osaako joku sanoa...

kysyvä ei tieltä eksy

...mikä on PLEITTI? Se on jokin metalliseos, joka näyttää hopealta. Ilmeisesti ei ole myöskään uuttahopeaa.
Joissakin jugend-kannuissa ym. esineissä käytetty.

17

9557

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oikein

      Ettei siinä lue PLATED tai jotain vastaavaa, silloin se tarkoittaa pinnoitettua, mikäon n. hopeaesineissä yleinen pinnoitus. Astian runko pn tehtu halvemmasta materiaalista ja sitten se on pinnoitettu hipealla, kullalla tms.

      • kysyvä ei tieltä eksy

        Kävin Helsimgin Kaapelitehtaalla antiikitavaran messuilla. Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste. Pleikki on sana, jota käytetään yleisesti lusikoiden ym. tarvikkeiden materiaalista puhuttaessa.
        Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä. Omistamassani lusikassa on pitkä rivi leimoja, joista en saanut mitään selvää, mutta antiikkikauppias lukaisi sen tuosta vaan ja sanoi että esine on Englannista ja valmistettu 1900-luvun alussa.
        Muualla maailmassa, esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki.
        Ihanat wanhat tawarat!!


      • kysyvä ei tieltä eksy
        kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

        Kävin Helsimgin Kaapelitehtaalla antiikitavaran messuilla. Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste. Pleikki on sana, jota käytetään yleisesti lusikoiden ym. tarvikkeiden materiaalista puhuttaessa.
        Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä. Omistamassani lusikassa on pitkä rivi leimoja, joista en saanut mitään selvää, mutta antiikkikauppias lukaisi sen tuosta vaan ja sanoi että esine on Englannista ja valmistettu 1900-luvun alussa.
        Muualla maailmassa, esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki.
        Ihanat wanhat tawarat!!

        Siis sana oli PLEITTI. Hajamielinen kun olen, niin onnistuin kirjoittamaan sanan väärin moneen ketaan.
        Sorry.


      • Rakennuskonservaattori
        kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

        Kävin Helsimgin Kaapelitehtaalla antiikitavaran messuilla. Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste. Pleikki on sana, jota käytetään yleisesti lusikoiden ym. tarvikkeiden materiaalista puhuttaessa.
        Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä. Omistamassani lusikassa on pitkä rivi leimoja, joista en saanut mitään selvää, mutta antiikkikauppias lukaisi sen tuosta vaan ja sanoi että esine on Englannista ja valmistettu 1900-luvun alussa.
        Muualla maailmassa, esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki.
        Ihanat wanhat tawarat!!

        *Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste."

        Aha, galvaanisesti hopeoitu sinkki ei liene pleittiä laisinkaan. Mielenkiintoista.

        *Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä.*

        Ohoh, eikö missään muualla ole pleittiä valmistettu? Täytyykin sitten pyyhkiä mm. suomalaiset ja ruotsalaiset pleittivalmistajat pois historiankirjoista.

        *...esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki."

        Aina paranee. Kuvailepa sitten uushopean (l. alpakan), sekä pleitin ero, niin tiedetään kertoa korusepille, että ovat asian käsittäneet täysin väärin.

        Oliko messuilla jututtamasi asiantuntija, vai siantuntija?


      • kysyvä ei jne...
        Rakennuskonservaattori kirjoitti:

        *Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste."

        Aha, galvaanisesti hopeoitu sinkki ei liene pleittiä laisinkaan. Mielenkiintoista.

        *Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä.*

        Ohoh, eikö missään muualla ole pleittiä valmistettu? Täytyykin sitten pyyhkiä mm. suomalaiset ja ruotsalaiset pleittivalmistajat pois historiankirjoista.

        *...esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki."

        Aina paranee. Kuvailepa sitten uushopean (l. alpakan), sekä pleitin ero, niin tiedetään kertoa korusepille, että ovat asian käsittäneet täysin väärin.

        Oliko messuilla jututtamasi asiantuntija, vai siantuntija?

        Nämä tiedot sain kun kysyin. Kuvittele, että uskoin kun asiantuntijaksi uskomani henkilö selitti asian!
        Tiedätkö mitä, konservaattorikulta, että en olisi edes kysynyt, jos olisin tiennyt!
        Esinessäni on rivi leimoja, joista hopeaseppä näki, että esine on Englannissa valmistettu, pleittiä, ennen v.1896 tehty.

        Nyt kun asiantuntijat muutkin ovat hereillä, niin selittäkääpä uushopean ja pleitin ero.
        Saivarteluitta.


      • kysyvä ei jne... kirjoitti:

        Nämä tiedot sain kun kysyin. Kuvittele, että uskoin kun asiantuntijaksi uskomani henkilö selitti asian!
        Tiedätkö mitä, konservaattorikulta, että en olisi edes kysynyt, jos olisin tiennyt!
        Esinessäni on rivi leimoja, joista hopeaseppä näki, että esine on Englannissa valmistettu, pleittiä, ennen v.1896 tehty.

        Nyt kun asiantuntijat muutkin ovat hereillä, niin selittäkääpä uushopean ja pleitin ero.
        Saivarteluitta.

        kupari-nikkeli-sinkkiseosta. Pleitistä laitoin jo tuonne alemmaksi tekstiä.


      • Rakennuskonservaattori
        cevy kirjoitti:

        kupari-nikkeli-sinkkiseosta. Pleitistä laitoin jo tuonne alemmaksi tekstiä.

        Ehkäpä on syytä täydentää, että ylivoimaisesti suurin osa uushopeisista käyttöesineistä on elektrolyyttisesti hopeoitu, sillä pinnoittamaton uushopea "haisee" ihokontaktin jälkeen esim. sormissa, ja kuulemma maistuu pahalle, jos käyttäisi pinnoittamattomia ruokailuvälineitä. Lisäksi esineen "väristä" saadaan hopeoimalla "parempi".

        Varsin perustellusti voi siis kategorisoida pleitin, uushopean (eli alpakan) ja ravintolahopean saman käsitteen alle.


      • Ruusuja hopiamaljass
        Rakennuskonservaattori kirjoitti:

        *Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste."

        Aha, galvaanisesti hopeoitu sinkki ei liene pleittiä laisinkaan. Mielenkiintoista.

        *Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä.*

        Ohoh, eikö missään muualla ole pleittiä valmistettu? Täytyykin sitten pyyhkiä mm. suomalaiset ja ruotsalaiset pleittivalmistajat pois historiankirjoista.

        *...esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki."

        Aina paranee. Kuvailepa sitten uushopean (l. alpakan), sekä pleitin ero, niin tiedetään kertoa korusepille, että ovat asian käsittäneet täysin väärin.

        Oliko messuilla jututtamasi asiantuntija, vai siantuntija?

        Kun olet itse asiantuntija, niin oikeuttaako se sinut olemaan noin ylimielinen? Tämähän on palsta, jolla voi kysyä, kun ei tiedä.

        Antiikkimessujen esittelijöitä uskoo asiantuntijoiksi. "Tavallinen" kävijä kysyy kun ei tiedä. Esittelijä vastaa, vaikka ei tiedä.
        Kysyjä saa vastauksen, johon hän luottaa. Ilmeisesti tietorikkaillakin on keskinäinen kilpailu siitä kuka tietää ja mitä, parhaiten ja kattavammin. Jos asiakas on saanut harhaanjohtavia tietoja, ei se ole asiakkaan vika. Mistä hän olisi voinut tietää puhuvansa siantuntijan kanssa? Messuesittelijä on myynnin ammattilainen. Hänen tulee olla vakuuttava.

        Miksi kysyisimme, jos epäilisimme vastaajan vain puhuvan lämpimikseen?


    • Lovejoy

      tulee sanasta 'electroplated'.

    • Huutonetistä taannoin poimittu kirjoitus:
      --------------------------------------------------
      Sheffieldissä Thomas Boulsover niminen hienoseppä ja napintekijä keksi puolivahingossa vuonna 1742 kuinka liittää ohut hopeakerros kuparilevyn pintaan, arvostettu Old Sheffied Plate oli syntynyt. Seuraavan sadan vuoden aikana lähes jokaisesta hopeasta valmistetusta esineestä pystyttiin tällä menetelmällä tuottamaan edullisia kopioita jotka levisivät ympäri maailman. Kuitenkin 1830 luvulla hopean hinta oli laskussa ja sen sijaan työkustannukset nousussa, tämän seurauksena Sheffied Platen valmistus alkoi hiipua päättyäkseen lopulta uuden keksinnön ansiosta.

      1840-luvulla kehitettiin menetelmä jolla esineiden pinnoitus ohuella hopeakerroksella suoritettiin elektrolyysin avulla. Tämä menetelmä on käytössä vieläkin.

      Todettakoon vielä, että monet ns. Sheffield Platesta ( Fused Plate) valmistetut esineet ovat nykyisin kalliimpia kuin hopeasta valmistetut. Jos satut saamaan käsiisi paksulla hopealla silatun esineen josta paistaa kupari jostain kohtaa läpi, tarkastele varsinkin esineen leikattuja ulkoreunoja, tarkalla silmällä voit havaita miten keskellä näkyy selvästi kuparilevy, jonka kummallakin puolella on ohut hopeakerros,

      galvaanisesti pinnoitetussa esineessä ohut hopeakerros peittää myös ns. perusmetallin (useimmiten messinki) näkyvistä.

      Nykyisin yleinen käytäntö on käyttää kaikista hopeoiduista esineistä virheellisesti Plate (pleitti) sanaa, kyllä minusta olisi parempi käyttää sanaa hopeoitu ja säästää Plate sana vain niitä esineitä varten, joissa hopeakerros on mekaanisesti kiinnitetty kuparilevyn pintaan.

      Eräissä, varsinkin vanhemmissa hopeoiduissa esineissä on harhauttamismielessä leimarivi kovasti samannäköinen kuin aidoissakin hopeaesineissä, kirjainyhdistelmän EP tai EPNS, paljastaa esineen kuitenkin hopeoiduksi.
      --------------------------------------------------
      Tämän ylläolevan tekstin kopioin taannoin huutonetin keskustelupalstalta. Tuosta tekstistä selviää aika tarkkaan tuon pleitin historia.

      • Rakennuskonservaattori

        En jaksa sen kummemmin puuttua kiisteltyihin vuosilukuihin, tuosta Boulsoverin "keksinnön" tarkasta vuodesta käydään kuitenkin kädenvääntöä.

        Pleitti [Plate, plated] on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan syystä elektrolyyttisesti hopeituja tuotteita, _erottamaan_ se muista hopeointitekniikoista. Sen vuoksi yleisnimitys: "hopeointi" ei ole sopiva, ainakaan kun eri hopeointitekniikoita kohtaan koetaan arvostuseroja.

        Tuota leimojen erehdyttämistarkoitustakaan ei voi niellä sellaisenaan. Mm. Englannissa muutama valmistaja teki samoja tuotteita sekä hopeasta, että pleitistä. Leimojen tehtävä oli _estää_ mahdolliset myöhemmät erehdykset, tai "harhautukset".


      • kysyvä ei jne.

        Kiitoksia.
        Esineeni on hieman tummempi ja pinnaltaan kauniimpi kuin jotkut uushopeiset vastaavat.
        Hinta-arviota en pyytänytkään, joten en nyt tiedä minkä arvoinen se olisi. Ei olekaan minulle tärkeää.


      • Argentan
        kysyvä ei jne. kirjoitti:

        Kiitoksia.
        Esineeni on hieman tummempi ja pinnaltaan kauniimpi kuin jotkut uushopeiset vastaavat.
        Hinta-arviota en pyytänytkään, joten en nyt tiedä minkä arvoinen se olisi. Ei olekaan minulle tärkeää.

        Ensimmäinen kysyjä kysyi mitä on pleitti? Sen jälkeen tulleissa vastauksissa on paljon epätarkkuuksia. Pleitti tulee englanninkielisestä sanasta ”plate” joka yksinkertaisesti tarkoittaa ”päällystetty”. Tavallisessa kielessä se merkitsee hopeoitua. Millä, menetelmällä on sitten toinen asia, menetelmiä on enemmän kuin yksi.
        Uushopea on valkoinen/hopeanvärinen seosmetalli, joka keksittiin jo 1700-luvun lopussa, mutta se koki renessanssin Michael Faradyn keksittyä elektrolyysiin 1805. Uushopeassa on n. 60% kuparia, 20% sinkkiä ja 20% nikkeliä. Uushopea ei ole sama asia kuin hopeoitu. Mutta uushopea on jokseenkin sama asia kuin alpakka, joka on itävaltalaisten vastine saksalaisten uushopealle eli Neusilber. Alpakassa on yleensä lisäaineena antimoni. Ero seosten välillä on jokseenkin merkityksetön. Missään yllämainituissa esineissä ei ole hopeata lainkaa.
        Messingistä, uushopeasta ja alpakasta tehtyjä esineitä voi elektrolyyttisesti hopeoida galvaanisessa kylvyssä. Menetelmä otettiin käyttöön n. 1840. Kylvyssä esineelle muodostetaan sähköllä ohuen ohut hopeinen pinta. Pinnan paksuus vaihtelee mutta se on n. 1/1000-1/2000mm paksu kerros. Uushopean etu on sen valkoinen väri. Jos ja kun hopeakerros kuluu puhki, se ei näy niin hyvin kun messingin keltainen väri. Tällainen esine on siis hopeoitu, mutta valitettavasti kansan suussa puhutaan toisinaan ”uushopeasta” tarkoittaen hopeoitua esinettä.
        Sheffield Plate (SP) ei ole sama asia kuin Fused Plate, ero on huomattava. SP on sama asia kuin elektrolyyttisesti hopeoitu useimmiten kuparista tehty esine. Fused Plate on sama asia kuin Old Sheffield Plate (OSP). Tämä taas on mekaaninen prosessi, jossa kupari- ja hopeaharkko kovassa kuumuudessa ja paineessa valssataan lähtemättömästi yhteen. Hopeakerros on vähintäänkin 10 kertaa paksumpi kuin elektrolyyttisesti hopeoidussa esineessä. Menetelmä keksittiin ja otettiin käyttöön n. vuodesta 1740. OSP esineitä ei tehdä enää 1800-luvun puolivälin jälkeen, koska elektrolyysi on prosessina helpomi ja halvempi.
        Muut harvinaisemmat hopeointiprosessit ovat Close Plate (CP) ja Argent Haché myös Roultz niminen prosessi tunnetaan.
        Tämä tarina pleitista ja hopeoinnista yms. on paljon pitempi ja monimutkaisempi, mutta tämä riittäne aluksi.


    • PP

      Onkohan Suomessa mahdollista pinnoittaa hopealla/uushopealla vanhoja esineitä ja mitä mahtaa maksaa?

    • Tahtoo tietää

      Minulle jäi vielä epäselväksi, että ovatko kaikki ne esineet, joissa on merkintä UH (uushopea) tai ALP (alpakka) päällystettyjä ohuella hopeakerroksella, vai myydäänkö uushopeaa ja alpakkaa myös hopealla päällystämättömänä.
      Ja vielä: mitä se ns. RAVINTOLAHOPEA sitten on?

    • asking

      Osaako joku kertoa mitä sitten quadruple silver plate

    • Anonyymi

      Mitä tarkoittaa lusikan varressa: Gunnilingus?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä

      ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi
      Maailman menoa
      83
      2716
    2. On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää

      jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole
      Maailman menoa
      58
      2634
    3. Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus

      jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.
      Maailman menoa
      70
      2594
    4. Belfastissa käynnissä kunnon persuilu

      Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä
      Maailman menoa
      96
      2547
    5. Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa

      asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu
      Maailman menoa
      88
      2065
    6. Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään

      Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl
      Maailman menoa
      50
      2012
    7. Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen

      Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma
      Maailman menoa
      141
      1866
    8. Joskus tulee niin

      Yksinäinen olo. Ei ole tarpeeksi ihmisiä elämässä, jotka tuntuisivat välitttävän aidosti. Jos mä ny saisin sairaskohtauk
      Ikävä
      51
      1500
    9. Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille

      Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve
      Maailman menoa
      33
      1459
    10. Mitä tapahtui?

      Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?
      Kiuruvesi
      16
      1456
    Aihe