"Estonia"-luokan alukset

Olen joskus nähnyt kuvan, jonka eloonjäänyt oli ottanut laivan pohjalla istuessaan. Löytyykö kenties netistä?

Tellervo kirjoitti:

Olen joskus nähnyt kuvan, jonka eloonjäänyt oli ottanut laivan pohjalla istuessaan. Löytyykö kenties netistä?

http://expressen.se/content/1/c6/18/91/13/3eb42f60.jpg

Estoniahan käännettiin välittömästi visiirin irrottua ahteri aallokkoon, mutta siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä päästä suojaan. Visiirin löytöpaikkahan oli lännempänä kuin muun hylyn.
Vahtipäällikkönä toiminut perämies Tormi Ainsalu ei tajunnut miten vakavasta tilanteesta oli kyse. Ja kun totuuden edessä oli alistuttava ja kutsuttava muita aluksia apuun, alkoi olla jo liian myöhäistä -siinä vaiheessa, kun Silja Europa otti vastaan ensimmäisen hätäkutsun, olivat kaikki onnettomuudesta pelastuneet jo lähteneet liikkeelle sieltä, missä ikinä olivatkaan olleet, baareissa tai hyteissään.

Ainsalua ei kuitenkaan parane syyttää koko katastrofista vaan ongelman ydin oli se, että liian huonosti koviin olosuhteisiin varustautunut henkilöstö ylläpiti laivaa, joka oli rakennettu ensisijaisesti saaristoliikenteeseen ja joka oli virolaisomistukseen päädyttyään jäänyt vähän huonompaan ylläpitoon.

moxu kirjoitti:

Estoniahan käännettiin välittömästi visiirin irrottua ahteri aallokkoon, mutta siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä päästä suojaan. Visiirin löytöpaikkahan oli lännempänä kuin muun hylyn.
Vahtipäällikkönä toiminut perämies Tormi Ainsalu ei tajunnut miten vakavasta tilanteesta oli kyse. Ja kun totuuden edessä oli alistuttava ja kutsuttava muita aluksia apuun, alkoi olla jo liian myöhäistä -siinä vaiheessa, kun Silja Europa otti vastaan ensimmäisen hätäkutsun, olivat kaikki onnettomuudesta pelastuneet jo lähteneet liikkeelle sieltä, missä ikinä olivatkaan olleet, baareissa tai hyteissään.

Ainsalua ei kuitenkaan parane syyttää koko katastrofista vaan ongelman ydin oli se, että liian huonosti koviin olosuhteisiin varustautunut henkilöstö ylläpiti laivaa, joka oli rakennettu ensisijaisesti saaristoliikenteeseen ja joka oli virolaisomistukseen päädyttyään jäänyt vähän huonompaan ylläpitoon.

Lue lisää

Laivaa ei ollut rakennettu saaristoliikenteeseen, kyllä se oli tehty aivan silloin voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Siinä olet oikeassa että henkilökunta, tietenkin lähinnä päällystö, ei ollut tehtäviensä tasalla, tämä on vain näköjään vaikea asia julkisuudessa esiintuotavaksi.

Tässä kaksi asiaa joilla turma olisi vältetty helposti ja jotka Vikingillä ja Siljalla (olin -83 Silvia Reginalla töissä) hoidettiin ja edelleenkin hoidetaan kaiketi.

1. Keulavisiirin myrskylukitukset joita myös atlanttilukituksiksi kutsutaan, on ehdottomasti pistettävä paikoilleen jos vähänkään kovempaa keliä on odotettavissa. Estoniassa ne EIVÄT olleet paikoillaan.

2.Vauhti oli aivan liian kova ja sitä pidettiin härkäpäisesti yllä koska jotenkin ilmeisesti katsottiin että Eestin vapauden symboolin täytyy kulkea ajallaan...
Jos vastaavassa kelissä jo hidastetaan vauhtia sellaisten alusten kanssa jossa ei edes ole keulaporttia jotta peli pysyisi kasassa ja lasti ehjänä niin sitä suuremmalla syyllä on hidastettava keulaportillisen aluksen nopeutta.

Siinä vaiheessa, kun riittävä vesimassa oli päässyt autokannelle, olivat keinot vähissä, enemmänkin olisi ollut tuurista kiinni laivan pelastuminen jos portin putoaminen olisi välittömästi huomattu (tai hetkeä ennen).
Iso, vapaa nestepinta aluksen pääkannella(jos oletetaan sen siellä pysyvän)ei olisi antanut anteeksi ensimmäistäkään väärää liikettä tai kallistumaa, painolastin pumppaamisesta puhumattakaan.
Käytännössä laiva oli tuhoon tuomittu portin irrottua, sitä vain ei kukaan tiennyt tai ymmärtänyt.

Ja vielä huomio...onnettomuusraportista käy ilmi että valvontamonitorista oli nähty veden tulevan autokannelle mutta sitä oli pidetty osaltaan sadevetenä...Jos pienestä mustavalkomonitorista näkee heikon kameran välittämänä että visiirin/rampin välistä tulee vettä niin silloin sitä tulee todella paljon ja varsinkin kun sieltä ei saa tulla mitään, ei varsinkaan sadevettä...

Varmasti laivalla tehtiin se mitä osattiin mutta laivan upotti se mitä ei osattu....Eestihän oli juuri itsenäistynyt ja neuvosto-aikana virolaiset olivat "epäluotettavia", ja heitä ei juurikaan kauppalaivoihin päästetty, vain pieniin kalastusaluksiin ja näin ollen ei pätevää porukkaa kertakaikkiaan edes voinut olla riittävästi nopeasti kasvaneen kauppalaivaston tarpeisiin....siltä osin tilanna on varmastikkin jo parantunut.

Jurputtaja kirjoitti:

Laivaa ei ollut rakennettu saaristoliikenteeseen, kyllä se oli tehty aivan silloin voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Siinä olet oikeassa että henkilökunta, tietenkin lähinnä päällystö, ei ollut tehtäviensä tasalla, tämä on vain näköjään vaikea asia julkisuudessa esiintuotavaksi.

Tässä kaksi asiaa joilla turma olisi vältetty helposti ja jotka Vikingillä ja Siljalla (olin -83 Silvia Reginalla töissä) hoidettiin ja edelleenkin hoidetaan kaiketi.

1. Keulavisiirin myrskylukitukset joita myös atlanttilukituksiksi kutsutaan, on ehdottomasti pistettävä paikoilleen jos vähänkään kovempaa keliä on odotettavissa. Estoniassa ne EIVÄT olleet paikoillaan.

2.Vauhti oli aivan liian kova ja sitä pidettiin härkäpäisesti yllä koska jotenkin ilmeisesti katsottiin että Eestin vapauden symboolin täytyy kulkea ajallaan...
Jos vastaavassa kelissä jo hidastetaan vauhtia sellaisten alusten kanssa jossa ei edes ole keulaporttia jotta peli pysyisi kasassa ja lasti ehjänä niin sitä suuremmalla syyllä on hidastettava keulaportillisen aluksen nopeutta.

Siinä vaiheessa, kun riittävä vesimassa oli päässyt autokannelle, olivat keinot vähissä, enemmänkin olisi ollut tuurista kiinni laivan pelastuminen jos portin putoaminen olisi välittömästi huomattu (tai hetkeä ennen).
Iso, vapaa nestepinta aluksen pääkannella(jos oletetaan sen siellä pysyvän)ei olisi antanut anteeksi ensimmäistäkään väärää liikettä tai kallistumaa, painolastin pumppaamisesta puhumattakaan.
Käytännössä laiva oli tuhoon tuomittu portin irrottua, sitä vain ei kukaan tiennyt tai ymmärtänyt.

Ja vielä huomio...onnettomuusraportista käy ilmi että valvontamonitorista oli nähty veden tulevan autokannelle mutta sitä oli pidetty osaltaan sadevetenä...Jos pienestä mustavalkomonitorista näkee heikon kameran välittämänä että visiirin/rampin välistä tulee vettä niin silloin sitä tulee todella paljon ja varsinkin kun sieltä ei saa tulla mitään, ei varsinkaan sadevettä...

Varmasti laivalla tehtiin se mitä osattiin mutta laivan upotti se mitä ei osattu....Eestihän oli juuri itsenäistynyt ja neuvosto-aikana virolaiset olivat "epäluotettavia", ja heitä ei juurikaan kauppalaivoihin päästetty, vain pieniin kalastusaluksiin ja näin ollen ei pätevää porukkaa kertakaikkiaan edes voinut olla riittävästi nopeasti kasvaneen kauppalaivaston tarpeisiin....siltä osin tilanna on varmastikkin jo parantunut.

Lue lisää

Luin pian Estoniatapahtuman jälkeen kirjasen, jossa tapahtumaa käsiteltiin. Siinä kerrottiin 3 viikkoa ennen tapahtumaa virolaisessa sanomalehdessä olleesta kapteeni Andressonin haastattelusta, jossa hän kertoi ylpeänä, ettei Estonia koskaan tullut myöhässä Tukholmaan kuten Silja ja Viking huonoilla keleillä usein tulivat.

Kysymykseen siitä miten myrsky vaikuttaa Estonian kulkuun, kapteeni Andresson kertoi aluksensa olevan niin suuren ja vahvan ja niin voimakkaalla koneistolla varustetun, että mitkään luonnonvoimat eivät pysty horjuttamaan hänen pyrkimyksiään tuoda alus aikataulun mukaisesti määräsatamaan.

Annoin kirjan pois ja ajattelin lukea asiasta tarkemmin kansainvälisen tutkimuksen raportista.

Kun sittemmin luin tutkimuskomissionin raportin, en hämmästyksekseni huomannut tästä olevan mitään mainintoja.

Nyt olisin kiinnostunut tietämään onko kukaan muu tehnyt havaintoja tuosta Andressonin haastattelusta ja muistaako kukaan, missä se on julkaistu.

Olen kuullut radiosta Estoniantapahtumapäivänä haastattelun, jossa käsiteltiin Itämerellä myrskyssä sattuneita alustapahtumia. Haastattelun viimeinen kysymys käsitteli Estonian henkilökunnan osaamistaa ja ammattitaitoa. Vastauksen mukaan haastateltavan käsitys oli, että Estoniaan oli varmaankin valikoitunut Viron parhaat merimiehet...

Matkustaja kirjoitti:

Luin pian Estoniatapahtuman jälkeen kirjasen, jossa tapahtumaa käsiteltiin. Siinä kerrottiin 3 viikkoa ennen tapahtumaa virolaisessa sanomalehdessä olleesta kapteeni Andressonin haastattelusta, jossa hän kertoi ylpeänä, ettei Estonia koskaan tullut myöhässä Tukholmaan kuten Silja ja Viking huonoilla keleillä usein tulivat.

Kysymykseen siitä miten myrsky vaikuttaa Estonian kulkuun, kapteeni Andresson kertoi aluksensa olevan niin suuren ja vahvan ja niin voimakkaalla koneistolla varustetun, että mitkään luonnonvoimat eivät pysty horjuttamaan hänen pyrkimyksiään tuoda alus aikataulun mukaisesti määräsatamaan.

Annoin kirjan pois ja ajattelin lukea asiasta tarkemmin kansainvälisen tutkimuksen raportista.

Kun sittemmin luin tutkimuskomissionin raportin, en hämmästyksekseni huomannut tästä olevan mitään mainintoja.

Nyt olisin kiinnostunut tietämään onko kukaan muu tehnyt havaintoja tuosta Andressonin haastattelusta ja muistaako kukaan, missä se on julkaistu.

Olen kuullut radiosta Estoniantapahtumapäivänä haastattelun, jossa käsiteltiin Itämerellä myrskyssä sattuneita alustapahtumia. Haastattelun viimeinen kysymys käsitteli Estonian henkilökunnan osaamistaa ja ammattitaitoa. Vastauksen mukaan haastateltavan käsitys oli, että Estoniaan oli varmaankin valikoitunut Viron parhaat merimiehet...

Lue lisää

Yksikään täysijärkinen, tai vaihto-ehtoisesti kokenut ja osaava merenkulkija, ei asetu laivalla luonnonvoimia vastaan, ne kun voittavat aina.

Laivalla kyllä pärjää mainiosti kovassakin kelissä kunhan tajuaa mitkä voimat ja massat ovat vastassa ja osaa sovittaa vauhdin ja kurssin niiden mukaan.....Aikoinaan olin Estonian kanssa monesti samoilla vesillä, Turusta ja Utön kautta kun Itämerelle suunnattiin.Kovemman Lännenpuoleisen tuulen vallitessa toivat tutkamittaukset aina kokolailla samat lukemat Estonian vauhdiksi,n.15-16 solmua...silloinkin kun Silja ja Viking olivat vauhtinsa pudottaneet kelistä johtuen 10-12 solmuun, Estonia jatkoi nopeuttaan pudottamatta.

Jurputtaja kirjoitti:

Laivaa ei ollut rakennettu saaristoliikenteeseen, kyllä se oli tehty aivan silloin voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Siinä olet oikeassa että henkilökunta, tietenkin lähinnä päällystö, ei ollut tehtäviensä tasalla, tämä on vain näköjään vaikea asia julkisuudessa esiintuotavaksi.

Tässä kaksi asiaa joilla turma olisi vältetty helposti ja jotka Vikingillä ja Siljalla (olin -83 Silvia Reginalla töissä) hoidettiin ja edelleenkin hoidetaan kaiketi.

1. Keulavisiirin myrskylukitukset joita myös atlanttilukituksiksi kutsutaan, on ehdottomasti pistettävä paikoilleen jos vähänkään kovempaa keliä on odotettavissa. Estoniassa ne EIVÄT olleet paikoillaan.

2.Vauhti oli aivan liian kova ja sitä pidettiin härkäpäisesti yllä koska jotenkin ilmeisesti katsottiin että Eestin vapauden symboolin täytyy kulkea ajallaan...
Jos vastaavassa kelissä jo hidastetaan vauhtia sellaisten alusten kanssa jossa ei edes ole keulaporttia jotta peli pysyisi kasassa ja lasti ehjänä niin sitä suuremmalla syyllä on hidastettava keulaportillisen aluksen nopeutta.

Siinä vaiheessa, kun riittävä vesimassa oli päässyt autokannelle, olivat keinot vähissä, enemmänkin olisi ollut tuurista kiinni laivan pelastuminen jos portin putoaminen olisi välittömästi huomattu (tai hetkeä ennen).
Iso, vapaa nestepinta aluksen pääkannella(jos oletetaan sen siellä pysyvän)ei olisi antanut anteeksi ensimmäistäkään väärää liikettä tai kallistumaa, painolastin pumppaamisesta puhumattakaan.
Käytännössä laiva oli tuhoon tuomittu portin irrottua, sitä vain ei kukaan tiennyt tai ymmärtänyt.

Ja vielä huomio...onnettomuusraportista käy ilmi että valvontamonitorista oli nähty veden tulevan autokannelle mutta sitä oli pidetty osaltaan sadevetenä...Jos pienestä mustavalkomonitorista näkee heikon kameran välittämänä että visiirin/rampin välistä tulee vettä niin silloin sitä tulee todella paljon ja varsinkin kun sieltä ei saa tulla mitään, ei varsinkaan sadevettä...

Varmasti laivalla tehtiin se mitä osattiin mutta laivan upotti se mitä ei osattu....Eestihän oli juuri itsenäistynyt ja neuvosto-aikana virolaiset olivat "epäluotettavia", ja heitä ei juurikaan kauppalaivoihin päästetty, vain pieniin kalastusaluksiin ja näin ollen ei pätevää porukkaa kertakaikkiaan edes voinut olla riittävästi nopeasti kasvaneen kauppalaivaston tarpeisiin....siltä osin tilanna on varmastikkin jo parantunut.

Lue lisää

M/S estonialla oli yksi rakaiseva tekiä mikä saataa vaikutaa miehistö amatti tadottumuudelta mutta ei ole sitä se on nimitäin niin ettei estonian komentosillalta nähnyt nokaa ollenkaan

meri21 kirjoitti:

M/S estonialla oli yksi rakaiseva tekiä mikä saataa vaikutaa miehistö amatti tadottumuudelta mutta ei ole sitä se on nimitäin niin ettei estonian komentosillalta nähnyt nokaa ollenkaan

Lue lisää

Mikä on "noka"?

jeppu 987 kirjoitti:

Mikä on "noka"?

se paikka jossa kela visiri on

moxu kirjoitti:

Estoniahan käännettiin välittömästi visiirin irrottua ahteri aallokkoon, mutta siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä päästä suojaan. Visiirin löytöpaikkahan oli lännempänä kuin muun hylyn.
Vahtipäällikkönä toiminut perämies Tormi Ainsalu ei tajunnut miten vakavasta tilanteesta oli kyse. Ja kun totuuden edessä oli alistuttava ja kutsuttava muita aluksia apuun, alkoi olla jo liian myöhäistä -siinä vaiheessa, kun Silja Europa otti vastaan ensimmäisen hätäkutsun, olivat kaikki onnettomuudesta pelastuneet jo lähteneet liikkeelle sieltä, missä ikinä olivatkaan olleet, baareissa tai hyteissään.

Ainsalua ei kuitenkaan parane syyttää koko katastrofista vaan ongelman ydin oli se, että liian huonosti koviin olosuhteisiin varustautunut henkilöstö ylläpiti laivaa, joka oli rakennettu ensisijaisesti saaristoliikenteeseen ja joka oli virolaisomistukseen päädyttyään jäänyt vähän huonompaan ylläpitoon.

Lue lisää

VahtipäällikkönTormi Ainsalu ei voinut brykalta nähdä visiirin puuttumista sillä brykan ikkunoista visiirin kärkeen menevä-näkemisen mahdollistava-linja kulkee keulan yli. Siis kaikissa olosuhteissa visiiri oli merellä piilossa brykalla olevien katseilta.

No ei varmaan olleetkaan alussa tietoisia ja sitten kun tilanteen vakavuus tajuttiin, niin visiiri oli jo menetetty ja kallistuminen oli aika suuri, kun mayday lähetettiin. Sen jälkeen tilanne huononikin nopeasti ja evakuointi oli jo lähes mahdotonta (kuten raportista voi lukea). Lisäksi tiedonkulussa taisi olla ongelmia. Ehkä siinä aivan alkuvaiheessa, kun tuli ilmoitus autokannelta epämääräisistä äänistä, olisi pitänyt nopeasti reagoida. Vauhdin pudotus heti yms.? Toisaalta onhan se aika ymmärrettävää, että jonkin aikaa ihmetellään ja tarkkaillaan tilannetta, kun tulee ilmoitus pienistä kolinoista. Kertokaa nyt viisaammat mitä olisi voitu tehdä ja olisiko onnettomuus voitu estää?

Tyypillistä ryssimistä, eli viimeiseen asti yritettiin olla hiiskumatta mogasta niin matkustajille kuin muille laivoille.

Veneilijä kirjoitti:

Tyypillistä ryssimistä, eli viimeiseen asti yritettiin olla hiiskumatta mogasta niin matkustajille kuin muille laivoille.

DIANA II:lle joka on lähes ESTONIAn sisaralus tapahtui visiirin irtoaminen jo aikaisemmin. (Aluksissa rakenteellisia eroja vaikka lähes yhtäaikaa rakennettuja.)
Silloin ei tosin ollut yhtä kova keli.
DIANAlla tajutiin välittömästi mitä oli tapahtunut ja alus käännettiin perä ylös tuuleen ja pakitettiin.
ESTONIASSA aukesi myöskin sisempi ramppi (ajo-ramppi) jonka yläpää oli ulomman visiirin "sisällä". Näin koko kahden rekan ajettava aukko oli täysin auki mereen ja alus vielä käännettiin keula ylös tuuleen. Prykällä ei varmaan tajuttu sisemmän rampinkin olevan auki.
Näin valtavat vesimassat tulvivat hetkessä autokannelle joka vielä käännöksen seurauksena pakkautui styyrpuurin reunalle ja aiheutti kallistuman josta ei enää ollut paluuta.
Autokannella oleva vesi on korkealla pilssin yläpuolella ja siksi sen kallistava vaikutus oli niin suuri. Painopiste nousi siis todella korkealle.
Kallistuman saatuaan alus alkoi ottaa vettä veden alle joutuneiden ja rikkoutuneiden ikkunoiden kautta, ja ilmeisimmin lasti, eli rekat irtosivat surrauksistaan ja siirsivät myös painopistettä lisäten kallistumaa edelleen.

Katsastusmies kirjoitti:

DIANA II:lle joka on lähes ESTONIAn sisaralus tapahtui visiirin irtoaminen jo aikaisemmin. (Aluksissa rakenteellisia eroja vaikka lähes yhtäaikaa rakennettuja.)
Silloin ei tosin ollut yhtä kova keli.
DIANAlla tajutiin välittömästi mitä oli tapahtunut ja alus käännettiin perä ylös tuuleen ja pakitettiin.
ESTONIASSA aukesi myöskin sisempi ramppi (ajo-ramppi) jonka yläpää oli ulomman visiirin "sisällä". Näin koko kahden rekan ajettava aukko oli täysin auki mereen ja alus vielä käännettiin keula ylös tuuleen. Prykällä ei varmaan tajuttu sisemmän rampinkin olevan auki.
Näin valtavat vesimassat tulvivat hetkessä autokannelle joka vielä käännöksen seurauksena pakkautui styyrpuurin reunalle ja aiheutti kallistuman josta ei enää ollut paluuta.
Autokannella oleva vesi on korkealla pilssin yläpuolella ja siksi sen kallistava vaikutus oli niin suuri. Painopiste nousi siis todella korkealle.
Kallistuman saatuaan alus alkoi ottaa vettä veden alle joutuneiden ja rikkoutuneiden ikkunoiden kautta, ja ilmeisimmin lasti, eli rekat irtosivat surrauksistaan ja siirsivät myös painopistettä lisäten kallistumaa edelleen.

Lue lisää

Mielenkiintoista.Tuota en tiennytkään.Ja piti etsiä netistä tietä ja löytyhän siellä maininta.eli asiasta ollaan oltu tietoisia,ettei laiva sovellu koviin myrkyihin.Onko monissa aluksissa vielä kyseisen malliset visiirit,eli nostomallia ja autorampin lukitus tapahtuu osittain visiirin sisään.

Katsastusmies kirjoitti:

DIANA II:lle joka on lähes ESTONIAn sisaralus tapahtui visiirin irtoaminen jo aikaisemmin. (Aluksissa rakenteellisia eroja vaikka lähes yhtäaikaa rakennettuja.)
Silloin ei tosin ollut yhtä kova keli.
DIANAlla tajutiin välittömästi mitä oli tapahtunut ja alus käännettiin perä ylös tuuleen ja pakitettiin.
ESTONIASSA aukesi myöskin sisempi ramppi (ajo-ramppi) jonka yläpää oli ulomman visiirin "sisällä". Näin koko kahden rekan ajettava aukko oli täysin auki mereen ja alus vielä käännettiin keula ylös tuuleen. Prykällä ei varmaan tajuttu sisemmän rampinkin olevan auki.
Näin valtavat vesimassat tulvivat hetkessä autokannelle joka vielä käännöksen seurauksena pakkautui styyrpuurin reunalle ja aiheutti kallistuman josta ei enää ollut paluuta.
Autokannella oleva vesi on korkealla pilssin yläpuolella ja siksi sen kallistava vaikutus oli niin suuri. Painopiste nousi siis todella korkealle.
Kallistuman saatuaan alus alkoi ottaa vettä veden alle joutuneiden ja rikkoutuneiden ikkunoiden kautta, ja ilmeisimmin lasti, eli rekat irtosivat surrauksistaan ja siirsivät myös painopistettä lisäten kallistumaa edelleen.

Lue lisää

Tiesitkö että Diana II on nykyään Tallinkin alus.
seilaa nimellä M/S Meloodia. se on sisältä lähes vastaava kuin Estonia, ainoa ero on ulkonäössä.
itse olen kahdesti ollut kyseisessä laivassa ja en ihmettele että alakansille jäi niin monta ihmistä.
käytävät on kapeita ja rappuset jyrkkiä.
keulavisiirivaurioita on ollut paljon muitakin.
mm. Silja Europan keula vaurioitui Estonia uppoamisyönä siten ettei sitä saatu Tukholmassa auki. Vuosi Estonian jälkeen Mariellan visiiri nousi etukannelle. ja niinkuin mainitsitkin Diana II.
Estonian lastista (rekat) ei ole virallista tietoa, pysyivätkö kiinni vai irtosivatko.
mutta voi vain kuvitella mitä vesimassat tekevät, eli tod.näk. ainakin osa rekoista irtosi.
loppuraportissa mainitaan että autokannelle ei sukeltajat menneet vaaran vuoksi.

Mare Balticum kirjoitti:

Tiesitkö että Diana II on nykyään Tallinkin alus.
seilaa nimellä M/S Meloodia. se on sisältä lähes vastaava kuin Estonia, ainoa ero on ulkonäössä.
itse olen kahdesti ollut kyseisessä laivassa ja en ihmettele että alakansille jäi niin monta ihmistä.
käytävät on kapeita ja rappuset jyrkkiä.
keulavisiirivaurioita on ollut paljon muitakin.
mm. Silja Europan keula vaurioitui Estonia uppoamisyönä siten ettei sitä saatu Tukholmassa auki. Vuosi Estonian jälkeen Mariellan visiiri nousi etukannelle. ja niinkuin mainitsitkin Diana II.
Estonian lastista (rekat) ei ole virallista tietoa, pysyivätkö kiinni vai irtosivatko.
mutta voi vain kuvitella mitä vesimassat tekevät, eli tod.näk. ainakin osa rekoista irtosi.
loppuraportissa mainitaan että autokannelle ei sukeltajat menneet vaaran vuoksi.

Lue lisää

Kuten yleistä on, niin varmaankin myös ESTONIAlla, suuri osa rekoista oli "rättikuomurekkoja" joiden lasti on lähes pelkällä painovoimalla kiinni ajoneuvossa. Eli kun kallsituma kasvoi yli tuon "painovoimarajan" ainakin kuormat siirtyivät. Kuorma on yleensä massaltaan suurempi kuin auton oma-paino ! Lisäksi on oletettavaa että kuorma liikkuessaan on biljardipallomaisesti lyönyt irti alapuolellaan olevan rekan surrauksistaan. Jne. Tällä tavalla ketjureaktio on valmis. Ja jo se että tuon kokoinen alus kaatuu ylös-alaisin alta tunnissa ja upooaa osoittaa että painopiste on siirtynyt nopeasti. Kuinka suuri oli lastin siirtyminen itseisarvona onkin sitten eri juttu.

Nonniin JOKAINEN ESTONIAN IHMESESTÄ ON SELVIYTYNYT ITSE MEINAAN YHTÄKÄÄN PELASTUSVENETTÄ EI LASKETTU HENKILÄKUNNAN AVULLA!! Itse selvyidyin pelastuslautalla josta nostettiin helikopteriin MAYDAMAYDAY! Annettiin jo kun laiva oli jo 20asteen kallistusmassa mulle voi mailailla jos haluu tietää lisää.

Estoniassaoleva. kirjoitti:

Nonniin JOKAINEN ESTONIAN IHMESESTÄ ON SELVIYTYNYT ITSE MEINAAN YHTÄKÄÄN PELASTUSVENETTÄ EI LASKETTU HENKILÄKUNNAN AVULLA!! Itse selvyidyin pelastuslautalla josta nostettiin helikopteriin MAYDAMAYDAY! Annettiin jo kun laiva oli jo 20asteen kallistusmassa mulle voi mailailla jos haluu tietää lisää.

Lue lisää

Hei! Mikä on meiliosoitteesi? Tahtoisin keskustella asiasta lisää kanssasi kahden kesken.

Älkää vittu lukeko semmosia raportteja! Se on täyttä paskaa! Peitetarina visiiriteoria

Boeing747ist kirjoitti:

Älkää vittu lukeko semmosia raportteja! Se on täyttä paskaa! Peitetarina visiiriteoria

Taidat olla persreikä.