Rakennuksen alipaineen seuranta

Mistä lähtien prosentti on ollut alipaineen yksikkö. Tuo on vain nyrkkisääntö että käytetään 10% pienempää tuloilmavirtaa jotta talo on alipaineinen. Jos talo on tosi tosi tiivis niin silloin syntyy melkoinen alipaine tuolla tulo/poistoilmasuhteella.

make on lvi urpo selkeästi. ei tajua hevon helvettiä. % on vissiin sitten tosiaan paineen yksikkö. amispeelo-

on esimerkiksi tässä

http://www.swoy.fi/default.asp?file=6

-30... 30 Pa jakoväli 2 Pa?

Niitä myyvät taloautomaatioon erikoistuneet yritykset.
Katselehan vaikkapa netistä hakusanalla "taloautomaaito"

Joko hommasit 5 euron lämpömittarin irtoanturilla ja sijoitit anturin ulos menevään putkeen?

Mutta se reikä on vain 5mm kyllä siitä ilmaa tulee reiän täydeltä. Tästäkö voi päätellä että alipaineinen on?

Eikös se ole yksi lysti miltä korkeudelta esim. ikkunan karmiin tehdyn reiän kautta alipainetta manometrillä mitataan, pääasiahan on että talo mittarin mukaan on alipaineessa? Vai mitä sanoo tähän vanhempi suunnittelija? Tuossa ylempänä olevat manometrit ovat jo mielestäni luotettavaa tavaraa eikä hintakaan ole paha.

todellakaan mitään järjellistä tekemistä, vaan pitää tyhjää jauhaa ...

Kannattaa suhteuttaa noita paineita vaikka tuuleen. Jos on erittäin kevyt 2 m/s tuuli, jolloin pientäkin purjevenettä soudetaan ellei ole moottoria, on rakennukseen kohdistuva patopaine 2,4 Pa. Kun tuuli on vähänkään normaali 5 m/s on patopaine rakennukseen 15 Pa.
Vastaava alipaine on toisella puolen rakennusta.

Ostakaa sillä 150 tms euron mittarirahalla lapsillenne kehittäviä leluja tai lahjoittakaa afrikan vesipumppuihin, mutta lopettakaa nyt tuo naurettava paskan jauhaminen.

rakennuksen ympärille on luotettavan mittaustuloksen saamiseksi rakennettava noi 8 metriä korkea ilmatiivis aita ...

.....

R_oi kirjoitti:

rakennuksen ympärille on luotettavan mittaustuloksen saamiseksi rakennettava noi 8 metriä korkea ilmatiivis aita ...

.....

Tuulettomalla ilmalla mittaus onnistuu riittävällä tarkkuudella. Tässähän oli tarkoitus vain todeta talon alipaineisuus?

Mittaaja kirjoitti:

Tuulettomalla ilmalla mittaus onnistuu riittävällä tarkkuudella. Tässähän oli tarkoitus vain todeta talon alipaineisuus?

jo siitä kun ikkunaa raottaa? jos ei ole tarvis saada tarkkoja lukemia, niin eikö silloin riitä kokeilu siitä, mihinpäin ilma virtaa kun avataan joku läpi seinässä.

selviä kirjoitti:

jo siitä kun ikkunaa raottaa? jos ei ole tarvis saada tarkkoja lukemia, niin eikö silloin riitä kokeilu siitä, mihinpäin ilma virtaa kun avataan joku läpi seinässä.

Vaatii aika kovan alipaineen, jos ikkunaa raottaessa ilmaa virtaa sisälle sekä ala- että yläreunasta. Normaalistihan alareunasta tulee ilmaa sisään ja yläreunasta menee ulos.

paine-eroja kirjoitti:

Vaatii aika kovan alipaineen, jos ikkunaa raottaessa ilmaa virtaa sisälle sekä ala- että yläreunasta. Normaalistihan alareunasta tulee ilmaa sisään ja yläreunasta menee ulos.

Lue lisää

Kun kaksikerroksisessa asunnossa on sisätilassa suurin korkeusero n.6m niin kuinkasuuren paine-ero syntyy kun sisälämpötila on 20 astetta ja ulkolämpötila on -20 astetta? Ikkunanassa korkeuseroa ei ole kuin n. metri. Siinä ei käsittääksen synny mitenkään kovin suurta paine-eroa.

Voisin kuvitella että turhan suuri alipaine talossa aiheuttaa vain suuremman vuotoilman joka taas aiheuttaa turhaa energianhukkaa ja huonomman sisäilman. Suuri alipaine aiheuttaa myös vuotoilman mukana noen hajua takasta ja takan vetoongelmia. Jos alipaine on kaksikertaa sen mitä kysymyksen vastaus, niin saadaan "juuri" oikea alipaine.

paine-eroja kirjoitti:

Vaatii aika kovan alipaineen, jos ikkunaa raottaessa ilmaa virtaa sisälle sekä ala- että yläreunasta. Normaalistihan alareunasta tulee ilmaa sisään ja yläreunasta menee ulos.

Lue lisää

Pikainen laskenta osoittaa, että jos ulkoilman ja sisäilman lämpötilaero on esim 2o C , on tiheysero n 0,09 kg/m3 ja jos ikkuna on vaikka metrin korkuinen, on paine-ero ylä- ja alareunan välillä
0,09kg/m3*9,8m/s2*1m eli n 0,9 Pa

En sanoisi tuota alipainetta "aika kovaksi" ennemmin sanoisin sitä "mitättömäksi".

Tunne siitä, että yläreunasta menee ulos ja alareunasta sisään johtuu siitä, että kun ikkuna on selkosen selällään, myös paine-ero ulko ja sisätilan välillä menee lähes nollaan koska ilmaa vapaasti pääsee siirtymään sisään ja tällöin tiheyserot voivat vaikuttaa. Mutta kun ikkunaa ainosataan muutama milli raotetaan siten että rakennuksen painesuhde ei vielä muutu, tulee tai menee ilma yhtä lailla ala ja yläreunasta.

paine-eroja kirjoitti:

Vaatii aika kovan alipaineen, jos ikkunaa raottaessa ilmaa virtaa sisälle sekä ala- että yläreunasta. Normaalistihan alareunasta tulee ilmaa sisään ja yläreunasta menee ulos.

Lue lisää

pakkokos paine-eroa on tutkiskella pakkasella. Voihan sitä tutkailla silloin kun ulko ja sisälämpötilat ovat samoja, tulee sitten niin tasaiseen joka korkeudelta, myös ala ja yläkerrasta ....

R_oi kirjoitti:

Pikainen laskenta osoittaa, että jos ulkoilman ja sisäilman lämpötilaero on esim 2o C , on tiheysero n 0,09 kg/m3 ja jos ikkuna on vaikka metrin korkuinen, on paine-ero ylä- ja alareunan välillä
0,09kg/m3*9,8m/s2*1m eli n 0,9 Pa

En sanoisi tuota alipainetta "aika kovaksi" ennemmin sanoisin sitä "mitättömäksi".

Tunne siitä, että yläreunasta menee ulos ja alareunasta sisään johtuu siitä, että kun ikkuna on selkosen selällään, myös paine-ero ulko ja sisätilan välillä menee lähes nollaan koska ilmaa vapaasti pääsee siirtymään sisään ja tällöin tiheyserot voivat vaikuttaa. Mutta kun ikkunaa ainosataan muutama milli raotetaan siten että rakennuksen painesuhde ei vielä muutu, tulee tai menee ilma yhtä lailla ala ja yläreunasta.

Lue lisää

Jos nyt käsitin juttusi oikein on kaksikerroksisen rakennuksen paine-ero yläpohjan ja ulkoilman välillä n.6Pa(6m 0,9Pa/m) kun lämpötilaero on 20 astetta(?). Tämä tarkoittaisi että talon pitäisi olla 20Pa alipaineinen jotta yläpohjan pienistä reijistä ei virtaa ilma ulospäin pakkaskelillä. Onko tässä nyt jokin ajatusvirhe?

kieroliero kirjoitti:

Jos nyt käsitin juttusi oikein on kaksikerroksisen rakennuksen paine-ero yläpohjan ja ulkoilman välillä n.6Pa(6m 0,9Pa/m) kun lämpötilaero on 20 astetta(?). Tämä tarkoittaisi että talon pitäisi olla 20Pa alipaineinen jotta yläpohjan pienistä reijistä ei virtaa ilma ulospäin pakkaskelillä. Onko tässä nyt jokin ajatusvirhe?

Lue lisää

Tuonne olen joskus kerännyt 4 sivua aiheesta:

http://kuvablogi.com/nayta/1/8795/

R_oi kirjoitti:

Tuonne olen joskus kerännyt 4 sivua aiheesta:

http://kuvablogi.com/nayta/1/8795/

Lue lisää

Ilmanvaihto pitää säätää niin että se toimii säällä kuin säällä ja pitää talon aina alipaineisena. Jotta pakkasella yläpohjakin pysyy hieman alipaineisena pitää ilmanvaihto olla viritetty niin että ulkolämpötilan ja sisälämpötilan ollessa samat on alipaine 20Pa(!?!). Ei pitäisi ainakaan tuottaa mittausongelmia. Vai käykö niin että 1Pa alipaineiseksi säädetty talon yläpohja pysyy 1Pa alipaineisena myös pakkasella? Mulla ei tänään leikkaa :)

Nuo sinun kuvasi ovat painovoimaiselle ilmanvaihdolle. Kun kyse on koneellisesta ilmanvaihdosta niin pitäsi ilmeisesti katsoa kuvaa jossa poisto on katossa(kuten koneellisessa yleensä onkin).

kieroliero kirjoitti:

Ilmanvaihto pitää säätää niin että se toimii säällä kuin säällä ja pitää talon aina alipaineisena. Jotta pakkasella yläpohjakin pysyy hieman alipaineisena pitää ilmanvaihto olla viritetty niin että ulkolämpötilan ja sisälämpötilan ollessa samat on alipaine 20Pa(!?!). Ei pitäisi ainakaan tuottaa mittausongelmia. Vai käykö niin että 1Pa alipaineiseksi säädetty talon yläpohja pysyy 1Pa alipaineisena myös pakkasella? Mulla ei tänään leikkaa :)

Nuo sinun kuvasi ovat painovoimaiselle ilmanvaihdolle. Kun kyse on koneellisesta ilmanvaihdosta niin pitäsi ilmeisesti katsoa kuvaa jossa poisto on katossa(kuten koneellisessa yleensä onkin).

Lue lisää

kuvat pätee koneelliseenkin, paineiden tasot vain muuttuvat.

Kannattaa huomata miten talon tiiviys vaikuttaa koko hommaa. Jos talon vuotoluku on esim 3 (keskimääräistä parempi talo) sen vuoto 50 Pa paine-erolla on 3*tilavuus/h, vastaavasti jos ylhäällä paine-ero on varman päälle reilut 10 Pa on keskimääräinen alipaine n 15 Pa jolloin vuoto ulkoa sisään on suuruusluokkaa 15/50*3*tilavuus eli 0,9 kertaa tilavuus/h eli lähes tuplasti yli minimi-ilmanvaihdon.

Tuo ilmavirta on sama kuin tulo- ja poistoilmavirtojen erotus. Eli siitä vaan sääätäämään :-)

R_oi kirjoitti:

kuvat pätee koneelliseenkin, paineiden tasot vain muuttuvat.

Kannattaa huomata miten talon tiiviys vaikuttaa koko hommaa. Jos talon vuotoluku on esim 3 (keskimääräistä parempi talo) sen vuoto 50 Pa paine-erolla on 3*tilavuus/h, vastaavasti jos ylhäällä paine-ero on varman päälle reilut 10 Pa on keskimääräinen alipaine n 15 Pa jolloin vuoto ulkoa sisään on suuruusluokkaa 15/50*3*tilavuus eli 0,9 kertaa tilavuus/h eli lähes tuplasti yli minimi-ilmanvaihdon.

Tuo ilmavirta on sama kuin tulo- ja poistoilmavirtojen erotus. Eli siitä vaan sääätäämään :-)

Lue lisää

Niin täydellistä pulloa ei tosiaan ole olemassakaan. Huomasin kun ajattelin asiaa niin ei ulkoilman lämpötilalla taida olla muutenkaan yläpohjan alipaineen kannalta suurta merkitystä kun tulot ja poistot sijaitsevat kuitenkin katossa. Ulkolämpötila vaikuttaa eniten seinän alaosan paine-eroon.

kieroliero kirjoitti:

Niin täydellistä pulloa ei tosiaan ole olemassakaan. Huomasin kun ajattelin asiaa niin ei ulkoilman lämpötilalla taida olla muutenkaan yläpohjan alipaineen kannalta suurta merkitystä kun tulot ja poistot sijaitsevat kuitenkin katossa. Ulkolämpötila vaikuttaa eniten seinän alaosan paine-eroon.

Lue lisää

ei tosin juuri siihen paineeseen.

Jotta saadaan se alipaine varmistettua, tulee sitä vastaavaksi alipaineeksi keskimääräinen 5 Pa ja vastaavaksi vuodoksi 5/50*3*tilavuus/h eli 0,3 kertainen ilmanvaihto. Minimitilanteessa siis tulo koneella on 0,2 ja poisto 0,5 kertainen, tai säädettynä 0,5 ja 0,8 kertainen. Tällöin lto-laittella saadaan talteen vain 20%-30%.

Tästä varmasti lto-kojetoimittajat ovat hiiren hiljaa.    

R_oi kirjoitti:

ei tosin juuri siihen paineeseen.

Jotta saadaan se alipaine varmistettua, tulee sitä vastaavaksi alipaineeksi keskimääräinen 5 Pa ja vastaavaksi vuodoksi 5/50*3*tilavuus/h eli 0,3 kertainen ilmanvaihto. Minimitilanteessa siis tulo koneella on 0,2 ja poisto 0,5 kertainen, tai säädettynä 0,5 ja 0,8 kertainen. Tällöin lto-laittella saadaan talteen vain 20%-30%.

Tästä varmasti lto-kojetoimittajat ovat hiiren hiljaa.    

Lue lisää

Oletko mitannut tulo/poistosuhteen pakkasella ja lämpimällä ilmalla säätöjä muuttamatta? Oliko tuloksissa eroa? Voiko niissä olla eroa teoreettiselta pohjalta? Tuli mieleen pari asiaa tähän liittyen.

1.
Ilmanvaihdon säädössä käytetään nyrkkisääntöä poisto 10% suurempi kuin tulo. Tuo johtaa loogisesti siihen että alipaineisuus riippuu talon tiiveydestä.(Ja ulkolämpötilasta?) Onkohan tuolla nyrkkisäännöllä tehty säätö sellainen etttä alipaine on pakkasella riittämätön ja joka toinen yläpohja on kohta homeessa?(epäilen että päättelymme on metsässä)

2.
käyttäytyykö vuotoilman virtaus lineaaristi paineen suhteen? Eli voiko oikeasti laskea kaavalla: alipaine/50 * n50 = vuotoilmamäärä.
Eikö virtaus kasva yleensä neliöllisesti paineen suhteen? Vuoto tapauksessa pitäisi tietää millainen vuoto on kyseessä. Käytännössä vuoto taitaa olla sekä "neliöllistä" että "lineaarista"

kierliero kirjoitti:

Oletko mitannut tulo/poistosuhteen pakkasella ja lämpimällä ilmalla säätöjä muuttamatta? Oliko tuloksissa eroa? Voiko niissä olla eroa teoreettiselta pohjalta? Tuli mieleen pari asiaa tähän liittyen.

1.
Ilmanvaihdon säädössä käytetään nyrkkisääntöä poisto 10% suurempi kuin tulo. Tuo johtaa loogisesti siihen että alipaineisuus riippuu talon tiiveydestä.(Ja ulkolämpötilasta?) Onkohan tuolla nyrkkisäännöllä tehty säätö sellainen etttä alipaine on pakkasella riittämätön ja joka toinen yläpohja on kohta homeessa?(epäilen että päättelymme on metsässä)

2.
käyttäytyykö vuotoilman virtaus lineaaristi paineen suhteen? Eli voiko oikeasti laskea kaavalla: alipaine/50 * n50 = vuotoilmamäärä.
Eikö virtaus kasva yleensä neliöllisesti paineen suhteen? Vuoto tapauksessa pitäisi tietää millainen vuoto on kyseessä. Käytännössä vuoto taitaa olla sekä "neliöllistä" että "lineaarista"

Lue lisää

mitannut enkä mittaa millään säällä, turhaa touhua ...

10% suurempi kuin tulo on jossain tilanteessa, siis säässä, oikein, kaikissa muissa tilanteissa se on enemmän tai vähemmän väärin. Yksinkertaistettuja asioita yksinkertaisille käyttäjille ...

Talonvalmistajat ovat jotenkin selvillä asiasta ja viherpiipertäjämallisissakin taloissa tulee olla katossa höyrysulku. Tosin seinän yläreunassa on sama ongelma, mutta siitä ne eivät välitä.

Vuotoilman lineaarisuudesta tai turbulenttisuudesta ei ole varmuutta kun ei tiedä mistä se tulee. Kapeassa raossa virtaus on usein laminaarista. Otin vain parhaimman mukaan. Jos virtaus on turbulenttistä on tilanne vielä kahta kauheampi.

R_oi kirjoitti:

Pikainen laskenta osoittaa, että jos ulkoilman ja sisäilman lämpötilaero on esim 2o C , on tiheysero n 0,09 kg/m3 ja jos ikkuna on vaikka metrin korkuinen, on paine-ero ylä- ja alareunan välillä
0,09kg/m3*9,8m/s2*1m eli n 0,9 Pa

En sanoisi tuota alipainetta "aika kovaksi" ennemmin sanoisin sitä "mitättömäksi".

Tunne siitä, että yläreunasta menee ulos ja alareunasta sisään johtuu siitä, että kun ikkuna on selkosen selällään, myös paine-ero ulko ja sisätilan välillä menee lähes nollaan koska ilmaa vapaasti pääsee siirtymään sisään ja tällöin tiheyserot voivat vaikuttaa. Mutta kun ikkunaa ainosataan muutama milli raotetaan siten että rakennuksen painesuhde ei vielä muutu, tulee tai menee ilma yhtä lailla ala ja yläreunasta.

Lue lisää

Pelkällä matikalla ja terveellä(?) järjellä:
Metrin korkuisen ikkunan raottaminen kaksi milliä vastaa reikää viiden sentin halkaisijalla. Kyllä aikamoinen alipaine tarvitsee olla mielestäni, jos tuollaisesta reiästä ei sisäilmaa karkaa ulos.

Reikä seinässähän luo huoneeseen paine-eron ja on varmaa, että ilmaa virtaa aina sisään, ellei sitten huoneessa ole ylipaine. Oleellinen asia mielestäni on se, minne tällaisessa tapauksessa syntyvä ylipaine ajaa ilmaa. Ikkunan yläreunasta vai _poistohormiston kautta_ ulos? Siis voiko ikkunan raotus -testi antaa väärän tuloksen, vaikka ikkunan yläreunastakin tulisi ilmaa sisään?

Ja jos oikein ymmärsin, laskit paine-eron tapaukselle, jossa ikkunan ylä ja alareunaa raotetaan?

alipaineelta kirjoitti:

Pelkällä matikalla ja terveellä(?) järjellä:
Metrin korkuisen ikkunan raottaminen kaksi milliä vastaa reikää viiden sentin halkaisijalla. Kyllä aikamoinen alipaine tarvitsee olla mielestäni, jos tuollaisesta reiästä ei sisäilmaa karkaa ulos.

Reikä seinässähän luo huoneeseen paine-eron ja on varmaa, että ilmaa virtaa aina sisään, ellei sitten huoneessa ole ylipaine. Oleellinen asia mielestäni on se, minne tällaisessa tapauksessa syntyvä ylipaine ajaa ilmaa. Ikkunan yläreunasta vai _poistohormiston kautta_ ulos? Siis voiko ikkunan raotus -testi antaa väärän tuloksen, vaikka ikkunan yläreunastakin tulisi ilmaa sisään?

Ja jos oikein ymmärsin, laskit paine-eron tapaukselle, jossa ikkunan ylä ja alareunaa raotetaan?

Lue lisää

paino sanoilla:
"_ että rakennuksen painesuhde ei vielä muutu, _"

Vastoin tapoja tein kokeen, raotin ikkunaa. Ilmaa tuli sisään yhtä lailla niin ylä- kuin alareunastakin.
Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Ikkuna on toisessa kerroksessa.
Ulkolämpötila -6C
Ikkunan yläreunasta piipun päähän noin 2 metriä.

Täällä ei ole "kova alipaine". Laskennallisesti siis n 2 Pa

Jos ylä/alareunaongelma ahdistaa, tee koe kesällä jolloin lämpötilaeroa ei ole tai raota itse ikkunaa ennen jankuttamista.

R_oi kirjoitti:

paino sanoilla:
"_ että rakennuksen painesuhde ei vielä muutu, _"

Vastoin tapoja tein kokeen, raotin ikkunaa. Ilmaa tuli sisään yhtä lailla niin ylä- kuin alareunastakin.
Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Ikkuna on toisessa kerroksessa.
Ulkolämpötila -6C
Ikkunan yläreunasta piipun päähän noin 2 metriä.

Täällä ei ole "kova alipaine". Laskennallisesti siis n 2 Pa

Jos ylä/alareunaongelma ahdistaa, tee koe kesällä jolloin lämpötilaeroa ei ole tai raota itse ikkunaa ennen jankuttamista.

Lue lisää

Noinhan painovoimaisessa ilmanvaihdossa _pitäisikin_ käydä.

Talo voi siis olla alipaineinen ("positiivinen" tulos ikkunaa raottamalla), vaikka ylipainetta olisikin? Mitä häh?

Mielenkiintoisempi tapaus olisi koneellisella tulo/poistolla varustettu talo jossa painovoimaista ilmanvaihtoa hormien kautta ei ole.

höpisemään kirjoitti:

Noinhan painovoimaisessa ilmanvaihdossa _pitäisikin_ käydä.

Talo voi siis olla alipaineinen ("positiivinen" tulos ikkunaa raottamalla), vaikka ylipainetta olisikin? Mitä häh?

Mielenkiintoisempi tapaus olisi koneellisella tulo/poistolla varustettu talo jossa painovoimaista ilmanvaihtoa hormien kautta ei ole.

Lue lisää

ylipaine huoneessa on painovoimaisessa ilmanvaihdossa??
Kannattaisi nyt perehtyä edes vähän noihin perusteisiin.

R_oi kirjoitti:

ylipaine huoneessa on painovoimaisessa ilmanvaihdossa??
Kannattaisi nyt perehtyä edes vähän noihin perusteisiin.

Jatketaan sitten huumorilinjalla.

Tosiaan, painovoimainen ilmanvaihtohan perustuu talon sisällä vallitsevaan _alipaineeseen_.

:D

huumorintajua kirjoitti:

Jatketaan sitten huumorilinjalla.

Tosiaan, painovoimainen ilmanvaihtohan perustuu talon sisällä vallitsevaan _alipaineeseen_.

:D

ylipaine vuodot olisivat tietenkin ikkunasta suoraan ulos. Koska ilma tulee sisään, on rakennuksessa alipaine.
Tavaa nyt tuota ylläolevaa niin kauan, että menee perille.

Koska nämä perusasiat ovat aivan hakusessa, etten sanoisi tolloasteella olen laittanut aikanaan alkeita käsittelevää aineistoa allaolevaan linkkiin.

http://kuvablogi.com/nayta/1/8795

Revi siitä itselles huumoria.

R_oi kirjoitti:

ylipaine vuodot olisivat tietenkin ikkunasta suoraan ulos. Koska ilma tulee sisään, on rakennuksessa alipaine.
Tavaa nyt tuota ylläolevaa niin kauan, että menee perille.

Koska nämä perusasiat ovat aivan hakusessa, etten sanoisi tolloasteella olen laittanut aikanaan alkeita käsittelevää aineistoa allaolevaan linkkiin.

http://kuvablogi.com/nayta/1/8795

Revi siitä itselles huumoria.

Lue lisää

Toki talossa voi olla ylipainettakin, vaikka ikkunasta ilmaa tulisikin vain sisäänpäin. Sehän kertoo vain sen, että ko. aukon alueella on alipainetta. Teoriassa paineen nollataso voi sijaita vaikka heti ikkunan yläreunan yläpuolella. Siitä ylöspäin on korkeuden funktiona kasvavaa ylipainetta.

Tavan matti meikäläinen saattaa hyvinkin vetää vääriä johtopäätöksiä ikkunan raotuksen perusteella, varsinkin jos tekee sen väärin (esim. tuulinen sää tai raottaa liikaa tai väärää ikkunaa).

virtauksista kirjoitti:

Toki talossa voi olla ylipainettakin, vaikka ikkunasta ilmaa tulisikin vain sisäänpäin. Sehän kertoo vain sen, että ko. aukon alueella on alipainetta. Teoriassa paineen nollataso voi sijaita vaikka heti ikkunan yläreunan yläpuolella. Siitä ylöspäin on korkeuden funktiona kasvavaa ylipainetta.

Tavan matti meikäläinen saattaa hyvinkin vetää vääriä johtopäätöksiä ikkunan raotuksen perusteella, varsinkin jos tekee sen väärin (esim. tuulinen sää tai raottaa liikaa tai väärää ikkunaa).

Lue lisää

murjaisit.

Hieno teoria, hae fysiikan Nobelia.

R_oi kirjoitti:

paino sanoilla:
"_ että rakennuksen painesuhde ei vielä muutu, _"

Vastoin tapoja tein kokeen, raotin ikkunaa. Ilmaa tuli sisään yhtä lailla niin ylä- kuin alareunastakin.
Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Ikkuna on toisessa kerroksessa.
Ulkolämpötila -6C
Ikkunan yläreunasta piipun päähän noin 2 metriä.

Täällä ei ole "kova alipaine". Laskennallisesti siis n 2 Pa

Jos ylä/alareunaongelma ahdistaa, tee koe kesällä jolloin lämpötilaeroa ei ole tai raota itse ikkunaa ennen jankuttamista.

Lue lisää

Meillä 1 1/2 kerroksinen talo
huoneistoala: 215m2

iv-suunnittelija määritellyt ilmamääriksi
tulo: 90 l/s
poisto: 99 l/s

Talo on pyritty tekemään tiiviiksi eli höyrynsulku mahdollisimman pitäväksi.

Ilmanvaihtokone on HL-Heatin HL-AIR 150 pyöriväkennoinen vehje. Kanavat väljästi mitoitettuja. Venttiileistä 2 poistoa sauna 100mm, muut 125mm. IV-kone sisältää vielä erillisen kiertoilmapuhaltimen, joka ottaa ilman 160 mm kanavan ja venttiilin kautta yläkerran katosta ja puhaltaa sen LTO-kennon jälkeen tuloilman joukkoon ennen sähkösuodatinta.

Sanovat että liian suuri alipaine vetää epäpuhtauksia rakenteista. Ilmanvaihdon säätö on vielä tekemättä. Nyt ainakin talo vaikuttaa turhan alipaineiselta. Nopeuskytkimen ollessa 2-asennossa kylmää ilmaa tulee huippuimurin ohjausyksikön Vallox LMI kautta. Otin pois LMI:n sulkupellin sulkeutumista rajoittavan ruuvin, jotta sain sulkupellin melkein kiinni, mutta kylmää ilmaa tulee silti.

Onko mahdollista millään tavalla arvioida, että kuinka paljon suurempi poistoilmamäärän pitäisi olla, jotta alipaine olisi sopiva. Tuloilmasuodattimen likaantuessa alipaine kaiketi vain kasvaa.

Mitä liesituulettimen kanavasta tuleva kylmä ilmaa kertoo alipaineesta? LMI 180cm korkeudessa lattiasta poistoputki katolla noin 7.5 metriä lattiasta. Ulkona -10°C ja sisällä 21°C. Kanava 125mm ja kulkee välipohjassa noin 4 metriä. Läpivienti yhden tiilen päässä harjasta. Hattu talon harjan yläpuolella.

Ilmamäärien säätäjä ei ole kiinnostunut muusta kuin ilmamääristä. Pelkään että saamme liian alipaineisen ilmanvaihdon, jossa tuloilmaa on kuristettu tuloventtileillä, jotka pitävät meteliä

Ei ole ideaa, 1 bar on n 100000 Pa.

Kannattaa laittaa ovisilmä, sen kun tarvittaessa irrottaa siinä on sopiva reikä asian toteamiseen.
Lasit pois silmiltä ja silmä reikään.

Luultavasti tuulikaapin sisäoveen voi myös tehdä siistin reiän, josta asian voi todeta paremmin kuin ikkunasta kun ulko-ovi on auki.

Minulla on tuuletusluukun vieressä amerikkalainen magnehelic:n 0-60Pa mittari ja toinen putki vedetty tiiviistä reiästä ulos, se näyttää kyllä kaikki paineheitot oven aukaisusta takan sytyttämiseen, liesituulettimen käytön ja ulkona puhaltelevan tuulen joka tosin saa mittarin soutamaan edes takas mutta tyynellä ilmalla pelaa moitteetta. Mittarin sain ilmaiseksi , luettelossa se näkyy maksavan 146e.

Mittaaja kirjoitti:

Minulla on tuuletusluukun vieressä amerikkalainen magnehelic:n 0-60Pa mittari ja toinen putki vedetty tiiviistä reiästä ulos, se näyttää kyllä kaikki paineheitot oven aukaisusta takan sytyttämiseen, liesituulettimen käytön ja ulkona puhaltelevan tuulen joka tosin saa mittarin soutamaan edes takas mutta tyynellä ilmalla pelaa moitteetta. Mittarin sain ilmaiseksi , luettelossa se näkyy maksavan 146e.

Lue lisää

sivu 4 - 5
mittareista ja ryömimisestä
eli halvat elektrooniset mittarit huonoja
http://www.swoy.fi/?file=51

http://www.swoy.fi/default.asp?t=1&p=300&did=45

elektroniikassa eroja kirjoitti:

sivu 4 - 5
mittareista ja ryömimisestä
eli halvat elektrooniset mittarit huonoja
http://www.swoy.fi/?file=51

http://www.swoy.fi/default.asp?t=1&p=300&did=45

Lue lisää

Kerrotko vielä, oletko havainnut tarkassa systeemissäsi paine-eron muuttumisia silloin kun vaihdat IV-koneeseen filtterit ?

Kenen luettelosta mittarisi hinta oli. Se on sitten melkein toimintatonnin arvoinen mittari...

lisäkysymys kirjoitti:

Kerrotko vielä, oletko havainnut tarkassa systeemissäsi paine-eron muuttumisia silloin kun vaihdat IV-koneeseen filtterit ?

Kenen luettelosta mittarisi hinta oli. Se on sitten melkein toimintatonnin arvoinen mittari...

Lue lisää

http://www.swoy.fi/default.asp?file=6
Tuolta mittari löytyi,se eka malli 0-60Pa, muuten se on duunista peräisin(luvallisesti)Tuohon hintaan sitä ei olis itse raaskinu hankkia. En tiedä vielä suodattimien vaihdon vaikutusta, on ollut niin vähän aikaa tuo mittari käytössä.

Mittaaja kirjoitti:

http://www.swoy.fi/default.asp?file=6
Tuolta mittari löytyi,se eka malli 0-60Pa, muuten se on duunista peräisin(luvallisesti)Tuohon hintaan sitä ei olis itse raaskinu hankkia. En tiedä vielä suodattimien vaihdon vaikutusta, on ollut niin vähän aikaa tuo mittari käytössä.

Lue lisää

Monimillinen reikä porattuna ja mitä kokoa tuo mittausputki on ?

Mihin päin taloa laitoit ?
- yläkertaan, alakertaan vai ?

kiitos vastauksesta kirjoitti:

Monimillinen reikä porattuna ja mitä kokoa tuo mittausputki on ?

Mihin päin taloa laitoit ?
- yläkertaan, alakertaan vai ?

Talo on yksitasoinen ja laitoin makuuhuoneen tuuletusluukkuun, putki on n. 5mm joten isosta reiästä ei ole kysymys. Talo oli ennen painovoimaisella ilmanvaihdolla (siksi aukeavat tuuletusluukut), asensin itse ilmastoinnin n. vuoden verran asuttuani kun huomasin että painovoimainen ei yksitasossa yksinkertaisesti toimi. Eihän tuo mittaus huipputarkka ole mutta se kertoo sen tärkeimmän kuitenkin.

Mittaaja kirjoitti:

Talo on yksitasoinen ja laitoin makuuhuoneen tuuletusluukkuun, putki on n. 5mm joten isosta reiästä ei ole kysymys. Talo oli ennen painovoimaisella ilmanvaihdolla (siksi aukeavat tuuletusluukut), asensin itse ilmastoinnin n. vuoden verran asuttuani kun huomasin että painovoimainen ei yksitasossa yksinkertaisesti toimi. Eihän tuo mittaus huipputarkka ole mutta se kertoo sen tärkeimmän kuitenkin.

Lue lisää

ilmastointi, niin miten mittaat tulevan ilman kosteuden ???? Varsinkin pakkaskaudella, kun pitäisi yrittää kostuttaa sitä??

oikein on kirjoitti:

ilmastointi, niin miten mittaat tulevan ilman kosteuden ???? Varsinkin pakkaskaudella, kun pitäisi yrittää kostuttaa sitä??

Sisäilma on talvella varmasti kuivaa kun vielä lämmitän taloani pääasiassa isolla takkauunilla, en ole mitannut sisäilman kosteutta mitenkään mutta arvaahan sen mittaamattakin.

Mittaaja kirjoitti:

Sisäilma on talvella varmasti kuivaa kun vielä lämmitän taloani pääasiassa isolla takkauunilla, en ole mitannut sisäilman kosteutta mitenkään mutta arvaahan sen mittaamattakin.

Lue lisää

sitä tuskin löytyy, ihan arvaamalla.

"ilmastoinnista" kirjoitti:

sitä tuskin löytyy, ihan arvaamalla.

..kylmäkonetta tarkoitat niin sekin on, tosin vain siirreltävä.

Mittaaja kirjoitti:

..kylmäkonetta tarkoitat niin sekin on, tosin vain siirreltävä.

opettaa: Ilmastointi, se oikea, siihen kuuluu ei yksistään lämpötilan säätöä, vaan myös kosteuden hallintaa, niin ylöspäin, kuin alaspäin. Todella harvassa "omakotalossa" on siis ilmastointia, vain ja ainostaan voidaan puhua ja kirjoittaa koneellisesta ilmavaihdosta, lisättynä mahdollisesti tuoilman viilennyksellä, jossa tulee kylkiäisenä jonkinasteinen ilman kuivatus.

setä hieman kirjoitti:

opettaa: Ilmastointi, se oikea, siihen kuuluu ei yksistään lämpötilan säätöä, vaan myös kosteuden hallintaa, niin ylöspäin, kuin alaspäin. Todella harvassa "omakotalossa" on siis ilmastointia, vain ja ainostaan voidaan puhua ja kirjoittaa koneellisesta ilmavaihdosta, lisättynä mahdollisesti tuoilman viilennyksellä, jossa tulee kylkiäisenä jonkinasteinen ilman kuivatus.

Lue lisää

Se mitä joku viranomainen on kirjoittanut määräyskokoelmaan, ei välttämättä ole vakiintunut käytäntö Suomen kielessä. Miten esimerkiksi ilmastoiduissa autoissa ilman kosteutta säädellään?

saivartelee kirjoitti:

Se mitä joku viranomainen on kirjoittanut määräyskokoelmaan, ei välttämättä ole vakiintunut käytäntö Suomen kielessä. Miten esimerkiksi ilmastoiduissa autoissa ilman kosteutta säädellään?

Lue lisää

Niinpä niin; alahan myymään taloasi "ilmastoinnilla", harhauttamiseen tai peräti petokseen ryhdyt. Ja nimenomaan ihan pienen "kielikukkasen" takia, mitä nyt viranomaiset ovat määritelleet määräyskokoelmiin.

En ikinä ole ostanut ilmastoinnilla varustettua autoa, vaan tuloilman jäähdytyksellä varustetun (cooling) En; air conditioning.

Mitä suomentajat ja kauppamiehet ovat sepustelleet plakaateihinsa, se näemmä uppoaa kansan tietämättömien syviin riveihin, sinä mukaan lukien.

opettaa, ei saivartele. kirjoitti:

Niinpä niin; alahan myymään taloasi "ilmastoinnilla", harhauttamiseen tai peräti petokseen ryhdyt. Ja nimenomaan ihan pienen "kielikukkasen" takia, mitä nyt viranomaiset ovat määritelleet määräyskokoelmiin.

En ikinä ole ostanut ilmastoinnilla varustettua autoa, vaan tuloilman jäähdytyksellä varustetun (cooling) En; air conditioning.

Mitä suomentajat ja kauppamiehet ovat sepustelleet plakaateihinsa, se näemmä uppoaa kansan tietämättömien syviin riveihin, sinä mukaan lukien.

Lue lisää

Naurettavaa väittää, että ilmaisu aiheuttaisi petossyytteitä tms. Pelle on oppinut määräyskokoelman termit ja kuvittee, että niillä on jotain merkitystä.

Sattuu sentään sen verran olemaan ostajallakin selontekovelvollisuutta, ettei tuollainen pikkunilkkinen terminologiakikkailu aiheuta mitään toimenpiteitä.

saivartelee kirjoitti:

Se mitä joku viranomainen on kirjoittanut määräyskokoelmaan, ei välttämättä ole vakiintunut käytäntö Suomen kielessä. Miten esimerkiksi ilmastoiduissa autoissa ilman kosteutta säädellään?

Lue lisää

Autoissa ilman kosteutta säädetään jäähdyttämällä tuloilmaa, jolloin kosteus tiivistyy ilmastointilaitteessa ja sen jälkeen ilmaa lämmitetään takaisin, jolloin sisään virtaavan ilman suhteellinen kosteus on laskenut. Säätämällä jäähdytyksen "voimakkuutta" suhteessa takaisinlämmitykseen voidaan ilman kosteutta hallita. Rikkailla ihmisillä on ollut tämä mahdollisuus autoissaan ja veneissään jo vuosikymmenet.

Talossa ilmastointi tarkoittaa jäähdytysjärjestelmällä varustettua laitteistoa, jossa on samanlaiset säätömahdollisuudet kuin ajoneuvoissakin, ilmanvaihto on se tavallisempi talolaitteisto.

setä hieman kirjoitti:

opettaa: Ilmastointi, se oikea, siihen kuuluu ei yksistään lämpötilan säätöä, vaan myös kosteuden hallintaa, niin ylöspäin, kuin alaspäin. Todella harvassa "omakotalossa" on siis ilmastointia, vain ja ainostaan voidaan puhua ja kirjoittaa koneellisesta ilmavaihdosta, lisättynä mahdollisesti tuoilman viilennyksellä, jossa tulee kylkiäisenä jonkinasteinen ilman kuivatus.

Lue lisää

ensin on tuloilmasäleikkö, sitten järjestyksessä: Suodatin, lämmityspatteri, jäähdytyspatteri, jälkilämmityspatteri ja viimeisempänä ilma kostutus. Toki alkupäässä voi olla useampia suodattimia ja ennen varsinaista tuloilman lämmitystä esilämmityspatteri, joka ottaa luovutettavan lämpönsä poistoilmasta, toki "älykkäämät" järjestelmät voivat käyttää ko. patteria tuloilman "esiviilennykseen", sopivilla keleillä.

Mukamas hauskaakin tekstiä?

hohoijaaaataas kirjoitti:

Mukamas hauskaakin tekstiä?

Vaan semmosta mikä ei sun mielenlaadulles sovi, kaikilla vikamme.