Eristeet jäässä?

Tuli mieleeni että täytyy hommassa olla jotain muutakin vikaa kuin kosteus. Jos eriste on jäässä tarkoittaa se että nurkassa on pakkasta. Silloin homma ei tule myöhemminkään toimimaan oikein kun sisäilman kosteus tiivistyy varmasti jos lämpötila laskee alle nollan. Ihmetyttää miten seinässä voi olla 5cm syvyydellä pakkasta jos ulkopuolella on vielä 15cm eristettä. Kun sinulla on villa kastunut nurkasta pitäisi tilanteen "parantua", kun 5cm villan eristyskyky märkänä huononee ja nurkan lämpötilan pitäisi silloin nousta.

Ei välttämättä ole huono idea siirtää höyrynsulku pintaan nurkissa. Ongelmana vain on miten siirto tehdään kun seinässä sulku on välissä ja nurkan lähellä se pitäisi saada pintaan. Eihän muovissa ole vuotoja?

Designtalolla on juuri tuollanen rakenne...Onkohan tapaus juuri desingtalo?

Itekin oon ihmetelly tuota muovin paikkaa villojen välissä, mut oon aatellu, etä kaippa sen joku viisaampi on miettiny ;)

rauni rakenteilla kirjoitti:

Designtalolla on juuri tuollanen rakenne...Onkohan tapaus juuri desingtalo?

Itekin oon ihmetelly tuota muovin paikkaa villojen välissä, mut oon aatellu, etä kaippa sen joku viisaampi on miettiny ;)

Lue lisää

Sähkörasiat saa tehtyä helpommin ilman että puhkoo muovin tahallaan tai vahingossa.

En tiedä onko hyvä vai huono tuo rakenne.

mikä oli tuo kommentti?

ihmettelenpä kirjoitti:

mikä oli tuo kommentti?

tähän aloitukseen, ja kirjoitin vastauksen sinne. Siis oma töppi.

villat, kun tulevat tontille, niin sitä yleensä tulee hartiapankkirakentajankin mieleen vasta siinä viheessa, että kuinka paljon sellaiseen täysperävaunulliseen rekkakuormalliseen tarkemmin ajateltuna semmoisia villoja mahtuu: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että eihän niitä millään voi sinne aluskatteessa värjöttelevän rakennuskohteen sisälle läheskään kaikkia villoja varastoida, kun ei silloin jää työtiloja ensinkään tai ainakin pitäisi kantaa kallis erikoistarjoussirkkeli pihalle sateen armoille, että mahtuisi sirklailemaan ja jos siinä vaiheessa vuosisadan sateisinta kesää alkaa pihistelemään rakentelija pressukaupoilla, niin nurkatkinhan siitä rakentelukohteesta viimeistään talvella jäähän menevät varsinkin, jos viimeisiä villoja paikoillensa leikkailtaessa ovat laatan halkeiluita ehkäisevät kastelukannutukset kovasti paljon kesken eli ikkunat ja ovet silikoonattu kiinni, ettei kallis laatta suorastansa halkea. Ja vaikkei pihistelisikään hartiapankkirakentelija pressukaupoilla, niin hätäpäissään se kierittelee ne miljoonat rekkakuormallisen villapaketiti lähinpään tontilla sijaitsevaan kaivantoon, koska semmoisten pakettien kierittely alamäkeen on paljon nopianpaa ja vaivattomanpaa kuin ylämäkeen kierittely ja tottahan se onkin: valumavesihän menee sinne samaiseen alamäkeen ilman kierittämättäkin eli itsestään ja onpi siellä vakuumin pressun alla hyvässä turvassa.

Kuten tuossa aiemmin mainitsin niin on tunnettu ongelma että rakennusikainen kosteus voi kyseiseen rakenteeseen tuolla tavoin tiivistyä. Varsinkin kun valun jälkeen kosteus on liki 100% pitkään ja vielä jälkeenkin yli 80%. Normaali asumisella kosteus on reilusti alle 50% kun ulkona on pakkaskelit.

Jos eriste on _jäässä_ tarkoitta se että nurkassa on todellakin jotain vialla. Jos nurkassa lämpötila on höyrynsulun sisäpuolella pakkasella sehän tarkoittaa että normaali asumisellakin kosteus tiivistyy tuonne. Sisälämpötilassa 21°C ja kosteus 25% kastepiste on 0°C. Jos sisäilma on tätä kosteampaa niin nurkkaan alkaa kertyä jäätä.

helpoin asennuskohta on juuri mainitsemanne sisäverhouslevyn tahi muun vastaavan takana, mistä syystä erittäinkin kireiksi lasketuilla urakka-aikatauluilla höyrynsulku juuri siihen kohtaan rakennetta valitettavan usein asennetaan. On sekä teoriassa että käytännössä totta, että se höyrynsulku on siihen kohtaan rakennetta suoritetun ammattimaisen asennuksen jäljiltä ehjä eli oikea höyryn- eli ilmankin sulku, mutta höyrynsulun asennuksen jälkeen paikalle saapuvat pitkine porinensa ja terävine puukkoinensa minimissänsä sekä sähkymies että putkimies, joiden suorittamaa käyntiä sillä paikalla on joskus odotettava tuskastuttavankin kauan, ennenkuin voidaan edes teoriassa haaveilla sen höyrynsulun päälle tulevasta sisäverhouslevyjä naulailevasta ynnä kyprokkiaruuvailevasta porukasta.

Käytännössähän siinä sitten käy niin, että viimein sen höyrynsulun luokse lukuisten urakkasopimusten irtisanomisuhkausten jäljiltä saapuvat minimissänsä sähkymies ja siittä eteenpäin putkistomies jne asentelemaan urakkavauhdilla vermeitänsä siihen villojen ja höyrynsulun täyttämään koolinkiin siten, että terävillä puukoillansa leikkelevät pisturasioille ja kaikenmaailman pitkille putkille ja piuhoille uria siihen koolinkien väleihin ja monasti myöskin hirveän suurilla porillansa suoristansa tuntikaudet parruihinkin reikiänsä jyystävät, koska terä sattuu heti ensimmäistä reikää poratessa runkotolpistossa piilottelevaan naulaan siinä naulassa kiinni olevaan kulma- ynnämuuhunsensemmoiseen rautaan ja höyrynsulku kiertyy muovinaruksi täydellä momentilla pyörivän sähkyporavasaran terän ynpärille. Käytännössä on siis ilmiselvää, että näitten miesten poistuttua paikalta se höyrynsulkumuovi siinä sisäverhouslevyn alla on vain repaleinen muisto alkuperäisestä sinänsä toi täysin mahdollisesti siististä kryppäyksestä. Ja teippiä menee ja sitä teipatessa hermot menee kanssa, koska pisturasian alta esimerkiksi on on hiton hankala teipata ja siinä ne on sitten teippaukset eli höyrynsulut teipin varassa eli yhtä hyvin olisi voinut vetää koko paskan sillä teipillä ja jättää sen muovin siittä pois.

Jos jollain isännällä hermo tosiaankin pitää niitä miljoonia teippauksia yösydinnä vedellä ennen sen sisäverhouslevyn asennusta, niin on ilo ennenaikainen: edelleenkinhän on niin, että mamma saapuu uuten kotiin ja vaatii heti huomiseksi tauluja ja hyllyjä ja kukkalautoja ja naulakoita ja ihan kaikkea seinälle ruuvattavaa, mitä kuvastoista löytyy ruuvattavaksi niille uusille tyhjyyttään huutaville seinille. Ja isäntä ruuvaa ja taas kiertyy höyrynsulkuteippi siinä sisäverhouslevyn alla aika monessakin kohdassa muovinaruksi sen täydellä momentilla pyörivän ristopääruuvin ynpärille ja koolingin välissä taulukoukut ynnämuutsensemmoiset urakkavauhdilla puhkovat sitä höyrynsulkuteippausta siinä sisäverhouslevyn alla. Siinä vaiheessa se isäntä katkerasti kiroillen katuu, ettei laittannu sitä hörynsulkumuovia, joka pitäisi toimia myös ilmansulkuna jonnekin muualle, vaikka ei se tajua, että se sitä itseasiassa kiroaa, kun se naama punaisena puhelimessa kiroaa viimeisintä huutoa edustavan ilmastointikojeen ja lattialämmittimen toimittajalle, millaisen "paskan hänelle möivät": se isäntä ei vilä siinä vaiheessa ymmärrä, että sen herkän kojeen oikuttelu johtuu justiinsa niistä miljoonista rei'istä ja viilloista siinä sisäverhoyuslevyn alle asennetussa höyrynsulkumuovissa, jonka pitäisi toimia käytännössäkin myöskini lmansulkuna.

Kukas siellä taaskin rakentaa? kirjoitti:

helpoin asennuskohta on juuri mainitsemanne sisäverhouslevyn tahi muun vastaavan takana, mistä syystä erittäinkin kireiksi lasketuilla urakka-aikatauluilla höyrynsulku juuri siihen kohtaan rakennetta valitettavan usein asennetaan. On sekä teoriassa että käytännössä totta, että se höyrynsulku on siihen kohtaan rakennetta suoritetun ammattimaisen asennuksen jäljiltä ehjä eli oikea höyryn- eli ilmankin sulku, mutta höyrynsulun asennuksen jälkeen paikalle saapuvat pitkine porinensa ja terävine puukkoinensa minimissänsä sekä sähkymies että putkimies, joiden suorittamaa käyntiä sillä paikalla on joskus odotettava tuskastuttavankin kauan, ennenkuin voidaan edes teoriassa haaveilla sen höyrynsulun päälle tulevasta sisäverhouslevyjä naulailevasta ynnä kyprokkiaruuvailevasta porukasta.

Käytännössähän siinä sitten käy niin, että viimein sen höyrynsulun luokse lukuisten urakkasopimusten irtisanomisuhkausten jäljiltä saapuvat minimissänsä sähkymies ja siittä eteenpäin putkistomies jne asentelemaan urakkavauhdilla vermeitänsä siihen villojen ja höyrynsulun täyttämään koolinkiin siten, että terävillä puukoillansa leikkelevät pisturasioille ja kaikenmaailman pitkille putkille ja piuhoille uria siihen koolinkien väleihin ja monasti myöskin hirveän suurilla porillansa suoristansa tuntikaudet parruihinkin reikiänsä jyystävät, koska terä sattuu heti ensimmäistä reikää poratessa runkotolpistossa piilottelevaan naulaan siinä naulassa kiinni olevaan kulma- ynnämuuhunsensemmoiseen rautaan ja höyrynsulku kiertyy muovinaruksi täydellä momentilla pyörivän sähkyporavasaran terän ynpärille. Käytännössä on siis ilmiselvää, että näitten miesten poistuttua paikalta se höyrynsulkumuovi siinä sisäverhouslevyn alla on vain repaleinen muisto alkuperäisestä sinänsä toi täysin mahdollisesti siististä kryppäyksestä. Ja teippiä menee ja sitä teipatessa hermot menee kanssa, koska pisturasian alta esimerkiksi on on hiton hankala teipata ja siinä ne on sitten teippaukset eli höyrynsulut teipin varassa eli yhtä hyvin olisi voinut vetää koko paskan sillä teipillä ja jättää sen muovin siittä pois.

Jos jollain isännällä hermo tosiaankin pitää niitä miljoonia teippauksia yösydinnä vedellä ennen sen sisäverhouslevyn asennusta, niin on ilo ennenaikainen: edelleenkinhän on niin, että mamma saapuu uuten kotiin ja vaatii heti huomiseksi tauluja ja hyllyjä ja kukkalautoja ja naulakoita ja ihan kaikkea seinälle ruuvattavaa, mitä kuvastoista löytyy ruuvattavaksi niille uusille tyhjyyttään huutaville seinille. Ja isäntä ruuvaa ja taas kiertyy höyrynsulkuteippi siinä sisäverhouslevyn alla aika monessakin kohdassa muovinaruksi sen täydellä momentilla pyörivän ristopääruuvin ynpärille ja koolingin välissä taulukoukut ynnämuutsensemmoiset urakkavauhdilla puhkovat sitä höyrynsulkuteippausta siinä sisäverhouslevyn alla. Siinä vaiheessa se isäntä katkerasti kiroillen katuu, ettei laittannu sitä hörynsulkumuovia, joka pitäisi toimia myös ilmansulkuna jonnekin muualle, vaikka ei se tajua, että se sitä itseasiassa kiroaa, kun se naama punaisena puhelimessa kiroaa viimeisintä huutoa edustavan ilmastointikojeen ja lattialämmittimen toimittajalle, millaisen "paskan hänelle möivät": se isäntä ei vilä siinä vaiheessa ymmärrä, että sen herkän kojeen oikuttelu johtuu justiinsa niistä miljoonista rei'istä ja viilloista siinä sisäverhoyuslevyn alle asennetussa höyrynsulkumuovissa, jonka pitäisi toimia käytännössäkin myöskini lmansulkuna.

Lue lisää

on keksitty tarinan kertojalle!

rasiaterä kirjoitti:

on keksitty tarinan kertojalle!

on monasti mitoitettu villan paksuudelle syvyyssuunnassa, mutta käytännössä on vallankin irrallansa sellainen luulo, että esimerkkimme mukaisesti satsen koolinkiin mahtuu melko helposti vaikka kaksjapuolisataa milliä tavaraa, jos vähänkin puristelee, ennenkuin ruuuvaa sen sisäverhouslevyn siihen koolinkiin kiinni, mutta ei sinne mahdu, vaikka kuinka itsellensä uskottelisi, että sinne mahtuu.