Hei!
Kertokaa vähän kokemuksianne deprakinesta. Itse syön sitä 2kertaa 500mg päivässä.
Tällä palstalla on puhuttu usein "suola vajeesta" muiden lääkkeiden kohdalla, mutta ei debrakinen.
Itse kuitenkin saan silloin tällöin "huono-olo kohtauksia", jolloin tuntuu, että on pakko mennä makaamaan ja saada pari sipsiä suuhun. Yleensä näin käy, jos en olo syönyt tasaisin väliajoin, joskus kuitenkin myös muulloin.
Aluksi, kun aloin syödä lääkettä voin myös todella pahoin ja joskus on myös pää kipeä. Muuten OK, enkä ole halunnut alkaa vaihtamaan lääkettä.
Harmittaa vaan, kun tuntuu, että lääkärit vähättelee, lääkkeiden sivuvaikutuksia, väittävät usein, että ei sellaisia pitäisi tulla.
Deprakinesta
Tyttö
13
1983
Vastaukset
- HugoGrotius
Minä olen syönyt tuota lääkettä koko ikäni ja ei ole vaikuttanut mielestäni ainakaan suolatasapainoon. Sipseissä on niin paljon energiaakin, että voi olla, että olit saanut heikotuksen jo huonosta syömisestä. En ole myös kuullut tosiaan, että Depprakine aiheuttaisi noita oireita.
Painonnousua se kuulemma joillakin aiheuttaa ja miehillä hiustenlähtöä... tosin kaikilla meidän perheessä on hiukset lähteneet, vaikka ei olisi syönyt lääkettä. Miehillä se on geeneissä.
Loppujenlopuksi en voi sanoa, että millaista elämä olisi ilman depprakinea, koska en sellaista aikaa edes muista. En ainakaan nuorena edes muista tunteneeni mitään sivuoireita lääkkeestä tai ainakaan tajunnut niiden siitä johtuvan.
Depprakine ehkä hieman tärisyttää ja Rivatril korjaa sitä.
Yleisesti sanottakoon, että Depprakine on hyvin siedetty lääke. Yksilöistä riippuu taasen, mutta minulla ainakin sen väitetään pitäneen sairauteni kohtuullisen hyvin aisoissa, vaikka lääkärit eivät tiedä edes sen vaikutusmekanisia! Perustuu vain kokeiluun sen tiedetty vaikutus positiivisesti. - EpiNainen
Minä popsin Deprakinea pari vuotta sairauteni alkuvaiheessa. Lääkeannostusta nostettiin ja nostettiin asteittain, koska kohtaukseni eivät pysyneet kurissa. Kohtaukseni olivat poissaolo- ja muita sekavuustiloja. Minulla oli jopa päivän kestäviä "kohtauksia". Niinä päivinä olin TÄYSIN sekaisin päästäni (radiossa puhuttiin juuri minulle yms.). Luulin tulleeni hulluksi ja itkin sitä. Minulla vaihtui neurologi ja hän ynnäsi yhteen kaikki ongelmani (kuukautishäiriöt, voimakas painonnousu, jatkuva väsymys,..). Lääkkeen todettiin aihuttaneen minulle vaurioita munasarjoihinkin (lieviä).
Lääke vaihdettiin. Minulta putosi parissa kuukaudessa painoa lähes 10 kiloa, piristyin ja kaikki harhat hävisivät!
Siinä oli minun kokemukseni lääkkeestä. Täytyy muistaa, että lääkkeiden sopivuus on aina yksilöllistä! Sinullehan lääke voi käydä aivan mainiosta. Silti haluan kertoa sen, että vuosia sitten Epilepsia-lehdessä oli kirjoitus Deprakinen haitoista. Se oli karua tekstiä. Siinä ainakin mainittiin ettei Deprakinea juurikaan enää suositella naisille, koska saattaa aiheuttaa ongelmia.- 40 v epi
kuin lukee noita lääkkeiden havaittuja sivuvaikutuksia,yhtään lääkettä millä ei olisi sivuvaikutuksia ei löydy. monilla lääkkeillä sitten samoja ongelmia,niistä päätteleminen sitten onkin toinen juttu,kuin niitä on mahd 10 niä.lääkärit nyt kuittaa ne asiat ohi mennen kuin niiltä kysyy sanovat vaan,et kohtaukset pitää saada pois millä keinolla vain.minulle se on "sopinut" ainakin pitänyt kohtaukset pois.
- EpiNainen
40 v epi kirjoitti:
kuin lukee noita lääkkeiden havaittuja sivuvaikutuksia,yhtään lääkettä millä ei olisi sivuvaikutuksia ei löydy. monilla lääkkeillä sitten samoja ongelmia,niistä päätteleminen sitten onkin toinen juttu,kuin niitä on mahd 10 niä.lääkärit nyt kuittaa ne asiat ohi mennen kuin niiltä kysyy sanovat vaan,et kohtaukset pitää saada pois millä keinolla vain.minulle se on "sopinut" ainakin pitänyt kohtaukset pois.
Se on totta, että kaikilla lääkkeillä on varmasti sivuvaikutuksia. Osa sivuvaikutuksista on niin pieniä ja vaarattomia, että ne kannattaa vain sietää sillä tärkeintähän on saada itse sairaus pysymään aisoissa.
MUTTA... Deprakinella (sen sisältämän valproaatin vuoksi)voi olla pahoja sivuvaikutuksia ainakin naisille! Näitä sivuoireita ei tule ehkä kaikille, mutta minulle tuli.
Olisikohan täällä luvallista kirjoittaa otantoja Epilepsia-lehdestä? En tiedä sitä, mutta minäpä kirjoitan. Tässä on otteita kirjoituksesta vuosien takaa, joka käsittelee vuonna 1998 lääketieteellisessä aikakausikirjassa julkaistua kirjoitusta:
VALPROAATIN VAARAT NAISILLA
Valproaattia on yleensä pidetty hyvin siedettynä lääkkeenä. Uudet havainnot kuitenkin osoittavat, että varsinkin naisila lääke aiheuttaa monia haittavaikutuksia.
Yli 60%:lla valproaattia käyttävistä naisista esiintyy hormonaalisia häiriöitä, jotka ilmenevät polykystisena munasarjaoireyhtymänä ja seerumin suurentuneina testosteronipitoisuuksina. Useimmat näistä naisista kärsivät kuukautishäiriöistä. Tämäntyyppiset hormonaaliset häiriöt osoittautuivat erityisen yleisiksi niillä naisilla, jotka olivat lihoneet valproaattilääkityksen aikana. Polykystinen munasarjaoireyhtymä on sairaus, jolle tyypillisiä piirteitä ovat helmenharmaat, surentuneet munasarjat, kuukautisten harveneminen tai puuttuminen, lapsettomuus, liiallinen karvankasvu ja liikapainoisuus.
Tutkimuksen mukaan seerumin insuliini- ja testosteroniarvot normalisoituivat kahdessa kuukaudessa, kun lääkitys vaihdettiin lamotrigiiniksi. Potilaiden paino alkoi laskea pian valproaattilääkityksen lopettamisen jälkeen ja painon lasku jatkui progressiivisena koko vuoden kestäneen seurannan ajan.
On yllättävää havaita, millaisia tuntemattomia vaikutuksia jo pitkään käytössä olleella lääkkeellä voi olla. Tällaisten haitallisten vaikutusten yhdistäminen lääkitykseen voi olla vaikeaa, jos nämä haittavaikutukset ilmenevät vähitellen ja vasta pitkäaikaisen käytön jälkeen. - voiko olla totta
EpiNainen kirjoitti:
Se on totta, että kaikilla lääkkeillä on varmasti sivuvaikutuksia. Osa sivuvaikutuksista on niin pieniä ja vaarattomia, että ne kannattaa vain sietää sillä tärkeintähän on saada itse sairaus pysymään aisoissa.
MUTTA... Deprakinella (sen sisältämän valproaatin vuoksi)voi olla pahoja sivuvaikutuksia ainakin naisille! Näitä sivuoireita ei tule ehkä kaikille, mutta minulle tuli.
Olisikohan täällä luvallista kirjoittaa otantoja Epilepsia-lehdestä? En tiedä sitä, mutta minäpä kirjoitan. Tässä on otteita kirjoituksesta vuosien takaa, joka käsittelee vuonna 1998 lääketieteellisessä aikakausikirjassa julkaistua kirjoitusta:
VALPROAATIN VAARAT NAISILLA
Valproaattia on yleensä pidetty hyvin siedettynä lääkkeenä. Uudet havainnot kuitenkin osoittavat, että varsinkin naisila lääke aiheuttaa monia haittavaikutuksia.
Yli 60%:lla valproaattia käyttävistä naisista esiintyy hormonaalisia häiriöitä, jotka ilmenevät polykystisena munasarjaoireyhtymänä ja seerumin suurentuneina testosteronipitoisuuksina. Useimmat näistä naisista kärsivät kuukautishäiriöistä. Tämäntyyppiset hormonaaliset häiriöt osoittautuivat erityisen yleisiksi niillä naisilla, jotka olivat lihoneet valproaattilääkityksen aikana. Polykystinen munasarjaoireyhtymä on sairaus, jolle tyypillisiä piirteitä ovat helmenharmaat, surentuneet munasarjat, kuukautisten harveneminen tai puuttuminen, lapsettomuus, liiallinen karvankasvu ja liikapainoisuus.
Tutkimuksen mukaan seerumin insuliini- ja testosteroniarvot normalisoituivat kahdessa kuukaudessa, kun lääkitys vaihdettiin lamotrigiiniksi. Potilaiden paino alkoi laskea pian valproaattilääkityksen lopettamisen jälkeen ja painon lasku jatkui progressiivisena koko vuoden kestäneen seurannan ajan.
On yllättävää havaita, millaisia tuntemattomia vaikutuksia jo pitkään käytössä olleella lääkkeellä voi olla. Tällaisten haitallisten vaikutusten yhdistäminen lääkitykseen voi olla vaikeaa, jos nämä haittavaikutukset ilmenevät vähitellen ja vasta pitkäaikaisen käytön jälkeen.Miksi sellainen lääke on ylipäätään markkinoilla enää?
- Kukkanen
EpiNainen kirjoitti:
Se on totta, että kaikilla lääkkeillä on varmasti sivuvaikutuksia. Osa sivuvaikutuksista on niin pieniä ja vaarattomia, että ne kannattaa vain sietää sillä tärkeintähän on saada itse sairaus pysymään aisoissa.
MUTTA... Deprakinella (sen sisältämän valproaatin vuoksi)voi olla pahoja sivuvaikutuksia ainakin naisille! Näitä sivuoireita ei tule ehkä kaikille, mutta minulle tuli.
Olisikohan täällä luvallista kirjoittaa otantoja Epilepsia-lehdestä? En tiedä sitä, mutta minäpä kirjoitan. Tässä on otteita kirjoituksesta vuosien takaa, joka käsittelee vuonna 1998 lääketieteellisessä aikakausikirjassa julkaistua kirjoitusta:
VALPROAATIN VAARAT NAISILLA
Valproaattia on yleensä pidetty hyvin siedettynä lääkkeenä. Uudet havainnot kuitenkin osoittavat, että varsinkin naisila lääke aiheuttaa monia haittavaikutuksia.
Yli 60%:lla valproaattia käyttävistä naisista esiintyy hormonaalisia häiriöitä, jotka ilmenevät polykystisena munasarjaoireyhtymänä ja seerumin suurentuneina testosteronipitoisuuksina. Useimmat näistä naisista kärsivät kuukautishäiriöistä. Tämäntyyppiset hormonaaliset häiriöt osoittautuivat erityisen yleisiksi niillä naisilla, jotka olivat lihoneet valproaattilääkityksen aikana. Polykystinen munasarjaoireyhtymä on sairaus, jolle tyypillisiä piirteitä ovat helmenharmaat, surentuneet munasarjat, kuukautisten harveneminen tai puuttuminen, lapsettomuus, liiallinen karvankasvu ja liikapainoisuus.
Tutkimuksen mukaan seerumin insuliini- ja testosteroniarvot normalisoituivat kahdessa kuukaudessa, kun lääkitys vaihdettiin lamotrigiiniksi. Potilaiden paino alkoi laskea pian valproaattilääkityksen lopettamisen jälkeen ja painon lasku jatkui progressiivisena koko vuoden kestäneen seurannan ajan.
On yllättävää havaita, millaisia tuntemattomia vaikutuksia jo pitkään käytössä olleella lääkkeellä voi olla. Tällaisten haitallisten vaikutusten yhdistäminen lääkitykseen voi olla vaikeaa, jos nämä haittavaikutukset ilmenevät vähitellen ja vasta pitkäaikaisen käytön jälkeen.Minulla todettiin juuri lapsettomuustutkimuksien yhteydessä muutoksia munasarjoissa. Vielä tilanne ei ole kovin paha, ja tutkimukset ovat kovasti kesken, eikä lääkäri edes vielä halunnut keskustella lääkkeen vaihdosta. Mutta itse olen vaan alkanut suhtautua aika epäileväisesti deprakineen, koska siitä on todellakin saanut lukea noita aika ikäviä juttuja. Minusta alkaa tuntua siltä, että on tosiaan aika vastuutonta syöttää nuorille naisille tollasta lääkettä, jolla voi olla noin vakavia haittavaikutuksia, esim. just lapsensaantiin. Vaikka nuorena tyttönä sitä ei vielä ajattele, eikä se ole ajankohtaista, niin myöhemmin voi tulla tosi paha mieli, jos ei esim. voikkaan saada lasta sen takia, että on popsinut valproaattia...
No, mut en ole vielä luovuttanut, vaan toivon, että vielä nämä asiat tarkemmin tutkimalla selviää ja raskaus joskus alkaa... - sauvatar
Kukkanen kirjoitti:
Minulla todettiin juuri lapsettomuustutkimuksien yhteydessä muutoksia munasarjoissa. Vielä tilanne ei ole kovin paha, ja tutkimukset ovat kovasti kesken, eikä lääkäri edes vielä halunnut keskustella lääkkeen vaihdosta. Mutta itse olen vaan alkanut suhtautua aika epäileväisesti deprakineen, koska siitä on todellakin saanut lukea noita aika ikäviä juttuja. Minusta alkaa tuntua siltä, että on tosiaan aika vastuutonta syöttää nuorille naisille tollasta lääkettä, jolla voi olla noin vakavia haittavaikutuksia, esim. just lapsensaantiin. Vaikka nuorena tyttönä sitä ei vielä ajattele, eikä se ole ajankohtaista, niin myöhemmin voi tulla tosi paha mieli, jos ei esim. voikkaan saada lasta sen takia, että on popsinut valproaattia...
No, mut en ole vielä luovuttanut, vaan toivon, että vielä nämä asiat tarkemmin tutkimalla selviää ja raskaus joskus alkaa...monta vuotta Deprakinea ja
3 tervettä lasta olen saanut ;) - Epiletkkko tyttö/ nainen
Kukkanen kirjoitti:
Minulla todettiin juuri lapsettomuustutkimuksien yhteydessä muutoksia munasarjoissa. Vielä tilanne ei ole kovin paha, ja tutkimukset ovat kovasti kesken, eikä lääkäri edes vielä halunnut keskustella lääkkeen vaihdosta. Mutta itse olen vaan alkanut suhtautua aika epäileväisesti deprakineen, koska siitä on todellakin saanut lukea noita aika ikäviä juttuja. Minusta alkaa tuntua siltä, että on tosiaan aika vastuutonta syöttää nuorille naisille tollasta lääkettä, jolla voi olla noin vakavia haittavaikutuksia, esim. just lapsensaantiin. Vaikka nuorena tyttönä sitä ei vielä ajattele, eikä se ole ajankohtaista, niin myöhemmin voi tulla tosi paha mieli, jos ei esim. voikkaan saada lasta sen takia, että on popsinut valproaattia...
No, mut en ole vielä luovuttanut, vaan toivon, että vielä nämä asiat tarkemmin tutkimalla selviää ja raskaus joskus alkaa...Minulla on tällä hetkellä mailman suloisin kolmevuotias poika. Olen syönnyt Debrakinia 20 vuotta. Minusta oli todella ikävää kun noin neljä vuotta sitten sain kuulla lääkäriltäni että en välttämättä saisi lapsia. Olin aivan murtunut. Näin ollen lopetin ehkäsypillerit ja meni kolme kuukautta kun olin raskaana.
Mielestäni on kohtuutomta että naisille ei kerrota Debrakinin mahdollisita sivuvaikutuksita ajoissa. Itse sain todellakin tietää lääkäriltäni, näistä "mahdollisita" sivuvaikutuksista vasta kun rupesin keskustelemaan itse lapsen hankkimis aikeista. Silloin minun munasarjossani näkyi hyvin pahoia muutoksia (neljä vuotta sitten). Silloin ei annettu paljon lohtua lapsen hankkimisen kannalta. Toisin onneksi kävi. Tällähetkellä en tiedä tilannetta munasarjojeni suhteen. Toisaalta en uskalla mennä lääkäreiltä sitä kysymäänkään, koska en halua enään kokea sitä pettymystä uudestaan mikä tapahtui neljä vuotta sitten. Debrakinea en uskalla vaihtaa toiseen lääkeeseen, sillä on muuten hyvin pitänyt kohtaukseni poissa. Elämä yh-äitinä ei helpota tilannetta myösköön, että uskaltaisin lähteä kokeilemaan toista lääkitystä. Mitä jos saisin kohtauksen ja lapseni olisi läsnä, kuka hänestä huolehtisi kun olen taju kankaalla? Mikäli olisin tiennyt "mahdollisista sivuvaikutuksita jo vuosia sitten olisin silloin yrittänyt kokeilla toisia lääkkeitä.
Toivottavasti lääkärit kertoisivat aikaisessa vaiheessa mahdollisita sivuvaikutuksita. Minä ainakin syytin neljä vuotta sitten lääkäriäni siitä että minulle ei oltu kerrottu sivuvaikutuksista. - sauvatar
Epiletkkko tyttö/ nainen kirjoitti:
Minulla on tällä hetkellä mailman suloisin kolmevuotias poika. Olen syönnyt Debrakinia 20 vuotta. Minusta oli todella ikävää kun noin neljä vuotta sitten sain kuulla lääkäriltäni että en välttämättä saisi lapsia. Olin aivan murtunut. Näin ollen lopetin ehkäsypillerit ja meni kolme kuukautta kun olin raskaana.
Mielestäni on kohtuutomta että naisille ei kerrota Debrakinin mahdollisita sivuvaikutuksita ajoissa. Itse sain todellakin tietää lääkäriltäni, näistä "mahdollisita" sivuvaikutuksista vasta kun rupesin keskustelemaan itse lapsen hankkimis aikeista. Silloin minun munasarjossani näkyi hyvin pahoia muutoksia (neljä vuotta sitten). Silloin ei annettu paljon lohtua lapsen hankkimisen kannalta. Toisin onneksi kävi. Tällähetkellä en tiedä tilannetta munasarjojeni suhteen. Toisaalta en uskalla mennä lääkäreiltä sitä kysymäänkään, koska en halua enään kokea sitä pettymystä uudestaan mikä tapahtui neljä vuotta sitten. Debrakinea en uskalla vaihtaa toiseen lääkeeseen, sillä on muuten hyvin pitänyt kohtaukseni poissa. Elämä yh-äitinä ei helpota tilannetta myösköön, että uskaltaisin lähteä kokeilemaan toista lääkitystä. Mitä jos saisin kohtauksen ja lapseni olisi läsnä, kuka hänestä huolehtisi kun olen taju kankaalla? Mikäli olisin tiennyt "mahdollisista sivuvaikutuksita jo vuosia sitten olisin silloin yrittänyt kokeilla toisia lääkkeitä.
Toivottavasti lääkärit kertoisivat aikaisessa vaiheessa mahdollisita sivuvaikutuksita. Minä ainakin syytin neljä vuotta sitten lääkäriäni siitä että minulle ei oltu kerrottu sivuvaikutuksista.mullekkaan mitään ja vain maksa-arvoja seurattiin.
Raskaaksi tulin, kun päätimme nyt olevan vauvan tuloaika.
Viimeisen kanssa meni puolivuotta ennen kuin
tärppäsi, mutta lapsiahan ei tehdä vaan niitä saadaan.
Kaikki lapseni ovat kohtaukseni nähneet ja tietävät kuinka toimia, mutta jos kohtaukset pysyvät poissa niin miksi lääkkeitä muuttamaan ellei pahene nuo
munasarja muutokset.
Minkään lääkkeen kohdalla niistä ei ole puhuttu kanssani ja olen sentään 10 eri Epilääkettä syönyt. Tosin tuskin kaikkien kohdalla tuleekaan muutoksia, mutta etenkin noiden vanhempien lääkkeiden. - Epileptikko tyttö/nainen
sauvatar kirjoitti:
mullekkaan mitään ja vain maksa-arvoja seurattiin.
Raskaaksi tulin, kun päätimme nyt olevan vauvan tuloaika.
Viimeisen kanssa meni puolivuotta ennen kuin
tärppäsi, mutta lapsiahan ei tehdä vaan niitä saadaan.
Kaikki lapseni ovat kohtaukseni nähneet ja tietävät kuinka toimia, mutta jos kohtaukset pysyvät poissa niin miksi lääkkeitä muuttamaan ellei pahene nuo
munasarja muutokset.
Minkään lääkkeen kohdalla niistä ei ole puhuttu kanssani ja olen sentään 10 eri Epilääkettä syönyt. Tosin tuskin kaikkien kohdalla tuleekaan muutoksia, mutta etenkin noiden vanhempien lääkkeiden.Ei minua niinkään pelota se että poikani näkisi kohtaukseni, vaan se miten poikani kanssa käy. Niinkuin mainitsin olen yh-äiti eli kotosalla olemme vain minä ja poikani (3,v). Jos/kun minä saan kohtauksen ei minua saa hereille seuraavaan 10-12 tuntiin kirveelläkään. Eli on "pieni" huoli siitä kuka hoitaa poikaani silloin? Kukaan ei tiedä että minä olen saanut kohtauksen ja poikani joutuisi siinä voiheessa todella heitteelle, kun minä vain nukkuisin. Eli huoleni siitä mitä käy poikani kanssa kun saan kohtauksen on minulla usein mielessä.
- Hugo
Epileptikko tyttö/nainen kirjoitti:
Ei minua niinkään pelota se että poikani näkisi kohtaukseni, vaan se miten poikani kanssa käy. Niinkuin mainitsin olen yh-äiti eli kotosalla olemme vain minä ja poikani (3,v). Jos/kun minä saan kohtauksen ei minua saa hereille seuraavaan 10-12 tuntiin kirveelläkään. Eli on "pieni" huoli siitä kuka hoitaa poikaani silloin? Kukaan ei tiedä että minä olen saanut kohtauksen ja poikani joutuisi siinä voiheessa todella heitteelle, kun minä vain nukkuisin. Eli huoleni siitä mitä käy poikani kanssa kun saan kohtauksen on minulla usein mielessä.
Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla, että saat kunnalta sellaisen napin, joka puhelimen välityksellä hälyttää heidän päivystykseen. Tämä tietenkin pitäisi sinun pystyä tekemään ennen kohtausta ja siihen tarvitaan ennakkotuntemus. En tiedä osaa 3-vuotias painaa ko. nappia hädän tullen eli kun äiti saa kohtauksen, mutta varmaan aika lähellä on sekin aika, kun osaa. Tämä ainakin pienentäisi riskiä. Oletettavasti apu tulisi reilusti ennen 10 tuntia ja poikasi ei joutuisi pitkään olemaan yksin. Hieman ihmettelen, että et itsestäsi enemmän huolehdi, sillä voihan sinullekin tapahtua jotain? Vai...
- Epileptikko tyttö/nainen
Hugo kirjoitti:
Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla, että saat kunnalta sellaisen napin, joka puhelimen välityksellä hälyttää heidän päivystykseen. Tämä tietenkin pitäisi sinun pystyä tekemään ennen kohtausta ja siihen tarvitaan ennakkotuntemus. En tiedä osaa 3-vuotias painaa ko. nappia hädän tullen eli kun äiti saa kohtauksen, mutta varmaan aika lähellä on sekin aika, kun osaa. Tämä ainakin pienentäisi riskiä. Oletettavasti apu tulisi reilusti ennen 10 tuntia ja poikasi ei joutuisi pitkään olemaan yksin. Hieman ihmettelen, että et itsestäsi enemmän huolehdi, sillä voihan sinullekin tapahtua jotain? Vai...
Eipä ole lääkäri moiseta laitteesta edes maininnut, enkä minä ole edes osannut kysyä. Tuota laitetta voisin todella kokeilla ja yrittää opetaa pojalleni sen käyttöa. En tiedä oppisiko poika senn mutta aina voi yrittää.
Äidit on äitejä en voi muuta sanoa, en edes ajatellut miten minun käy. Ajattelin vai pokaani joka on minun aarteeni ja taivaan lahja, kun ei minun pitänyt edes lapsia saada.
- EpiNainen
Kuvailemasi oireet saattavat johtua ihan mistä tahansa eivätkä siis välttämättä lääkkeestä. Syö monipuolisesti ja rentoudu. Käytä lääkettä ja tarkkaile oloasi. Pidä vaikka jotain päiväkirjaa päänsäryistäsi ja heikoista oloistasi. Siitä on apua, kun menet seuraavan kerran lääkärille.
Kirjoitan tuolla yhdessä vastauksessani aika ikäviä juttuja, mutta ÄLÄ RYHDY HYSTEERISEKSI! Lääkkeiden sivuoireet ovat hyvin yksilöllisiä. Se pitää aina muistaa. Toiset eivät kestä edes särkylääkkeitä, mutta toiset vaikka "mitä myrkkyjä". Luota nyt neurologiisi!!! Tärkeintä on kertoa hänelle aina tarkasti ja rohkeasti KAIKKI PIENIMMÄTKIN oireet - vaikka ne eivät mielestäsi liittyisikään epilepsiaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1389808
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h1485383Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p393982Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1313595Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska352654Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191906Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3591572Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?981567Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?731418Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311376