Milloin tuli Laajakuvatelevisiot?

elämäänkyllästynyt

Milloin tuli Laajakuvatelevisiot? Miten SD kuvanlaatu TV-ohjelmat
saatiin laajakuvaksi?

11

1560

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näin se meni

      Astra satelliitin Eurosport SD muuttui laajakuvaksi keväällä 2012, silloin alkoi Eurosport HD lähetykseet.
      Myös Eurosport SD kuvanlaatu koheni huomattavasti samalla kun tuli 16:9 kuva, johtuu tietysti siitä kun käytössä on HD kalusto.

    • DVB:n aikajanaa

      Aluksi 16:9 kuva oli satelliittijakelussa varsinkin Japanissa, jossa oli aluksi käytössä oma HD-norminsa. Eurooppalaiset toimijat testailivat satelliitin kautta HD MAC -järjestelmää, joka sitten kuopattiin DVB:n kehityksen myötä. DVB:stä tuli ajan kanssa omat sovellutukset satelliitti-, antenni- ja kaapelijakeluun.

      http://www.dvb.org/about/history on digitaalisen tv:n historista lyhyesti ja kuvana
      http://www.dvb.org/resources/public/images/site/dvb_timeline_1993-2013.pdf

      Kuten aikanaan värijärjestelmissä, maailma on jakautunut useampaan normiin: Pohjois-Amerikan mantereella on ATSC, Euroopassa DVB ja Japanissa ISDB-T, joka on valittu Etelä-Amerikkaan. Kiinalaisilla on oma DTMB. http://www.dvb.org/news/worldwide

      http://digita.fi/yhtio/historia lainaten:

      1997: Maanpäällisen digitelevision (DVB-T) koelähetykset aloitettiin Espoon yleisradioasemalta syyskuussa. (Nämä eivät olleet säännöllisiä lähetyksiä, vaan järjestelmää testattiin eri parametreilla.)

      2000: Digitaaliset koelähetykset käynnistettiin 1.9.2000 Espoon, Tampereen ja Turun tv-asemilta. Tällöin 39 % suomalaisista asui digi-tv:n näkyvyysalueella.

      2001: 27.8. oli kansallinen digi-tv:n aloituspäivä. Toimiluvan haltijat aloittivat varsinaiset digi tv-lähetykset yhtä aikaa. Digi-tv:n näkyvyysalue kattaa n. 72 % väestöstä.

      2007: Analogiset tv-lähetykset päättyivät Suomessa 1.9.2007 klo 04.00.

      Miksi aikaa menee ja vuodet kuluu, ennen kuin on saatu toimiva järjestelmä? Ensin sovitaan kansainvälinen normi ja se on vaatinut monipuolista testausta eri toimijoiden taholla. Joitakin herkkuja karsitaan pois ja toisaalta kehitys on kehittynyt, ja muutama ominaisuus taas lisätään. Jossain vaiheessa lyödään lukkoon perusnormi, kuten tässä tapauksessa DVB-pakkaus ja eri siirtojärjestelmien normit.

      Tämän jälkeen pääsee vasta laitevalmistajat mukaan: Suunnitellaan piirisarjat, ohjelmoidaan vastaanottimet, suoritetaan testit ja piirisarjoja korjataan tarvittaessa. Vasta tämän jälkeen päästään sarjatuotantoon.

      Kun kuvan laatua halutaan lisää, niin sama kehitysprosessi on käyty DVB-T2 normin osalta. Pitkän testikauden jälkeen on saatu aikaan normi, jota laitevalmistajat ovat sitten noudattaneet. Pieniä normien kansallisia vivahteita mahtuu mukaan, kuten esim. pohjoismainen Nordic-normi sai aikaan laitevalmistajille vastaanotinten koodin väännössä. Saksasta ostettu tv ei välttämättä täysin toimi suomalaisessa kaapeliverkossa.

    • Vastaus kysymykseen.

      Molemmat vastaajat höpöttävät aiheen vierestä jotain Eurosportin, HD:n ja DVB:n historiaa. Kuvasuhteeseen ei vaikuta onko lähetys SD, HD, digitaalinen vai analoginen, eikä sitä edes kysytty.

      Kysymys oli, että milloin tuli laajakuvatelevisiot. Ei kysytty milloin tuli DVB tai HD-lähetykset tai milloin Eurosport siirtyi HD- tai laajakuvalähetyksiin. Eurosporthan siirtyi laajakuvaan vuosia myöhemmin kun kaikki muut suuret kanavat olivat siirtyneet siihen jo ajat sitten.

      Vastaus on, että 2000-luvun alkupuolella alkoivat Suomessa laajakuvalähetykset yleistymään ja tv:t vaihtumaan vähitellen laajakuvamalleiksi. http://www.dvdplaza.fi/forums/archive/index.php/t-8386.html

      Toisaalta kysymyskin on osittain pielessä: "Miten SD kuvanlaatu TV-ohjelmat
      saatiin laajakuvaksi?"

      SD on resoluutio, ei kuvasuhde. Tarkoitus oli varmaan kysyä, että miten 4:3-ohjelmat saatiin 16:9-laajakuvaksi.

      Vastaus on, jättämällä sivuille mustat palkit, venyttämällä kuva leveyssuunnassa muodottomaksi tai suurentamalla kuva koko 16:9-ruudun kokoiseksi, jolloin 4:3-kuvasta leikkautuu ylä ja alareunasta kaistaleet pois.

      Sitten oli näitä erilaisia "älykkäitä" Smart-tiloja sun muita, jossa vain kuvan reunoja venytettiin ja pienet osat ylä- ja alareunoista leikattiin pois, jolloin kuvan keskiosa säilyi suhtkoht oikeanmuotoisena, mutta saatiin ainakin koko kuva-ala täytettyä.

    • Vastaus kysymykseen.

      Laajakuvaelokuvia myös muutettiin 4:3-muotoon ns. pan&scan-tekniikalla. Eli kuvasta rajattiin 4:3-muotoinen alue, joka ei ollut kiinteässä kohdassa, vaan rajattua 4:3-aluetta liikutettiin sen mukaan, missä kohtaa kuvassa tapahtui oleellista toimintaa. Ehkä kuva kertoo tästä paremmin: http://www.mediacollege.com/video/aspect-ratio/images/panscan-02.jpg
      http://fin.afterdawn.com/sanasto/selitys.cfm/pan_and_scan

      • Vastaus kysymykseen.

        Elokuvien Pan&Scan:aamista kutsuttiin elokuvaharrastajien keskuudessa myös PaScantamiseksi, koska monen mielestä sillä pilattiin alkuperäinen elokuva. Monet olisivat halunneet katsoa elokuvat siinä muodossa kuten tekijä on tarkoittanut, mutta ilmeisesti tavalliselle tv:n katsojalle oli tärkeämpää että koko 4:3-kuva-ala saatiin käytettyä.

        Tekniikasta ymmärtämättömät halusivat mieltää asian ennemmin niin päin, että "mustat palkit peittävät osan kuvasta", vaikka todellisuudessa asia oli toisin päin. Tällöin laajakuvaelokuvasta nimenomaan ei leikkautunut mitään pois. Näitä ymmärtämättömiä varten kehitettin sitten Pan&Scan-tekniikka, josta saivat kärsiä nekin jotka olisivat halunneet nähdä elokuvan sellaisessa muodossa kuin on tarkoitettu.


      • Vastaus kysymykseen. kirjoitti:

        Elokuvien Pan&Scan:aamista kutsuttiin elokuvaharrastajien keskuudessa myös PaScantamiseksi, koska monen mielestä sillä pilattiin alkuperäinen elokuva. Monet olisivat halunneet katsoa elokuvat siinä muodossa kuten tekijä on tarkoittanut, mutta ilmeisesti tavalliselle tv:n katsojalle oli tärkeämpää että koko 4:3-kuva-ala saatiin käytettyä.

        Tekniikasta ymmärtämättömät halusivat mieltää asian ennemmin niin päin, että "mustat palkit peittävät osan kuvasta", vaikka todellisuudessa asia oli toisin päin. Tällöin laajakuvaelokuvasta nimenomaan ei leikkautunut mitään pois. Näitä ymmärtämättömiä varten kehitettin sitten Pan&Scan-tekniikka, josta saivat kärsiä nekin jotka olisivat halunneet nähdä elokuvan sellaisessa muodossa kuin on tarkoitettu.

        Tässä ongelma oli, että TV:t olivat varsin pieniä. Yleinen koko oli 21 tuumaa. Jos siihen pantiin laajakangaselokuva, niin lähes puolet kuva-alasta meni palkkeihin. Katsojien olisi pitänyt sitten siirtää penkkiä eteenpäin, jotta kuva olisi näkynyt kohtuullisena. 16:9 muotoisessa TV:ssä ongelmaa ei niin ole, koska ero elokuvan kuvasuhteen ja TV:n välillä on pienempi. Muistan, miten 1980-luvulla, jos kopio oli jaalakuvakopio, niin kuuluttajat TV:ssä pahoittelivat sitä.


    • Suomessa ne tuli joskus 1990-luvun alkupuolella. Aluksi ne olivat tosi kalliita. Muistan jotain 15000 markkaa - kolme kertaa kuin yhtä leveä normaali. Joskus 1998 muistan Stockannilla olleen 28 tuuman laajakuva-TV:n 4000 markkaa. Yleisesti analogisia lähetyksiä ei juuri tehty laajakulmalle. Tapoja kuitenkin oli periaatteessa kolme. Normaali letterboksattu lähetys voitiin zoomata. Tätä saatettiin ohjata automaattisesti lähetyssignaalista, jolloin toimina oli kuluttajalle näkymätön. Suomessa tekstitys haittasi tätä tapaa eikä tässä saatu lisätarkkuutta käyttöön. Toiseksi kuva voitiin yksinkertaisesti venyttää. Tätä käytettiin jollain maksukanavilla (Canal Sininen). Tämän ongelma oli, ettei se näkynyt vanhemmilla TV:illä kunnolla. Maksukanavilla se ei ollut niin ongelma, kun se tuli myös normaalimuodossa. Kolmas tapa oli PAL . Siinä lähetys normaaleilla TV:illä näkyi letterboksattuna, mutta PAL TV:illä laajakuvana. Ylimääräinen informaatio oli koodattu niihin palkkeihin niin, ettei se näkynyt normaalisti. Tämän ongelma oli, että se vaati PAL TV:n. Normaalilla laajakuva-TV:llä se ei näkynyt laajakuvana. Tätäkään Suomessa ei käytetty paitsi kokeiluna (Jyrki). Osaltaan kai syynä oli taas tekstitys.

      Kunnolla laajakuvaa tuettiin vasta uusilla digitaalisilla formaateilla: DVD:llä ja Digi-TV:llä. Näissä laite (boksi tai soitin) pystyi muuttamaan laajakuvamateriaalin normaali-TV:lle, joten yhteensopivuusongelmia ei ollut. Kummassakin tosin laajakuva oli leveyssuunnassa venytettyä. Pikselimäärä ei kasvanut. Vasta HD on tehty täysin alusta pitäen laajakuvalle.

      Yleisesti laajakuvaan digipuolella siirryttiin 16.9.2007. Sitä ennen toki oli laajakuvalähetyksiä ja vieläkin on 4:3 ohjelmia joskus.

    • pitää miettiä asioit

      " Kysymys oli, että milloin tuli laajakuvatelevisiot. Ei kysytty milloin tuli DVB tai HD-lähetykset tai milloin Eurosport siirtyi HD- tai laajakuvalähetyksiin. "

      " Vastaus on, että 2000-luvun alkupuolella alkoivat Suomessa laajakuvalähetykset yleistymään ja tv:t vaihtumaan vähitellen laajakuvamalleiksi. "

      Jaa, no ei menny ittelläskää noi kysymykset ja vastaukset nappiin.

      • meni enemmän...

        Enemmän kuin teillä.


    • Anonyymi

      1998 näin ensimmäistä kertaa hdtv demonstraation Tampereen tohlopin tv-aseman järjestemässä esittelytilaisuudessa. Siellä oli valtavan kokoinen laajakuvatelevisio

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      91
      1325
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1076
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      74
      869
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      15
      797
    5. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      290
      716
    6. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      715
    7. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      708
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      39
      691
    9. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      60
      678
    10. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      43
      655
    Aihe