Miten tunnistaa dieselkuskin?

Dieselmoottorit ovat ahdettuja lähes aina koska se parantaa moottorin hyötysuhdetta, mitä se ei tee bensakoneessa, joten bensoja ei vaikuta ahtaa.

Ottomoottorin hyötysuhde taas on huono osakuormilla, eli ottomoottorin kannattaa olla vain juuri sen kokoinen kuin tarvitaan, ei yhtään isompi. Tämä varmasti selittää, minkä takia diesel on ainut vaihtoehto raskaissa ajoneuvoissa, joiden kuorma vaihtelee paljon olosuhteiden mukaan.

Tämä on myös syy minkä takia bensaa ei kannata ahtaa. Jos sen ahtaa niin, että vääntöä on kuten dieselissä alhaalla ja huipputeho nousee samalla, myös kulutus pomppaa aika korkeaksi. Ratkaisu tähän on moottorin pienentäminen.

hmh.... kirjoitti:

Dieselmoottorit ovat ahdettuja lähes aina koska se parantaa moottorin hyötysuhdetta, mitä se ei tee bensakoneessa, joten bensoja ei vaikuta ahtaa.

Ottomoottorin hyötysuhde taas on huono osakuormilla, eli ottomoottorin kannattaa olla vain juuri sen kokoinen kuin tarvitaan, ei yhtään isompi. Tämä varmasti selittää, minkä takia diesel on ainut vaihtoehto raskaissa ajoneuvoissa, joiden kuorma vaihtelee paljon olosuhteiden mukaan.

Tämä on myös syy minkä takia bensaa ei kannata ahtaa. Jos sen ahtaa niin, että vääntöä on kuten dieselissä alhaalla ja huipputeho nousee samalla, myös kulutus pomppaa aika korkeaksi. Ratkaisu tähän on moottorin pienentäminen.

Lue lisää

> Tämä on myös syy minkä takia bensaa ei kannata ahtaa. Jos sen ahtaa niin, että vääntöä on kuten dieselissä alhaalla ja huipputeho nousee samalla, myös kulutus pomppaa aika korkeaksi. Ratkaisu tähän on moottorin pienentäminen.

Ei dieselitkään ole tunteettomia kuormitussuhteelle. Kyllä tämä näkyi ainakin takavuosina, kun autojen normikulutuksilla oli vielä jonkinlainen yhteys todellisuuteen. Sama auto kovasti eri tehoisilla dieselmoottorivaihtoehdoilla -> etenkin kaupunkilutus oli niillä tehopadoilla suurempi. Maantiellä tällaista eroa ei näe, kun isommatkin koneet pääsevät jo järkevälle toiminta-alueelle.

Sattuneesta syystä tehdään pieniäkin dieseleitä & eri tehoversiota samasta padasta.

Ja bensakoneissahan tämä tuorein kotkotus eli downsizing perustuu siihen, että ahtamalla saadaan 1,4 l pata korvaamaan ahtamaton 2,0 l pata. Lappu lattiassa kulutus on kyllä yhtä kova kuin 2,0 padalla - bensakoneessa ahtaminen ei tosiaan paranna hyötysuhdetta, joten kulutus menee suoraan sen mukaan, paljonko tehoa käytetään. Mutta. 1,4 l pata kuluttaa vähemmän tyhmäkäynnillä ja kylmäkäynnistyksissä (vähemmän massaa lämmitettävänä).

Että jotta jos vain kulutus on tärkeää, kannattaa valita se 1,4 l vaparinuhapumppu. Mutta jos haetaan ominaisuuksiltaan miellyttävämpää vaihtoehtoa, niin ahdettu 1,4 on fiksumpi kuin 2,0 vapari.

kannattaa ahtaa kirjoitti:

> Tämä on myös syy minkä takia bensaa ei kannata ahtaa. Jos sen ahtaa niin, että vääntöä on kuten dieselissä alhaalla ja huipputeho nousee samalla, myös kulutus pomppaa aika korkeaksi. Ratkaisu tähän on moottorin pienentäminen.

Ei dieselitkään ole tunteettomia kuormitussuhteelle. Kyllä tämä näkyi ainakin takavuosina, kun autojen normikulutuksilla oli vielä jonkinlainen yhteys todellisuuteen. Sama auto kovasti eri tehoisilla dieselmoottorivaihtoehdoilla -> etenkin kaupunkilutus oli niillä tehopadoilla suurempi. Maantiellä tällaista eroa ei näe, kun isommatkin koneet pääsevät jo järkevälle toiminta-alueelle.

Sattuneesta syystä tehdään pieniäkin dieseleitä & eri tehoversiota samasta padasta.

Ja bensakoneissahan tämä tuorein kotkotus eli downsizing perustuu siihen, että ahtamalla saadaan 1,4 l pata korvaamaan ahtamaton 2,0 l pata. Lappu lattiassa kulutus on kyllä yhtä kova kuin 2,0 padalla - bensakoneessa ahtaminen ei tosiaan paranna hyötysuhdetta, joten kulutus menee suoraan sen mukaan, paljonko tehoa käytetään. Mutta. 1,4 l pata kuluttaa vähemmän tyhmäkäynnillä ja kylmäkäynnistyksissä (vähemmän massaa lämmitettävänä).

Että jotta jos vain kulutus on tärkeää, kannattaa valita se 1,4 l vaparinuhapumppu. Mutta jos haetaan ominaisuuksiltaan miellyttävämpää vaihtoehtoa, niin ahdettu 1,4 on fiksumpi kuin 2,0 vapari.

Lue lisää

Kyllä kulutus nousee dieselissäkin, mutta dieselin hyötysuhde ei huonone osakuormilla kuten bensan.

hmh.... kirjoitti:

Kyllä kulutus nousee dieselissäkin, mutta dieselin hyötysuhde ei huonone osakuormilla kuten bensan.

Ei järki päätä pakota nokipäällä.

Jos nokivasaran hyötysuhde on aina tapissa, niin eikö sitten kannattaisi kaikkiin autoihin laittaa 300 hv pata, oli tarvetta tai ei? Siis miksi tehdään pienempitehoisia lainkaan ja miksi ihmeessä valmistajat ovat ampuneet itseään jalkaan ilmoittamalla tehopadoille suurempia kaupunkikulutuksia? Kun kerran se kulutus on täysin vakio moottorin koosta riippumatta!

Ahatamattomassa dieselmoottorissa on paljon heikompi vääntö, kuin samankokoisessa ahtamattomassa bensamoottorissa.

^^^^^^^^ kirjoitti:

Ahatamattomassa dieselmoottorissa on paljon heikompi vääntö, kuin samankokoisessa ahtamattomassa bensamoottorissa.

Ei kait ahtamattomia dieselkoneita enää edes käytetä? Eikä varmaan koivn paljoa bensakoneitakaan.

^^^^^^^^ kirjoitti:

Ahatamattomassa dieselmoottorissa on paljon heikompi vääntö, kuin samankokoisessa ahtamattomassa bensamoottorissa.

Ei pidä paikkaansa, koska ahtaminen on vain yksi pieni osa asioista jotka vaikuttavat vääntömomenttiin.

Vääntöön vaikuttaa monet asiat, iskun pituus, iskutilavuus, jne. Lisäksi vertailussa pitää ottaa huomioon käytetty polttoainemäärä ja hyötysuhde.

Teho on vääntö x kierrosluku x 2 pii/rad.

Eli, mitä korkeampi kierrosluku samalla vääntömomentilla, sitä enempi on tehoa.

Vääntö sekä teho ovat toistensa hyvin läheisiä sukulaisia. Jos ei ole vääntöä, ei voi olla tehoakaan ja päinvastoin.

Tuota vertailua on käytännössä erittäin vaikeaa tehdä, koska moottori on niin monen asian summa. Objektiivisesti tuota on vaikea verrata jopa saman polttoainetyypin moottoreiden kesken.

Eli pitäisi tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan väännöllä. Millä kierrosluvulla? jne. Vaiko vain huippuarvo? Huippuarvo on monessa käytännön käytössä hyödytön.

Esimerkiksi kuorma-auton moottori, vaikka nimellisteho on sama kuin tehokkaan ralliauton moottorin, ei ralliauton koneesta silti ole työkoneeksi koska se on kierroskone, eikä sitä voi ajaa käytännöllisillä kierroksilla samassa autossa, samoilla välityksillä.

niinkö. kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, koska ahtaminen on vain yksi pieni osa asioista jotka vaikuttavat vääntömomenttiin.

Vääntöön vaikuttaa monet asiat, iskun pituus, iskutilavuus, jne. Lisäksi vertailussa pitää ottaa huomioon käytetty polttoainemäärä ja hyötysuhde.

Teho on vääntö x kierrosluku x 2 pii/rad.

Eli, mitä korkeampi kierrosluku samalla vääntömomentilla, sitä enempi on tehoa.

Vääntö sekä teho ovat toistensa hyvin läheisiä sukulaisia. Jos ei ole vääntöä, ei voi olla tehoakaan ja päinvastoin.

Tuota vertailua on käytännössä erittäin vaikeaa tehdä, koska moottori on niin monen asian summa. Objektiivisesti tuota on vaikea verrata jopa saman polttoainetyypin moottoreiden kesken.

Eli pitäisi tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan väännöllä. Millä kierrosluvulla? jne. Vaiko vain huippuarvo? Huippuarvo on monessa käytännön käytössä hyödytön.

Esimerkiksi kuorma-auton moottori, vaikka nimellisteho on sama kuin tehokkaan ralliauton moottorin, ei ralliauton koneesta silti ole työkoneeksi koska se on kierroskone, eikä sitä voi ajaa käytännöllisillä kierroksilla samassa autossa, samoilla välityksillä.

Lue lisää

Kyllä se pitää paikkansa.
Myöskään ei ole mitään tarvetta huomioida iskun pituutta, hyötysuhdetta tai polttoainemäärää.

Kyse on vain siitä, että ahtamattomassa dieselissä on heikompi (maksimi)vääntö kuin samankokoisessa ahtamattomassa bensakoneessa.

Tämän toin esille siksi, koska jostain merkillisestä syystä jauhetaan samaa kutinsa pitämätöntä mantraa dieselin hyvästä väännöstä.

^^^^^^^^ kirjoitti:

Kyllä se pitää paikkansa.
Myöskään ei ole mitään tarvetta huomioida iskun pituutta, hyötysuhdetta tai polttoainemäärää.

Kyse on vain siitä, että ahtamattomassa dieselissä on heikompi (maksimi)vääntö kuin samankokoisessa ahtamattomassa bensakoneessa.

Tämän toin esille siksi, koska jostain merkillisestä syystä jauhetaan samaa kutinsa pitämätöntä mantraa dieselin hyvästä väännöstä.

Lue lisää

No, ahdetuissa dieseleissä on yleensä hyvä vääntö. Niin varmaan bensassakin. Sellaisesta (nykyisin) teoreettisesta moottorista kuin ahatamon diesel, ei kannata paljoa keskustella.

Minulla on käytössä 580Nm kierrosalueella 1750 - 2250, automaatti piilottaa kierrosluvut ja tehoa on riittävästi kaiken aikaa.

En väitä, että diesel olisi bensaa parempi. Käytännössä kulutus on kaupunkiajossa merkittävästi pienempi, ihan kokemukseni mukaan.

Tuollainen diesel on 90/90, eli 90% siitä polttoaineen kulutuksesta mitä toivot (voisi olla 10% pienempi) ja 90% siitä suorituskyvystä mitä toivot (voisi olla 10% parempi suorituskyky). Siis varsin hyvä kompromissi.

^^^^^^^^ kirjoitti:

Kyllä se pitää paikkansa.
Myöskään ei ole mitään tarvetta huomioida iskun pituutta, hyötysuhdetta tai polttoainemäärää.

Kyse on vain siitä, että ahtamattomassa dieselissä on heikompi (maksimi)vääntö kuin samankokoisessa ahtamattomassa bensakoneessa.

Tämän toin esille siksi, koska jostain merkillisestä syystä jauhetaan samaa kutinsa pitämätöntä mantraa dieselin hyvästä väännöstä.

Lue lisää

> Tämän toin esille siksi, koska jostain merkillisestä syystä jauhetaan samaa kutinsa pitämätöntä mantraa dieselin hyvästä väännöstä.

Sama pätee kyllä ahdettuihinkin. Hehkutetaan jotain 320 Nm vääntöjä eli alla on suht normaali 2,0 l turbottu pata. Ja yritetään esittää, että tämä on huimasti parempi kuin 1,4 l bensaturbon 250 Nm.

Eli diesel 320/2,0 = 160 Nm/l ja bensa 250/1,4 = 179 Nm/l. Huppista!

Se nkivasaroiden parempi vääntö tulee siis vain ja ainoastaan suuremmasta iskutilavuudesta. Joka tarvitaan, kun dieselit ovat hidaskäyntisempiä. Se kierrosnopeus x vääntö juu nou.

Eli jos pitää saada vaikka se sama 140 hv mitä 1,4 l bensaturbosta tiristetään (100 hv/l), pitää dieseliin laittaa puolet lisää iskutilavuutta. Siis 2,0 l = 70 hv/l.

Eipä sinun 2-tahti ruusuilta tuoksu.

köyhillä ei ole varaa maksaa bensan kalliimpaa litrahintaa ja korkeampaa kulutusta, sen takia köyhät ajaa dieselillä

esim USA:ssa missä bensa on halpaa ei juurikaan ajeta dieselillä, tämä todistaa että rahanpuute on syy dieselillä ajamiseen, euroopassa bensa on huomattavasti kalliimpaa joten moni joutuu ajamaan dieselillä

rsghrrrs kirjoitti:

köyhillä ei ole varaa maksaa bensan kalliimpaa litrahintaa ja korkeampaa kulutusta, sen takia köyhät ajaa dieselillä

esim USA:ssa missä bensa on halpaa ei juurikaan ajeta dieselillä, tämä todistaa että rahanpuute on syy dieselillä ajamiseen, euroopassa bensa on huomattavasti kalliimpaa joten moni joutuu ajamaan dieselillä

Lue lisää

Taidat olla tyhmä. Ainakaan sinulla ei ole mitään käsitystä taloudesta. Selitä miksi pitäisi maksaa korkeampaa litrahintaa polttoaineesta jonka kulutus on korkeampi? Ei ole rikas se joka maksaa enemmän, vaan se jonka talous on järkevää.

Esimerkkisi USA:n ja euroopan välillä todistaa osaamisesi taloudesta. Ihan vain neuvona: Ei kannata hakeutua töihin rahoitusalalle.

Olet todella tyhmä kun et ymmärrä retorista kysymystä. Alat sössöttämään verosta.

"Jos bensa olis suomessa halvempaa ja bensakoneet kuluttais vähemmän niin köyhilläkin olisi varaa ajaa bensalla.". Juu, jos tätillä olisi munat, se olisi setä.

Et varmasti ole ajanut uutta 320i mallia joka on ahdettu kun tuollaisia höpiset. Bensaversiossa huippuvääntö on huomattavasti isommalla kierrosalueella ja se alkaa huomattavasti pienemmillä kierroksilla kuin dieselissä. Tämä näky mm Bensan paremmassa kiihtyvyydessä vaikka bemarilla sattuvatkin olemaan samantehoisia koska dieselissä on suurempi viritysaste: 0-100: bensa 7,3 vs diesel 7,5 . Eli taitaa asiat olla päinvastoin kuin väität.

Bensa Diesel
270Nm / 1.250-4.500 380Nm / 1.750-2.750

46436436 kirjoitti:

Et varmasti ole ajanut uutta 320i mallia joka on ahdettu kun tuollaisia höpiset. Bensaversiossa huippuvääntö on huomattavasti isommalla kierrosalueella ja se alkaa huomattavasti pienemmillä kierroksilla kuin dieselissä. Tämä näky mm Bensan paremmassa kiihtyvyydessä vaikka bemarilla sattuvatkin olemaan samantehoisia koska dieselissä on suurempi viritysaste: 0-100: bensa 7,3 vs diesel 7,5 . Eli taitaa asiat olla päinvastoin kuin väität.

Bensa Diesel
270Nm / 1.250-4.500 380Nm / 1.750-2.750

Lue lisää

Arkiajossa diesel on mukavampi ajella kuin bensakone. Näin siitä huolimatta, vaikka bensa kiihtyisi revittämällä nopeammin.

Tietysti jos arvostaa manuaalilootaa ja kierroksien murinaa niin mikä siinä, vie vain sillä ajolla polttoainetta aika reippaasti verrattuna rauhalliseen ajoon = arkiajoon,

AutoHistoriaa kirjoitti:

Arkiajossa diesel on mukavampi ajella kuin bensakone. Näin siitä huolimatta, vaikka bensa kiihtyisi revittämällä nopeammin.

Tietysti jos arvostaa manuaalilootaa ja kierroksien murinaa niin mikä siinä, vie vain sillä ajolla polttoainetta aika reippaasti verrattuna rauhalliseen ajoon = arkiajoon,

Lue lisää

Missään ajossa diesel ei ole bensakonetta mukavampi ajella.
Diesel on pienen kierrosalueensa vuoksi todella tökkö ajettavaksi.
Diesel kolisee ja savuttaa.

Ainoa syy ajaa dieselillä on persaukisuus!

traktorit pellolle kirjoitti:

Missään ajossa diesel ei ole bensakonetta mukavampi ajella.
Diesel on pienen kierrosalueensa vuoksi todella tökkö ajettavaksi.
Diesel kolisee ja savuttaa.

Ainoa syy ajaa dieselillä on persaukisuus!

Lue lisää

Diesel on kyllä parhaimmillaan automaatin kanssa, mutta kannattaa varmaankin sinun myös käydä kokeilemassa.

Prööt kirjoitti:

Diesel on kyllä parhaimmillaan automaatin kanssa, mutta kannattaa varmaankin sinun myös käydä kokeilemassa.

Minulla on ajokokemusta diesel automaatti yhdistelmistä noin 400 000km:n ajalta.
Automaatin kanssa dieselin pieni kierrosalue ei ole niin häiritsevä, mutta dieselille ominaista kolinaa ja savutusta se ei siltikään poista.

Bensamoottori automaatti on huomattavasti mukavampi yhdistelmä, sellaisia löytyy tälläkin hetkellä pihastani.

Ainoa syy ajaa dieselillä on persaukisuus (noita minulla olleita ei saanut bensamoottorilla, siksi ne oli dieseleitä).

traktorit pellolle kirjoitti:

Minulla on ajokokemusta diesel automaatti yhdistelmistä noin 400 000km:n ajalta.
Automaatin kanssa dieselin pieni kierrosalue ei ole niin häiritsevä, mutta dieselille ominaista kolinaa ja savutusta se ei siltikään poista.

Bensamoottori automaatti on huomattavasti mukavampi yhdistelmä, sellaisia löytyy tälläkin hetkellä pihastani.

Ainoa syy ajaa dieselillä on persaukisuus (noita minulla olleita ei saanut bensamoottorilla, siksi ne oli dieseleitä).

Lue lisää

Diesel on hyvä vetoautoon, isompaan autoon taikka lava-autoon/maasturiin. Kapea kierrosalue ei ole mikään ongelma, sillä koska dieselissä on yleensä parempi vääntömomentti, voi siinä olla myös pidemmin ja väljemmin välitetty laatikko, eli normaaliajossa ei joudu vaihtamaan sen enempää kuin bensallakaan ajaessa.

Henkilöautossa, jolla ei kuljeteta muuta kuin ihmisiä, bensakone on ihan toimiva. Moneen muuhun asiaan se ei sovi, huonon polttoainetaloutensa vuoksi.

Persaukisuuden kanssa tällä on aika vähän tekemistä. Ihminen voi olla myös ympäristötietoinen. Toki jos tykkää laittaa enemmän rahaa menoveteen sen takia ettei kuulu pientä ääntä, saa minun puolesta niin tehdä. Itse pidän dieselmootorin raksutuksesta, varsinkin isomman sellaisen.

auki perseinen kirjoitti:

Diesel on hyvä vetoautoon, isompaan autoon taikka lava-autoon/maasturiin. Kapea kierrosalue ei ole mikään ongelma, sillä koska dieselissä on yleensä parempi vääntömomentti, voi siinä olla myös pidemmin ja väljemmin välitetty laatikko, eli normaaliajossa ei joudu vaihtamaan sen enempää kuin bensallakaan ajaessa.

Henkilöautossa, jolla ei kuljeteta muuta kuin ihmisiä, bensakone on ihan toimiva. Moneen muuhun asiaan se ei sovi, huonon polttoainetaloutensa vuoksi.

Persaukisuuden kanssa tällä on aika vähän tekemistä. Ihminen voi olla myös ympäristötietoinen. Toki jos tykkää laittaa enemmän rahaa menoveteen sen takia ettei kuulu pientä ääntä, saa minun puolesta niin tehdä. Itse pidän dieselmootorin raksutuksesta, varsinkin isomman sellaisen.

Lue lisää

Diesel on välttävä isommissa autoissa. Nuo omat diesel autoni oli Chevy Vaneja 6,5td koneella ja yksi Dodge Ram 5,9 Cummins td.
Tällä hetkellä yksi autoistani on melko lailla samantapainen auto, nelivetoinen kuorma-autoksi rekisteröity maasturi, mutta bensamoottorinen.
Nuo kaikki on luonnollisesti olleet automaattivaihteistolla varustettuja.

Millähän tavalla "ympäristötietoisuus" vaikutta tuohon autovalintaan?

traktorit pellolle kirjoitti:

Diesel on välttävä isommissa autoissa. Nuo omat diesel autoni oli Chevy Vaneja 6,5td koneella ja yksi Dodge Ram 5,9 Cummins td.
Tällä hetkellä yksi autoistani on melko lailla samantapainen auto, nelivetoinen kuorma-autoksi rekisteröity maasturi, mutta bensamoottorinen.
Nuo kaikki on luonnollisesti olleet automaattivaihteistolla varustettuja.

Millähän tavalla "ympäristötietoisuus" vaikutta tuohon autovalintaan?

Lue lisää

Ai sinulla ei olekkaan ollut oikeaa diesel-henkilöaiutoa. On turhaa kirjoitella dieselin huonoista puolista, jos kokemus perustuu johonkin jenkki-ritsaan.

Ajeleppa hetken aikaa vaikka E-Mercedeksen, 5-Bemarin tai 6-Audin uudehkolla 3-litraisella dieselillä niin saattaa "traktorikuskinkin" mielipide muuttua. Ei kuulu dieselin kolinaa, ei haise ja kulkee kuin unelma.

Traktorit kuten tuo Chevy kuuluvat aivan eri luokkaan. Ymmärrän hyvion mielipiteesi, jos kokemuksesi dieselistä perustuu noihin jenkkeihin.

Autoilija A kirjoitti:

Ai sinulla ei olekkaan ollut oikeaa diesel-henkilöaiutoa. On turhaa kirjoitella dieselin huonoista puolista, jos kokemus perustuu johonkin jenkki-ritsaan.

Ajeleppa hetken aikaa vaikka E-Mercedeksen, 5-Bemarin tai 6-Audin uudehkolla 3-litraisella dieselillä niin saattaa "traktorikuskinkin" mielipide muuttua. Ei kuulu dieselin kolinaa, ei haise ja kulkee kuin unelma.

Traktorit kuten tuo Chevy kuuluvat aivan eri luokkaan. Ymmärrän hyvion mielipiteesi, jos kokemuksesi dieselistä perustuu noihin jenkkeihin.

Lue lisää

No on minulla ollut 2005 mallin cdi-moottorinen mersukin, mutta sitä en viitsinyt edes mainita, kun se oli kaikkein huonoin auto, mitä minulla on koskaan ollut.
Tehoton, kylmä ja meluisa.
Siihen mersuun nähden, nuo amerikkalaiset, etenkin Chevy Vanit olivat oikeita luksus unelma autoja.
Niin ja se mersu on ainoa, jonka olen ostanut uutena, nuo Vanit ja Ramin ostin käytettyinä.

Ihan uteliaisuudesta kysyn, kuinka paljon sinulla on OMAA kokemusta amerikkalaisista autoista? Minulla on kokemusta myös saksalaisista (ikävä kyllä), joten löytyy sentään vertailupohjaa.

trakotrit pellolle kirjoitti:

No on minulla ollut 2005 mallin cdi-moottorinen mersukin, mutta sitä en viitsinyt edes mainita, kun se oli kaikkein huonoin auto, mitä minulla on koskaan ollut.
Tehoton, kylmä ja meluisa.
Siihen mersuun nähden, nuo amerikkalaiset, etenkin Chevy Vanit olivat oikeita luksus unelma autoja.
Niin ja se mersu on ainoa, jonka olen ostanut uutena, nuo Vanit ja Ramin ostin käytettyinä.

Ihan uteliaisuudesta kysyn, kuinka paljon sinulla on OMAA kokemusta amerikkalaisista autoista? Minulla on kokemusta myös saksalaisista (ikävä kyllä), joten löytyy sentään vertailupohjaa.

Lue lisää

Siis uudehkolla tarkoittaa viimeistä korimallia.
Ja 3-litarinene ei ole sama kuin "joku cdi moottorinen".

Chevyn vani ei ole henkilöauto, paremminkin kuorma-auto.

Minulla on ameriikan ritsoista ihan riittävästi kokemusta, ihan siellä ameriikassa ajettuna. Lincoln Town Car on esimerkiksi todellinen vuovirimpula. Tuollaisiin vaneihin taas en vapaaehtoisesti jalallani astu.

On aivan naurettavaa haukkua dieseliä vedoten johonkin jenkkipakun huonouteen.

Autoilija A kirjoitti:

Siis uudehkolla tarkoittaa viimeistä korimallia.
Ja 3-litarinene ei ole sama kuin "joku cdi moottorinen".

Chevyn vani ei ole henkilöauto, paremminkin kuorma-auto.

Minulla on ameriikan ritsoista ihan riittävästi kokemusta, ihan siellä ameriikassa ajettuna. Lincoln Town Car on esimerkiksi todellinen vuovirimpula. Tuollaisiin vaneihin taas en vapaaehtoisesti jalallani astu.

On aivan naurettavaa haukkua dieseliä vedoten johonkin jenkkipakun huonouteen.

Lue lisää

Chevy Vaneja on myös henkilöautoina. Ja sitä mersunritsaa en siksi maininnut, kun se ei ollut edes automaattivaihteinen, vaan manuaali, kuten noi saksalaiset tekeleet yleensäkin on.

Ai etä ihan yhdellä amerikkalaisella autolla olet ajanut ja siitä muodostat käsityksesi amerikkalaisista autoista:))

Minä nyt kuitenkin olen ajanut amerikkalaisilla autoilla lähes miljoona kilomeriä ja saksalaisillakin useamman satatuhatta kilomeriä.

Ehdotomasti suurin osa ajetuista kilometreistä on bensa-autoilla ajoa, mutta myös molempien dieseleillä olen melko paljon ajanut.

Minulla ei ole enää mitään syytä vapaaehtoisesti kiusata itseäni, ajamalla jotain kolisevaa, jyrisevää ja pahanhajuista dieseliä.
Onneksi voin itse valita autoni ja siksi ajan hyvävääntöistä, kohtuullisen tehokasta bensa-autoa.

traktorit pellolle kirjoitti:

Chevy Vaneja on myös henkilöautoina. Ja sitä mersunritsaa en siksi maininnut, kun se ei ollut edes automaattivaihteinen, vaan manuaali, kuten noi saksalaiset tekeleet yleensäkin on.

Ai etä ihan yhdellä amerikkalaisella autolla olet ajanut ja siitä muodostat käsityksesi amerikkalaisista autoista:))

Minä nyt kuitenkin olen ajanut amerikkalaisilla autoilla lähes miljoona kilomeriä ja saksalaisillakin useamman satatuhatta kilomeriä.

Ehdotomasti suurin osa ajetuista kilometreistä on bensa-autoilla ajoa, mutta myös molempien dieseleillä olen melko paljon ajanut.

Minulla ei ole enää mitään syytä vapaaehtoisesti kiusata itseäni, ajamalla jotain kolisevaa, jyrisevää ja pahanhajuista dieseliä.
Onneksi voin itse valita autoni ja siksi ajan hyvävääntöistä, kohtuullisen tehokasta bensa-autoa.

Lue lisää

ei kai kukaan enää osta manuaalivaihteista autoa, esimerkiksi 5-bemareista vain joka kolmaskymmenes on manuaali.
Se niistä Saksan manuaaleista.
Tule jo tälle vuosikymmenelle, automaatti ja diesel on päivän valinta.

Jos kuvittelet ettei minulla ole bensa-autoista kokemusta, erehdyt pahasti. Yli 40 vuoden aikana olen ajanut bensakoneilla varmaankin pitkälle yli puoli miljoonaa kilometria, hieman vähemmän dieseleillä. Viimeinen vuosikymmen liki yksinomaan dieselillä. Jenkkejä on ollut, ne ovat jääneet pahasti jälkeen ajamisen laadussa ja moottoritekniikassa.

Ei ole kovin mielekästä ensin maksaa bensa-autosta enemmän kuin vastaavasta dieselistä, ja sitten sen käytöstä vielä enemmän lisää. Ajomukavuus 3-litraisella ja noin 300-hevosvoimaisella dieselillä automaattilaatikolla on todella hyvä.

Muutoin minulle on aivan sama millä muut ajavat, he maksavat autoilunsa kuten minäkin. Palturin kirjoittamiseen sen sijaan saatan puuttua.

Autoilija A kirjoitti:

ei kai kukaan enää osta manuaalivaihteista autoa, esimerkiksi 5-bemareista vain joka kolmaskymmenes on manuaali.
Se niistä Saksan manuaaleista.
Tule jo tälle vuosikymmenelle, automaatti ja diesel on päivän valinta.

Jos kuvittelet ettei minulla ole bensa-autoista kokemusta, erehdyt pahasti. Yli 40 vuoden aikana olen ajanut bensakoneilla varmaankin pitkälle yli puoli miljoonaa kilometria, hieman vähemmän dieseleillä. Viimeinen vuosikymmen liki yksinomaan dieselillä. Jenkkejä on ollut, ne ovat jääneet pahasti jälkeen ajamisen laadussa ja moottoritekniikassa.

Ei ole kovin mielekästä ensin maksaa bensa-autosta enemmän kuin vastaavasta dieselistä, ja sitten sen käytöstä vielä enemmän lisää. Ajomukavuus 3-litraisella ja noin 300-hevosvoimaisella dieselillä automaattilaatikolla on todella hyvä.

Muutoin minulle on aivan sama millä muut ajavat, he maksavat autoilunsa kuten minäkin. Palturin kirjoittamiseen sen sijaan saatan puuttua.

Lue lisää

Kerropas esimerkki siitä, millä tavalla amerikkalaiset on moottoritekniikassa jääneet jälkeen?

Ja samaten voisit kertoa, mitenkä mitattuna ajamisen laadussa, amerikkalaiset on jääneet jälkeen?
Ja mistä jenkeistä sinulla nyt sitten niitä kokemuksia?

Jos sinä tykkäät ajaa jyrisevällä ja kolisevalla dieselillä, niin se on sinun asiasi.
Minun ei tarvitse sellaisella ajaa, koska ajan mieluummin 300hv bensa-autolla ja automaatilla.

traktorit pellolle kirjoitti:

Kerropas esimerkki siitä, millä tavalla amerikkalaiset on moottoritekniikassa jääneet jälkeen?

Ja samaten voisit kertoa, mitenkä mitattuna ajamisen laadussa, amerikkalaiset on jääneet jälkeen?
Ja mistä jenkeistä sinulla nyt sitten niitä kokemuksia?

Jos sinä tykkäät ajaa jyrisevällä ja kolisevalla dieselillä, niin se on sinun asiasi.
Minun ei tarvitse sellaisella ajaa, koska ajan mieluummin 300hv bensa-autolla ja automaatilla.

Lue lisää

Sinulla on ihme fiksaus tuohon "kolisevaan ja jyrisevään dieseliin". Ovatko ne juuri niitä Ameriika-ihmeitä? Toki vaikkapa Bemarin suora kutonen kuulostaa sivistyneemmältä ja kiertää kovasti, mutta kolinat ovat menneitä juttuja. On mukava ajaa moottoritiellä 120km/h ja kone kiertää 1600/min.

Jenkit eivät osaa tehdä kunnollista hankilöauto-dieseliä. Bensakoneissakin Saksalaiset ovat menneet joka suunnalta ohi (tehot, kulutus, kierrosalue). Uudetkin USA-autot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aika lullia, tunnoton ohjaus ja muovisen oloinen ohjaamo.

Käy nyt koejamassa tuollainen 300hp saksan-diesel, tiedät sittem millainen on kunnon diesel-auto. Voit käydä sittten ajamssa vastaavan Saksalaisen bensapelin, tiedät nopeasti miksi Cadillac ei tarjoa samaa ajamisen tuntumaa.

Minä voiosin kysyä sinulta: mitä kunnon saksalaista dieseliä olet ajanut? Et ilmeisesti mitään, tuo vanha pikkumoottorinen Mercedes ei ole sellainen.

Ahtamattomassa Dieselissä vääntöä on heikosti, mutta se vähä mitä siinä on, on alakierroksilla, joka antaa vaikutelman suuremmasta väännöstä, kuin mitä siinä on.
Bensamoottorin maksimivääntö on huomattavasti suuremmilla kierroksilla, mutta niillä sitä on huomattavasti enemmän, kuin vastaavankokoisessa dieselmoottorissa.

Oikein hyvä esimerkki ahtamattomasta dieselistä on vanhat mersut, jollaisella itsekin nuorena poikana ajelin.
MB 220 vm 1980. Tilavuus 2,2l, 44 kW (60 hv) @ 4200 r/min, 126 Nm @ 2500 r/min.
Kerran yritin mitata kiihtyvyyttä moottoritielle lähtiessäni. Heti liikennevaloista alkoi loiva ylämäki, kellostani loppui patteri, ennen kun sata tuli täyteen:)

Löydätkö mistään noin huonovääntöistä 2,2l bensamoottoria?

traktorit pellolle kirjoitti:

Ahtamattomassa Dieselissä vääntöä on heikosti, mutta se vähä mitä siinä on, on alakierroksilla, joka antaa vaikutelman suuremmasta väännöstä, kuin mitä siinä on.
Bensamoottorin maksimivääntö on huomattavasti suuremmilla kierroksilla, mutta niillä sitä on huomattavasti enemmän, kuin vastaavankokoisessa dieselmoottorissa.

Oikein hyvä esimerkki ahtamattomasta dieselistä on vanhat mersut, jollaisella itsekin nuorena poikana ajelin.
MB 220 vm 1980. Tilavuus 2,2l, 44 kW (60 hv) @ 4200 r/min, 126 Nm @ 2500 r/min.
Kerran yritin mitata kiihtyvyyttä moottoritielle lähtiessäni. Heti liikennevaloista alkoi loiva ylämäki, kellostani loppui patteri, ennen kun sata tuli täyteen:)

Löydätkö mistään noin huonovääntöistä 2,2l bensamoottoria?

Lue lisää

Mitä jos palaisit nuoruus-unelmistasi takaisin tälle vuosituhannelle.

Nykyisin dieselit ovat uskomattoman hyviä polttoainetalouteen nähden. Katso nyt jotain tämän vuosikymmenen menopoeliä, ja selitä sittyen huonosta väännöstä. Ja tietysti diesel on ahdettu, saa bensakin olla.

traktorit pellolle kirjoitti:

Ahtamattomassa Dieselissä vääntöä on heikosti, mutta se vähä mitä siinä on, on alakierroksilla, joka antaa vaikutelman suuremmasta väännöstä, kuin mitä siinä on.
Bensamoottorin maksimivääntö on huomattavasti suuremmilla kierroksilla, mutta niillä sitä on huomattavasti enemmän, kuin vastaavankokoisessa dieselmoottorissa.

Oikein hyvä esimerkki ahtamattomasta dieselistä on vanhat mersut, jollaisella itsekin nuorena poikana ajelin.
MB 220 vm 1980. Tilavuus 2,2l, 44 kW (60 hv) @ 4200 r/min, 126 Nm @ 2500 r/min.
Kerran yritin mitata kiihtyvyyttä moottoritielle lähtiessäni. Heti liikennevaloista alkoi loiva ylämäki, kellostani loppui patteri, ennen kun sata tuli täyteen:)

Löydätkö mistään noin huonovääntöistä 2,2l bensamoottoria?

Lue lisää

Miksi se on iskutilavuus mikä pitää olla sama verrattaessa moottorityyppien "paremmuutta"?

Jos sen sijaan fiksattaisiin vaikka kulutettu polttoainemäärä ja paljonko siitä saadaan tehoa pyörille, voi tarkastelu muuttua kovin erilaiseksi. Dieselin terminen hyötysuhde vaparinakin on bensiinimoottoria parempi.

Sama kai se, mikä on iskutilavuus, enempi merkitsee se paljonko meni ajoainetta, että saatiin tietty teho tuotua pyörille asti. Tietysti kilpa-autoissa jne. tällainen tarkastelu ei käy, koska dieselmoottorin isompi paino kumoaa sen hyödyt polttoainetaloudessa.

"Vääntö" on suoraan sidoksissa tehoon. Eli pienessäkin dieselissä on enemmän tehoa matalilla kierroksilla kuin vastaavan kokoisessa bensiinimottorissa.

Bensiinimoottorrissa tehoa taas on selvästi enempi korkeilla kierroksilla. Jos vääntömomentti on vakio, mitä korkeampi kierrosluku -> sitä suurempi teho.

Se riippuu sitten sovelluksesta ja käyttötarkoituksesta, kumpi on parempi.

No jaa. kirjoitti:

Miksi se on iskutilavuus mikä pitää olla sama verrattaessa moottorityyppien "paremmuutta"?

Jos sen sijaan fiksattaisiin vaikka kulutettu polttoainemäärä ja paljonko siitä saadaan tehoa pyörille, voi tarkastelu muuttua kovin erilaiseksi. Dieselin terminen hyötysuhde vaparinakin on bensiinimoottoria parempi.

Sama kai se, mikä on iskutilavuus, enempi merkitsee se paljonko meni ajoainetta, että saatiin tietty teho tuotua pyörille asti. Tietysti kilpa-autoissa jne. tällainen tarkastelu ei käy, koska dieselmoottorin isompi paino kumoaa sen hyödyt polttoainetaloudessa.

"Vääntö" on suoraan sidoksissa tehoon. Eli pienessäkin dieselissä on enemmän tehoa matalilla kierroksilla kuin vastaavan kokoisessa bensiinimottorissa.

Bensiinimoottorrissa tehoa taas on selvästi enempi korkeilla kierroksilla. Jos vääntömomentti on vakio, mitä korkeampi kierrosluku -> sitä suurempi teho.

Se riippuu sitten sovelluksesta ja käyttötarkoituksesta, kumpi on parempi.

Lue lisää

"Miksi se on iskutilavuus mikä pitää olla sama verrattaessa moottorityyppien "paremmuutta"?"

Ehkä siksi, että se on tämän ketjun aihe!

Mutta sitä en ymmärrä, että miksi joku polttoaineenkulutus pitää ottaa huomioon? Minua ei ainakaan kiinnosta polttoaineen kulutus vähääkään. Tämänhetkisen käytöautoni ajotietokone näyttää keskikulutukseksi hiukan reilu 16l/100km.
Mutta onneksi täällä meilläpäin on huoltoasemia, joista sitä voi ostaa lisää.

Mutta osoititte taas todeksi aiemman väitteeni: Ainoa syy ajaa dieselillä, on persaukisuus.

traktorit pellolle kirjoitti:

"Miksi se on iskutilavuus mikä pitää olla sama verrattaessa moottorityyppien "paremmuutta"?"

Ehkä siksi, että se on tämän ketjun aihe!

Mutta sitä en ymmärrä, että miksi joku polttoaineenkulutus pitää ottaa huomioon? Minua ei ainakaan kiinnosta polttoaineen kulutus vähääkään. Tämänhetkisen käytöautoni ajotietokone näyttää keskikulutukseksi hiukan reilu 16l/100km.
Mutta onneksi täällä meilläpäin on huoltoasemia, joista sitä voi ostaa lisää.

Mutta osoititte taas todeksi aiemman väitteeni: Ainoa syy ajaa dieselillä, on persaukisuus.

Lue lisää

Ketjun aihe taisi olla kylläkin "mistä tuntee diesel-kuskin". Iskutilavuudella ei taida olla kauhena paljon tuon kanssa tekemistä.

Punaniskana voit ajella sillä polttoainerosvolla, muuta etelävaltiohin niin saat kaltaistasi junntiseuraa.

No jaa. kirjoitti:

Miksi se on iskutilavuus mikä pitää olla sama verrattaessa moottorityyppien "paremmuutta"?

Jos sen sijaan fiksattaisiin vaikka kulutettu polttoainemäärä ja paljonko siitä saadaan tehoa pyörille, voi tarkastelu muuttua kovin erilaiseksi. Dieselin terminen hyötysuhde vaparinakin on bensiinimoottoria parempi.

Sama kai se, mikä on iskutilavuus, enempi merkitsee se paljonko meni ajoainetta, että saatiin tietty teho tuotua pyörille asti. Tietysti kilpa-autoissa jne. tällainen tarkastelu ei käy, koska dieselmoottorin isompi paino kumoaa sen hyödyt polttoainetaloudessa.

"Vääntö" on suoraan sidoksissa tehoon. Eli pienessäkin dieselissä on enemmän tehoa matalilla kierroksilla kuin vastaavan kokoisessa bensiinimottorissa.

Bensiinimoottorrissa tehoa taas on selvästi enempi korkeilla kierroksilla. Jos vääntömomentti on vakio, mitä korkeampi kierrosluku -> sitä suurempi teho.

Se riippuu sitten sovelluksesta ja käyttötarkoituksesta, kumpi on parempi.

Lue lisää

> Jos sen sijaan fiksattaisiin vaikka kulutettu polttoainemäärä ja paljonko siitä saadaan tehoa pyörille, voi tarkastelu muuttua kovin erilaiseksi.

Jep jep. Nokipää yrittää vanhanaikaista. Dieselissä on myös enemmän energiaa per litra ... ja kolikon kääntöpuolena ovat suuremmat saastepäästöt (CO2, noki, NOx) per poltettu litra.

> "Vääntö" on suoraan sidoksissa tehoon. Eli pienessäkin dieselissä on enemmän tehoa matalilla kierroksilla kuin vastaavan kokoisessa bensiinimottorissa.

Eipä vaan ihmeemmin ole. Pienimmät nokivasarat vääntää jotain 200 Nm ja 2 litraiset vähän reilut 300 Nm. Eli suuruusluokkaa 150 Nm/l. Toki max vääntö saattaa irrota jo @1500 rpm, mutta uusimmissa nokivasaroissa huipputehokin voi olla jo 4000 rpm kohdalla tai vähän allekin. Eli max vääntö löytyy koneen pyöriessä n. 40 % maksimitehon kierroksista.

1,4 l bensaturbot tarjoilee 200-250 Nm eli 140-180 Nm/l. Ja väännöt "tapissa" koneesta riippuen 1500-3000 haarukassa eli koneen pyöriessä 30-55 % max. tehon kierroksista. Täysin samoissa lukemissa siis ollaan.

Mutta tehoa bensakone antaa enemmän. Dieselit kun ei kovin kovaa onnistu pyörimään. Ja se kovempi pyörimisnoepus sitten muutetaan vaihteistolla suuremmaksi väännöksi vetopyörillä -> nokivasara jää katselmaan perävaloja, kun verrataan saman kokoisia moottoreita.

Pemalauta jurkele. Sellanne kiisseligolffi ei ole ollut kunnossa jos sitä kaupunkiajossa täytyy koko ajan "kepittää". Tai sitten ajotapasi on todella laitteita murjova ja vaativa.

VW konsernin koneista juuri ne bensavehkeet ovat hengettömiä alakierroksillla. Eikä ole väliä, onko pellin alla turbo vai ei. Ihan uusimmista en tiedä, mutta n. vuosikymmen sitten asia oli ainakin näin.

Redneck Baboons kirjoitti:

Pemalauta jurkele. Sellanne kiisseligolffi ei ole ollut kunnossa jos sitä kaupunkiajossa täytyy koko ajan "kepittää". Tai sitten ajotapasi on todella laitteita murjova ja vaativa.

VW konsernin koneista juuri ne bensavehkeet ovat hengettömiä alakierroksillla. Eikä ole väliä, onko pellin alla turbo vai ei. Ihan uusimmista en tiedä, mutta n. vuosikymmen sitten asia oli ainakin näin.

Lue lisää

Kyllä nuo edellisen kirjoittajan kommentit pitää siinä mielessä paikkaansa, että tuommoisella diesel-Golfilla ei mielellään moottorin värinöiden ja tärinöiden vuoksi aja alle 1500 kierroksen (vähän moottorista tietysti riippuen). Tuo yhdistettynä bensakonetta pidempiin välityksiin näkyy siinä että esim. kadunkulmissa bensakone vetää siististi kolmosella tyhjäkäynnin tuntumasta yhtään jyrisemättä (vaikka ei tietenkään millään hirveällä voimalla) kun dieselillä samassa tilanteessa pitää kaivaa melkein ykköstä.

Tuo kaupunkiajo onkin (manuaali)dieselin selkeästi heikoin puoli, alakierroksilla moottorin värinät ja harvemmat välitykset tekevät sen että bensa kyllä tuntuu rauhallisessa kaupunkiajossa jouhevammalta ja tietyssä mielessä tasaisemmalta kokonaisuudelta.

osittain totta kirjoitti:

Kyllä nuo edellisen kirjoittajan kommentit pitää siinä mielessä paikkaansa, että tuommoisella diesel-Golfilla ei mielellään moottorin värinöiden ja tärinöiden vuoksi aja alle 1500 kierroksen (vähän moottorista tietysti riippuen). Tuo yhdistettynä bensakonetta pidempiin välityksiin näkyy siinä että esim. kadunkulmissa bensakone vetää siististi kolmosella tyhjäkäynnin tuntumasta yhtään jyrisemättä (vaikka ei tietenkään millään hirveällä voimalla) kun dieselillä samassa tilanteessa pitää kaivaa melkein ykköstä.

Tuo kaupunkiajo onkin (manuaali)dieselin selkeästi heikoin puoli, alakierroksilla moottorin värinät ja harvemmat välitykset tekevät sen että bensa kyllä tuntuu rauhallisessa kaupunkiajossa jouhevammalta ja tietyssä mielessä tasaisemmalta kokonaisuudelta.

Lue lisää

Just noin se EI ole. VW konsernin diesel on paljon vääntävämpi kuin vastaavat bensakoneet. Hengettömin vag moottori kaupungissa taitaa olla 1,8 turbobensa, jonka olemattomat alavääntöominaisuudet saavat raivon partaalle. Muissa kokeilemissani merkeissä tuo ilmiö ei ole aivan yhtä voimakas.

Nuo värinäpuheet tuossa eniten ihmetyttävät. Oma dieselini ei väristele sen kummemin kuin bensakonekaan, jollei nyt aivan hulluilla vaihteilla ja kierroksilla yritä murjoa koko voimansiirtoa pazkaksi.

Redneck Baboons kirjoitti:

Just noin se EI ole. VW konsernin diesel on paljon vääntävämpi kuin vastaavat bensakoneet. Hengettömin vag moottori kaupungissa taitaa olla 1,8 turbobensa, jonka olemattomat alavääntöominaisuudet saavat raivon partaalle. Muissa kokeilemissani merkeissä tuo ilmiö ei ole aivan yhtä voimakas.

Nuo värinäpuheet tuossa eniten ihmetyttävät. Oma dieselini ei väristele sen kummemin kuin bensakonekaan, jollei nyt aivan hulluilla vaihteilla ja kierroksilla yritä murjoa koko voimansiirtoa pazkaksi.

Lue lisää

"Nuo värinäpuheet tuossa eniten ihmetyttävät. Oma dieselini ei väristele sen kummemin kuin bensakonekaan, jollei nyt aivan hulluilla vaihteilla ja kierroksilla yritä murjoa koko voimansiirtoa pazkaksi."

Ehkä sitten koemme asian eri tavalla, mutta tähän mennessä kokeilemistani dieseleistä _jokainen_ on tuottanut värinää noin 1000-1500 kierroksen välillä jonka kyllä bensa-autoon verrattuna huomaa. Toki värinä riippuu vähän moottorista ja on asia johon todennäköisesti omistajatasolla tottuu, mutta kun bensakoneisen ratista pomppaa dieseliin niin kyllä tuon noteeraa joka kerta.

osittain totta kirjoitti:

"Nuo värinäpuheet tuossa eniten ihmetyttävät. Oma dieselini ei väristele sen kummemin kuin bensakonekaan, jollei nyt aivan hulluilla vaihteilla ja kierroksilla yritä murjoa koko voimansiirtoa pazkaksi."

Ehkä sitten koemme asian eri tavalla, mutta tähän mennessä kokeilemistani dieseleistä _jokainen_ on tuottanut värinää noin 1000-1500 kierroksen välillä jonka kyllä bensa-autoon verrattuna huomaa. Toki värinä riippuu vähän moottorista ja on asia johon todennäköisesti omistajatasolla tottuu, mutta kun bensakoneisen ratista pomppaa dieseliin niin kyllä tuon noteeraa joka kerta.

Lue lisää

Ei se kolopallon ahdettu kiisseli ollut kyläajossa mikään nautinto kun joutu vaihtaan mutkissa kolmoselta ykköselle tai kakkoselle, samat mutkat pystyy vetään bensa volvolla kolmosella ihan kevyesti. Ne kiisselin äänet ei ollu mitään sulosointuja yli 2000 rpm ja siksi pyrin ajamaan isolla vaihteella. Se oli tosin autokoulun auto ja opekin oli samaa mieltä että joutuu veivaan keppiä aika paljon. Ei siinä mitään, moottoritielle koneen ominaisuudet soveltui paremmin... kun ei tarvinnut kepittää ehhehehe...

vittu saatana is bäk kirjoitti:

Ei se kolopallon ahdettu kiisseli ollut kyläajossa mikään nautinto kun joutu vaihtaan mutkissa kolmoselta ykköselle tai kakkoselle, samat mutkat pystyy vetään bensa volvolla kolmosella ihan kevyesti. Ne kiisselin äänet ei ollu mitään sulosointuja yli 2000 rpm ja siksi pyrin ajamaan isolla vaihteella. Se oli tosin autokoulun auto ja opekin oli samaa mieltä että joutuu veivaan keppiä aika paljon. Ei siinä mitään, moottoritielle koneen ominaisuudet soveltui paremmin... kun ei tarvinnut kepittää ehhehehe...

Lue lisää

Tulipa vasta nyt mieleen, että oliko diesel turbolla varustettu? Jos ei ollut, niin muuta lienee turha odottaa. Kyllä diesel vaatii kaverikseen turbon, sitten vasta päästään samoille aaltopituuksille hyvin toimivan bensalaitteen kanssa. Muutoin, nou.

Redneck Baboons kirjoitti:

Tulipa vasta nyt mieleen, että oliko diesel turbolla varustettu? Jos ei ollut, niin muuta lienee turha odottaa. Kyllä diesel vaatii kaverikseen turbon, sitten vasta päästään samoille aaltopituuksille hyvin toimivan bensalaitteen kanssa. Muutoin, nou.

Lue lisää

Huoh, siinähän luki että on ahdettu...

VittuSaatanaIsBack kirjoitti:

Huoh, siinähän luki että on ahdettu...

No fittu saatana niinpä olikin. Terveisiä vaan sinne prseeseen.

Redneck Baboons kirjoitti:

Just noin se EI ole. VW konsernin diesel on paljon vääntävämpi kuin vastaavat bensakoneet. Hengettömin vag moottori kaupungissa taitaa olla 1,8 turbobensa, jonka olemattomat alavääntöominaisuudet saavat raivon partaalle. Muissa kokeilemissani merkeissä tuo ilmiö ei ole aivan yhtä voimakas.

Nuo värinäpuheet tuossa eniten ihmetyttävät. Oma dieselini ei väristele sen kummemin kuin bensakonekaan, jollei nyt aivan hulluilla vaihteilla ja kierroksilla yritä murjoa koko voimansiirtoa pazkaksi.

Lue lisää

Voihan tuossa olla eroa paljonkin, onko joku kymmenvuotias kaksilitrainen tai ihan uusi 1,6 (tai mikä se pikkukiisseli nyt onkin).

Itselläni oli -06 1.9 TDI jolla tuli ajeltua muutama sata tuhatta kilsaa. Kaupungissa se oli erittäin näppärä, kun normaalisti tarvitsi vain kolmosta tai nelosta. Liikennevaloista lähtiessä sitten pienempiä vaihteita. Värinät alkoivat jossain 800 rpm alapuolella, mutta eipä siellä ollut vääntöäkään, joten ei tullut noin pienillä kierroksilla ajettua.

Hemmetin hyvä kone. Hyvä auto muutenkin. Sen jälkeen ajelin MB 200 CDI -koneella ja manuaalilla. Siinä taas alavääntöä oli todella olemattomasti. Nyt on 220 CDI ja alavääntöä on enemmän, joskaan sitä ei samalla tavalla huomaa kun on tomaatti...

Diesel pärjää, kun verrataan oikein. Tyypillisin esimerkki on laittaa vastakkain ex bensakoneinen auto (esim. joku 90-luvun Eurooppalainen tai uudempikin japsi), jossa on käyttöominaisuuksiltaan kehno 1,6 litrainen vapari = kierroskone upouusi 2,0 l mahtidiesel (ahdettuna, tottakai).

Missään nimessa ei saa verrata
- saman hintaisia autoja
- vaparidieseliä vaparibensaan tai bensaturboa turbodieseliin

Samantehoisia saa verrata, mutta silloin vertailuparina on aina ja poikkeuksetta se 2 l mahtidiesel vs. 3,0 l bensavapari. Ja vertailu tehdään ensisijaisesti kulutuksen perusteella.

Päästöistäkin saa puhua, muttei webaston päästöistä eikä EGR:n ja hiukkasloukun tuunaamisesta.