lain mukaan (ei siis avioehtoa). Molemmilla vanhemmilla oli siis aivan sama tilanne asunnon suhteen.
Elatustukea tai muitakaan avustuksia en ole koskaan saanut, koska toinen lapsista asui alussa isällään, isältä loppui kiinnostus lähivanhemmuuteen lapsen täyttäessä 17, eli ei enää tarvinnut maksaa elatuksesta, jolloin luonnollisesti otin toisenkin lapsen luokseni.
Olen keskipalkkainen kuten itsekin sanot olevasi ja vuokrasin jo alunperin niin ison asunnon, että molemmilla lapsilla oli oma tilansa (pks), myös hänellä, joka ei alkuun asunut luonani...
Olisihan sitä voinut vain voivotella ja tosiaankin kärvistellä, mutta teidätkö, jos on tahtoa on myös kykyä!!! Miksi alattelisin toisin, koska olen itse osoittanut, että asiat on mahdollisia, kun niiden puolesta tekee työtä.

Lue lisää

Niin et tosiaan tiedäkään miten 90% miehistä käy... ajatelepa maksavasi omasta tilistäsi kuukausittain 600 euroa elatusmaksu!??? Ajattele tosiaan!!! Millaisen asunnon sitten vuokraisit??=)=) ....... Niinpä.

dina* kirjoitti:

"Miksi ihmeessa kuulee niin monen miehen surevan sitä, että eivät saa tavata lapsiaan, että vaimo on ominut erossa ne itselleen, että joistain tapaamissäännöistä pidetään niin pilkun tarkasti kiinni... "

Enemmän kyllä kuulee niitä naisia, jotka surevat sitä, ettei ex-mies, lasten isä halua tavata lastaan. Paljon on myös isiä, jotka aina "muka" tapaavat lapsiaan mielellään, mutta viimehetkellä heille tulee este, kerta toisensa jälkeen.

Eroperheissä on paljon sellaisia isiä, jotka eivät ole liiton aikanakaan korvaansa lotkauttaneet lapsilleen. Eivät osallistuneet lasten arkeen eikä juhlaankaan. Ts. heillä ei ole lapsiinsa minkäänlaista yhteyttä liiton aikanakaan, niin miksi olisi eron jälkeenkään?

Lue lisää

"Ts. heillä ei ole lapsiinsa minkäänlaista yhteyttä liiton aikanakaan, niin miksi olisi eron jälkeenkään?

Näinhän se on. Isät eivät ala yhtäkkiä eron jälkeen hoitaa lapsiaan ja kiinnostumaan heidän elämästä, jos liiton aikanakin ovat enemmän kiinnostuneita esim. töistään tai harrastuksistaan. Isillä ei ole myöskään minkäännäköistä velvollisuutta hoitaa ja tavata lapsiaan. Hyvin useasti isovanhemmat kantavat lapsesta enemmän vastuuta kuin lapsen oma isä.

.................. kirjoitti:

asiaa "juhatiili"
Eron jälkeen on vaihdettava yleensä pienempään asuntoon, molempien, myös lähihuoltajan. Ehkäpä nyrkkisääntönä voisi pitää, että 5h vaihtuu joko 3h 2h tai 4h 1h, riippuen siitä kuinka monta lasta on, ja kuinka paljon neliöitä asunnoissa on.

Yleensä unohdetaan se, että lähihuoltaja maksaa lapsista myös oman osuutensa elatuksesta sekä omasta asumisestaan. Ihan minkämoista lukaalia ei siis voi valita eron jälkeen, kun sitä ei ollut ennen eroakaan :D. Itsellä lähihuoltajana (1 2) jää asumiskulujen, työmatkakulujen, laskujen (sähkö, 3xpuhelin netti, vakuutukset) ja ruuan jälkeen käyttövaraa myöskin hädintuskin 400e.

Lue lisää

"Yleensä unohdetaan se, että lähihuoltaja maksaa lapsista myös oman osuutensa elatuksesta sekä omasta asumisestaan"

Juuri näin. Liikaa keskitytään etävanhemman elatusmaksujen suuruuteen unohtaen lähihuoltaja ja hänen osuutensa lasten elatuksesta. On itsestäänselvyys, että suurempituloinen maksaa enemmän elatuksesta, mutta vain JOS lähihuoltajalla on pienemmät tulot. Jos puolisoiden tulot ovat samaa tasoa, kumpainenkin vastaa lasten elatuksesta tasan. Välillä näyttää siltä, että etähuoltaja saa sädekehän päänsä päälle "suurista" elatusmaksuista, vaikka lähihuoltaja maksaisi ihan saman samanlaisista tuloistaan.

cindy* kirjoitti:

"Kuka voi pakottaa, ellei isä halua? Ja jos isä on aina töissä/työmatkalla, niin ei ole mahdollista."

Kyllä. Ja sitten kun isi tulee työmatkalta, isi on kovin väsynyt. Vaimo pesee pyykit, parhaassa tapauksessa pakkaa laukun ja taas isi menee. Eikä tarvitse työmatkaltakaan tulla vaan pelkästään töistä, isiä väsyttää aina ja lasten pitää olla hiljaa, mielellään jossain muualla kuin olohuoneessa/telkkarin ääressä.

Lue lisää

Tyhmäkö olet!!
Ensin (yleensä vaimo) haluaa lapsia, haluaa olla kotona, haluaa pilvilinnan ympärilleen. Kaiken pitää olla kunnossa ja tiptop ja kun nukkekoti on valmis alkaa valitus siitä, ettei isä tee tarpeeksi kodin eteen, auta tarpeeksi kotona, käytä tarpeeksi aikaansa.
Jos vaimo ei halua/suostu menemään töihin ja jää vaikka hoitovapaalle ei ne rahat taivaasta tipahda, niiden eteen tarvitsee tehdä töitä ja yleensä töiden teko vaatii aikaa, mitä enemmän sitä rahaa pilvilinnan ylläpitoon tarvitaan sitä enemmän aikaa siihen työhön menee. Kun nainen sen lapsen haluaa (toki mieskin) pitää olla sen verran realismia ja järkeä, että tietää mitä se merkitsee, jos miehellä on esim. työ, jossa on paljon matkustamista.
Kaikki miehet, jotka tunnen ja jotka ovat itse kovasti lasta halunneet panostavat kyllä lapsiinsa, myös aikaan lapsensa kanssa.
Joten menkää naiset itseenne. Kaikki pitäisi saada ja aina on jostain valittamista.

moneyyyyy1 kirjoitti:

Tyhmäkö olet!!
Ensin (yleensä vaimo) haluaa lapsia, haluaa olla kotona, haluaa pilvilinnan ympärilleen. Kaiken pitää olla kunnossa ja tiptop ja kun nukkekoti on valmis alkaa valitus siitä, ettei isä tee tarpeeksi kodin eteen, auta tarpeeksi kotona, käytä tarpeeksi aikaansa.
Jos vaimo ei halua/suostu menemään töihin ja jää vaikka hoitovapaalle ei ne rahat taivaasta tipahda, niiden eteen tarvitsee tehdä töitä ja yleensä töiden teko vaatii aikaa, mitä enemmän sitä rahaa pilvilinnan ylläpitoon tarvitaan sitä enemmän aikaa siihen työhön menee. Kun nainen sen lapsen haluaa (toki mieskin) pitää olla sen verran realismia ja järkeä, että tietää mitä se merkitsee, jos miehellä on esim. työ, jossa on paljon matkustamista.
Kaikki miehet, jotka tunnen ja jotka ovat itse kovasti lasta halunneet panostavat kyllä lapsiinsa, myös aikaan lapsensa kanssa.
Joten menkää naiset itseenne. Kaikki pitäisi saada ja aina on jostain valittamista.

Lue lisää

Tyhmäkö itse olet, moneyyyyy1. Elämä on valintoja. Jos isä on kokoajan matkoilla, niin lasten äidille harvemmin jää muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kotiin, vaikka ei haluaisikaan, etenkin jos lapsia on useita. Päivähoitomaksut syövät palkasta suurimman osan, eikä päiväkodit pidä lasta esim. 10 h hoidossa. Pilvilinnoihin aniharvalla on varaa. Matkatyöt eivät aina ole Firman kansainvälisen johtajan töitä, vaan ihan tavallisia duuneja. Esim. myyntiedustajien, rekkakuskien ja keikkamuusikoiden elämä on pelkkää matkustamista, mutta hommasta tienaa normi kuukausipalkan, tai jopa pelkän provision.

Vaikka miehet, jotka tunnet panostavat lapsiinsa, niin kaikki eivät panosta. Siihen ei auta yhtään, vaikka äiti menisi kuinka itseensä.

cindy* kirjoitti:

"Enemmän kyllä kuulee niitä naisia, jotka surevat sitä, ettei ex-mies, lasten isä halua tavata lastaan. Paljon on myös isiä, jotka aina "muka" tapaavat lapsiaan mielellään, mutta viimehetkellä heille tulee este, kerta toisensa jälkeen."

Kyllä juuri noin. Hyvin usein lasten äiti on vastannut täysin lapsista liiton aikana. Ei sen takia, että olisi halunnut sitä, vaan siksi että on ollut pakko. Sillä pakkohan äidin on lapsia hoitaa, jos isä ei halua/pysty. Onkin mielenkiintoista miten liiton aikana lapsistaan täysin välinpitämättömät isät yhtäkkiä ovatkin erossa niin perusteellisen paljon parempia huoltajia kuin lasten äidit.

Lue lisää

Tuo on niin totta. Itse olen yrittänyt pitää minun luona asuvan lapsen ja isänsä tapaamsiista huolta, mutta aina exällä on muita suunnitelmia. Mielestäni hän vain sillä tavalla yrittää kostaa minulle, että minulla ei olisi omaa aikaa. Tyhmyyksissään ei huomaa menettävänsä jotain arvokasta - oman lapsensa. Minä saan lapsenvahdin järjestymään mikäli sitä tarvitsen. Olen yrittänyt pitää kiinni lapsen oikeudesta tavata molempia vanhempiaan. Mutta jos isä ei tahdo, minkäs teet.

bvcxn kirjoitti:

"Yleensä unohdetaan se, että lähihuoltaja maksaa lapsista myös oman osuutensa elatuksesta sekä omasta asumisestaan"

Juuri näin. Liikaa keskitytään etävanhemman elatusmaksujen suuruuteen unohtaen lähihuoltaja ja hänen osuutensa lasten elatuksesta. On itsestäänselvyys, että suurempituloinen maksaa enemmän elatuksesta, mutta vain JOS lähihuoltajalla on pienemmät tulot. Jos puolisoiden tulot ovat samaa tasoa, kumpainenkin vastaa lasten elatuksesta tasan. Välillä näyttää siltä, että etähuoltaja saa sädekehän päänsä päälle "suurista" elatusmaksuista, vaikka lähihuoltaja maksaisi ihan saman samanlaisista tuloistaan.

Lue lisää

bvcxn! Älä nyt lässytä! Se maksaa joka niitten penikoiden kanssa on

..........xxxxx kirjoitti:

"Meillä erossa jaettiin omaisuus 50/50 ihan lain mukaan (ei siis avioehtoa). Molemmilla vanhemmilla oli siis aivan sama tilanne asunnon suhteen."

Siis mitä tarkoitat? Jos omaisuus jaetaan 50/50 kuten ilman avioehtoa kuuluukin, niin asunnon suhteen sillä ei ole mitään tekemistä. Jos molemmille jää esim. 10000e, niin sillä ei kyllä asuntoa ostella, kumpainenkaan.

"vuokrasin jo alunperin niin ison asunnon, että molemmilla lapsilla oli oma tilansa (pks), myös hänellä, joka ei alkuun asunut luonani... "

Kaikki eivät ole keskipalkkaisia, ja kaikki keskipalkkaisetkaan eivät voi vuokrata riittävän isoa asuntoa, elleivät ole oikeutettuja asumistukeen. Riittävään asumistukeen taas ei ole oikeutta, jos asunto on liian suuri esim. kahdelle. Siksi tuo yhtälösi, tilava asunto kolmelle, jossa on vain kaksi kirjoilla, ei ole mahdollinen kaikille. Opettele nöyryyttä, ja sitä, ettei kaikilla ole niin mainiosti ja mahdollista kuin sinulla :D.

Lue lisää

Alkeellasta matikkaa Jos ___XX:llä on 100 euroa ja Pekalla on 100 euroa he ovat rahallisesti samassa tilanteessa. Jos siis asunnosta on molemmlla sama osuus on molemmat henkilöt samassa tilanteessa asunnon suhteen, et taida olla edes matikan lyhyttä oppimäärää lukenut??
Ero tulaa siinä kuinka rahansa käyttää.

matt-he-matics kirjoitti:

Alkeellasta matikkaa Jos ___XX:llä on 100 euroa ja Pekalla on 100 euroa he ovat rahallisesti samassa tilanteessa. Jos siis asunnosta on molemmlla sama osuus on molemmat henkilöt samassa tilanteessa asunnon suhteen, et taida olla edes matikan lyhyttä oppimäärää lukenut??
Ero tulaa siinä kuinka rahansa käyttää.

Lue lisää

matt-he-matics
- Juuri tuossa edellä selitettiin, että omaisuus jaetaan 50/50. "Jos molemmille jää esim. 10000e, niin sillä ei kyllä asuntoa ostella, kumpainenkaan."

Sinä sanot "Jos ___XX:llä on 100 euroa ja Pekalla on 100 euroa he ovat rahallisesti samassa tilanteessa. "

Ei sadalla eurollakaan asuntoa osteta, vai mitä?

Sanot:
"Ero tulaa siinä kuinka rahansa käyttää"

Jokaiselle kuuluu vain omat raha-asiat, miten rahansa käyttää. Joku säästää, toinen ei. Erossa omaisuus näyttelee useinmiten hyvin pientä roolia, koska vain harvoilla ihmisillä sitä on yhtään, puhumattakaan kylliksi. Erossa tärkein laskennallinen asia on tulot, ja ennenkaikkea menot, kuten huom myös liiton aikana. Ja se mikä ei ole menoa, on tuloa.

moikka70 kirjoitti:

Tuo on niin totta. Itse olen yrittänyt pitää minun luona asuvan lapsen ja isänsä tapaamsiista huolta, mutta aina exällä on muita suunnitelmia. Mielestäni hän vain sillä tavalla yrittää kostaa minulle, että minulla ei olisi omaa aikaa. Tyhmyyksissään ei huomaa menettävänsä jotain arvokasta - oman lapsensa. Minä saan lapsenvahdin järjestymään mikäli sitä tarvitsen. Olen yrittänyt pitää kiinni lapsen oikeudesta tavata molempia vanhempiaan. Mutta jos isä ei tahdo, minkäs teet.

Lue lisää

"Mielestäni hän vain sillä tavalla yrittää kostaa minulle, että minulla ei olisi omaa aikaa"

Juuri näin moikka70. Mutta ihan turhaa yrität huolehtia lasten isän tapaamisista. Se asia on isän vastuulla, ei sinun.

1+1-2=0 kirjoitti:

matt-he-matics
- Juuri tuossa edellä selitettiin, että omaisuus jaetaan 50/50. "Jos molemmille jää esim. 10000e, niin sillä ei kyllä asuntoa ostella, kumpainenkaan."

Sinä sanot "Jos ___XX:llä on 100 euroa ja Pekalla on 100 euroa he ovat rahallisesti samassa tilanteessa. "

Ei sadalla eurollakaan asuntoa osteta, vai mitä?

Sanot:
"Ero tulaa siinä kuinka rahansa käyttää"

Jokaiselle kuuluu vain omat raha-asiat, miten rahansa käyttää. Joku säästää, toinen ei. Erossa omaisuus näyttelee useinmiten hyvin pientä roolia, koska vain harvoilla ihmisillä sitä on yhtään, puhumattakaan kylliksi. Erossa tärkein laskennallinen asia on tulot, ja ennenkaikkea menot, kuten huom myös liiton aikana. Ja se mikä ei ole menoa, on tuloa.

Lue lisää

Ei kait kukaan ole väittänytkään, että sillä asuntoa ostetaan.. Tässä puhutaan, että perustilanne on sama omaisuuden jaon suhteen. Tulevaisuus onkin sitten jokaisen omissa käsissä, miten hyvin palkatussa työssä on, miten rahansa ylipäätään käyttää... jne jne jne. Perustilanne eron jälkeen 50/50 on kuitenkin se, että molemmilla on se tonni-kymppitonni-sata tonnia trai miljoona ja molemmat voivat sen perusteella tehdä omat rakaisunsa eteenpäin!

fe-mi-n kirjoitti:

Väännetäänpä tämä nyt vielä rautalangasta...Tottakai lapsella pitää olla (yksi) koti, mutta ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein korostaa, että etävanhemman luona ei ole koti....mikä se sitten on??? onko jokin tarve korostaa, että etävanhemmasta on tullut kyläpaikka.. ihan kuin tästä olisi eron myötä tullut vieras ihminen (tai pelkkä lompakko)!
Jokainen haluaa varmasti toimivan talouden, mutta täytyy muistaa, että on paljon ihmisiä, jotka jäävät "tyhjän päälle" sairauden, työttömyyden tai jonkun muun syyn vuoksi.... kaikilla ei ole mahdollisuutta satulinnaan, ei siihen omaan tilaan tai rauhaan, vaikka sitä kuinka haluaisi ja kaikille soisi.

Lue lisää

Etävanemmanan kodista tulee kyläpaikka silloin kun se uusi suhde määrittää kaiken lapsen olemisen siellä, ajankäytön myös etävanhemman kanssa.
Kun uuden suhteen lapset mahdollisesti asuvat hänen luonaan, on se heidän koti ja sinne tulevat etävanhemman lapset taatusti saavat vaan rippeet, monesti nukkuvatkin jossakin varastohuoneessa ja ruokakin tehdään huonomman jälkeen silloin nämä ovat paikalla.
Etävanhemman lapsilla on mukanaan vain reppu, jossa vaihtovaatteet, hammasharja, kaikki heidän omat lelunsa ovat siellä lähivanhemmaan kotona.

Kylään tai matkalle lähdetään repun kanssa, kodissa kaikki paikat ovat luvallisia, sieltä löytyy oma paikka, omat tavarat.
Valitettavaa mutta totta, koskaan ei tuollainen kahden viikon välein oleva paikka ole kodin vertainen, sieltä puutuu kavereista lähtien kaikki asiat.

Saattaahn olla, että se etävanhempi yrittää jotain järjestää, mutta kun se tavallaan kuuluu kesälomamatkoihin ihna samanlaisena, mennään jonnekin yhdessä, tavallista arkea viikonlopun käynnilla ei ehdi olla. Ja lisäksi lapsen kotona siellä lähivanhammana luona on omanlaisensa säännöt, jos täällä ovat ihan toiset, on lapsen todella vaikeaa ymmärtää tätä minkäänlaiseksi kodiksi, toivottovasti se etävanhempi on koko ajan lapsen turvana ja vierellä ja se uusi suhde vetäytyy täksi ajaksi pois lapsen vanhemman kyljestä.

"kyllä lapsilla on eron jälkeen oikeus omaan vanhempaan ilman mahdollisen uuden kumppanin lapsia! "

Tällaista oikeutta ei ole olemassa. Kuinka pitkään ajattelit, että tällainen "oikeus" voisi olla voimassa?

dfhdfshdf kirjoitti:

"kyllä lapsilla on eron jälkeen oikeus omaan vanhempaan ilman mahdollisen uuden kumppanin lapsia! "

Tällaista oikeutta ei ole olemassa. Kuinka pitkään ajattelit, että tällainen "oikeus" voisi olla voimassa?

Lue lisää

minusta lapsilla on oikeus vanhempiinsa myös sisarusparvessa...eli kyllä vanhemman täytyy jaksaa huomioida jokainen lapsi yksilönä ja lapsen pitää saada viettää aikaa vanhemman kanssa, joskus myös ilman sisaruksia tai uuden kumppanin lapsia...
itsellä 5 lasta ja eroamassa... uudesta suhteesta ei ole tietoa mutta kuvittelisin että myös aikuset lapset kaipaavat oman vanhemman aikaa...

uusialkuminulle kirjoitti:

minusta lapsilla on oikeus vanhempiinsa myös sisarusparvessa...eli kyllä vanhemman täytyy jaksaa huomioida jokainen lapsi yksilönä ja lapsen pitää saada viettää aikaa vanhemman kanssa, joskus myös ilman sisaruksia tai uuden kumppanin lapsia...
itsellä 5 lasta ja eroamassa... uudesta suhteesta ei ole tietoa mutta kuvittelisin että myös aikuset lapset kaipaavat oman vanhemman aikaa...

Lue lisää

Lapsi saa sitä mitä vanhempi pystyy kulloinkin tarjoamaan. Exäni, lasteni isä ei tarjonnut lapsilleen liittomme aikana mitään. Yhtäkkisiä kiukunpurkauksia ja pomotuskohtauksia lukuunottamatta. Onneksi näin eron jälkeen olen itse pystynyt keskittymään lasten elämään paljon paremmin. Vasta aikuisen lapsen kanssa pystyy viettämään silloin tällöin aikaa kahden kesken, etenkin jos nuoremmat sisaret eivät enää asu kotona. Kun ajattelen itseäni parikymppisenä, en todellakaan kaivannut vanhmepieni aikaa. Lähinnä ystävien. Isääni tutustuin vasta omien lasteni syntymän jälkeen. Jokainen tyylillään.

dfhdfshdf kirjoitti:

"kyllä lapsilla on eron jälkeen oikeus omaan vanhempaan ilman mahdollisen uuden kumppanin lapsia! "

Tällaista oikeutta ei ole olemassa. Kuinka pitkään ajattelit, että tällainen "oikeus" voisi olla voimassa?

Lue lisää

Jokainen ajatteleva vanhempi haluaa että tällainen oikeus on.

Uuden kumppanin lapset vievät huomiota kalliista yhteisestä ajasta oman biologisen vanhemman kanssa.

Välitä!

annelie2 kirjoitti:

Jokainen ajatteleva vanhempi haluaa että tällainen oikeus on.

Uuden kumppanin lapset vievät huomiota kalliista yhteisestä ajasta oman biologisen vanhemman kanssa.

Välitä!

Lue lisää

"Jokainen ajatteleva vanhempi haluaa että tällainen oikeus on."

Jokainen tietää, niin vanhempi kuin lapsikin, että aina ei saa mitä haluaa eikä miten paljon haluaa.

"Uuden kumppanin lapset vievät huomiota kalliista yhteisestä ajasta oman biologisen vanhemman kanssa."

Ai että uuden kumppanin lapset ovat ö luokan lapsia, ihan sama miten heitä kohtelee, ja omat lapset a luokkaa? Tsiisus mitä ajattelua. Jos perheessä on sinun, minun ja meidän lapsia, on heitä kohdeltava tasaveroisesti. Myös tytär- poikapuolen kanssa voi viettää kahdestaan aikaa.

wendy* kirjoitti:

Lapsi saa sitä mitä vanhempi pystyy kulloinkin tarjoamaan. Exäni, lasteni isä ei tarjonnut lapsilleen liittomme aikana mitään. Yhtäkkisiä kiukunpurkauksia ja pomotuskohtauksia lukuunottamatta. Onneksi näin eron jälkeen olen itse pystynyt keskittymään lasten elämään paljon paremmin. Vasta aikuisen lapsen kanssa pystyy viettämään silloin tällöin aikaa kahden kesken, etenkin jos nuoremmat sisaret eivät enää asu kotona. Kun ajattelen itseäni parikymppisenä, en todellakaan kaivannut vanhmepieni aikaa. Lähinnä ystävien. Isääni tutustuin vasta omien lasteni syntymän jälkeen. Jokainen tyylillään.

Lue lisää

Niinpä, wendy*. Kukaan vanhemmista ei pysty tarjoamaan lapsilleen kaikkea mitä haluaisi, ja ennenkaikkea mitä lapsi itse haluaa ja toivoo (tuskinpa on tarkoituskaan).Aikojen kuluessa tästä on tullut varsinainen ilmiö. Aikuiset haluavat tarjota lapselleen jotain mistä itse ovat jääneet paitsi, mutta lasta tuo asia ei kiinnosta yhtään. Kun lapsi haluaa jotain, esim. harrastuksen, mikä olisi varsin hyvin toteuttavissakin, aikuinen kieltäytyy, koska ei jostain syystä halua tarjota ko. asiaa lapselleen.

Tasan ei käy onnen lahjat, eikä mikään muukaan. Tunnen monia, jotka on lapsena pakotettu esim. pianotunneille. Koska vanhemmat tai toinen vanhempi on näin halunnut. Joku ei siedä edes kuulla pianonsoittoa loppuelämäänsä. Sitten on niitä, jotka lapsena olisivat halunneet esim. edes muutamalle pianotunnille, mutta eivät ole päässeet, kun vanhempien innostus tai mahdollisuudet eivät ole riittäneet.

anneli* kirjoitti:

"Jokainen ajatteleva vanhempi haluaa että tällainen oikeus on."

Jokainen tietää, niin vanhempi kuin lapsikin, että aina ei saa mitä haluaa eikä miten paljon haluaa.

"Uuden kumppanin lapset vievät huomiota kalliista yhteisestä ajasta oman biologisen vanhemman kanssa."

Ai että uuden kumppanin lapset ovat ö luokan lapsia, ihan sama miten heitä kohtelee, ja omat lapset a luokkaa? Tsiisus mitä ajattelua. Jos perheessä on sinun, minun ja meidän lapsia, on heitä kohdeltava tasaveroisesti. Myös tytär- poikapuolen kanssa voi viettää kahdestaan aikaa.

Lue lisää

Vaan kun ei kohdella, siitä minulla on todisteita useammasta paikasta.

Eräässäkin hyvin "hienossa kodissa" koiratkin saavat paremman kohtelun kuin nämä kahden viikon välein vierailevat lapset isänsä luona. Lapsia komennetaan jatkuvasti ja nukkuvat lattialla, komerossa. Koirilla on oma huoneensa.

Toisaalla samat lapset elvät "armeijan komennossa". Liikkuminen kotona on luvatonta kaikissa huoneissa, yläkerasta ei saa kuulua askeleiden ääniäkään, muutoin tulee sapaiskaa uusikkomieheltä.
Hänen tuolissaan ei saa istua ym. No tietenkin äidin pitäisi tuollainen heittää pihalle, mutta kun ihminen on täysin entisessä liitossa hyrätty ja alistettu, hänelle riittää sänkyleikit ja suudelmat, muilla arvoilla ei oel elämässä enää arvoa, jaksamisen rajat ovat alhalla ja itsetunto nollilla, joten hän ripustutuu nyt ja unohtaa lapset sekä muunkin elämänsä, häntä hyväksikäytetään ihan selvästi.

No joku varmaan ärähtää tästä, mutta totuushan ei muuksi muutu ärinästä.
Nyt olisi hyvä paikka ollut katsella Kauniita ja Rohkeita sarjaa, sillä siinä käydään näitä elämän raskaita asioita aika hyvin läpi, raskauden jälkeinen masennus, ihmissuhteiden vaikutukset elämässä.
Toivoisin kaikille ihmisille tasapainoista elämää joka tasolla, sekä jokaiselle lapselle kodin, jossa hänellä on turvalliset vanhemmat, jotka eivät enää etsiä takaisin elämätöntä elämää tai ole seksin kanssa sekaisin.

etsikää totuutta kirjoitti:

Vaan kun ei kohdella, siitä minulla on todisteita useammasta paikasta.

Eräässäkin hyvin "hienossa kodissa" koiratkin saavat paremman kohtelun kuin nämä kahden viikon välein vierailevat lapset isänsä luona. Lapsia komennetaan jatkuvasti ja nukkuvat lattialla, komerossa. Koirilla on oma huoneensa.

Toisaalla samat lapset elvät "armeijan komennossa". Liikkuminen kotona on luvatonta kaikissa huoneissa, yläkerasta ei saa kuulua askeleiden ääniäkään, muutoin tulee sapaiskaa uusikkomieheltä.
Hänen tuolissaan ei saa istua ym. No tietenkin äidin pitäisi tuollainen heittää pihalle, mutta kun ihminen on täysin entisessä liitossa hyrätty ja alistettu, hänelle riittää sänkyleikit ja suudelmat, muilla arvoilla ei oel elämässä enää arvoa, jaksamisen rajat ovat alhalla ja itsetunto nollilla, joten hän ripustutuu nyt ja unohtaa lapset sekä muunkin elämänsä, häntä hyväksikäytetään ihan selvästi.

No joku varmaan ärähtää tästä, mutta totuushan ei muuksi muutu ärinästä.
Nyt olisi hyvä paikka ollut katsella Kauniita ja Rohkeita sarjaa, sillä siinä käydään näitä elämän raskaita asioita aika hyvin läpi, raskauden jälkeinen masennus, ihmissuhteiden vaikutukset elämässä.
Toivoisin kaikille ihmisille tasapainoista elämää joka tasolla, sekä jokaiselle lapselle kodin, jossa hänellä on turvalliset vanhemmat, jotka eivät enää etsiä takaisin elämätöntä elämää tai ole seksin kanssa sekaisin.

Lue lisää

Jos koirilla on oma huone, mutta lapset nukkuvat komerossa, niin kyse on vanhempien pahoista tunne-elämänongelmista ja mielenterveyshäiriöistä.

Halvalla ei saa hyvää sanot... niin, pahoitteluni valinnastasi.
Eiköhän aasialainen ole kaikinpuolin "made in Finland"-ladyä halvempi:
Ah-hah-haaa.
En nyt myöskään halua yleistää, mutta ne miehet, joita olen aasialaisnaisten kanssa nähnyt kuuluu sellaiseen sarjaan, jota n itse kahteen kertaan katsoisi....
Mutta onhan se hyvä antaa koti jollekkin huonommassa asemassa olevalle ja palkaksi saa nöyrää piparia...

ehhehheee kirjoitti:

Halvalla ei saa hyvää sanot... niin, pahoitteluni valinnastasi.
Eiköhän aasialainen ole kaikinpuolin "made in Finland"-ladyä halvempi:
Ah-hah-haaa.
En nyt myöskään halua yleistää, mutta ne miehet, joita olen aasialaisnaisten kanssa nähnyt kuuluu sellaiseen sarjaan, jota n itse kahteen kertaan katsoisi....
Mutta onhan se hyvä antaa koti jollekkin huonommassa asemassa olevalle ja palkaksi saa nöyrää piparia...

Lue lisää

Mutta pääasia on, että kaikilla olisi rakkautta ja kumppanuutta. Kaikki maailman ihmiset ovat samanlaisia perustarpeiltaan. Tosi hienoa, että ihmiset löytävät toisensa kulttuurieroista huolimatta. Suomalaiset ovat niin kauan eläneet keskenään täällä pohjan perukoilla, että onkin jo aika lähteä kauemmaksi kaveria etsimään. Itse tykkään kun nykyään asuinkulmallani asuu ihmisiä ihan joka puolilta maailmaa. Monia pariskuntia myös niin, että mies tai nainen on kaukaa Aasiasta tai Afrikasta. Suomalaisuus muuttuu. Sadan vuoden päästä olemme jotain muuta kuin nyt.

Eläköön rakkaus yli rajojen.

"kerroin vain oman "tarinani" erosta,
jossa kaksi ihmistä on onnistunut kasvattamaan kaksi, ihanaa omillaan toimeentulevaa, ongelmatonta, oireilematonta, molempiin vanhempiinsa kiinteästi yhteydessä olevaa lasta, tai aikuisiahan he nyt ovat."

Jos sinä ja ex-puolisosi olette onnistuneet kasvatustehtävässänne, niin ok, hyvä niin. Yritä kuitenkin ymmärtää, että monet eivät onnistu yhtä hyvin. Koko liitto on kuin sotatanner tai sitten käydään kylmää sotaa. Kun tätä jatkuu vuosia, niin erostakin tulee helposti painajainen. Vaikka itse haluaisi erota sovussa, niin se ei ole aina mahdollista. Muista myös, että vanhemmilla ei ole oikeuksia lapsiinsa, vaan lapsilla vanhempiinsa. Joskus vanhempi ei halua tavata lastaan tai lapset vanhempaansa. Sitten pitää olla tapaamatta.

dina* kirjoitti:

"kerroin vain oman "tarinani" erosta,
jossa kaksi ihmistä on onnistunut kasvattamaan kaksi, ihanaa omillaan toimeentulevaa, ongelmatonta, oireilematonta, molempiin vanhempiinsa kiinteästi yhteydessä olevaa lasta, tai aikuisiahan he nyt ovat."

Jos sinä ja ex-puolisosi olette onnistuneet kasvatustehtävässänne, niin ok, hyvä niin. Yritä kuitenkin ymmärtää, että monet eivät onnistu yhtä hyvin. Koko liitto on kuin sotatanner tai sitten käydään kylmää sotaa. Kun tätä jatkuu vuosia, niin erostakin tulee helposti painajainen. Vaikka itse haluaisi erota sovussa, niin se ei ole aina mahdollista. Muista myös, että vanhemmilla ei ole oikeuksia lapsiinsa, vaan lapsilla vanhempiinsa. Joskus vanhempi ei halua tavata lastaan tai lapset vanhempaansa. Sitten pitää olla tapaamatta.

Lue lisää

tsiisus sentään..."dina" tuohan on vain tseppiä niille, jotka miettii miten pärjätä. Ei kannata hifistellä.
Vanhemmilla on sitäpaitsi oikeuksia lapsen tapaamisen suhteen...vaikkakin on totta, että asiat lähtevät lapsen oikeuksista.

Et taida ihan kaikkea kuitenkaan Tietää....
Suomea sitovan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklan katsotaan takaavan jokaiselle oikeuden perhe-elämään. Vanhemman oikeus tavata lastaan on tullut tätä kautta Suomea sitovaksi!!!!

Ei mikä ihme sinä olet muistuttelemaa, kun et itse näytä asioista teitävän.

On myös aivan totkittua ja todettua
1. Huoltokiusaaminen (joka yleensä alkaa jo sopimusvaiheessa ja jatkuu sopimuksen jälkeen)
2. Vieraannuttaminen (jolloin välit toiseen vanhempaan luonnollisesti katkeaa)

Eikö ap ole nimenomaan korostanut sitä, että tilanteet on erilaisia, voi teitä katkeria ihmisiä. Ottakaa opiksi älkääkä olko niin katkeria.

"vain se, että vanhempi on vaaraksi tai haitaksi lapselle on minun maailmassa syy rikkoa yhteys. "

Missä pumpulipallossa oikein elät? Suomessa on pilvin pimein lapsia, joilla ei ole minkäänlaista (henkistä) yhteyttä vanhempiinsa tai toiseen vanhempaansa. Joskus tämä yhteys on pelkästään negatiivinen. Niillä taas, jotka väittävät olevansa ongelmattomia, on paljonkin ongelmia, mutta niitä peitellään, ongelmat kielletään. Ongelmallisinta on, jos toisella vanhemmalla on suuria ongelmia jo pelkästään itsensä kanssa, mutta hän ei myönnä ongelmiaan. Kuten suurimmassa osassa ei myönnäkään. Alkoholiongelma, masennus muut mielenterveyshäiriöt eivät ole asianomaiselle ongelma, mutta heidän läheisilleen on. Siksi sinun on turha puolustella kenenkään oikeutta vanhemmuuteen, tuntematta taustoja. Lapsen edun kannalta rakastava vanhempi myöntää omat ongelmansa, ymmärtää niiden haitallisen vaikutuksen lapseen ja poistuu lapsen elämästä, ellei kokonaan, niin ainakin ajoittain "takavasemmalle".

"vaikka kuinka iso asunto, ei se onnea tuo"

Tilava asunto auttaa kyllä jaksamaan todella paljon. Jokaisella pitää olla kotona oma tila olla rauhassa. Ihan selkeä homma, että ongelmat on lakaistava maton alle, tunteita ei voi näyttää, etenkään negatiivisia, eikä tätä myöten käsitellä ym ym. jos monta ihmistä asuu pienessä tilassa. Kun on pidettävä ns. mölyt mahassa, kotona on ikävä olla ja sieltä hakeudutaan mahdollisimman pian pois. Tämä on ihan tutkittu juttu. Mitä pienempi ja epämukavampi on nuoren koti, sitä alttiimpi hän on jengiytymään, käyttämään alkoholia, hakeutumaan liian varhaisiin seksisuhteisiin jne.

Fe-mi-n
- ihmisten jaottelu/erottelu oman mielen mukaan fiksuiksi ja ei-fiksuiksi, on todella typerää.

Se, joka pärjää voi auttaa toisiakin pärjäämään. Mutta ei auta mitään eikä ketään, ellei pärjääjä ymmärrä toisten aivan erilaisia lähtökohtia. On huomioitava, että moni eroaa puolisostaan juuri sen takia, että tämä hyväksikäyttää, ajattelee vain omaa napaansa, ei hoida asioitaan, ei ole kiinnostunut perheen asioista, hakkaa lapsiaan tai vaimoaan jne.

Ihmisiä ei tosiaankaan ärsytä sinun pärjäämisesi, vaan yksinkertaisesti se, ettet kykene asettumaan toisten ehkä täysinkin erilaiseen asemaan.

Itse et nyt ole lukenut mitään kunnolla. Enhän missään ole ilmoittanut katkera olevani. Älä muodosta mielipidettä vähä-älyisten olettamuksiesi perusteella. Ei mikään ihme että olet YH jäänyt jos olet noin tyhmä.

"moni parjaa nimenomaan sitä, että isät muuttaa pieneen yksiöön jonne lapsia suunnilleen ei saisi laskea ollenkaan"

Siis että mitä?? Kukaan tässä ketjussa ei sanonut, etteikö isän yksiöön SAISI laskea lapsia. Moni isä vaan ei HALUA lapsia ahtaaseen yksiöön. Tosin moni isä ei halua tavata lapsiaan muista syistä, vaikka asuisikin omakotitalossa.

maksava1! Isontelet nyt kyllä noita lukemia!! Ei mene lähellekään noin paljoa! Puhut täyttä pas.kaa etkä muutenkaan ole nyt kyllä kartalla oikein mistään!

toinenyhtälumppu yh kirjoitti:

maksava1! Isontelet nyt kyllä noita lukemia!! Ei mene lähellekään noin paljoa! Puhut täyttä pas.kaa etkä muutenkaan ole nyt kyllä kartalla oikein mistään!

Ei varmasti kaikilla menee, joillain kulut on vieläkin suuremmat...
Mutta missä kohden se pas---kan puhuminen oli??

Lukion on lskettu maksavan noin 3000 euros/lapsi,laskeppa siitä äkiältään koulutuskuluja

Ruokamenot, pärjäätkö yksin 100e/kk, itse en kyllä pärjää, joten summa on heitetty kyllä aikaailla alakanttiin eihän 3,33/pää/päuivä tosiaan riitä mihinkään.

Vesilasku onkin helppo... 15 -18 euroa/pää...lashehan siitä huviksesi

Harrastukset... ilmaisiako, tuskimpa, ainkíin nehän ei kuulu pakollisiin menoihin, mutta jos haluaa pitää lapset jossain muussa kuin bussikatoksia rikkomassa ja muussa pahanteossa on hyvä olla harrastuksia...

Bussikortti.... ne nyt vain tekee 100 e/kk ei voi mitään..

Isompi asunto... yksiön saisin kyllä 650 e/kk, mutta lasten vuoksi maksan 4h(k asunnosta 1020 e/kk, josa toki sähkökulutkin o hieman suuremmat jo käyttäjämäärän ja asunnon koon vuoksi.


Ainoa bullshit taitaa olla oma laskutaitosi ??

moneyy1 kirjoitti:

Ei varmasti kaikilla menee, joillain kulut on vieläkin suuremmat...
Mutta missä kohden se pas---kan puhuminen oli??

Lukion on lskettu maksavan noin 3000 euros/lapsi,laskeppa siitä äkiältään koulutuskuluja

Ruokamenot, pärjäätkö yksin 100e/kk, itse en kyllä pärjää, joten summa on heitetty kyllä aikaailla alakanttiin eihän 3,33/pää/päuivä tosiaan riitä mihinkään.

Vesilasku onkin helppo... 15 -18 euroa/pää...lashehan siitä huviksesi

Harrastukset... ilmaisiako, tuskimpa, ainkíin nehän ei kuulu pakollisiin menoihin, mutta jos haluaa pitää lapset jossain muussa kuin bussikatoksia rikkomassa ja muussa pahanteossa on hyvä olla harrastuksia...

Bussikortti.... ne nyt vain tekee 100 e/kk ei voi mitään..

Isompi asunto... yksiön saisin kyllä 650 e/kk, mutta lasten vuoksi maksan 4h(k asunnosta 1020 e/kk, josa toki sähkökulutkin o hieman suuremmat jo käyttäjämäärän ja asunnon koon vuoksi.


Ainoa bullshit taitaa olla oma laskutaitosi ??

Lue lisää

Joo, ei voi lapsia oikein ilman bussikorttia kouluun laittaa. Ja hinnastakaan ei voi tinkiä. Se on se mitä HSL määrää (pääkaupunkiseudulla). Lukion kirjoista pitää olla myös aina uusin painos, ettei vain pääse senttiäkään halvemmalla.

Noi isommat ruokamenot olivat laskettu tosi alas. Meillä menee pelkkään maitoon n. 50e / kk (tai laktoosittomaan maitojuomaan, kun tavallinen maito ei lapsille käy.)

olen kärvistellyt jo pari vuotta lasten takia huonossa liitossa. vaimolleni olen antanut aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa ja tavata kavereita. olen antanut levätä ja nukkua viikonloppuisin. silti jatkuva pahantuulisuus raastaa hermoja. tuntuu kun mikään ei riittäisi. aikani yritin kehua häntä ja yllättää mutta ainainen torjunta ja valitus tästäkin aiheesta sai minut lopettamaan tämän eikä nykyään tee edes mieli tehdä moista. seksiä olin / olen valmis harrastamaan ihan milloin vain mutta tässäkin asiassa jatkuva torjunta sai minut lopettamaan. yllätys sinänsä nykyään taistellaan siitä kun en kehu/yllätä/yritä seksiä tai olen "kuin muumio". olen yrittänyt selvittää syitä moiseen tuloksetta.. rupee pikkuhiljaa riittämään.. mutta taas nousee mieleen kysymys, miten lapset...

ukk kirjoitti:

olen kärvistellyt jo pari vuotta lasten takia huonossa liitossa. vaimolleni olen antanut aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa ja tavata kavereita. olen antanut levätä ja nukkua viikonloppuisin. silti jatkuva pahantuulisuus raastaa hermoja. tuntuu kun mikään ei riittäisi. aikani yritin kehua häntä ja yllättää mutta ainainen torjunta ja valitus tästäkin aiheesta sai minut lopettamaan tämän eikä nykyään tee edes mieli tehdä moista. seksiä olin / olen valmis harrastamaan ihan milloin vain mutta tässäkin asiassa jatkuva torjunta sai minut lopettamaan. yllätys sinänsä nykyään taistellaan siitä kun en kehu/yllätä/yritä seksiä tai olen "kuin muumio". olen yrittänyt selvittää syitä moiseen tuloksetta.. rupee pikkuhiljaa riittämään.. mutta taas nousee mieleen kysymys, miten lapset...

Lue lisää

Elämä on liian lyhyt ja liian tärkeä.
Odotatko kurjuudessa siihen asti kunnes lapset ovat isoja kiitosta et siitä saa.
Voithan vaatia huoltajuutta itsellesi, se käy mieheltä yhtä hyvin kuin naiselta eikä tarvitse valittaa joutuvansa maksamaan kuten juhatii.
Voit olla varma, että mitä enemmän yrität miellyttää stä enemmän vaatimukset ja tyytymättömyys kasvaa.
Löysässä hirressä sanoisin nyt..

ukk kirjoitti:

olen kärvistellyt jo pari vuotta lasten takia huonossa liitossa. vaimolleni olen antanut aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa ja tavata kavereita. olen antanut levätä ja nukkua viikonloppuisin. silti jatkuva pahantuulisuus raastaa hermoja. tuntuu kun mikään ei riittäisi. aikani yritin kehua häntä ja yllättää mutta ainainen torjunta ja valitus tästäkin aiheesta sai minut lopettamaan tämän eikä nykyään tee edes mieli tehdä moista. seksiä olin / olen valmis harrastamaan ihan milloin vain mutta tässäkin asiassa jatkuva torjunta sai minut lopettamaan. yllätys sinänsä nykyään taistellaan siitä kun en kehu/yllätä/yritä seksiä tai olen "kuin muumio". olen yrittänyt selvittää syitä moiseen tuloksetta.. rupee pikkuhiljaa riittämään.. mutta taas nousee mieleen kysymys, miten lapset...

Lue lisää

"antanut mahdollisuuden... antanut levätä"? tämän takia tuli ensinnä henkinen pesäero omasta miehestäni, hän kun aina venyi antamaan kaikenlaita ja siitä olisi sitten pitänyt nöyränä madella ja paapoa häntä vielä lasten jatkona. olin jatkuvasti itse koko ajan antamispuolella, vaikkei mies sitä tajunnut, keskittyi vaan paasaamaan siitä kuinka hyvin ja paljon hän oli tehynyt, ainakin verrattuna muihin miehiin (siis ilmeisesti kavereihinsa).

Olet selkeästi jo luovuttanut oman liittosi suhteen, vaimosikin näkee tämän varmasti. Jos sinut on torjuttu, oletko varma ettei vaimosi ollut tuo muumio joitain vuosia sitten sinun käytöksesi tai asenteesi tai valintojesi takia?? hän ei ehkä tietoisesti valinnut sitä vaan ei ehkä pystynyt enempää jos jotain oli jo rakkaudessa mennyt rikki etkä halunnut osallistua asian korjaamiseen tai itse ajanut muutosta, nyt sitten marttyyrina mökötät huonoa suhdetta ja ilmeisesti odotat että se toinen nyt sitten tekee jotain ja muuttuu (olet "kärvistellyt" huonossa suhteessa, et yrittänyt korjata mitään)??

näin meillä. minulle riitti.

kyllä mulla itselläkin harrastuksia on ei siinä.. tuntuu vain että omat ajatuksetkin alkaa yleensä nykyään "mitäköhän hän ajattelee ja käyköhän se..." lapanen,tossukka... on kai kaltaisilleni nimiä.. :) liian kiltti mies se tiedetään. mutta viimeseen asti välttelen yhteenottoja riitoja inhoten. tarpeen tullen kyllä pidän puoleni ja pääni sekä ilmaisen mielipiteeni asioihin. elän toisille.. jotenkin vain ei haluaisi lapsilta rikkoa kotia tai loukata toista eroamalla...

ukk kirjoitti:

kyllä mulla itselläkin harrastuksia on ei siinä.. tuntuu vain että omat ajatuksetkin alkaa yleensä nykyään "mitäköhän hän ajattelee ja käyköhän se..." lapanen,tossukka... on kai kaltaisilleni nimiä.. :) liian kiltti mies se tiedetään. mutta viimeseen asti välttelen yhteenottoja riitoja inhoten. tarpeen tullen kyllä pidän puoleni ja pääni sekä ilmaisen mielipiteeni asioihin. elän toisille.. jotenkin vain ei haluaisi lapsilta rikkoa kotia tai loukata toista eroamalla...

Lue lisää

kirjotin vasgtauksen tuohon muutamaa postausta ylemmäs, pahoittelut jos oli vähän negatiiivissävytteinen, tuli vaan nii oma liitto mieleen. menisit ivelä itseesi ja katsosit voitko tehdä jotain liiton eteen jos oikeasti et halua erota. siinä vaiheessa kun ero jomman kumman mielessä on päätetty tai siihen yhdessä luisutaan, ei ole enää mitään tehtävissä. vielä jos on pienikin ajatus et haluaa sen toisen kanssa olla, niin nyt on se aika tehdä jotain. ilman taka-ajatuksia siitä, tekeekö toinen puolisko oman osuutensa. näin se alttarillaki sanottiin, tahdotko? ei siinä sen toisen puolesta luvattu vaan ihan oman ihten. ;) ja kyllä sillä puoliskollaki on toivoa muuttua, näytä sää ensin mallia. tsempit sinne. meillä ei onnistunut ukon kanssa, mutta ei se tarkoita ettei muilla. tiedän monia jotka kammenneet syvästäkin alhosta uuteen onneen...

nainen4 kirjoitti:

kirjotin vasgtauksen tuohon muutamaa postausta ylemmäs, pahoittelut jos oli vähän negatiiivissävytteinen, tuli vaan nii oma liitto mieleen. menisit ivelä itseesi ja katsosit voitko tehdä jotain liiton eteen jos oikeasti et halua erota. siinä vaiheessa kun ero jomman kumman mielessä on päätetty tai siihen yhdessä luisutaan, ei ole enää mitään tehtävissä. vielä jos on pienikin ajatus et haluaa sen toisen kanssa olla, niin nyt on se aika tehdä jotain. ilman taka-ajatuksia siitä, tekeekö toinen puolisko oman osuutensa. näin se alttarillaki sanottiin, tahdotko? ei siinä sen toisen puolesta luvattu vaan ihan oman ihten. ;) ja kyllä sillä puoliskollaki on toivoa muuttua, näytä sää ensin mallia. tsempit sinne. meillä ei onnistunut ukon kanssa, mutta ei se tarkoita ettei muilla. tiedän monia jotka kammenneet syvästäkin alhosta uuteen onneen...

Lue lisää

olen itsekkin muuttunut. sulkeutuneesta paljon avoimemmaksi ihmiseksi.eli ennen kuin mietin asiat vain pääni sisällä vaimoni tämän huomasi ja taas taisteltiin sulkeutuneisuudestni. mutta taas ruvettuani avautumaan ja puhumaan asioista ei hän taas kestänyt kritiikkiä ja suuttui taas taisteltiin. jos asia ei koskenut häntä oli omissa mielipiteissäni tai ajatusmaailmaasani vikaa taas taisteltiin.ojasta allikkoon. jatkuva todistelu ja vakuuttelu asioista rupee syömään miestä. varmasti olen itsekin oman osuuteni tehnyt tilanteen kehittymiseksi tähän pisteeseen. vaimoni on kuitenkin rakastettava ihminen kunhan vaan on "hyvä päivä" ikävä kyllä niitä on nykyään harvassa.

ukk kirjoitti:

olen itsekkin muuttunut. sulkeutuneesta paljon avoimemmaksi ihmiseksi.eli ennen kuin mietin asiat vain pääni sisällä vaimoni tämän huomasi ja taas taisteltiin sulkeutuneisuudestni. mutta taas ruvettuani avautumaan ja puhumaan asioista ei hän taas kestänyt kritiikkiä ja suuttui taas taisteltiin. jos asia ei koskenut häntä oli omissa mielipiteissäni tai ajatusmaailmaasani vikaa taas taisteltiin.ojasta allikkoon. jatkuva todistelu ja vakuuttelu asioista rupee syömään miestä. varmasti olen itsekin oman osuuteni tehnyt tilanteen kehittymiseksi tähän pisteeseen. vaimoni on kuitenkin rakastettava ihminen kunhan vaan on "hyvä päivä" ikävä kyllä niitä on nykyään harvassa.

Lue lisää

Voisiko olla kyseessä liika keskusteleminen? Kaikkea ei tarvitse sanoa. Jos itse olit aiemmin sulkeutunut niin vaimosi rooli on saattanut muodostua liiallisen keskustelijan suuntaan, jotta hän saisi sinusta edes jotain puhetta irti. Nyt kun avaudut, hän ei osaa hellittää ja antaa sinulle tilaa. Eli jos vaimosi hellittäisi vähän, ja sinä avautuisit vähän?

Ja keskittyisitte sanomaan vain niistä asioista, joiden sanomisesta on oikeasti jotain hyötyä, jotka vievät asioita johonkin suuntaan. Toinen varmaan jo tietää mitä mieltä toinen mistäkin asiasta on, joten turha kerrata niitä yhtä mittaa yhä uusissa riidoissa.

Toisen syyttely tai pikku asioista riitely ei vie mihinkään. Jos vaan niiden osalta hyväksyisitte että joistain asioista voi olla eri mieltäkin? Ne isot asiat (kuten hankitaanko lapsia, asutaanko vuokralla vai omassa, ym.) on ne jotka merkkaa, loput on vaan sillisalaattia verraten siihen, että olette joskus toisenne löytäneet ja muodostaneet perheen. Ne hyvät asiat on edelleen tallella, vaikkei niitä ehkä osaa enää arvostaa.

Onko teillä pieniä tai nuoria lapsia? Jos niin odottakaa jokunen vuosi, kyllä se helpottaa.

Olette ehkä lähteneet väärälle ladulle, mutta onneksi aina voi vaihtaa takaisin oikealle tielle. Voimia se vaatii mutta uuden kipinän löytäminen myös tuo erittäin paljon. Paljon enemmän kuin ero, jonka kautta ei opi muuta kuin luovuttamaan ja lähtemään.

Joskus liitossa voi olla aikoja, jolloin ollaan enemmän erillään kuin yhdessä. Mutta joskus se voi olla tarpeenkin. Toiselle on hyvä antaa omaa tilaa olla oma itsensä. Suhteessahan on kyse kuitenkin kahdesta itsenäisestä ihmisestä, jotka ovat päättäneet elää yhdessä, eivät symbioosissa ja kaikesta samaa mieltä ollen, vaan toisen valinnat hyväksyen ja yhteisen hyvän eteen työskennellen, molemmat omalla tavallaan, omien näkemystensä kautta.

Ehkä kannattaa lähteä liikkeelle toisen kunnioittamisesta ja toiseen luottamisesta, vaikka sitten ensin näennäisesti vaikkei sisimmässä siltä tuntuisikaan, kyllä se kunnioitus ja luottamus pikku hiljaa palautuu kun huomaa että toinen osaa ja pystyy itse tekemään ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin erilaisia kuin itse olisi tehnyt.

Kuten joku tuolla aiemmin sanoi, suhde on minustakin enemmänkin tahtotila eikä aina vaan sitä pelkkää rakastamisen auvoa. Tämä minun mielipiteeni.