Kysäisenpä nytten tämmöisen kysymyksen.
Monihan katsoo peiliin katkeroituneena ja miettii mennyttä aikaa. Esimerkiksi olinko huono äiti/isä, teinkö huonoja ratkaisuja työelämässä, menikö avioliitto näytellessä onnellista..
Valistakaahan nuorta mitä ei ainakaan passaisi elämässä tehdä ja antakaa minulle vanhenpina ihmisinä joitain hyviä niksejä ja vaikkapa neuvoja:) Huumorillakin.
Toivon etten katkeroidu, jos elää saan teidän ikäänne.
MITÄ TEKISIT TOISIN JOS VOISIT ?
SYDÄMEN PEILI
80
317
Vastaukset
- kyllä!
Olisin jättänyt tämän halvatun höpöpalstan kokonaan huomioimatta ja pilkkonut kirveellä koneen ja näppäimistön.
- <<<>>>
Miksi tuntea kateutta tai katkeuutta? Itse en tunne kumpaakaan.
Elämässä on ollut toki vastoinkäymisiä muillekin jakaa.
Mitään tehtyä ei saa tekemättömäksi, miksi niitä murehtimaan.
Mieli mustuu, jos vain olleita ja menneitä märehtii.
Et kai liene nähnyt vain huonoja avioliittoja? Meille se on ollut parasta maailmassa, ei ole tarvinnut vain näytellä onnellista.
Katkeruus on luonteenheikkous, yksi oire itsekkyydestä. - bessie*
No, jos oikeasti olet nuori, niin neuvon sinua hakeutumaan ikäistesi seuraan.
- mulle sopivaa
Onhan tökerö vastaus, ehkä hän pitää vanhuksista ja haluaa olla heidän seurassaan. On hyvä kun eri ikäluokat pitävät yhteyttä toisiinsa.
- bessie*
mulle sopivaa kirjoitti:
Onhan tökerö vastaus, ehkä hän pitää vanhuksista ja haluaa olla heidän seurassaan. On hyvä kun eri ikäluokat pitävät yhteyttä toisiinsa.
Vai luitko vastaukseni jotenkin tökerösti, "mulle sopivaa"?
Nuori aloittaja toivoi vanhemmilta ihmisiltä hyviä vinkkejä ja vaikkapa neuvojakin. Annoin omasta mielestäni hyvän vinkin ja neuvon. En suinkaan ollut häntä täältä pois hätistelemässä, jos niin ymmärsit niin aivan väärin ymmärsit.
- €ero
Menny mikä menny olisi voinu mennä vieläkin kurjemmin joten tähän tyydyn ja nuorempia en ala neuovomaan ne kun on viksumpia.
Meidän ikäluokka syntyi toisellaiseen yhdyskuntaan, siinä mielessä nuoret ovat paremmassa asemassa kun hoksaavat käyttää hyväkseen näitä mahdollisuuksia. Minä olisin valmistunut yliopistosta Suomessa ennen kuin lähdin maailmalle. Opintojen keskenjättäminen on mielestäni suurin virheeni minkä tein nuorena. Olen joutunut paikkailemaan ja muuttamaan suuntaa moneen kertaan ja olosuhteet aina vaan hankalammat kun on perhe ja koti ja mies monimutkaistamassa tilannetta.
- täti vihreä
Ainakaan ei passaa härnätä vanhoja ihmisiä.
- ♡ Nainen Ihanainen ♡
ÄLÄ HUUDA – isot kirjaimet tulkitaan huudoksi.
Se huutaa, joka pelkää.
"Monihan katsoo peiliin katkeroituneena ja miettii mennyttä aikaa"
Luulet vaan. Ei ole noin. - Korppis*
Koska kerroit olevasi nuorenpi kuin me, niin rintasyövän läpikäyneena, toivon, että et tee samaa virhettä kuin minä ja sorru vaihdevuosien olemattomiin ongelmiin syömään hormoonikorvauspillereitä. Niistä tulee niin seksikäs olo, mutta kun se pieni syöpäpallero löytyy mammossa, seksikkyys läsähtää käsiin.
- eppu2
Luultavasti elämä menee, niinkuin sen kuuluu.
Elämän pysäkeillä teemme valintoja, ehkä emme aina parhaita mahdollisia.
Menneiden vatvominen ei auta tippaakaan. Emmekä loppujen lopuksi tiedä, minne tie olisi vienyt, jos olisimme valinnut jotain toisin.
Riittää, kun teemme parhaamme, silloin, kun kukin asia on kohdallamme.
Olen tavannut matkallani katkeria ihmisiä. Katkeruuden viittaa on raskasta kantaa.
Elä tätä päivää ja suuntaa samalla katseesi eteenpäin.
Itse ajattelen, että vaikka kuolinaikani olisi huomenna tähän aikaan, minulla on vielä vuorokausi tulevaisuutta,- pruuuff
Pliirun plaarun laa....
- eppu2
pruuuff kirjoitti:
Pliirun plaarun laa....
Ikävää, että Sinulla on ongelma minun mielipiteistäni.
Annan Sinulle nyt hyvän neuvon ja ihan ilmaiseksi.
Kun näet nimimerkkini, siirrä näyttöä ylöspäin. Luo silmäsi seuraavaan tekstiin ja lue siitä.
Helppoa, eikö totta.
Hyvää illan jatkoa. - kiitos1
eppu2 kirjoitti:
Ikävää, että Sinulla on ongelma minun mielipiteistäni.
Annan Sinulle nyt hyvän neuvon ja ihan ilmaiseksi.
Kun näet nimimerkkini, siirrä näyttöä ylöspäin. Luo silmäsi seuraavaan tekstiin ja lue siitä.
Helppoa, eikö totta.
Hyvää illan jatkoa.Hyvä Eppu! Olen 65v. Ja just jäänyt eläkkeelle ...käynyt täällä vähän juttuseuraa kuikuilemassa.Olen ollut ihan hukassa...tälläkö tasolla tämän ikäiset juttuja jauhaa?
Sä olet eka positiivinen ja valoisa,viisaaltakin vaikutat:) - eppu2
kiitos1 kirjoitti:
Hyvä Eppu! Olen 65v. Ja just jäänyt eläkkeelle ...käynyt täällä vähän juttuseuraa kuikuilemassa.Olen ollut ihan hukassa...tälläkö tasolla tämän ikäiset juttuja jauhaa?
Sä olet eka positiivinen ja valoisa,viisaaltakin vaikutat:)kiitos1
Kiitos kiitoksista.
Olen itse ollut täällä vuoden. Alkuun olin, kuin Liisa ihmemaassa.
Niinhän se menee, että pikkuhiljaa alkaa havaita kaksi sakkia.
Ne joilla on jotain sanottavaa ja ne joiden energia kuluu, toisten mielipiteitten vähättelyyn ja ivailuun, eikä itse asiasta ole mitään sanottavaa.
Kevyt huumorikin on välillä aivan mukavaa.
No tunnetustihan huumori on vaikea laji.
Minäkin olen 65-vuotias. - tosi viisas
eppu2 kirjoitti:
kiitos1
Kiitos kiitoksista.
Olen itse ollut täällä vuoden. Alkuun olin, kuin Liisa ihmemaassa.
Niinhän se menee, että pikkuhiljaa alkaa havaita kaksi sakkia.
Ne joilla on jotain sanottavaa ja ne joiden energia kuluu, toisten mielipiteitten vähättelyyn ja ivailuun, eikä itse asiasta ole mitään sanottavaa.
Kevyt huumorikin on välillä aivan mukavaa.
No tunnetustihan huumori on vaikea laji.
Minäkin olen 65-vuotias.Mä olen ollut täällä viisi vuotta enkä tuhlaa aikaani toisia arvostellen, olivat he kumpaa sakkia hyvänsä. Jokaisella omat tapansa, jotkut jopa kehuvat itseään, avoimesti tai salaa.
- marinka
tosi viisas kirjoitti:
Mä olen ollut täällä viisi vuotta enkä tuhlaa aikaani toisia arvostellen, olivat he kumpaa sakkia hyvänsä. Jokaisella omat tapansa, jotkut jopa kehuvat itseään, avoimesti tai salaa.
Näinpä juuri!
Vähättelyt ja ivailut voi ja kannattaa jättää omaan arvoonsa. Aina kun mennään asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin, kommentointi kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin asiasta. Mutta jos joku nyt sillä tavalla haluaa täällä purkaa omaa pahaa oloaan, minun puolestani tehköön niin, mutta ei sellaiseen kannata mukaan lähteä. - eppu2
marinka kirjoitti:
Näinpä juuri!
Vähättelyt ja ivailut voi ja kannattaa jättää omaan arvoonsa. Aina kun mennään asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin, kommentointi kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin asiasta. Mutta jos joku nyt sillä tavalla haluaa täällä purkaa omaa pahaa oloaan, minun puolestani tehköön niin, mutta ei sellaiseen kannata mukaan lähteä.marinka
Mielipiteesi on ihan varteenotettava ja fiksu.
Aina vaan ei jaksa sulattaa toistuvaa, siis toistuvaa ilkeilyä kommeitoimatta.
Parempi se tietysti olisi, mutta, kun on vain ihminen.
Jos toisen mielipiteistä ei pidä, ne voi aivan hyvin sivuuttaa.
- Viaton sivullinen
En mitään, tuntuu että näin on hyvä, siis, niin on hyvä kun on. Monessa tilanteessa
olen tehnyt hyvän ratkaisun, olen ollut tarpeeksi rohkea, siis päälinjoissa.
Pikkuasioissa voi olla kupruja, niillä voi kikkailla se vaan piristää. Ei elämää
voi yksin junailla, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kuitenkin omin voimin ja kiittäen
lähimmäisiä, kiitos. - i.p.
Mitä elämää se on, jossa ei ole yhtään mitään kaduttavaa - satua silkkaa.
Mutta kun tässäkin päivässä on miettimisensä, keskityn siihen, ettei tulisi lisää kaduttavaa.
Katkeruus taas ei auta muuhun, kuin enentää omaa pahaa mieltä. Kaikesta huolimatta siitä en kärsi.- Leski
Ei olisi koskaan pitänyt avata viinipullon korkkia.
- i.p.
Leski kirjoitti:
Ei olisi koskaan pitänyt avata viinipullon korkkia.
Se taitaa olla kaikista yleisimpiä katumisen aiheita maailmassa.
- Linda*
Elämässä on tehtävä, eikä meinattava! Tekosyitä ovat mutkut ja sitkut, nytkut ovat paras tapa toimia, sillä elämä on yhtä suurta ensi-iltaa, ilman kenraalia...
Eivät ne jälkikäteen vääriltä tuntuvat ratkaisut tai mokat ole antaneet kuin aihetta ottaa niistä opiksi, jos jotain opiksi otettavaa oli. Muuten jälkiviisaus on hedelmätönta, energiahukkaa. Kitkeryyttä, pahansuopuutta ja kärttyisiä vanhuksia aikaansaavat rohkeuden puute, tekemättä jätetyt asiat, yksinkertaisesti elämätön elämä!
- tätä minä vaan
Tänään meillä on elintaso hyvä verrattuna entiseen, entä tulevaisuus kun suuri ikäluokka todella siirtyy nauttimaan eläkepäiviään onko meillä varaa jos on niin miten tätä hyvinvointia kustannetaan, ennusteet ei näytä hyvälltä.
Kyse ei ole loispummeudesta jos joku meinaa väittää. Jos voisin niin en ikinä,en kuuna kullan valkeana suostuis lääkärien ehdottamaan avanteen sulkemiseen kun likka oli pieni.
Miten ihminen voikin olla niin pohjattoman tyhmä.viimenenkin ihokarva huus et nyt ei hyvä heilu,silti se operaatio tehtiin.
Kaik mahdollinen kusi sukilleen,siin sitä sitten oltiin puhtan kaulan kanssa, vielkin sylettää oma lammasmaisuus.- tulipatuokinsanottua
k/k
Olet kokenut suurimman mahdollisen surun, oman lapsen kuoleman. Otan osaa.
Minä olen aiheuttanut syntymättömälle lapselleni sairauden, joka johtui lääkärien virheestä ja minulle syötettiin antibioottia...turhaan.
Koskaan en voi antaa anteeksi heidän diagnoosiaan, että minulla oli kuppa? Enkä niitä kyselyjä, olenko ollut joskus satamassa?
Kun kerroin, että olen ollut satamassa, koska Yhtiömme joku tilaisuus oli siellä....niin helkutti, niin olin tyhmä, että en älynnyt, mitä sillä tarkoitettiin?
Kun vannoin "kautta kiven ja kannon", että ketään ulkopuolista miestä ei ole ollut kanssani ja eka lapsenikin on aivan terve. Miehenikin testit olivat "puhtaat".Nyt tulikin kuvioihin isäni, josko hänellä oli kuppa, joka nyt siirtyi minuun???
Voi Pyhä Sylvi, kuinka typerä olin! Suostuin syömään sen valtavan antibiootti satsin, vaikka kokeet oli /- varauksella, että ei ole luotettava, mutta "ounasteluja" on??
Jokin meni näillä hoitajilla pieleen, koska oli kevät ja olin pyyhkäissyt ulkona pimppini kuivaksi heinällä (sara), joka teki viillon ja se hieman tulehtui? Hyttysiäkin oli, joten käsivarsissa oli pisto jälkiä? No, selvä kupan oire? Haava persuuksissa ja näppyjä käsissä?
Nyt kirjoitin vain sinulle k/k, mutta aloittajalle voisin ainakin suositella sitä, että kun valitset puolison, niin pidä hänestä hyvää huolta, joka ei ole rahallista ja kulta kliseitä, vaan arkipäivän rakkautta. Sexsi kiihko sammuu jokaisella, jota joku kutsuu rakkaudeksi, mutta se oikea rakkaus on kuitenkin aivan jotain muuta, perhettä ja siitä huolenpitoa, kuten vastuuta, koska onhan se kuitenkin sinunkin onnesi, vai onko?
. tulipatuokinsanottua kirjoitti:
k/k
Olet kokenut suurimman mahdollisen surun, oman lapsen kuoleman. Otan osaa.
Minä olen aiheuttanut syntymättömälle lapselleni sairauden, joka johtui lääkärien virheestä ja minulle syötettiin antibioottia...turhaan.
Koskaan en voi antaa anteeksi heidän diagnoosiaan, että minulla oli kuppa? Enkä niitä kyselyjä, olenko ollut joskus satamassa?
Kun kerroin, että olen ollut satamassa, koska Yhtiömme joku tilaisuus oli siellä....niin helkutti, niin olin tyhmä, että en älynnyt, mitä sillä tarkoitettiin?
Kun vannoin "kautta kiven ja kannon", että ketään ulkopuolista miestä ei ole ollut kanssani ja eka lapsenikin on aivan terve. Miehenikin testit olivat "puhtaat".Nyt tulikin kuvioihin isäni, josko hänellä oli kuppa, joka nyt siirtyi minuun???
Voi Pyhä Sylvi, kuinka typerä olin! Suostuin syömään sen valtavan antibiootti satsin, vaikka kokeet oli /- varauksella, että ei ole luotettava, mutta "ounasteluja" on??
Jokin meni näillä hoitajilla pieleen, koska oli kevät ja olin pyyhkäissyt ulkona pimppini kuivaksi heinällä (sara), joka teki viillon ja se hieman tulehtui? Hyttysiäkin oli, joten käsivarsissa oli pisto jälkiä? No, selvä kupan oire? Haava persuuksissa ja näppyjä käsissä?
Nyt kirjoitin vain sinulle k/k, mutta aloittajalle voisin ainakin suositella sitä, että kun valitset puolison, niin pidä hänestä hyvää huolta, joka ei ole rahallista ja kulta kliseitä, vaan arkipäivän rakkautta. Sexsi kiihko sammuu jokaisella, jota joku kutsuu rakkaudeksi, mutta se oikea rakkaus on kuitenkin aivan jotain muuta, perhettä ja siitä huolenpitoa, kuten vastuuta, koska onhan se kuitenkin sinunkin onnesi, vai onko?
.Tulipahan sanottua
Sanoisin että elämän makuisin teksti mitä olen palstalla lukenut.
Ilkeelle tuntuu ku annetaan mustapekka käteen,voimii sulle tuntematon.- tulitaas sanottua
koti-kiusattu kirjoitti:
Tulipahan sanottua
Sanoisin että elämän makuisin teksti mitä olen palstalla lukenut.
Ilkeelle tuntuu ku annetaan mustapekka käteen,voimii sulle tuntematon.k/k
Olen aina pitänyt kirjoituksistasi, vaikka en vaki nikkiä käytä. Siinäpä saavat arvailla nämä "kaiken tietävät", kukahan tuokin on?
Silloin kun paljastaa jotain sisimmästään täällä, niin varmasti muistetaan hamaan hautaan saakka, että tuohan se oli se kupan sairastaja?
Taidamme olla molemmat sitä sorttia, että vaihtamalla ei parane puolison valinta, koska sama ukkeli on minulla ollut yli 50 vuotta ja nuorin lapsikin täyttää ensi vuonna 50 vuotta? Hiivatti! Taitaa pian mennä ohi minusta!! :))) tulitaas sanottua kirjoitti:
k/k
Olen aina pitänyt kirjoituksistasi, vaikka en vaki nikkiä käytä. Siinäpä saavat arvailla nämä "kaiken tietävät", kukahan tuokin on?
Silloin kun paljastaa jotain sisimmästään täällä, niin varmasti muistetaan hamaan hautaan saakka, että tuohan se oli se kupan sairastaja?
Taidamme olla molemmat sitä sorttia, että vaihtamalla ei parane puolison valinta, koska sama ukkeli on minulla ollut yli 50 vuotta ja nuorin lapsikin täyttää ensi vuonna 50 vuotta? Hiivatti! Taitaa pian mennä ohi minusta!! :)))Olet nimimerkki "tulitaas sanottua" osoittanut minkalaisen ihmisen kanssa olen tekemisissä. Olit "kanavanvaihtaja" Pirren ketjussa. Olet kirjoituksistasi päätellen selvittänyt parheenjäsenieni taustoja siis olet stalkkaajani.
Poistin ketjuni, jossa oli yli satoja viestejä, jotka käsittelivät ystävyyden loppumista "vihdoinkin mummi" nimimerkkisi kirjoituksen vuoksi tai luotsin, joka ei suostunut poistamaan viestejäsi. Hän ei ymmärtänyt mistä oikein on kysymys. Sinä ja minä tiedämme. Nyt kun olen lukenut ajatuksella kirjoituksiasi, ei viestiketjuni olisi ollut poiston arvoinen.
Katsotaan pysyykö tämä viesti vai poistuuko, mutta toivon, että sinun tähän ketjuun kyhäämäsi tarina K/ K: lle säilyisi. On se niin selkeä kuvaus sinusta.
- kaiken kokenu ----
elämässä, nuoruude, nuoruuden rakkauden, perheen arjen ja sen tuomat vaikeudet, sillä elämä ei ole ruusuilla tansimista, se on työtä työtä ja työtä, sekä itsensä ja toisten ihmisten kunnioittamista,
kymmestä käskystä saat paljon tukea elämäsi tielle, varjellut paljata pahalta ja varjelet muita samalla ,
kun kysyt neuvoa niin annanpa parhaan minkä tiedän elämän varrelle sinulle ja tulevalle perheelisi neuvoksi,
opiskele
raamatusta 10 käskyä ja mitä ne tarkottaa, merksisee, siis opiskele myös selitykset kaikista,
keskustele näistä vaikka esm jokun psykologiaa opiskelleen papin kanssa,
siitä saat elämäsi varrelle maailman parhaan neuvon ja turvallisen polun elämäsi tielle,- hyvässä ja pahassa
Jos ei perusta raamattuun, niin meillä on omatunto moraalisinee käsityksineen kyky ajatella.
hyvässä ja pahassa kirjoitti:
Jos ei perusta raamattuun, niin meillä on omatunto moraalisinee käsityksineen kyky ajatella.
Toisilla ihmisillä se sisäänrakennettu kontrolli systeemi on tuhannesti armottomampi kuin mikään kirja ja kivitaulu.
Omituista kun useinmiten se käskytys kohristuu omaan itteen.
- hymy huulin
Turha märehtiä että olisi pitäny tehdä toisin, täytyy katsoa eteenpäin vieläkin mitä odotettavissa.
Luopumista on harvase päivä, niin on minullakin eukko kuoli vajaa vuosi sitten. Mielessä käy päivittäin mutta hyväksyä täytyy jollei hyväksy ei jaksa elää. - Viaton sivullinen
Omia ratkaisujani ajattelen nyt vanhana niin, että otan huomioon miten nuori olen ollut kun olen tehnyt päätöksen. Tietysti nyt voin ajatella toisin, mutta se päätös oli tehtävä jo 30v sitten. Se oli minun päätös silloin. Enhän syyttele itseäni jälkeenpäin
siitäkään että en osannut lukea kaksivuotiaana.
Nyt voin tällä tietämyksellä yrittää tehdä viisaita ratkaisuja tulevaisuutta-ajatellen.
Vielä voi näyttää fiksuutensa ja katua huonoja päätöksiään, vielä ehtii töpeksiä.
Niin on hyvä kun on. - SYDÄMEN PEILI
Minä varmaan aika hyviä tänne napautan, kun vastailette. Kiitos siitä. Eipä minulla ole muitakaan vanhenpia ihmisiä, joilta voisin kysyä asioita ja sen olen huomannut, että nuoria ei oteta aina tosissaan, nuoren ahdistusta, huolta ei aina valitettavasti ymmärretä. Masennuksesta puhumattakaan. Syntipukki on sitten äiti tai isä.
Saahan sitä syytellä. Minua ei sentään ole hakattu, viittaan kotikuritukseen. Miten siihen suhtaudutte? Eikai lasta pelottelemalla tule kasvattaa, lapsi tulee aggressiiviseksi ja uhmakkaaksikin. Ennen oli vissiin niin että remmiä tuli ja nämä PAHOINPITELYT sivuutettiin ja niillä jopa kehuttiinkin, että meillä pidetään kuria.
Sellaista jos on ollut, ei se ole missään tapauksessa ollut oikein. Väkivallalla ei ratkaista yhtään mitään, ojentaa lasta saa, mutta liika on liikaa.
Varsinkin sotien jlk. vallitsi usein vaikenemisen ilmapiiri ja traumat olivat selkeästi esillä. Ei puhuttu, sodat vaikuttivat perhedynamiikkaan. Äidinrakkautta vaille jäi moni LAPSI, VALITETTAVASTI.
Hyvä, että tällä palstalla saa purkautua ja minä voin saada neuvoja.:) - L - L
Kaikki kokemukset ovat olleet tarpeen.
Silloisissa tilanteissa on jokainen ratkaisu tuntunut parhaalta.
Ainoat asiat tominnassani. jotka tekisin nyt toisin ovat ne kaksi kertaa kun en laskenut kahteen.
Nuorena, sinisilmäisenä, luotin reiluun peliin miesten keskeisessä selvittelyssä mutta kahdesti erehdyin.
Kolmatta kertaa en erehtynyt.
Joskus pelko sai minut ylireagoimaan. Vähempikin olisi riittänyt.
Harmittomiahan nämä ovat.
Et paljoa kostu elettyyn elämäänsä tyytyväisen vanhuksen tilityksestä. - eppu2
Kun arvostelemme mennyttä aikaa, teemme sen usein tämän päivän tietoon ja asenteisiin verraten.
Jos tuntee historiaa, osaa myös asettaa eri aikakaudet oikeisiin raameihin. Arvioinneissa pitäisi aina huomata se miten kaikki muuttuu sukupolvi sukupolvelta.
Mikä yhtenä aikana on oikein ja hyväksyttyä normia, ei sitä välttämättä enää 100 vuoden kuluttua olekaan. - nuoriko
Tekstistä päätellen et niin kovin nuori ole, miksi teeskennellä?
- .Siilimuori
Noooooooooo, muutaman ajanjakson voisin mennä ehkä pikakelauksella.
- €--
Noooo en oikein tajunnu ?
- .Siilimuori
€-- kirjoitti:
Noooo en oikein tajunnu ?
Jaa, sitä valavotaan vielä :). Mitä et tajunnu?
- €--
.Siilimuori kirjoitti:
Jaa, sitä valavotaan vielä :). Mitä et tajunnu?
Joo välillä valvon pikkutunneille joskus nukun alkuillasta ei mitään väliä, miten sinä kun töissä käyt.
- .Siilimuori
€-- kirjoitti:
Joo välillä valvon pikkutunneille joskus nukun alkuillasta ei mitään väliä, miten sinä kun töissä käyt.
No äsken tulin töistä ja häytyy kohta mennä nukkumaan et jaksaa taas viideltä kammeta ihtesä sängystä ylös.
- .Siilmuori
.Siilimuori kirjoitti:
No äsken tulin töistä ja häytyy kohta mennä nukkumaan et jaksaa taas viideltä kammeta ihtesä sängystä ylös.
Kun oot kymmen maissa illalla otona, ei heti osaa rauhoittua nukkumaan, kire jää vähäksi aikaa päälle töitten jälkeen.
- €--
.Siilmuori kirjoitti:
Kun oot kymmen maissa illalla otona, ei heti osaa rauhoittua nukkumaan, kire jää vähäksi aikaa päälle töitten jälkeen.
Totta ei väkisin makaaminen onnistu, nukkumisellekkin pitää olla valmis.
- .Siilimuori
€-- kirjoitti:
Totta ei väkisin makaaminen onnistu, nukkumisellekkin pitää olla valmis.
Aivan. Mut nyt alkaa tuntua et ainakin pitää saada sänky selän alle, muuten aamu on ankea. Mieluista yötä.
- att2
Mitään en tekisi toisin, opit on opittu samoin monet ammatit.
Ei muuta kuin kiittää kuinka tämä "yksin" aikakin on kulunut seikkailuineen, kun vain terveys kestää. - EI muutais mitään
Empä muuttais mitään,
koska muuttaa ei kukaan voi mennyttä turha edes toivoa ja kuvitella että muutais jotain, ei ei sitä toimis just samallalailla,
MUUTA
toivon että olisin kuollu pienenä, eipä kenekää eikä ittekkä olisi tarvinnu ikinä kärsiä omasta olemassa olosta,
lapsetki olisivat saaneet eri äidin ja ukko olisi saanu aivan jonkun muun akan kuin mut,
empä tiedä olisiko ukon lapset toisen kanssa tehdyt sitten olleet niin hyvin koulutettuja kuin minun kanssa tehdyt jälkikasvu ja lapsen lapset,
siitä huolimatta olisin mieluummin kuollu jo lapsena, siihen aikaa lapsikuoleisuus oli suuri, harmi ku minä jäin henkiin, vaikka ympäriltä kuoli vaikka kuinka monta,- ettänii
Jos haluaa tosissaan kuolla, se onnistuu kunhan on tarpeeksi kova luonne, vaikka heikot sortuu elontiellä.
- tämä tälläkertaa
" ettänii "
olen vakavsti sairas ja tiedän kuolevani tautiin,
luonne ei ole niin kova että tosta vaan nyt heti kuolisin,
vaikka pariviikoa sitten lähtö oli lähellä,
on vieläki kiikuknkaakun
kun ihminen on sairas aina väsyttää sairas masentuu ja haluuki kuolla,
mutta kun se tulee äkkiä kohdalle eikä kuolekkaan vaan meinaa henki loppua,
sitä alkaaki pelkäämään ,
sairaana on paha olla,
mutta pakoonkaa ei pääse, joten tämä sätästä nyt kohta lisää ku jaksan tai tulee jotain sanottavaa,- eppu2
´´tämä tälläkertaa´´
Monen kuolevan vierellä olen ollut, montaa lähtönsä tietävää avittanut.
Monia tunteita ja tunnelmia kohdannut, siksi niin hyvin ymmärränkin
ajatuksesi kulun.
Yhden vierellä kuljin vuosikausia.
Hengen voimaa Sinulle toivotan matkallasi.
- ent. sivoojaparka
En alkaisi räätälöimään elämääni uusiksi vaikka siihen annettaisiinkin mahdollisuus. Muuten minä en olisi minä. Joitakin asioita tosin tekisin eri järjestyksessä.
- Mettis ei kirj
Juuri näin, kuten ent siivoojaparka mainitsee.
Tottakai sitä olisi tehnyt nuoruudessa toisin, jos olisi sama elämänkokemus kuin nyt.
Virheitähän tehdään jatkuvasti ja niistä pitäisi oppia.
Historiaakin pitäisi lukea ja ammentaa sieltä elämän viisauksia, mutta valitettavasti emme lue sitä tarpeeksi ja joudumme törmäyskurssille helposti. Minäkin tykkään aika paljon itsestäni muta en koe "minuutta" itseisarvoksi. Voin ajatella paria, kolmeakin seikkaa jota olsin voinut jättää tekemättä ja ainakin kaksi jotka olisin tehnyt sen sijaan että jätin tekemättä.
Mitkään noista räätälöinneistä ei olisis vaikuttanut siihen kuka ja mikä olen tänään, mutta olisivat säästäneet minua mieliharmeilta ja kompastumisilta elämän polulla.- €--
Paloma.se.co kirjoitti:
Minäkin tykkään aika paljon itsestäni muta en koe "minuutta" itseisarvoksi. Voin ajatella paria, kolmeakin seikkaa jota olsin voinut jättää tekemättä ja ainakin kaksi jotka olisin tehnyt sen sijaan että jätin tekemättä.
Mitkään noista räätälöinneistä ei olisis vaikuttanut siihen kuka ja mikä olen tänään, mutta olisivat säästäneet minua mieliharmeilta ja kompastumisilta elämän polulla.Kyllä ihminen katsoo asioita omalta näkökannalta, itsekeskeisesti, siten että näin minä tekisin tätä mieltä olen.
Et voi ajatella toisen edestä kunnet ole toisen minä. - ent. siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Minäkin tykkään aika paljon itsestäni muta en koe "minuutta" itseisarvoksi. Voin ajatella paria, kolmeakin seikkaa jota olsin voinut jättää tekemättä ja ainakin kaksi jotka olisin tehnyt sen sijaan että jätin tekemättä.
Mitkään noista räätälöinneistä ei olisis vaikuttanut siihen kuka ja mikä olen tänään, mutta olisivat säästäneet minua mieliharmeilta ja kompastumisilta elämän polulla.Summa summarum. Kaikki tapahtumat elämässäni on tehnyt minusta sen mitä olen ja voi miten olen tulokseen tyytyväinen. Jos olisin tehnyt jotain toisin, niin en olisi täysin minä. Tai no ei kuiteskaan, tuo puoli pussillista sitruunalakuja olisi ehkä saanut jäädä näin yötä vasten syömättä.
- ent. siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Minäkin tykkään aika paljon itsestäni muta en koe "minuutta" itseisarvoksi. Voin ajatella paria, kolmeakin seikkaa jota olsin voinut jättää tekemättä ja ainakin kaksi jotka olisin tehnyt sen sijaan että jätin tekemättä.
Mitkään noista räätälöinneistä ei olisis vaikuttanut siihen kuka ja mikä olen tänään, mutta olisivat säästäneet minua mieliharmeilta ja kompastumisilta elämän polulla.Mutta oletko, Paloma, ajatellut, että nekin mieliharmit ja kompastukset ovat olleet osana muokkaamassa sinua juuri sellaiseksi Palomaksi, joka nyt olet? Vai haluaisitko kuitenkin olla toisenlainen Paloma?
ent. siivoojaparka kirjoitti:
Mutta oletko, Paloma, ajatellut, että nekin mieliharmit ja kompastukset ovat olleet osana muokkaamassa sinua juuri sellaiseksi Palomaksi, joka nyt olet? Vai haluaisitko kuitenkin olla toisenlainen Paloma?
Ei kaikkea tarvi aina opetella kantapään kautta. Jos olisin tehnyt erillaisia valintoja eri elämän tilanteissa olisin ehkä vielä parempi kuin nyt ja onhan siinä aina se vaara että olsin liian hyvä ja aiheuttaisin katkeruutta ja kaunaa lähiympäristölleni, elikkä siis erehdykseni ja mokani ovat opettaneet minulle vaatimattomuutta ja nöyryyttä.
Muttakun...valintani eivät ole vaikuttaneet vain siihen mikä ja kuka olen ITSE vaan muihinkin ihmisiin, esimerkiksi lapsiini. Mieheni kuoleman jälkeen tekemät ratkaisuni vaikuttivat aivan olennaisesti siihen miten lasteni tulevaisuus kehittyi ja se tulee aina olemaan minun vastuullani. Kuinka monta kertaa olen kuullut "mami, en minä valinnut tulla tänne Ruotsiin" tai "olisit antanut lasten kasvaa USA:ssa" jne.jne.... nämä ratkaisut eivät ole aina olleet huonoja, mutta olivatko ne välttämättä paras mahdollinen juuri siinä tilanteessa ....sitä en tule koskaan tietämään.
Ei kuulu luonteeseeni eikä filosofiaani jäädä itsetyytyväisenä hymisemään omaa ihanuuttani.- ent. siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Ei kaikkea tarvi aina opetella kantapään kautta. Jos olisin tehnyt erillaisia valintoja eri elämän tilanteissa olisin ehkä vielä parempi kuin nyt ja onhan siinä aina se vaara että olsin liian hyvä ja aiheuttaisin katkeruutta ja kaunaa lähiympäristölleni, elikkä siis erehdykseni ja mokani ovat opettaneet minulle vaatimattomuutta ja nöyryyttä.
Muttakun...valintani eivät ole vaikuttaneet vain siihen mikä ja kuka olen ITSE vaan muihinkin ihmisiin, esimerkiksi lapsiini. Mieheni kuoleman jälkeen tekemät ratkaisuni vaikuttivat aivan olennaisesti siihen miten lasteni tulevaisuus kehittyi ja se tulee aina olemaan minun vastuullani. Kuinka monta kertaa olen kuullut "mami, en minä valinnut tulla tänne Ruotsiin" tai "olisit antanut lasten kasvaa USA:ssa" jne.jne.... nämä ratkaisut eivät ole aina olleet huonoja, mutta olivatko ne välttämättä paras mahdollinen juuri siinä tilanteessa ....sitä en tule koskaan tietämään.
Ei kuulu luonteeseeni eikä filosofiaani jäädä itsetyytyväisenä hymisemään omaa ihanuuttani.Aina sitä voi kaikesta ajatella; miten jos tai jos, jos vain mielikuvitusta riittää. Miten jos en olisi koskaan eksynyt tälle palstalle vaan pysytellyt muilla palstoilla tai pusikossa. Miten sitten olisi? Tälläkin hetkellä ehkä pesisin ikkunoitani kynttelikköjä varten leppoisasti hyräillen, niinkuin oikeastaan pitäisi ja ilman kauhukuvia viime yönä henkilöistyneistä palstanikeistä.
- ♡ Nainen Ihanainen ♡
ent. siivoojaparka kirjoitti:
Aina sitä voi kaikesta ajatella; miten jos tai jos, jos vain mielikuvitusta riittää. Miten jos en olisi koskaan eksynyt tälle palstalle vaan pysytellyt muilla palstoilla tai pusikossa. Miten sitten olisi? Tälläkin hetkellä ehkä pesisin ikkunoitani kynttelikköjä varten leppoisasti hyräillen, niinkuin oikeastaan pitäisi ja ilman kauhukuvia viime yönä henkilöistyneistä palstanikeistä.
Jep, jos jos ei ois, niin lehmäkin lentäis LOL
Minusta on ihanaa, että löysin tämän palstan. Tämä on kielikylvyn kaltainen seniori(en sanonut seniili)kylpy siihen vaiheeseen elämässä, jos/kun tulevaisuudessa lisää raihnaistuttuaan joutuu johonkin raihnaisten-vanhusten-keräilytaloon. - ent. siivoojaparka
♡ Nainen Ihanainen ♡ kirjoitti:
Jep, jos jos ei ois, niin lehmäkin lentäis LOL
Minusta on ihanaa, että löysin tämän palstan. Tämä on kielikylvyn kaltainen seniori(en sanonut seniili)kylpy siihen vaiheeseen elämässä, jos/kun tulevaisuudessa lisää raihnaistuttuaan joutuu johonkin raihnaisten-vanhusten-keräilytaloon.On kai muitakin vaihtoehtoja kuin tämä kylpy. Alkaa tuntua, että oman mielenterveytensä hyväksi olisi aika ottaa jo etäisyyttä välillä, kun nikit alkavat muuttuman ihmisiksi, joita ei kuitenkaan ole muualla kuin netillä. Tulee mieleen, kun lapsena leikin mielikuvitusleikkejä napeilla, mitkä olivat olevinaan ihmisiä. Lähden nyt ainakin lopuksi päivää oikeitten elävien ihmisten sekaan.
- ♡ Nainen Ihanainen ♡
♡ Nainen Ihanainen ♡ kirjoitti:
Jep, jos jos ei ois, niin lehmäkin lentäis LOL
Minusta on ihanaa, että löysin tämän palstan. Tämä on kielikylvyn kaltainen seniori(en sanonut seniili)kylpy siihen vaiheeseen elämässä, jos/kun tulevaisuudessa lisää raihnaistuttuaan joutuu johonkin raihnaisten-vanhusten-keräilytaloon.Niih, ja en edelleenkään mitään kadu, enkä muuttais eletyssä elämässäni. En haluiais edes uudelleen elää sitä, takuulla menis huonommin.
Sellaisista nikaroista olen selvinnyt kuivin jaloin, että itekki ihmettelen, notta mistä taito ja voima tuli silloin, kun oli pakko.
Tänään taas on ollut päivittäistapahtuminen päivitystä ja niin hauskaa vinoilua ja vänkäämistä fb:ssä kaukana asuvien lasteni kanssa, ettei tosikaan. Hymy tulee muistellessakin.
♡♡ En päivääkään vaihtaisi pois ♪♫
https://www.youtube.com/watch?v=HyiJ89O0jvc - Nainen Ihanainen ♡♡
ent. siivoojaparka kirjoitti:
On kai muitakin vaihtoehtoja kuin tämä kylpy. Alkaa tuntua, että oman mielenterveytensä hyväksi olisi aika ottaa jo etäisyyttä välillä, kun nikit alkavat muuttuman ihmisiksi, joita ei kuitenkaan ole muualla kuin netillä. Tulee mieleen, kun lapsena leikin mielikuvitusleikkejä napeilla, mitkä olivat olevinaan ihmisiä. Lähden nyt ainakin lopuksi päivää oikeitten elävien ihmisten sekaan.
@ent. siivoojaparka
"lapsena leikin mielikuvitusleikkejä napeilla, mitkä olivat olevinaan ihmisiä"
Minäkin leikin napeilla. Oli jopa 7 sisarusta, lasisia sinisiä kauniita nappeja. Palttoon isot tummat napit olivat perheiden isiä. Äidit olivat vaalean ruskeita mitättömän näköisiä isejä pienempiä mutta lapsia suurempia nappeja. Pojat tummia tusinanappeja, joita oli tuhottoman paljon. Mummoni isältään nuorena 1800-luvun lopulla saamassa Singer-ompelukoneen laatikossa oli valinnan varaa.
Nappileikki oli minusta tosi kivaa, mutta petyin 5 vuotta nuorempaan veljeeni, kun tämä ei ollenkaan innostunut sitä leikkimään.
- ktsih
Antaisin sinulle sen neuvon, että eläisit nykyistä elämääsi. Jossakin ketjussa sanoit olevasi kolmekymppinen ja silti sinun aloituksiasi näkyy vain täällä 60 -palstalla. Mitä oikein ajat takaa?
Tosiaanko kuvittelet, että meillä on kurjaa ja kadumme elämäämme, ryvemme menneisyydessämme ja katkerana mietimme, mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Olet todella väärässä käsityksinesi. Vastaukseni kysymykseesi on: en mitään. Ilman kaikkea sitä, mitä elämässäni on tapahtunut ja ilman juuri niitä valintoja, joita olen tehnyt, en olisi juuri minä juuri tässä ja nyt, ja minä pidän siitä, kuka minä olen ja missä nyt elän. Jokainen niistä kokemuksista, niin hyvät kuin huonotkin valinnat, on tarvittu muokkaamaan minusta se, mitä olen nyt.- .Siilimuori
No sehän minuaki harmittaa ku minusta tuli elämänkokemuksen myötä tällainen liian hyvä ihmiseksi :).
- kaamoksesta*
Luettuani edelliset vastaukset aamun hiljaisuudessa päädyin moneen samaan kuten edelliset.Tehtyä ei saa tekemättömäksi mutta ei se kaduta.
Ei sitä silloin nuorena ajatellut,mennä kohelsi vaan tapahtumasta toiseen.
Elämännälkä oli tulla hyväksytyksi omana itsenään,nähdä ja kokea paljon törmäten asioihin jotka olisi voinut jättää tekemättä.Hauskaa ainakin on ollut,sekin koostui toisenlaisista asioista nykyelämään verattuna.Asiat saavat iän tullessa rauhallisemman otteen,katselee ikäänkuin etäämmältä kaikkea.Joskus hymähtelee sisäänpäin mielessään.
Elämänkaari on ollut tapahtumia täynnä,paljon työtä monessa mielessä,viimevuodet vastoinkäymisineen raskasta.Jostain saa kummasti voimia silti.
Jos nyt saisi kaiken tän jälkeen uuden mahdollisuuden nuoruuteen,muuttaisin maasta toiseen,opiskelisin kielen ja katsoisin vähän aikaa kunkin maan elämää ja kulttuuria ja jatkaisin matkaa.Se olisi elämäni täyttymys.
Mummoni sanonta aikoinaan,että ompahan vanhana kiikkustuolissa mitä muistella.Onhan sitä nytkin.@kaamoksesta*
tuo loppuosa kommentistasi (jos saisin nuoruuden takaisin) stemmaa aika hyvin minun nuoruuteni kanssa, tosin pesänrakentaminen kesken seikkailujen hiljensi vauhtia huomattavasti ;)
Juttelimme juuri eilen illalla pojan ja Lutusen kanssa menneestä ja tulin taas ajatelleeksi että olisin voinut toimia toisin joissakin tilanteissa, joihin olisin voinut (mahdollisesti) silloin vaikuttaa ja parikin ihmistä lähelläni olisivat voineet hyötyä siitä. Kyllä minä mietin valintojani ja aina välillä tulee mieleen että tossakin olisi voinut tehdä toisen ratkaisun.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö ikkunoistani näe läpi tai minestroneni kiehu kotona tehdyssä vasikanliemessä. Elämäni on hyvä, nautin eläkepäivistäni joen rannalla katsellen ulos syksyiseen sumuun.ja en varsinaisesti kadu mitään (nojoo...ei pidä ihan paikkansa, mutta nuoruudessa tehdyt töppäykset tarvii antaa itselleen anteeksi ja laskea ne kokemattomuuden piikkiin).
En vain pysty naureskelemaan valinnoilleni ja ratkaisuilleni jotka ovat aivan merkittävästi vaikuttaneet muiden elämään.- Linda*
Paloma.se.co kirjoitti:
@kaamoksesta*
tuo loppuosa kommentistasi (jos saisin nuoruuden takaisin) stemmaa aika hyvin minun nuoruuteni kanssa, tosin pesänrakentaminen kesken seikkailujen hiljensi vauhtia huomattavasti ;)
Juttelimme juuri eilen illalla pojan ja Lutusen kanssa menneestä ja tulin taas ajatelleeksi että olisin voinut toimia toisin joissakin tilanteissa, joihin olisin voinut (mahdollisesti) silloin vaikuttaa ja parikin ihmistä lähelläni olisivat voineet hyötyä siitä. Kyllä minä mietin valintojani ja aina välillä tulee mieleen että tossakin olisi voinut tehdä toisen ratkaisun.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö ikkunoistani näe läpi tai minestroneni kiehu kotona tehdyssä vasikanliemessä. Elämäni on hyvä, nautin eläkepäivistäni joen rannalla katsellen ulos syksyiseen sumuun.ja en varsinaisesti kadu mitään (nojoo...ei pidä ihan paikkansa, mutta nuoruudessa tehdyt töppäykset tarvii antaa itselleen anteeksi ja laskea ne kokemattomuuden piikkiin).
En vain pysty naureskelemaan valinnoilleni ja ratkaisuilleni jotka ovat aivan merkittävästi vaikuttaneet muiden elämään.Ihmisella on luontainen taipus hakea kulloiseltakin kokemuspohjaltaan kulloisenkiin elämäntilanteeseensa ja ratkaisuihinsa ne parhaat vaihtoehdot, juuri sillä hetkellä. Ja se riittää!! Siihen ja omaan harkintakykyynsä vallinneilla elämäneväillä voi mielestäni rauhassa myös luottaa. Olen tehnyt parhaani...
Jälkikäteen näin enemmän elämää nähneenä saattaa tulla myös vaihtoehtoisia toimintamalleja elämän solmukohdissa tehtyihin tievalintoihin mieleen, mutta se onkin sitten kokonaan toinen juttu... Tärkeintä on, ei eletty elämä kaikkinensa, vaan se, että on yleensä ottaen ollut rohkeutta tehdä ratkaisuja ja uskaltaa elää, jottei sitten tarvitse happamana ja kateroituneena pystyynkelottuneena kääkkänä vimppavuoteelta äityä jossittelemaan:) Linda* kirjoitti:
Ihmisella on luontainen taipus hakea kulloiseltakin kokemuspohjaltaan kulloisenkiin elämäntilanteeseensa ja ratkaisuihinsa ne parhaat vaihtoehdot, juuri sillä hetkellä. Ja se riittää!! Siihen ja omaan harkintakykyynsä vallinneilla elämäneväillä voi mielestäni rauhassa myös luottaa. Olen tehnyt parhaani...
Jälkikäteen näin enemmän elämää nähneenä saattaa tulla myös vaihtoehtoisia toimintamalleja elämän solmukohdissa tehtyihin tievalintoihin mieleen, mutta se onkin sitten kokonaan toinen juttu... Tärkeintä on, ei eletty elämä kaikkinensa, vaan se, että on yleensä ottaen ollut rohkeutta tehdä ratkaisuja ja uskaltaa elää, jottei sitten tarvitse happamana ja kateroituneena pystyynkelottuneena kääkkänä vimppavuoteelta äityä jossittelemaan:)En oikein usko että olisin todellakin aina harkinnut kaikkia vaihtoehtoja vaan olen luottanut useimmitenkin intuitioon, joka harvoin on minua vienyt harhaan. Monta kertaa tekee väärän valinnan juuri siksi että pyörittelee liikaa asioita mielssään eikä luota omiin vaistoihinsa. Yleensäkin, perustuen omiin havaintoihini, jälkeenpäin harmittaa enemmän ne asiat mitä ei uskaltanut tehdä, kuin ne mitkä meni pieleen.
Ei hitunen introspektiota tee kenestäkään "pystyynkeloittunutta kääkkää :))
- SYDÄMEN PEILI
Antaisin sinulle sen neuvon, että eläisit nykyistä elämääsi. Jossakin ketjussa sanoit olevasi kolmekymppinen ja silti sinun aloituksiasi näkyy vain täällä 60 -palstalla. Mitä oikein ajat takaa?
Edelliselle ja muillekin. Kyllä, mietin elämääni kuten moni muukin nuori ja vanhemmat ihmiset, jotka tosissaan haluavat asioihin paneutua ovat tärkeitä siinä mielessä, että saan näkemyksiä omaan elämääni. Sitä ei aina saa. Tarkoitan syvällistä asioihin paneutumista ja perusteellista pohdintaa.
Kyllä siihen omaan napaan tuijottaa toki myös vanhenpi ikäluokka, sillä joskus maailma pyörii oman navan ympärillä(Narsismi). Kuitenkin terve narsismi myös vanhemmalla iällä on suotavaa. En mitään. On varmasti monta muita polkuja mitä olisin voinut valita, mutta sitten en olisi täällä juuri nyt. Ja on turha kuvitella että ne muutkaan polut olisivat olleet helppoja tai ilman ongelmia.
Sitä paitsi. Ne vastoinkäymiset ja vaikeudet opettaa meille kärsivällisyyttä, empatiaa, antavat mittasuhteita elämään. Opettavat arvostamaan sitä mitä on, olemaan tyytyväinen. Se on minusta se elämän perusonni. Se ei tule valintoja tekemällä, se tulee vain elämällä.
Tuhat kertaa olen varmaan jo Eckhart Tollea siteerannut: Mitään ei koskaan tapahtunut menneisyydessä, se tapahtui läsnäolevassa hetkessä. Ne päätökset mitkä teemme, niitä ei voi enää jälkikäteen tarkastaa, koska emme ole enää samassa mielentilassa. Lisäksi tiedämme jo lopputuloksen. On siis ihan turhaa pähkäillä jälkeenpäin mitä tuli tehtyä. Parempaa on käyttää energiaansa johonkin rakentavaan.- Joopas j
Liikaa meni aikaa nuorena toisen sukupuolen haikailuun. Tuli liikaa mietittyä ns rakkausasioita. En kadu sitä mutta aikansa olisi voinut käyttää paremminkin. Olisi pitänyt opiskella useampi ammatti ja haikailla romanssien perään vähemmän.
Jos lukee lehtiä ja kuuntelee mistä ihmiset puhuvat niin se on samaa parisuhde jahkailua sukupolvesta toiseen. Aivan turhaa ja hukkaan heitettyä energiaa. Ihmisushteet kyllä tulee ajallaan mutta painotus on nuorena väärä. Enemmän painotusta opiskeluun ja työhön ja vähemmän ihmissuhteisiin. Se on neuvo jonka vanhempana ymmärtää selkeästi. Kenenkään perään ei kannata haikailla. Painotus voisi olla 20 % ihmisushteisiin ja 80% muuhun, työ, opiskelu. - Joopa j
Ja toinen neuvo :) kaikki asiat jotka jää tekemättä siksi, että ajattelee : " en osaa", "musta ei oo tähän" , "en uskalla" , pitää vaihtaa ajatuksiin "osaan" , "minusta on tähän" "yritän" , "opin". Et se harmittaa jos uskalluksen puutteen takia jää jotain tekemättä.
- €--
En kadu syntymääni ihmiseksi ja että olen toistaiseksi hengissä.
Näin jälkeenpäin voi haaveilla kun ei maksa vaivaa, jos olisi ollu toisellainen työ entäs olisi sattunu pahansisuinen eukko.
Olisin muuttanut Australiaan, joka oli lähellä, olisin voittanu lotossa miljoonia.
Eipä huolta ihan mukava tässä istua yksin kotona ja hörppiä kahvia tuumailla mitä tekisi vai ollakko vaan. - hytinä
Miten nuori olet? Jos olet vielä peruskoulun yläasteella niin kehottaisin olemaan valppaana opetustunneilla, tehdä läksyt ja kysyä kysymisen jälkeenkin jos et ymmärrä opettajaa.
Etsiä joku hyvä harrastus vastapainoksi opiskelulle, olla raikkaassa ulkoilmassa niin paljon kuin mahdollista. - SYDÄMEN PEILI
Olen puolessavälissä kuuttakymppiä, joten nuorehko, en aivan kakara kuitenkaan. Taasen tullut mielipiteitä näkemyksineen ja varteenotettavia neuvojakin.
Olen niin usein ajatellut, että mistähän johtuu muiden mielipiteiden mitätöinti ja itsensä korottaminen. Narsismiako?
Ja minkä takia on aina se niin kutsuttu Naisten välinen kilpailu ja Akkatappelut? Mikä siihen on teidän Vanhenpien mielestä hyvänä perusteena? Miksi esiintyy niin paljon toisten mitätöintiä, morkkaamista, ivaa ja väkivaltaa?Onko ihminen hirviö vai eläin pohjimmiltaan?- bessie*
Miksi haluat kuin vängällä keskustella tuollaisista asioista?
"Miksi esiintyy niin toisten mitätöintiä jne. jne.". Löytäähän sitä aina kun tonkimaan rupeaa...
Keskity hyvään. bessie* kirjoitti:
Miksi haluat kuin vängällä keskustella tuollaisista asioista?
"Miksi esiintyy niin toisten mitätöintiä jne. jne.". Löytäähän sitä aina kun tonkimaan rupeaa...
Keskity hyvään."bessie*"
Kummallista, että sinäkin tahdot venyttää... :)
Aloitus on mielestäni liki 70V. vanhan aloitus, liekö vanhempikin ihminen.
Aloituksen tarkoituksessa taisit osua oikeaan.
Voi teitä naisia...
Minä jankutin siks kun se olit sinä kun jatkoit tätä.
H.- bessie*
hunksz kirjoitti:
"bessie*"
Kummallista, että sinäkin tahdot venyttää... :)
Aloitus on mielestäni liki 70V. vanhan aloitus, liekö vanhempikin ihminen.
Aloituksen tarkoituksessa taisit osua oikeaan.
Voi teitä naisia...
Minä jankutin siks kun se olit sinä kun jatkoit tätä.
H.Tahdoin kertoa mielipiteeni aloittajalle, minulle on samantekevää 'venyttikö' se ketjua. Siltä kannalta en koskaan muutenkaan ajattele, vaikka en pitkistä ketjuista pidäkään.
- --------------------
En olisi ikinä syntynykkää maailmaan, olisin kesiny soluna jo jonkin keinon olla syntymättä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381873Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431436Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61411- 151384
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11365Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71344Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21327Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11270Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21210Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51197