Sokerirasituskokeen tulokset

Paastoarvo koholla tosiaan. Ja täysin mahdollista, että tulokset menee noin päin.

meillä paastoraja on 5.5 eli sen mukaan ei sekään mene yli. hyvät tulokset oot saanu eli ei syytä huoleen.enkä usko että on voinu arvot mennä sekasin, koska ainakin meillä paastoarvo mitataan heti pikamittarilla ja muut arvot lähetetään tutkittaviksi.

Minun tapauksessani ei käytetty paastoarvon mittaamiseen lainkaan pikatestiä. Sain tulokset puhelimessa nuorelta terveydenhoitajani sijaiselta, joka myös piti arvoja hiukan kummallisina. Menen 2 viikon päästä neuvolaan, jolloin saan varmasti keskustella oman terveydenhoitajani kanssa asiasta.

Ihmetyttää vain miksi verensokerini ei ole kohonnut lainkaan sokeriliuoksen juomisen jälkeen vaan päin vastoin laskenut reippaasti ja sitten kuitenkin 2 h päästä noussut suunnilleen paastoarvon tasolle. Arvot olisivat järkeenkäyvät 3.4-->5.5-->5.3. Kai inhimillinen virhekin on mahdollinen, kun arvot on syötetty tietojärjestelmään.

No eipä tässä auta muu kuin odotella seuraavaa neuvolakäyntiä.

D-vitamiinin puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355


Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin.

D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.

Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa kesällä keskipäivällä ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Terveyskeskukset kieltäytyvät mittaamasta D-vitamiinitasoja, joten kukaan ei siten tiedä missä mennään omalla kohdalla. Tätä kutsutaan tieteelliseksi lääketieteeksi (Evidence Based Medicine).


"D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 2000 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen."

LÄHDE: Uutispalvelu Duodecim


Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf


D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa (iHerb) sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

Diagnostiset glukoosin pitoisuudet laskimoplasmasta ovat paastoarvo ≥ 5.3 mmol/l, tunnin arvo ≥ 10.0 mmol/l ja kahden tunnin arvo ≥ 8.6 mmol/l.

Ruoka olkoon lääkkeesi!


Hyviä rasvoja:

Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).


EI margariinia ( 40 %, 60 % tai 80 % rasvaa loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.




Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.





Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.


Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.




Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.





Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?


Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.


Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Joillakin tosiaan haima reagoi voimakkaasti sokeriin erittämällä nopeasti paljon insuliinia (ikään kuin ylireagoi suhteessa sokerin määrään) ja on ihan mahdollista, että 1h arvo on paastoarvoa matalampi. paastoarvo on hieman korkean puoleinen kuten muutkin ovat todenneet. Itselläni lukemat 3,9- 7,2 ja 4,2

Raskausdiabetes eli gestaatiodiabetes tarkoittaa veren sokeripitoisuuden suurenemista raskauden aikana. Verensokeri normaalistuu synnytyksen jälkeen, mutta yhdelle kymmenestä puhkeaa tyypin 1 diabetes, ja jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, 30 prosentille myöhemmin tyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteksessa ruokavaliohoito on keskeistä. Energiansaantia on syytä vähentää, esimerkiksi 1600–1800 kilokaloriin vuorokaudessa.

Tavoitteena on rajoittaa painonnousu raskauden aikana enintään 7–8 kiloon. Raskausdiabetesdiagnoosin jälkeen äiti aloittaa veren sokeripitoisuuden omaseurannan. Hän mittaa arvon ennen aamiaista sekä tunti sen ja pääaterioiden jälkeen, tarvittaessa myös ennen aterioita, yhteensä 4–6 mittausta vuorokaudessa. Näiden mittausten perusteella arvioidaan lääkityksen tarve.

http://www.diabetesfoorumi.fi/diabetestietoa/sairauden-tyypit.html

Diabetesliitto vastaan Terveysälykkäät:

http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/2013/05/11/diabetesliitto-vastaan-terveysalykkaat/


Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.


Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm