Talopuut omasta metsästä?

eli ei tässä jäniksen selässä olla ja vähän harrastepohjaltakin eli ei niin hampaat irvessä olisi tarkoitus tuon asian kanssa alkaa riuhtomaan.

Mettäkone löytyy ja sahuri on tuttu ja osaava. Jos kiire tulee niin voihan puut aina viedä kuivattavaksikin. Mitä lie se sitten maksaakaan? Pitääkö noi ite hakatut puut muuten leimata että menee tarkastajalta läpi rakennusvaiheessa?

Teppo kirjoitti:

eli ei tässä jäniksen selässä olla ja vähän harrastepohjaltakin eli ei niin hampaat irvessä olisi tarkoitus tuon asian kanssa alkaa riuhtomaan.

Mettäkone löytyy ja sahuri on tuttu ja osaava. Jos kiire tulee niin voihan puut aina viedä kuivattavaksikin. Mitä lie se sitten maksaakaan? Pitääkö noi ite hakatut puut muuten leimata että menee tarkastajalta läpi rakennusvaiheessa?

Lue lisää

Itse olen pirttiä rakennellut omista (=isäukon) puista ja tähän asti (sisätyöt käynnissä ja ulkokuori osapuilleen valmis) on pärjätty ilman leimoja. Riippuu kyllä paljon paikallisesta rakennusvalvonnasta. Toisaalta naapuruston pakettitalot on tehty omaamme verrattuna tulitikuista...

Rakennuspuutavara on kokonaan joko itse sahattua tai paikallisen sahan raakkia. Talolla on kokoa yhteensä 200 neliötä kahdessa tasossa. Omista puista teetettiin mm. yläkerran lattialaudat, puolet sisäkattojen paneeleista ja valtaosa listatavarasta (oksatonta mäntylistaa, hintaa n. 30 senttiä/jm paljon vaivaa). Varovainen arvio on, että omista puista rakentaminen säästää vajaan vuoden nettopalkkatulot, eli pidän sitä vaivan arvoisena. Omista puista kannattaa tehdä/teettää nimenomaan tuollaista "viimeistelytavaraa", joka ei ole koskaan tarjouksessa.

Hankkeemme kokonaisbudjetti on 170 000€ (=tontti maalämpötalo 200m2 kylmä piharakennus 70m2). Vielä ei ole merkkejä budjetin pettämisestä...

Teppo kirjoitti:

eli ei tässä jäniksen selässä olla ja vähän harrastepohjaltakin eli ei niin hampaat irvessä olisi tarkoitus tuon asian kanssa alkaa riuhtomaan.

Mettäkone löytyy ja sahuri on tuttu ja osaava. Jos kiire tulee niin voihan puut aina viedä kuivattavaksikin. Mitä lie se sitten maksaakaan? Pitääkö noi ite hakatut puut muuten leimata että menee tarkastajalta läpi rakennusvaiheessa?

Lue lisää

osat pitää tehdä leimatusta tavarasta.
Muut kapulat sitten saavat olla mitä vaan, niin kuin usein ovatkin...

Jontte kirjoitti:

osat pitää tehdä leimatusta tavarasta.
Muut kapulat sitten saavat olla mitä vaan, niin kuin usein ovatkin...

Ei tarvitse olla leimattua jos itse sahautat pyöreästä puusta, mutta jos ostat valmiina sahatavarana niin täytyy olla leimattua

Jontte kirjoitti:

osat pitää tehdä leimatusta tavarasta.
Muut kapulat sitten saavat olla mitä vaan, niin kuin usein ovatkin...

Meillä piti olla tasakerran yläjuoksu ja välipohjan kantavat rakenteet leimattua (lujuusluokiteltua, taisi olla T24 tms. leima) puuta, mutta muuten ei leimoja kaivattu, näissä on kuntkohtaisia eroja, joissakin kunnissa pitää myös runko rakenteet olla lujuusluokiteltua. Nuissa sisustus paneleissa ja listoissa säästää mukavasti, meillä oli kaikki höylä tavara 10c/m siis höyläyksen osuus, eli voipi joskus jopa kannattaa ostaa raaka lankku/lauta ja höyläyttää siitä kuin ostaa valmista listaa rautakaupasta.

seepra kirjoitti:

Ei tarvitse olla leimattua jos itse sahautat pyöreästä puusta, mutta jos ostat valmiina sahatavarana niin täytyy olla leimattua

Se kuka sen tukin sahaa ei vaikuta siihen tarviiko se leimoja vai ei.
Siinä tapauksessa jos sitä tukkia ei sahattaisi, niin tällöin leimaa ei tarvita. Pyöreä puu on automaattisesti lujuusluokassa T30.

Määräysten mukaan rakennepuutavara pitää olla leimattua. Käytännössä monessa pienemmässä kunnassa tätä ei noudateta, vaan hyväksytään leimaamaton sahatavara.

Omassa asuinkunnassani ( pieni kunta Kymenlaaksossa ) oli aikaisemmin sama tapa.
Mutta menettely muuttui kun kirjoitin julkisen kirjeen rakennusvalvonnalle paikallislehden yleisöosastolle.
Totesin tosiasiat ja määräysten vaatimukset, tältä pohjalta peräsin valvonnan vastuuta:
Miten on mahdollista, että rakennusvalvonta ei vaadi määräysten noudattamista, kenen on vastuu jos jotain käy?
Nykyään kunnassa kaikki omasta puusta rakentajat joutuvat teettämään sahatavaralleen silmämääräisen lujuuslajittelun.

Tarkoitus olisi jatkaa tätä valistustyötä muuallakin Suomessa. Eli jos jollain on tietoa laittomuuksita , niin laita viestiä tänne.
Laitetaan asia kuntoon.

Rakennemies kirjoitti:

Se kuka sen tukin sahaa ei vaikuta siihen tarviiko se leimoja vai ei.
Siinä tapauksessa jos sitä tukkia ei sahattaisi, niin tällöin leimaa ei tarvita. Pyöreä puu on automaattisesti lujuusluokassa T30.

Määräysten mukaan rakennepuutavara pitää olla leimattua. Käytännössä monessa pienemmässä kunnassa tätä ei noudateta, vaan hyväksytään leimaamaton sahatavara.

Omassa asuinkunnassani ( pieni kunta Kymenlaaksossa ) oli aikaisemmin sama tapa.
Mutta menettely muuttui kun kirjoitin julkisen kirjeen rakennusvalvonnalle paikallislehden yleisöosastolle.
Totesin tosiasiat ja määräysten vaatimukset, tältä pohjalta peräsin valvonnan vastuuta:
Miten on mahdollista, että rakennusvalvonta ei vaadi määräysten noudattamista, kenen on vastuu jos jotain käy?
Nykyään kunnassa kaikki omasta puusta rakentajat joutuvat teettämään sahatavaralleen silmämääräisen lujuuslajittelun.

Tarkoitus olisi jatkaa tätä valistustyötä muuallakin Suomessa. Eli jos jollain on tietoa laittomuuksita , niin laita viestiä tänne.
Laitetaan asia kuntoon.

Lue lisää

ole muuta tekemistä!?

Teppo kirjoitti:

eli ei tässä jäniksen selässä olla ja vähän harrastepohjaltakin eli ei niin hampaat irvessä olisi tarkoitus tuon asian kanssa alkaa riuhtomaan.

Mettäkone löytyy ja sahuri on tuttu ja osaava. Jos kiire tulee niin voihan puut aina viedä kuivattavaksikin. Mitä lie se sitten maksaakaan? Pitääkö noi ite hakatut puut muuten leimata että menee tarkastajalta läpi rakennusvaiheessa?

Lue lisää

Kuka tuon leimauksen muuten voi virallisesti suorittaa?

Rakennemies kirjoitti:

Se kuka sen tukin sahaa ei vaikuta siihen tarviiko se leimoja vai ei.
Siinä tapauksessa jos sitä tukkia ei sahattaisi, niin tällöin leimaa ei tarvita. Pyöreä puu on automaattisesti lujuusluokassa T30.

Määräysten mukaan rakennepuutavara pitää olla leimattua. Käytännössä monessa pienemmässä kunnassa tätä ei noudateta, vaan hyväksytään leimaamaton sahatavara.

Omassa asuinkunnassani ( pieni kunta Kymenlaaksossa ) oli aikaisemmin sama tapa.
Mutta menettely muuttui kun kirjoitin julkisen kirjeen rakennusvalvonnalle paikallislehden yleisöosastolle.
Totesin tosiasiat ja määräysten vaatimukset, tältä pohjalta peräsin valvonnan vastuuta:
Miten on mahdollista, että rakennusvalvonta ei vaadi määräysten noudattamista, kenen on vastuu jos jotain käy?
Nykyään kunnassa kaikki omasta puusta rakentajat joutuvat teettämään sahatavaralleen silmämääräisen lujuuslajittelun.

Tarkoitus olisi jatkaa tätä valistustyötä muuallakin Suomessa. Eli jos jollain on tietoa laittomuuksita , niin laita viestiä tänne.
Laitetaan asia kuntoon.

Lue lisää

Hulluhan saa olla mutta ei TYHMÄ... Eipä taida olla pahemmin kokemusta rakentamisestakaan sulla...

Teppo kirjoitti:

Kuka tuon leimauksen muuten voi virallisesti suorittaa?

Leimauksen voi tehdä henkilö, joka on käynyt lujuuslajittelukurssin ja jonka pätevyys on voimassa. Periaatteessa kuka tahansa voi kurssin suorittaa. Mitään erityistä koulutus vaatimusta ei ole.

Käytännössä silmämääräisen lujuuslajittelun saanto on varsin huono verrattuna koneelliseen vastaavaan. Tarkoittaa käytännössä siis sitä, että koneellisella lajittelulla saadaan huomattavasti lujempaa puuta, lujuusluokka T40 ( tai oikeammin MT40 ) on normaali, mikä taas silmämääräisessä lajittelussa on "harvinaisuus".

Ylipäätäänsä oman puun käyttö rakennepuutavarana ei ole järkevää. Taloudellisesti parhaimpaan lopputulokseen päästään myymällä oma puu ja ostamalla rakennepuutavara suurelta sahalta.

kerro kirjoitti:

Hulluhan saa olla mutta ei TYHMÄ... Eipä taida olla pahemmin kokemusta rakentamisestakaan sulla...

Minulla on kohtuullisen pitkä kokemus rakennusalalta. Ja miten tämä kokemus asiaan liittyy ? En löydä yhteyttä.

Kysymyshän oli määräysten noudattamisesta tai noudattamattomuudesta. Kyllä se asia on niin, että ei rakentajan tarvitse pähkäillä tekeekö oikein vai väärin, kyllä viranomaisten pitää vaatia määräysten mukaista rakentamista. Monessa tapauksessa rakentaja mielellään käyttäisi leimaamatonta puuta, koska leimaus on ylimääräinen kuluerä, luonnollistahan tämä on.

Mutta valittu linja on väärä: mennään tästä hiukan alle normien, no ehkä tuostakin voisi joustaa ja ensi kerralla hiukan enemmän.
Jokainen näkee mihin tämä johtaa.
Eli ainoa oikea linja on viranomaismääräysten noudattaminen, ei ole muuta vaihtoehtoa.

Minä tulen henkilökohtaisesti vaikuttamaan asiaan, että kaikissa Suomen kunnissa tullaan näin tekemään. Projektini on vielä hiukan kesken ja alussa saan varmaan vastustusta, mutta päämäärä on selkeä ja aivan varmasti toteutuva muutaman vuoden, 3...5 v, tähtäyksellä.

Tarkoitus on ensi keväänä tehdä kierros lähikuntien rakennusvalvontatoimistoissa ja varmistaa, että rakentamisvaiheessa olevien talojen rakennekuvat ovat lainmukaisia ja tarvittaessa kuvien pohjalta teen työmaakäyntejä.

Mikäli huomaan rakenteita jotka ovat määräysten vastaisia, esimerkiksi oma puutavara, niin teen ilmoituksen rakennusvalvontaan. Mikäli täällä ei asiaan reagoida, jatkan ilmoittelua ympäristöministeriöön paikallisiin lehtiin.

Luultavasti jo pelko, että tieto valvonnan ammattitaidottomuuden leviää, riittää korjaamaan asiat eikä tarvitse lähteä korkeammalle tasolle.

Mutta palataan asiaan keväällä.

Rakennemies kirjoitti:

Minulla on kohtuullisen pitkä kokemus rakennusalalta. Ja miten tämä kokemus asiaan liittyy ? En löydä yhteyttä.

Kysymyshän oli määräysten noudattamisesta tai noudattamattomuudesta. Kyllä se asia on niin, että ei rakentajan tarvitse pähkäillä tekeekö oikein vai väärin, kyllä viranomaisten pitää vaatia määräysten mukaista rakentamista. Monessa tapauksessa rakentaja mielellään käyttäisi leimaamatonta puuta, koska leimaus on ylimääräinen kuluerä, luonnollistahan tämä on.

Mutta valittu linja on väärä: mennään tästä hiukan alle normien, no ehkä tuostakin voisi joustaa ja ensi kerralla hiukan enemmän.
Jokainen näkee mihin tämä johtaa.
Eli ainoa oikea linja on viranomaismääräysten noudattaminen, ei ole muuta vaihtoehtoa.

Minä tulen henkilökohtaisesti vaikuttamaan asiaan, että kaikissa Suomen kunnissa tullaan näin tekemään. Projektini on vielä hiukan kesken ja alussa saan varmaan vastustusta, mutta päämäärä on selkeä ja aivan varmasti toteutuva muutaman vuoden, 3...5 v, tähtäyksellä.

Tarkoitus on ensi keväänä tehdä kierros lähikuntien rakennusvalvontatoimistoissa ja varmistaa, että rakentamisvaiheessa olevien talojen rakennekuvat ovat lainmukaisia ja tarvittaessa kuvien pohjalta teen työmaakäyntejä.

Mikäli huomaan rakenteita jotka ovat määräysten vastaisia, esimerkiksi oma puutavara, niin teen ilmoituksen rakennusvalvontaan. Mikäli täällä ei asiaan reagoida, jatkan ilmoittelua ympäristöministeriöön paikallisiin lehtiin.

Luultavasti jo pelko, että tieto valvonnan ammattitaidottomuuden leviää, riittää korjaamaan asiat eikä tarvitse lähteä korkeammalle tasolle.

Mutta palataan asiaan keväällä.

Lue lisää

Eiköhän tuo peräämäsi vastuu löydy suoraan rakennusmääräyskokoelmasta. Kannattaisi kokeneen rakennemiehen varmaan tutustua ensin siihen ennenkuin alkaa kuntien ylityöllistettyjä virkamiehiä rassaamaan moisella.

Viranomaismääräyksiä vakavampana uhkana pitäisin kaikenlaisten toisten asioista kiinnostuneiden ramppaamista työmailla tekemässä omia rakennekatselmuksiaan. Kotirauhaahan siinä jo aletaan häiritä.

Kokemusko ??? kirjoitti:

Eiköhän tuo peräämäsi vastuu löydy suoraan rakennusmääräyskokoelmasta. Kannattaisi kokeneen rakennemiehen varmaan tutustua ensin siihen ennenkuin alkaa kuntien ylityöllistettyjä virkamiehiä rassaamaan moisella.

Viranomaismääräyksiä vakavampana uhkana pitäisin kaikenlaisten toisten asioista kiinnostuneiden ramppaamista työmailla tekemässä omia rakennekatselmuksiaan. Kotirauhaahan siinä jo aletaan häiritä.

Lue lisää

Toisilta menee puurot ja vellit sekaisin.

Olennaisin kysymyshän tässä asiassa on se, että hyväksyykö virkamies määräyksen vastaisen rakenteen !

Eli rautalangasta: kun tehdään rakennesuunnittelua, niin verrataan kuormitusten aiheuttamaa rasitusta rakenteen kestävyyteen.
Tätä ei voida tehdä ellei rakenteen kestävyyttä määritellä, esimerkiksi puupalkin vaatimus voisi olla lujuusluokka T24.

Ja tämä lujuusluokka tulee rakennekuviin.

Mikäli viranomainen ei huolehdi että kyseinen puu on lujuusluokkaa T24, niin hän tekee virheen.
Jos hän sallii, että voidaan käyttää omaa, leimaamatonta puuta, hän tekee tietoisen virheen.

Monesti puhutaan rakennusvalvonnan vastuusta, käytännössän vastuu on olematon, mutta eikö liene kaikille selvää, että rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan ? Voisiko mielestänne valvonta katsoa asiaa läpisormien?
Käytännössähän OK-rakentajat ovat täysin tietämättömiä lujuusteknisistä asioista.

Tässähän on valvonnan tehtävä: valvoo, että rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan !!

Ja toisten asioista ja niiden kiinnostavuudesta todetaan että en minä ole kiinnostunut toisten asioista. Olen kiinnostunut siitä, että asiat tehdään siten kuin ne pitää tehdä.
Luuletteko että määräykset on huvikseen kirjoitettu ? Ei, ne on kirjoitettu teidän parhaaksi !

Nimenomaan, rakentajien parhaaksi. Mikäli jotain sattuisi käymään eikä rakenne olisi kuvien mukainen, niin kyllä siinä niin kävisi, että rakentaja kävisi peräämään valvonnan vastuuta vedoten omaan tietämättömyyteen.

Olen varma siitä, että yksikään rakennusvalvonta ei tule hyväksymään leimaamatonta puuta mikäli asiasta tulee julkinen.

Tämähän on selviö.

Rakennemies kirjoitti:

Toisilta menee puurot ja vellit sekaisin.

Olennaisin kysymyshän tässä asiassa on se, että hyväksyykö virkamies määräyksen vastaisen rakenteen !

Eli rautalangasta: kun tehdään rakennesuunnittelua, niin verrataan kuormitusten aiheuttamaa rasitusta rakenteen kestävyyteen.
Tätä ei voida tehdä ellei rakenteen kestävyyttä määritellä, esimerkiksi puupalkin vaatimus voisi olla lujuusluokka T24.

Ja tämä lujuusluokka tulee rakennekuviin.

Mikäli viranomainen ei huolehdi että kyseinen puu on lujuusluokkaa T24, niin hän tekee virheen.
Jos hän sallii, että voidaan käyttää omaa, leimaamatonta puuta, hän tekee tietoisen virheen.

Monesti puhutaan rakennusvalvonnan vastuusta, käytännössän vastuu on olematon, mutta eikö liene kaikille selvää, että rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan ? Voisiko mielestänne valvonta katsoa asiaa läpisormien?
Käytännössähän OK-rakentajat ovat täysin tietämättömiä lujuusteknisistä asioista.

Tässähän on valvonnan tehtävä: valvoo, että rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan !!

Ja toisten asioista ja niiden kiinnostavuudesta todetaan että en minä ole kiinnostunut toisten asioista. Olen kiinnostunut siitä, että asiat tehdään siten kuin ne pitää tehdä.
Luuletteko että määräykset on huvikseen kirjoitettu ? Ei, ne on kirjoitettu teidän parhaaksi !

Nimenomaan, rakentajien parhaaksi. Mikäli jotain sattuisi käymään eikä rakenne olisi kuvien mukainen, niin kyllä siinä niin kävisi, että rakentaja kävisi peräämään valvonnan vastuuta vedoten omaan tietämättömyyteen.

Olen varma siitä, että yksikään rakennusvalvonta ei tule hyväksymään leimaamatonta puuta mikäli asiasta tulee julkinen.

Tämähän on selviö.

Lue lisää

ja asia ymmärretään kunnissa, pientaloja ei ole sortunut koskaan rakenteiden heikkouden takia.

Laimattua vaatimus leimataan kuviin mutta kukapa jokaista lankkua kyttäisi paikanpäällä ja sivulliset saa tulla vain poliisin suojeluksessa tekmään pyytämättömiä tarkastuksia.

vouhotusta kirjoitti:

ja asia ymmärretään kunnissa, pientaloja ei ole sortunut koskaan rakenteiden heikkouden takia.

Laimattua vaatimus leimataan kuviin mutta kukapa jokaista lankkua kyttäisi paikanpäällä ja sivulliset saa tulla vain poliisin suojeluksessa tekmään pyytämättömiä tarkastuksia.

Lue lisää

Toisilla sitä on aikaa sekaantua muiden asioihin. Kuullostaa aivan henkilökohtaiselta kostoretkeltä.

vouhotusta kirjoitti:

ja asia ymmärretään kunnissa, pientaloja ei ole sortunut koskaan rakenteiden heikkouden takia.

Laimattua vaatimus leimataan kuviin mutta kukapa jokaista lankkua kyttäisi paikanpäällä ja sivulliset saa tulla vain poliisin suojeluksessa tekmään pyytämättömiä tarkastuksia.

Lue lisää

Aivan OK-taloja ei ole tietääkseni koskaan sortunut rakenteiden heikkouden takia.
Tai jos on niin kysymys on aivan marginaali-ilmiöstä.

Sinällään tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä asian kanssa.

Kysymyshän on esimerkiksi yhdenvertaisuudesta.
Miten toinen saisi käyttää leimaamatonta kun taas toisen pitää käyttää leimattua puuta?

Tuo kysymys on huomattavan tärkeä ja tuohon kysymykseen ei ole olemassa sellaista vastausta että toinen saisi ja toinen ei.

Eli lähitulevaisuudessa kaikki käyttävät leimattua puuta.

Amen.

Rakennemies kirjoitti:

Aivan OK-taloja ei ole tietääkseni koskaan sortunut rakenteiden heikkouden takia.
Tai jos on niin kysymys on aivan marginaali-ilmiöstä.

Sinällään tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä asian kanssa.

Kysymyshän on esimerkiksi yhdenvertaisuudesta.
Miten toinen saisi käyttää leimaamatonta kun taas toisen pitää käyttää leimattua puuta?

Tuo kysymys on huomattavan tärkeä ja tuohon kysymykseen ei ole olemassa sellaista vastausta että toinen saisi ja toinen ei.

Eli lähitulevaisuudessa kaikki käyttävät leimattua puuta.

Amen.

Lue lisää

rakennustarkastajat tarkastaa nykyään vain rakennuksen papereita ja suunnitelmia ja työmaakatselmuksissakin talo jää usein katsomatta.

Eli ei leimatun puun käyttämistä voi tarkastaa muuten kuin piirustuksista, työmaille ei riitä tarkastajien aikaa koskaan leimoja katsomaan.

Teppo kirjoitti:

Kuka tuon leimauksen muuten voi virallisesti suorittaa?

eli netissä löytyy lujuuslajittelijoiden yhdistys josta saa tietoa luvat omaavista henkilöistä jotka tekevät lajittelua keikkahommina.
Itselle on nousemassa talo omista puista suomen vaativimpaan kaupunkiin ja lahden suunnalta löytyi henkilö joka kävi tarkastamassa puutavaramme.

Rakennemies kirjoitti:

Se kuka sen tukin sahaa ei vaikuta siihen tarviiko se leimoja vai ei.
Siinä tapauksessa jos sitä tukkia ei sahattaisi, niin tällöin leimaa ei tarvita. Pyöreä puu on automaattisesti lujuusluokassa T30.

Määräysten mukaan rakennepuutavara pitää olla leimattua. Käytännössä monessa pienemmässä kunnassa tätä ei noudateta, vaan hyväksytään leimaamaton sahatavara.

Omassa asuinkunnassani ( pieni kunta Kymenlaaksossa ) oli aikaisemmin sama tapa.
Mutta menettely muuttui kun kirjoitin julkisen kirjeen rakennusvalvonnalle paikallislehden yleisöosastolle.
Totesin tosiasiat ja määräysten vaatimukset, tältä pohjalta peräsin valvonnan vastuuta:
Miten on mahdollista, että rakennusvalvonta ei vaadi määräysten noudattamista, kenen on vastuu jos jotain käy?
Nykyään kunnassa kaikki omasta puusta rakentajat joutuvat teettämään sahatavaralleen silmämääräisen lujuuslajittelun.

Tarkoitus olisi jatkaa tätä valistustyötä muuallakin Suomessa. Eli jos jollain on tietoa laittomuuksita , niin laita viestiä tänne.
Laitetaan asia kuntoon.

Lue lisää

Lainaus "VTT Working papers 21 - Massiivipuu maatilarakentamisessa":

"Ympäristöministeriön rakennustarkastajille 3.4.2001 lähettämän ohjekirjeen D:no
4/6111/99 mukaan lujuusleimausvaatimuksesta voidaan joustaa ns. kotitarvepuuta käy-
tettäessä eli tilanteessa, jossa rakennuttaja hankkii puutavaran tukkeina joko omasta tai
vieraan metsästä, ja joko sahaa tai sahauttaa sen omaan käyttöönsä. Näin hankittua puu-
tavaraa ei tarvitse lujuusleimata, jos se kuuluu lujuusluokkiin T24 tai T18 tai vastaaviin
Insta-lujuusluokkiin T2 ja T1. Jos aiotaan käyttää korkeampaa lujuusluokkaa, niin saha-
tavara pitää olla lujuusleimattua."

Mielestäni varsin selväsanaisesti sanottu.

Saa käyttää omaa puutavaraa, eikä tarvitse leimoja löytyä, kunhan työmaan vastaava ja kunnan rakennusviranomainen huolehtivat siitä että lujuusluokituksen kriteerit täyttävää tavaraa on käytetty.

Vielä kerran: se että puutavaran ostaa kaupasta silmämääräisesti T-24 leimattuna ei tee siitä sen ihmeellisempää kuin paikan päällä sahatuista tukeista silmämääräisesti lajiteltu sahatavara, on siinä sitten leima tai ei.

Löytyy sentään jostain instanssista vielä maalaisjärkeäkin.

-timber

Rakennemies kirjoitti:

Minulla on kohtuullisen pitkä kokemus rakennusalalta. Ja miten tämä kokemus asiaan liittyy ? En löydä yhteyttä.

Kysymyshän oli määräysten noudattamisesta tai noudattamattomuudesta. Kyllä se asia on niin, että ei rakentajan tarvitse pähkäillä tekeekö oikein vai väärin, kyllä viranomaisten pitää vaatia määräysten mukaista rakentamista. Monessa tapauksessa rakentaja mielellään käyttäisi leimaamatonta puuta, koska leimaus on ylimääräinen kuluerä, luonnollistahan tämä on.

Mutta valittu linja on väärä: mennään tästä hiukan alle normien, no ehkä tuostakin voisi joustaa ja ensi kerralla hiukan enemmän.
Jokainen näkee mihin tämä johtaa.
Eli ainoa oikea linja on viranomaismääräysten noudattaminen, ei ole muuta vaihtoehtoa.

Minä tulen henkilökohtaisesti vaikuttamaan asiaan, että kaikissa Suomen kunnissa tullaan näin tekemään. Projektini on vielä hiukan kesken ja alussa saan varmaan vastustusta, mutta päämäärä on selkeä ja aivan varmasti toteutuva muutaman vuoden, 3...5 v, tähtäyksellä.

Tarkoitus on ensi keväänä tehdä kierros lähikuntien rakennusvalvontatoimistoissa ja varmistaa, että rakentamisvaiheessa olevien talojen rakennekuvat ovat lainmukaisia ja tarvittaessa kuvien pohjalta teen työmaakäyntejä.

Mikäli huomaan rakenteita jotka ovat määräysten vastaisia, esimerkiksi oma puutavara, niin teen ilmoituksen rakennusvalvontaan. Mikäli täällä ei asiaan reagoida, jatkan ilmoittelua ympäristöministeriöön paikallisiin lehtiin.

Luultavasti jo pelko, että tieto valvonnan ammattitaidottomuuden leviää, riittää korjaamaan asiat eikä tarvitse lähteä korkeammalle tasolle.

Mutta palataan asiaan keväällä.

Lue lisää

Toi on niin naurettavaa että täytyy muka olla leimattua puutatavaraa kantavissa rakenteissa. Monessa puutavaraliikkeessä myydään sellasta sontaa leimattuna, että monen metsästä löytyy rutkasti jämäkämpää puuta, esim omani vuosikavu on jotain aivan muuta kuin 5-10mm/ vuosi. Voidaan puhua max 1mm/ vuosi...Päätelkää siitä kumpi on kestvempää?????

Rakennemies kirjoitti:

Leimauksen voi tehdä henkilö, joka on käynyt lujuuslajittelukurssin ja jonka pätevyys on voimassa. Periaatteessa kuka tahansa voi kurssin suorittaa. Mitään erityistä koulutus vaatimusta ei ole.

Käytännössä silmämääräisen lujuuslajittelun saanto on varsin huono verrattuna koneelliseen vastaavaan. Tarkoittaa käytännössä siis sitä, että koneellisella lajittelulla saadaan huomattavasti lujempaa puuta, lujuusluokka T40 ( tai oikeammin MT40 ) on normaali, mikä taas silmämääräisessä lajittelussa on "harvinaisuus".

Ylipäätäänsä oman puun käyttö rakennepuutavarana ei ole järkevää. Taloudellisesti parhaimpaan lopputulokseen päästään myymällä oma puu ja ostamalla rakennepuutavara suurelta sahalta.

Lue lisää

Pakko sanoa tähän että pitkällä kokemuksella huippuluokan puurakentamisen parissa on tullut todettua että pääosa Suomen sahoilta tulevasta rakennuspuusta on ala-arvoista. Helppo esimerkki: montako kaikin puolin suoraa kakkosnelosta löydät tavallisen rakennuspuutavaramyyjän varastoista tai "taapelista"? Ei niitä käytännössä ole ja nekin jotka näyttävät suorilta ostohetkellä kun ovat monesti vanteilla sidotussa paketissa vääntyvät parissa viikossa joka suuntaan. Sahattu puutavara on Suomessa nykyään pääosin niin huonoa ettei oikein kehtaa sanoa. Tämä ei johdu ainoastaan puun mekaanisesta käsittelystä vaan myös metsien käsittelystä ja puun kasvatuksesta vain selluteollisuuden ehdoilla.

Leimaus on niin uusi asia että se ei todista mitään puun kestävyydestä rakenteessa. Nykyaikainen omakotitalo on pääasiallisesti huonompi ja huonommin tehty kuin tämän maan vanha esim. noin 100 vuotta vanha puurakennuskanta.

Omat puut kannattaa ilman muuta ottaa jos tuntee sahurin joka oikeasti osaa hommansa ja neuvoo myös kuinka varastoida se oikein.

Rakennemies kirjoitti:

Toisilta menee puurot ja vellit sekaisin.

Olennaisin kysymyshän tässä asiassa on se, että hyväksyykö virkamies määräyksen vastaisen rakenteen !

Eli rautalangasta: kun tehdään rakennesuunnittelua, niin verrataan kuormitusten aiheuttamaa rasitusta rakenteen kestävyyteen.
Tätä ei voida tehdä ellei rakenteen kestävyyttä määritellä, esimerkiksi puupalkin vaatimus voisi olla lujuusluokka T24.

Ja tämä lujuusluokka tulee rakennekuviin.

Mikäli viranomainen ei huolehdi että kyseinen puu on lujuusluokkaa T24, niin hän tekee virheen.
Jos hän sallii, että voidaan käyttää omaa, leimaamatonta puuta, hän tekee tietoisen virheen.

Monesti puhutaan rakennusvalvonnan vastuusta, käytännössän vastuu on olematon, mutta eikö liene kaikille selvää, että rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan ? Voisiko mielestänne valvonta katsoa asiaa läpisormien?
Käytännössähän OK-rakentajat ovat täysin tietämättömiä lujuusteknisistä asioista.

Tässähän on valvonnan tehtävä: valvoo, että rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan !!

Ja toisten asioista ja niiden kiinnostavuudesta todetaan että en minä ole kiinnostunut toisten asioista. Olen kiinnostunut siitä, että asiat tehdään siten kuin ne pitää tehdä.
Luuletteko että määräykset on huvikseen kirjoitettu ? Ei, ne on kirjoitettu teidän parhaaksi !

Nimenomaan, rakentajien parhaaksi. Mikäli jotain sattuisi käymään eikä rakenne olisi kuvien mukainen, niin kyllä siinä niin kävisi, että rakentaja kävisi peräämään valvonnan vastuuta vedoten omaan tietämättömyyteen.

Olen varma siitä, että yksikään rakennusvalvonta ei tule hyväksymään leimaamatonta puuta mikäli asiasta tulee julkinen.

Tämähän on selviö.

Lue lisää

vanha juttuhan tämä jo on mutta järki käteen.

On kuule nähty niin paskaa puuta leimattuna että ovat olleet käyttökelvottomia.

Ei ole paljon leimoilla väliä kunhan dimensiot on yhtäsuuret tai suuremmat kuin laskelmissa. Kyllä riittää omatoiminen lujuusluokittelu silmämääräisesti ja tekovaiheessa kun muistaa maalaisjärjen (oksat puristuspuolelle etc...)

Ei se puun laatu niin paljon vaihtele vaikka siinä on leima.

Mutta on se aika aikaa vievää puuhaa sahauttaa että kannattaa miettiä mihin ryhtyy.

Rakennemies kirjoitti:

Se kuka sen tukin sahaa ei vaikuta siihen tarviiko se leimoja vai ei.
Siinä tapauksessa jos sitä tukkia ei sahattaisi, niin tällöin leimaa ei tarvita. Pyöreä puu on automaattisesti lujuusluokassa T30.

Määräysten mukaan rakennepuutavara pitää olla leimattua. Käytännössä monessa pienemmässä kunnassa tätä ei noudateta, vaan hyväksytään leimaamaton sahatavara.

Omassa asuinkunnassani ( pieni kunta Kymenlaaksossa ) oli aikaisemmin sama tapa.
Mutta menettely muuttui kun kirjoitin julkisen kirjeen rakennusvalvonnalle paikallislehden yleisöosastolle.
Totesin tosiasiat ja määräysten vaatimukset, tältä pohjalta peräsin valvonnan vastuuta:
Miten on mahdollista, että rakennusvalvonta ei vaadi määräysten noudattamista, kenen on vastuu jos jotain käy?
Nykyään kunnassa kaikki omasta puusta rakentajat joutuvat teettämään sahatavaralleen silmämääräisen lujuuslajittelun.

Tarkoitus olisi jatkaa tätä valistustyötä muuallakin Suomessa. Eli jos jollain on tietoa laittomuuksita , niin laita viestiä tänne.
Laitetaan asia kuntoon.

Lue lisää

Joka kunnassa pittää olla joku mulkqvist, joka sitten jonain päivänä jää esim. auton alle, kompastuu rappusissa tai saa yön pimeydessä vähän kolhuja tuntemattomilta...

Rakennemies kirjoitti:

Minulla on kohtuullisen pitkä kokemus rakennusalalta. Ja miten tämä kokemus asiaan liittyy ? En löydä yhteyttä.

Kysymyshän oli määräysten noudattamisesta tai noudattamattomuudesta. Kyllä se asia on niin, että ei rakentajan tarvitse pähkäillä tekeekö oikein vai väärin, kyllä viranomaisten pitää vaatia määräysten mukaista rakentamista. Monessa tapauksessa rakentaja mielellään käyttäisi leimaamatonta puuta, koska leimaus on ylimääräinen kuluerä, luonnollistahan tämä on.

Mutta valittu linja on väärä: mennään tästä hiukan alle normien, no ehkä tuostakin voisi joustaa ja ensi kerralla hiukan enemmän.
Jokainen näkee mihin tämä johtaa.
Eli ainoa oikea linja on viranomaismääräysten noudattaminen, ei ole muuta vaihtoehtoa.

Minä tulen henkilökohtaisesti vaikuttamaan asiaan, että kaikissa Suomen kunnissa tullaan näin tekemään. Projektini on vielä hiukan kesken ja alussa saan varmaan vastustusta, mutta päämäärä on selkeä ja aivan varmasti toteutuva muutaman vuoden, 3...5 v, tähtäyksellä.

Tarkoitus on ensi keväänä tehdä kierros lähikuntien rakennusvalvontatoimistoissa ja varmistaa, että rakentamisvaiheessa olevien talojen rakennekuvat ovat lainmukaisia ja tarvittaessa kuvien pohjalta teen työmaakäyntejä.

Mikäli huomaan rakenteita jotka ovat määräysten vastaisia, esimerkiksi oma puutavara, niin teen ilmoituksen rakennusvalvontaan. Mikäli täällä ei asiaan reagoida, jatkan ilmoittelua ympäristöministeriöön paikallisiin lehtiin.

Luultavasti jo pelko, että tieto valvonnan ammattitaidottomuuden leviää, riittää korjaamaan asiat eikä tarvitse lähteä korkeammalle tasolle.

Mutta palataan asiaan keväällä.

Lue lisää

son ikävää, että rakennusalan julkinen sektori ympäri maailman koostuu tuollaisista kommunisteista, joiden tehtävänä on kaikin keinoin tehdää hallaa ihmisten rakennusprojekteille.

Hyvät omien puiden käyttäjät, tiesittehän, että omien puiden käyttämisestä syntyvä säästö on virallisesti veronalaista tuloa, joka pitäisi ilmoittaa ja josta pitäisi maksaa veroa? En tiedä, tekeekö kukaan näin, mutta näin se virallisesti menee.

Polttopuita saa omasta metsästä pilkkoa veroitta, mutta rakennuspuut eivät verottajalla kelpaa kotitarvepuiksi. Tulo (ja siis sen kautta myös vero) määritellään kait siitä, mitä rakennuksessa käytetyistä omista puista olisi myymällä jäänyt kulujen jälkeen tuloa.

Veikkaanpa, että käytännössä monella oman työn osuus on niin arvokas, että verotettavaa voittoa ei synny eikä näin ollen verottajaakaan ehkä tule suotta vaivattua :)

maksaa verot? kirjoitti:

Hyvät omien puiden käyttäjät, tiesittehän, että omien puiden käyttämisestä syntyvä säästö on virallisesti veronalaista tuloa, joka pitäisi ilmoittaa ja josta pitäisi maksaa veroa? En tiedä, tekeekö kukaan näin, mutta näin se virallisesti menee.

Polttopuita saa omasta metsästä pilkkoa veroitta, mutta rakennuspuut eivät verottajalla kelpaa kotitarvepuiksi. Tulo (ja siis sen kautta myös vero) määritellään kait siitä, mitä rakennuksessa käytetyistä omista puista olisi myymällä jäänyt kulujen jälkeen tuloa.

Veikkaanpa, että käytännössä monella oman työn osuus on niin arvokas, että verotettavaa voittoa ei synny eikä näin ollen verottajaakaan ehkä tule suotta vaivattua :)

Lue lisää

alkaa maksaa veroja miljoonistaan, niin minäkin sitten maksan veroni omien puiden käytöstä. Jos siinä köyhä ihminen saa vähän säästettyä, kun omista puista värkkää mökin niska limassa, niin vielä siitä veroja maksaa. Tekis mieli kirota, mutta ei kuulu enää tapoihin.

omista puista värkkääjä kirjoitti:

alkaa maksaa veroja miljoonistaan, niin minäkin sitten maksan veroni omien puiden käytöstä. Jos siinä köyhä ihminen saa vähän säästettyä, kun omista puista värkkää mökin niska limassa, niin vielä siitä veroja maksaa. Tekis mieli kirota, mutta ei kuulu enää tapoihin.

Lue lisää

Tuskin minäkään maksaisin veroja omien puiden käytöstä, mutta tiedoksi vain, että kyllä ne optiomiljonäärit maksavat aika raskaasti veroja miljoonistaan, yli puolet voitosta menee palkkaveron mukaan valtiolle. Etkä nyt sitä paitsi taida olla ihan maan köyhimpiä, jos kuitenkin tontilta löytyy omia puita ihan rakennustarpeiksi asti.

rakastaisi kirjoitti:

Tuskin minäkään maksaisin veroja omien puiden käytöstä, mutta tiedoksi vain, että kyllä ne optiomiljonäärit maksavat aika raskaasti veroja miljoonistaan, yli puolet voitosta menee palkkaveron mukaan valtiolle. Etkä nyt sitä paitsi taida olla ihan maan köyhimpiä, jos kuitenkin tontilta löytyy omia puita ihan rakennustarpeiksi asti.

Lue lisää

Luuletkos että metsäplantti tekee ihmisestä kovin varakkaan, jos velalla on ostanut halvan vanhan tilan, jossa on pikkusen metsää. Etkös raukka ymmärtänyt pointtia, isot herrat vaan porskuttaa ja jätkä joutuu maksaan joka kolikosta kauhiat verot.Tämä ei muuten liity enää mitenkään keskustelun avaukseen, joten heitetään pois tämmöset jorinat.

se köyhä rakentajarukka kirjoitti:

Luuletkos että metsäplantti tekee ihmisestä kovin varakkaan, jos velalla on ostanut halvan vanhan tilan, jossa on pikkusen metsää. Etkös raukka ymmärtänyt pointtia, isot herrat vaan porskuttaa ja jätkä joutuu maksaan joka kolikosta kauhiat verot.Tämä ei muuten liity enää mitenkään keskustelun avaukseen, joten heitetään pois tämmöset jorinat.

Lue lisää

Ootteko kuivattaneet kepit perinteiseen tyyliin vai oletteko käyttäneet kuivamoossa. Mitenköhän tuo hinnoittelu menee jos kuivaa "teollisesti". Kertokaa jos teillä on kokemuksia asiasta.

Teppo

Teppo kirjoitti:

Ootteko kuivattaneet kepit perinteiseen tyyliin vai oletteko käyttäneet kuivamoossa. Mitenköhän tuo hinnoittelu menee jos kuivaa "teollisesti". Kertokaa jos teillä on kokemuksia asiasta.

Teppo

Lue lisää

aikaisin keväällä vain taapeliin, parhaat kuivaus ilmat on silloin. Vähän katsottiin kosteusmittarilla lukemia ennen höyläystä.

meni kirjoitti:

aikaisin keväällä vain taapeliin, parhaat kuivaus ilmat on silloin. Vähän katsottiin kosteusmittarilla lukemia ennen höyläystä.

Satutko tietämään mitä kuivaaminen maksaa, jos sattus tulemaan kiire?

Teppo

Teppo kirjoitti:

Satutko tietämään mitä kuivaaminen maksaa, jos sattus tulemaan kiire?

Teppo

hinnoista. Yleensäkin ihmettelen onko sellaista palvelua yksityisillekin olemassa. Meinaan onko niin paljon tilausta että toiminta olisi kannattavaa. Teollisuudessa tietenkin on omat tarpeensa ja varmaan monessa tehtaassa on kuivauslinjakin. Sinnekö vaan väliin omien puiden kanssa. Tietäiskö joku muu paremmin??

tietoa kirjoitti:

hinnoista. Yleensäkin ihmettelen onko sellaista palvelua yksityisillekin olemassa. Meinaan onko niin paljon tilausta että toiminta olisi kannattavaa. Teollisuudessa tietenkin on omat tarpeensa ja varmaan monessa tehtaassa on kuivauslinjakin. Sinnekö vaan väliin omien puiden kanssa. Tietäiskö joku muu paremmin??

Lue lisää

Lähes jokaisella höyläämöllä on oma kuivuri. Meillä oli ulkokuivattua tavaraa kaikki muu paitsi lista materiaalit ja nekin hölyäämö kuivasi "ilmaseksi" isompien puuerien joukossa eli en koskaan kysynyt mitä olis maksanut kuivaus, sekin varmaan riippuu sitten siitä että mikä on aloitus kosteus eli kuinka kauan niitä lautoja tarvii lämmittää. Nykyään pienikin höyläämö saattaa tehdä alihankintaa isommille tehtaille joten kalustoa ja laitteita löytyy yllättävistä paikoista. Kiire vaikutti myös höyläys hintaan eli jos oli aikaa odotella muita samanlaisia höyläys eriä niin "tällin" teosta ei velotettu ollenkaan, koska höyläri pystyi ajamaan samoilla asetuksilla useammalle asiakkaalle.

Teppo kirjoitti:

Ootteko kuivattaneet kepit perinteiseen tyyliin vai oletteko käyttäneet kuivamoossa. Mitenköhän tuo hinnoittelu menee jos kuivaa "teollisesti". Kertokaa jos teillä on kokemuksia asiasta.

Teppo

Lue lisää

Kokemuksia, itse sahattu ja pari vuotta taapelissa kuivunut puutavara EI HOMEHDU sitten kirveelläkään, mutta lautatarhasta hankittu, koneellisesti kuivattu ja muovipussista otettu on yltä- päältä homeessa suunnilleen jo kotimatkalla- näin kosteilla ilmoilla.

noin muuten kirjoitti:

Kokemuksia, itse sahattu ja pari vuotta taapelissa kuivunut puutavara EI HOMEHDU sitten kirveelläkään, mutta lautatarhasta hankittu, koneellisesti kuivattu ja muovipussista otettu on yltä- päältä homeessa suunnilleen jo kotimatkalla- näin kosteilla ilmoilla.

Lue lisää

Omaa puutavaraa tuskin enää saa käyttää rakentamiseen , koska 1.7.2013 alkaen rakennustarvikkeiden oltava CE merkittyjä ja harmonisoituja koko EU :n alueella.

Vähän vaikeaa ilmeisesti saada CE hyväksyntää omille puille

CE harmooni kirjoitti:

Omaa puutavaraa tuskin enää saa käyttää rakentamiseen , koska 1.7.2013 alkaen rakennustarvikkeiden oltava CE merkittyjä ja harmonisoituja koko EU :n alueella.

Vähän vaikeaa ilmeisesti saada CE hyväksyntää omille puille

Lue lisää

Niin, katsotaan kumoaako tuo päätös suomen rakentamismääräyksissä olevan säännön, mikä mahdollistaa oman puutavaran käytön ja salliiko suurtehosahojen homepuun käytön edelleen, vai tekeekö CE leimat siitä parempaa.
Noin muuten, vain sitä kadun, etten ole aikoinani lähtenyt täältä EU:n alueelta.

noin muuten kirjoitti:

Niin, katsotaan kumoaako tuo päätös suomen rakentamismääräyksissä olevan säännön, mikä mahdollistaa oman puutavaran käytön ja salliiko suurtehosahojen homepuun käytön edelleen, vai tekeekö CE leimat siitä parempaa.
Noin muuten, vain sitä kadun, etten ole aikoinani lähtenyt täältä EU:n alueelta.

Lue lisää

Käytännössähän tuo määräys tappaa kaikki piensahat. Ensi kesän jälkeen sinulla voi olla aika vaikea löytää sahuria puillesi, vaikka saisit omaa puutavaraa käyttääkin.

Me asutaan nyt EU:ssa, jossa kaikki määräykset perustuvat rahan valtaan. Isot puulaakit ovat lobanneet tällaisia idioottimaisia määräyksiä, niin välttyvät ikävältä kilpailulta.

Tämän jälkeen voimme käytännössä ostaa sahatavaraa joko UPM:ältä, Metsä Groupilta taikka Stora Ensolta. - Vähän niin kuin ostamme ruokammekin joko K:sta taikka S:ältä.

Mitä maksaa? on suhteellinen käsite, ns. kädettömille marmaankin maksaa enemmän, kuin kaupasta ostettu.
Tuollaiset yhden miehen sahat myyvät sahattua puutavaraa hieman halvemmalla, kuin vastaavasti puutavaraliikkeet, jos on omat tukit, niin kait se puun hinta vähennetään, höyläämöt (jos niitä enää on) höyläävät yleensä euroa/metri, elikkä sopimusasia.
Mitä tulee oman puutavaran käytöstä rakennuksissa, niin kantaviin rakenteisiin hyväksytään RAKENNUSPAIKALTA kaadetuista puista sahattu tavara, ei siis omasta metsästä, joka voi olla 100 km päässä, muulla puutavaralla ei ole väliä, vaikka tulisi anopin metsästä.
Realistinen oman puutavaran käyttö mielestäni edellyttäisi omaa, tai lainattua tukkivanne sahaa/kenttäsirkkeliä, oman voisi kierrättää myöhemmin.
Puut pitäisi kaataa tähän aikaan vuodesta, sillä huonon puutavaran virhe alkaa jo kesällä kaadetusta, riittävän kuivumisvaran omaava tavara tulisi kuivattaa ulkona taapelissa 2 vuotta ja sen jälkeen mitallistaa oikeisiin mittoihinsa.
Puuta tulisi sahata riittävästi, valuihin, ruoteisiin, räystäisiin, koolauksiin, ulkoseiniin ym. menee puutavaraa "luultua" enemmän
Joillekkin tämä kaikki maksaa, joillekkin on lähes ilmaista.

1.7. jälkeen saa sahata, mutta leimaamattoman puutavaran käyttö on kielletty.

Kiitos EU:n.

Historiaa a kirjoitti:

1.7. jälkeen saa sahata, mutta leimaamattoman puutavaran käyttö on kielletty.

Kiitos EU:n.

Mistähän löytäisi tämän EU,n määräyksen puutavarasta, tai mitä siinä tarkalleen ottaen (tiivistettynä) sanotaan.

Historiaa a kirjoitti:

1.7. jälkeen saa sahata, mutta leimaamattoman puutavaran käyttö on kielletty.

Kiitos EU:n.

????? Siis mitä, eikö muka rakennuspaikalla sahattu puutavara enää kelpaa 1.7.2013 jälkeen vaikka niin on luvattu ilman CE-merkintää????

Historiaa a kirjoitti:

1.7. jälkeen saa sahata, mutta leimaamattoman puutavaran käyttö on kielletty.

Kiitos EU:n.

Useimmat sahurit ovat olleet puutavaranluokitteluun tarkoitetulla kurssilla ja leimaavat jatkossa sahaamaansa puutavaraa. Ei tämä tähän lopu, jos et voi muuttaa systeemiä, siihen pitää sopeutua, näin EU:ssa. Lisäksi rakennuspaikalla sahattu puutavara kelpaa.
Olen ammattini puolesta paljon tekemisissä erilaisissa direktiivien vääntämisissä yli 15 vuotta ja aina silloin tällöin oikein joutuu miettimään, että mitä oikein tarkoitetaan jollakin asialla. Monessa asiassahan ei ole järjen hiventäkään, mutta oikein toimittuna homma toimii. Olen itsekin ollut koulunpenkillä tämän tästä suorittaessani erilaisia vaadittuja koulutuksia, osa koulutuksista on sellaisia, kun vain ilmoittautuu kurssille ja maksaa kurssimaksun, siitä saa sitten todistuksen ja sillä mennään taas seuraavat viisi vuotta.
Ei noissa betonielementeissäkään ole kummoista, tein yhdellä työmaalla paikalla valaen melkoisen määrän elementtejä, jotka nostettiin vain paikoilleen, ei niistä kukaan erikseen vinkunut CE merkintää. Jatkossa täytyy olla tarkkana ja tehdä, kuten pitää tehdä, joku kurssi vissiin pitää taas suorittaa...

Näitä EU-hullutuksia kirjoitti:

Useimmat sahurit ovat olleet puutavaranluokitteluun tarkoitetulla kurssilla ja leimaavat jatkossa sahaamaansa puutavaraa. Ei tämä tähän lopu, jos et voi muuttaa systeemiä, siihen pitää sopeutua, näin EU:ssa. Lisäksi rakennuspaikalla sahattu puutavara kelpaa.
Olen ammattini puolesta paljon tekemisissä erilaisissa direktiivien vääntämisissä yli 15 vuotta ja aina silloin tällöin oikein joutuu miettimään, että mitä oikein tarkoitetaan jollakin asialla. Monessa asiassahan ei ole järjen hiventäkään, mutta oikein toimittuna homma toimii. Olen itsekin ollut koulunpenkillä tämän tästä suorittaessani erilaisia vaadittuja koulutuksia, osa koulutuksista on sellaisia, kun vain ilmoittautuu kurssille ja maksaa kurssimaksun, siitä saa sitten todistuksen ja sillä mennään taas seuraavat viisi vuotta.
Ei noissa betonielementeissäkään ole kummoista, tein yhdellä työmaalla paikalla valaen melkoisen määrän elementtejä, jotka nostettiin vain paikoilleen, ei niistä kukaan erikseen vinkunut CE merkintää. Jatkossa täytyy olla tarkkana ja tehdä, kuten pitää tehdä, joku kurssi vissiin pitää taas suorittaa...

Lue lisää

Meidän lähialueella on kaksi sahuria, jotka molemmat sanoivat lopettavansa tämän kevään jälkeen sahaamisen.

Valtaosa noista kyläsahoista on niin pieniä, että se kurssimaksu maksaa enempi kuin koko sahan liikevaihto vuodessa.

Näin maailma tosiaan muuttuu.. Ensin myyt tukit UPM:älle ja sitten haet rakennustarpeesi Puukeskukselta...

Taas on EU tappanut osan siitä yrittelijäisyydestä, mitä Suomen maaseudulta löytyy...

Näinkö se on nähtävä, että koskee yleisesti myytäviä rakennustarvikkeita.
-Jos urakoitsija valaa työmaalla betonilaatan, niin saa valaa, mutta ostettu sepeli ja sementti siihen on oltava CE merkittyä.
-Jos puutavara on valmistettu rakennuspaikalla (kasvanut ja sahattu) ei tarvitse CE merkintää.

Ei siis niin, että perunaa saa kyllä kasvattaa itse, mutta ei syödä. ?

Ei tästä nyt taida valmista tulla, syksyllä kait näkee, miten eletään.
Mahdollisesti EU,n politrukki käy tarkistamassa anturan valumuotitkin, mistä se 22*100 lauta on peräisin.

doido kirjoitti:

Ei tästä nyt taida valmista tulla, syksyllä kait näkee, miten eletään.
Mahdollisesti EU,n politrukki käy tarkistamassa anturan valumuotitkin, mistä se 22*100 lauta on peräisin.

Lue lisää

Tää on virkamiesten luvattu valtakunta.

Kohta yhtä työtä tekevää kohti tarvitaan ainakin yksi virkamies vahtimaan...

doido kirjoitti:

Ei tästä nyt taida valmista tulla, syksyllä kait näkee, miten eletään.
Mahdollisesti EU,n politrukki käy tarkistamassa anturan valumuotitkin, mistä se 22*100 lauta on peräisin.

Lue lisää

Kyllä omalla tontilla sahattua puutavaraa saa käyttää edelleenkin.

Ei epäselvää kirjoitti:

Kyllä omalla tontilla sahattua puutavaraa saa käyttää edelleenkin.

Osaatko laittaa linkkiä lainkohtaan, missä näin sanotaan?

Tuon edeltävän linkin perusteella kun asiassa ei näyttäisi olevan epäselvää.

regqertqrt kirjoitti:

Osaatko laittaa linkkiä lainkohtaan, missä näin sanotaan?

Tuon edeltävän linkin perusteella kun asiassa ei näyttäisi olevan epäselvää.

Kotitarvepuuta sai aikoinaan käyttää lujuusleimaamattomanakin ympäristöministeriön ohjekirjeen perusteella, mutta asia ei ole ihan loppuun käsitelty - tuosta ympäristöministeriön kirjeesta on kanneltu oikeuskanlerille ja oikeuskansleri on kehoittanut ympäristöministeriötä käsittelemään kotitarvepuuta koskevan ohjeistuksensa uudelleen - se kuulemma rikkoo yhdenvertaisuusperiaatteita vastaan:

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2004/20041936

Muistelen, että ympäristöministeriö käsitteli asian uudestaan ja antoi taas marraskuussa 2007 ohjekirjeen, jossa todettiin kotitarvepuun kelpaavan edelleen (kotitarvepuu on joko kaadettu rakennuspaikalta tai hankittu muualta tukkina tjsp.)...

Ja tuon ohjeen mukaisesti hankittua puuta olen nähnyt käytettävän vielä "muutama vuosi sitten".

Ei epäselvää kirjoitti:

Kyllä omalla tontilla sahattua puutavaraa saa käyttää edelleenkin.

Sahurit sahaavat nyt asiakkaan puita, jolloin kaikki sahatavara on silloin asiakkaan puista sahattua ja sitä voi käyttää kuten ennenkin rakentamiseen. Eihän se puutavaran omistus siinä mihinkään muutu, ei silloin mitään CE-hyväksyntää tarvita sille puutavaralle. Toinen juttu on, jos sahuri myy sahaamaansa puutavaraa, silloin pitää olla CE-leimat.

Eihän ne niitä saanneetkaan pysymään pystyssä taikka muuten toimimaan rakenteista. hommahan toimi ainoastaan mielettömillä ylimitoituksilla ja sittenkin pitkät jännevälit alkoivat rakenteiden painosta roikkumaan. Multapenkit latioiden alla oli melkoisia lahottajasienien pesiä jne. Rakennukset toimi ainoastaan sen vuoksi, että ne olivat niin harvoja, että ilma vaihtui. Osa rakennuksista paloi tasaiseen, kun hormistojen rakentamissista ei tiedetty juuri mitään taikka verotussyistä rakennettiin monta hormia yhteen hirsipetien päällä ja kun hirsirakennus painui, nuo hirsipedit muuttivat muotoan ja kipinät sinkoili...

Olihan se muuten rakentamista ja paljon hyvääkin, mutta moni vanha rakennus on ihan rakennusvirheitä täynnä. Rakenteet kyllä hengitti, mutta lujuuslaskelmat oli mitä oli. Käykääpä katsomassa vanhoja puukirkkoja, niitä jotka eivät ole sattuneet vielä palamaan, että miten niihin on jouduttu tekemään paljon jälkeenpäin vahvistuksia ja vetoteräksiä, että suuret rakennukset on saatu pysymään koossa. Monia isoja hirsirakennuksia sortuikin ennen vanhaan, kun ei osattu ottaa huomioon, että mihin kohtiin kohdistuu melkoisia vetorasituksia. Joka on lukenut Kalle Päätalon kirjoja, muistaa hyvin erään Koillismaalla olevan koulun tarinan.

Perskutarallaa tää ketju on alkanut jo 2005 ja voi vieläkin suhteellisen hyvin.
Ei huono!!!
Aihe on kuitenkin mielenkiintoinen. Itse aikoinaan laskeskelin, että vaikka sahaan itse puutavarat omista tukeista omakotitaloon en jää yhtään voitolle. Siispä teetin sokkelit ja talon puuelementeistä vesikattoon. Tuon ajan tein oman alani töitä ja rakennushomma meni oikein hyvin.

Joskus muinoin oli sanonta, että onko sahatavara raamilla revittyä vai sirkkelillä sahattua. Tosiasia on kuitenkin, että ei se mene kummastakaan väkisin läpi.

Olen sahannut kohtalaisen määrän sahatavaraa hyvin erilaatuisista tukeista. Ymmärrän kohtuudella lujuuslajittelua, sillä sahalle tuodaan todella paljon raakkitukkeja (mutkaisia, lenkoja, lahoja, koroja, halkeamia, alimittaisia, ylisuuria missä oksat ovat luokkaa 10cm) näistä pitäisi tehdä priimaa sahatavaraa. Taaplauksesta ei ymmäretä mitään. Usein ei puulajeistakaan.

Se on ihan hyvä, että pistetään kansa ostamaan sahatavaransa liikkeestä.

Mitenkäs se nykyään menee: tarvitaanko hyväksytyn lujuuslajittelun lisäksi leimausoikeus, niin ja ne leimasimet.