Merikelpoisuuden määrittely

Veneiden luokituksia on muutama, EU direktiivi veneiden valmistajille ja suomalainen katsastusluokitus, muutamana esimerkkinä.

Katsastusluokituksessa, jonka parhaiten tunnen, lähdetään siitä että huonollakin kelillä tulee luokitusalueella selvitä.
Avomerikelpoisuus Itämerellä tarkoittaa että veneellä tullaan toimeen huonossakin kelissä tyypillisissä olosuhteissa.
Veneen tulee kestää 90 asteen kallistuma vaurioitta ja olla itseoikaiseva.
Ikkunat, luukut, venttilit ja ilmanottoaukot tulee sijaita siten ja olla sellaista tyypiä, että vettä ei tule sisään alukseen edes silloin kun yli tulee "vihreätä vettä" tai mennään ympäri.
Rannikko- ja saaristo-kelpoisuudet vastaavasti edellyttävät selviämistä tyypillissä olosuhteissa.
Tarkempaa tietoa löytyy katsastusvaatimuksista. EU-direktiiveistä taasen löytyy tarkat tiedot vastaavista vaatimuksista.

Missä kelissä Busterilla pärjää..... riippuu ennekaikkea kipparin taidoista.
Olen itse ollut tosikelissä Busterin edeltäjällä Kello 4:sella. Se oli itsetyhjentyvä, eli ylilyövä vesi poistui avatusta pohjahanasta, veneessä oli kaksoipohja.

Kun kone toimii ja siinä on riitävästi voimaa taitavalle kipparille käskeä, voi Busterilla liikkua yllättävän kovassa kelissä, mitä en kuitenkaan suosittele.
"Taitava kippari selviää tilanteesta johon viisas kippari ei koskaan joudu", siis ei ole mitään järkeä lähteä ehdoin tahdoin sikakeliin.

Ja mikäli lähtee, niin henkilökohtaiset varusteet viimeisen päälle - pelastatumispuku, merivedenkestävä käsi VHF ja kunnon liivit minimivaatimuksena.
Näin itse ainakin liikuin aikoinaan. Niin ja vielä semmoinen pieni "pelastautumispakkaus" repuun, jossa tulentekovälineet, kuivaspriipurkki, hedelmäsokeria, vettä, alumiinilakana (lämpölakana) ja pussikeittoa.

helpommin.. kirjoitti:

Veneiden luokituksia on muutama, EU direktiivi veneiden valmistajille ja suomalainen katsastusluokitus, muutamana esimerkkinä.

Katsastusluokituksessa, jonka parhaiten tunnen, lähdetään siitä että huonollakin kelillä tulee luokitusalueella selvitä.
Avomerikelpoisuus Itämerellä tarkoittaa että veneellä tullaan toimeen huonossakin kelissä tyypillisissä olosuhteissa.
Veneen tulee kestää 90 asteen kallistuma vaurioitta ja olla itseoikaiseva.
Ikkunat, luukut, venttilit ja ilmanottoaukot tulee sijaita siten ja olla sellaista tyypiä, että vettä ei tule sisään alukseen edes silloin kun yli tulee "vihreätä vettä" tai mennään ympäri.
Rannikko- ja saaristo-kelpoisuudet vastaavasti edellyttävät selviämistä tyypillissä olosuhteissa.
Tarkempaa tietoa löytyy katsastusvaatimuksista. EU-direktiiveistä taasen löytyy tarkat tiedot vastaavista vaatimuksista.

Missä kelissä Busterilla pärjää..... riippuu ennekaikkea kipparin taidoista.
Olen itse ollut tosikelissä Busterin edeltäjällä Kello 4:sella. Se oli itsetyhjentyvä, eli ylilyövä vesi poistui avatusta pohjahanasta, veneessä oli kaksoipohja.

Kun kone toimii ja siinä on riitävästi voimaa taitavalle kipparille käskeä, voi Busterilla liikkua yllättävän kovassa kelissä, mitä en kuitenkaan suosittele.
"Taitava kippari selviää tilanteesta johon viisas kippari ei koskaan joudu", siis ei ole mitään järkeä lähteä ehdoin tahdoin sikakeliin.

Ja mikäli lähtee, niin henkilökohtaiset varusteet viimeisen päälle - pelastatumispuku, merivedenkestävä käsi VHF ja kunnon liivit minimivaatimuksena.
Näin itse ainakin liikuin aikoinaan. Niin ja vielä semmoinen pieni "pelastautumispakkaus" repuun, jossa tulentekovälineet, kuivaspriipurkki, hedelmäsokeria, vettä, alumiinilakana (lämpölakana) ja pussikeittoa.

Lue lisää

helpommin ! En tullut katsoneeksi miltä teksti näytti valmiina, olihan tiivistä.
Olet oikeassa että nyt se on helpommin luettavissa, kiitos vielä kerran.

Kiitokset asiallisesta vastauksesta. Tämä on nyt tällaista aikalailla teoreettista tarkastelua, mutta ajattelin ihan vakavissani lähteä koittamaan hieman magnumia pienemmän aluveneen rajoja. Täytyy vaan odotella lämpöisempiä vesiä ja tietenkin varustautua kuvaamallasi tavalla kelluntapuku.

----------------------------------------------------------------------------------------------------

OK. Lähdetään olettamuksesta, että vene on uusi Buster magnum, jossa 225 hp tehoa perälautaan pultattuna ja kipparilla homma hanskassa niin hyvin kuin mahdollista.

Missä tulee rajat vastaan ja mikä on rajoittava tekijä?

Ainakin vedenpoistoaukot ovat pienehköt jos vettä tulee sisään kunnolla?

Vaikka suunta aaltoihin pidetään oikeana, niin jossain vaiheessa aallot kait kuitenkin kaatavat veneen?

Jos veneen nopeus tiputetaan pois plaanista kärsii ohjattavuus ja suht syvällä uiva kone saanee vettä sisäänsä?

Jos vene pidetään kelin yltyessä plaanissa seurannee siitä aikamoisia ilmaloikkia. Kahden metrin aallokossa olen itsekin hyppyyttänyt aluvenettä, mutta mites käy kun aallokko kasvaa vaikkapa neljään metriin.

Kestääkö runko jatkuvaa paukutusta? Pysyykö akut yms. emmeet kiinnityksissään? Tullaanko loikista alas köli edellä? Vai mikä paikka pettää ensiksi?

Storm kirjoitti:

Kiitokset asiallisesta vastauksesta. Tämä on nyt tällaista aikalailla teoreettista tarkastelua, mutta ajattelin ihan vakavissani lähteä koittamaan hieman magnumia pienemmän aluveneen rajoja. Täytyy vaan odotella lämpöisempiä vesiä ja tietenkin varustautua kuvaamallasi tavalla kelluntapuku.

----------------------------------------------------------------------------------------------------

OK. Lähdetään olettamuksesta, että vene on uusi Buster magnum, jossa 225 hp tehoa perälautaan pultattuna ja kipparilla homma hanskassa niin hyvin kuin mahdollista.

Missä tulee rajat vastaan ja mikä on rajoittava tekijä?

Ainakin vedenpoistoaukot ovat pienehköt jos vettä tulee sisään kunnolla?

Vaikka suunta aaltoihin pidetään oikeana, niin jossain vaiheessa aallot kait kuitenkin kaatavat veneen?

Jos veneen nopeus tiputetaan pois plaanista kärsii ohjattavuus ja suht syvällä uiva kone saanee vettä sisäänsä?

Jos vene pidetään kelin yltyessä plaanissa seurannee siitä aikamoisia ilmaloikkia. Kahden metrin aallokossa olen itsekin hyppyyttänyt aluvenettä, mutta mites käy kun aallokko kasvaa vaikkapa neljään metriin.

Kestääkö runko jatkuvaa paukutusta? Pysyykö akut yms. emmeet kiinnityksissään? Tullaanko loikista alas köli edellä? Vai mikä paikka pettää ensiksi?

Lue lisää

Olet huomioinut tärkeimmät seikat jo itse:
- Buster Magnum ei ole suunniteltu, tarkoitettu eikä luokiteltu ko. olosuhteisiin.
- vene täyttyy ennemmin tai myöhemmin menettäen vakavuutensa kun ei ilmeisesti ole itsetyhjentyvä sanan varsinaisessa merkityksessä vrt. avomeriluokan purjeveneessä tulee istuinkaukalon tyhjentyä nopeasti ja siksi poistoputkia on vähintään kaksi ja riittävän suuret halkaisijaltaan
- materiaalien lujuudet eivät varmasti pitkän päälle kestä ko. oloja
- perämoottoria ei voida hyväksyä avomeriluokitukseen mainitsemastasi syystä, sammumisvaara sukelluksissa
- avovenettä ei myöskään hyväksytä avomeriluokkaan, miehistön puutteellisen suojaamisen vuoksi mahdollisessa kaatumistilanteessa

Kovan kelin avoveneitä on kuitenkin olemassa, vrt. RIBit joita viranomaiset ja meripelastajat käyttävät. Niissä ei ole perälautaa, eli ovat itsetyhjentyviä, ja itsekelluvia, jopa itseoikaisevia. Miehistö kiinnisidottuna ja huippuvarusteissa, joudutaan joskus lähtemään tosikeliin kun on ihmishengen pelastamisesta kyse, muuten tuskin lähdetään kuin harjoitusmielessä ja lisäapu lähistöllä tarjolla.

Buster magnumin voi itse varustaa ja parantaa kovempien kelien varalle, kiinnittämällä kaikki varusteet ja laitteet kunnolla.
Missä raja tulee vastaan . . . . kaatumistilanteessa ainakin tulee ongelmia.
Onko Buster kelluva, siis kunnolla kelluva, niin että se tyhjenee itsestään ja matkaa voi jatkaa?

En kuitenkaan haluaisi kokeilla huonoissa oloissa.

Harjoitella voi kesällä kun vesi on lämmintä lähellä rantaa kun myrsky puhaltaa rantaa päin. Näin olen itse tehnyt nuorempana kun piti löytää veneen ja kipparin rajat. Mikäli sattui jotain tuuli toi kotirantaan.

Storm kirjoitti:

Kiitokset asiallisesta vastauksesta. Tämä on nyt tällaista aikalailla teoreettista tarkastelua, mutta ajattelin ihan vakavissani lähteä koittamaan hieman magnumia pienemmän aluveneen rajoja. Täytyy vaan odotella lämpöisempiä vesiä ja tietenkin varustautua kuvaamallasi tavalla kelluntapuku.

----------------------------------------------------------------------------------------------------

OK. Lähdetään olettamuksesta, että vene on uusi Buster magnum, jossa 225 hp tehoa perälautaan pultattuna ja kipparilla homma hanskassa niin hyvin kuin mahdollista.

Missä tulee rajat vastaan ja mikä on rajoittava tekijä?

Ainakin vedenpoistoaukot ovat pienehköt jos vettä tulee sisään kunnolla?

Vaikka suunta aaltoihin pidetään oikeana, niin jossain vaiheessa aallot kait kuitenkin kaatavat veneen?

Jos veneen nopeus tiputetaan pois plaanista kärsii ohjattavuus ja suht syvällä uiva kone saanee vettä sisäänsä?

Jos vene pidetään kelin yltyessä plaanissa seurannee siitä aikamoisia ilmaloikkia. Kahden metrin aallokossa olen itsekin hyppyyttänyt aluvenettä, mutta mites käy kun aallokko kasvaa vaikkapa neljään metriin.

Kestääkö runko jatkuvaa paukutusta? Pysyykö akut yms. emmeet kiinnityksissään? Tullaanko loikista alas köli edellä? Vai mikä paikka pettää ensiksi?

Lue lisää

Pekka Piri ja Matti Pulli ajoivat muutama vuosi sitten perätuupparin (Evari?) pukkaamalla alumiinisella avoveneellä (Faster?) Suomesta Islantiin. Piri kirjoitti matkasta jatkokertomuksen VENE-lehteen sekä kirjan nimeltä "Saagojen kutsu". Kannattanee tutustua, jos teema avovene/avomeri kiinnostaa.

Suomenlinnan tullin lähtöselvityksessä oli jokunen vuosi sitten päivä tai pari ennen vappua alle 5-metrinen lujitemuovinen perätuuppariavovene ja siinä kaksi vahvasti puettua nuortamiestä. Itse olin mukana porukassa, joka ylitti Suomenlahden 18-metrisellä teräsaluksella. Merenkäynti oli melkoista; aluksen sisällä ei viihtynyt kukaan ja kannellakin oli kalpeanaamaista väkeä. Tallinnan (Piritan) tullista löysimme aamuyöllä nuo Suokissa tapaamamme avovenemiehet (tuloselvitystä piti odottaa aamuun asti tullilaiturissa). Aivan helppo nakki ei tuo ylitys kuulemma ollut ollut!

Mikäs tammesta niin merikelpoisen materiaalin tekee?

Ja miten tietämys on vaan tanskanmaalla?
Onhan norskeillakin vapaana vellovaa vettä ihan vieressä.

Toisaalta uskon hyvinkin, ettei matkustajalaivat pärjää troolareille kun keli äityy pahaksi. Onhan siitä esimerkkejä ihan lähivesiltä.

Storm kirjoitti:

Mikäs tammesta niin merikelpoisen materiaalin tekee?

Ja miten tietämys on vaan tanskanmaalla?
Onhan norskeillakin vapaana vellovaa vettä ihan vieressä.

Toisaalta uskon hyvinkin, ettei matkustajalaivat pärjää troolareille kun keli äityy pahaksi. Onhan siitä esimerkkejä ihan lähivesiltä.

Lue lisää

Ilmeisesti kohta tänne ilmestyy viesti...."Myytävänä Tanskalainen Tammitroolari"

Tammitroolari täyttää useat kriteerit merikelpoisuudesta huonossa kelissä. Troolari on pitkään kokemukseen pohjautuvan evoluution tulos.

Mutta ei tanskalainen tammitroolari ole ainutlaatuinen! Kaikilta vesiltä löytyy vastaavia huonoonkin keliin tarkoitettuja ja rakennettuja aluksia.
Yksi yleinen erittäin merikelpoinen vene on laivan pelastusvene! Siinä moottorin tyyppivaatimuksiin kuuluu että se käy jopa ylösalaisinkin.
Turussa tehdään pelastusveneitä jotka ovat katettu niin että kansi on täysin tiivis. Sellaisella voi mennä ympäri ilman mitään hätää, kun se on täysin itseoikaisevakin. Luukut ja ikkunat niin pieniä ja vahvoja niin että vettä ei tule takuulla sisään.
Matkustajalaivat ovat merikelpoisia määrättyyn pisteeseen saakka, sitten käy huonosti kuten kaikkia valitettavasti tiedämme. Myöskin ne ovat luokitettu tarkkaan merialueiden mukaan. Matkustajalaiva ei ole itseoikaiseva, eikä täysin vesitiivis. Estonian nopea uppoaminen johtui ikkunoiden rikkotumisesta ja veden sisäänpääsystä sitäkin kautta, näin kävi myöskin Sally Albatrossin, kun se painui riittävän syvälle hajosivat ikkunat ja uppoamistahti kiihtyi. Onneksi se saatiin työnnettyä kivelle.
Estonia oli liikkeellä luokituksen vastaisessa kelissä ja vastaisella merialuueella.
Minusta merikelpoisuuden vertaileminen ei ole yksioikoisen helppo juttu erityypisten alusten kesken. Täytyy huomioida merialue jolla liikutaan ja tarve kulkuun. Myöskin aluksen nopeus on merkittävä tekijä. Autolautta ehtii pois pahan kelin alta eri lailla kuin hidas troolari jolla on vielä toivottavasti ruuma täynnä kalaa.
Kalaa joka on hankala lasti vielä kaiken lisäksi, kun se siirtyy helposti troolarin keinuessa ja aiheuttaa vakavuusongelmia.
Autolautan autokannella on raskaat ajoneuvot surrattu estämään lastin siirtymistä. Pätee määrättyyn kallistumaan saakka, sitten mennään.

Luokkamääritelmät ovat veneen valmistajille laadittuja standardeja, eikä niillä ole mitään tekemistä sen kanssa millä nopeudella ja mihin suuntaan veneellä saa ajaa. Näitä asioita sääntelevät aivan muut määräykset, meriteiden säännöt, nopeusrajoitukset jne. Oli veneen luokitus mikä tahansa, täytyy aina ottaa huomioon vallitsevat olosuhteet ja kipparin taidot.

Osku kirjoitti:

Luokkamääritelmät ovat veneen valmistajille laadittuja standardeja, eikä niillä ole mitään tekemistä sen kanssa millä nopeudella ja mihin suuntaan veneellä saa ajaa. Näitä asioita sääntelevät aivan muut määräykset, meriteiden säännöt, nopeusrajoitukset jne. Oli veneen luokitus mikä tahansa, täytyy aina ottaa huomioon vallitsevat olosuhteet ja kipparin taidot.

Lue lisää

Muutama vuosi sitten Venelehdessä oli matkakirjoitus, miten Busterilla mentiin Islantiin. Matka onnistui vaan eipä tainnut tuntua lomalta kaiken aikaa.

Kommentti kirjoitti:

Muutama vuosi sitten Venelehdessä oli matkakirjoitus, miten Busterilla mentiin Islantiin. Matka onnistui vaan eipä tainnut tuntua lomalta kaiken aikaa.

Eipä ollut Buster vaan kilpailijan tekemä vene, luullakseni Faster. Ks. puheenvuoro "Avovene/avomeri" yllä.

Luokkamääritelmä ei ole yksinomaan veneen valmistajille, vaan kyllä myös lukoituslaitosten/vakuutusyhtiöiden laatima. Vastuu- ja korvauskysymyksissä sitten huomioidaan voimassaolevat luokitukset.
Eli väärissä olosuhteissa tapahtuneen (mahdollisesti vakuutusyhtiön mielestä jopa aiheutetun), vahingon korvauksissa seikka huomioidaan.
Ammattitaitoinen ja asianmukainen toiminta kaikissa tilanteissa on luokitusten lähtökohtana. Vääränlainen toiminta katsotaan aina tuottamukselliseksi, myöskin merellä.
Siis luokitussäänöt eivät sisällä tässä suhteessa tulkittavia muita sanamuotoja.
Meriteiden säännöt jo lähtevät kipparin vastuista:
1. Alus ja kippari asiallisessa kunnossa ja asialliseseti varusteltu luokitusta vastaavasti
2. Käyttöolosuhteet ja käyttöalue vastaavat kipparin taitoja ja aluksen luokitusta

Katsastusmies kirjoitti:

Luokkamääritelmä ei ole yksinomaan veneen valmistajille, vaan kyllä myös lukoituslaitosten/vakuutusyhtiöiden laatima. Vastuu- ja korvauskysymyksissä sitten huomioidaan voimassaolevat luokitukset.
Eli väärissä olosuhteissa tapahtuneen (mahdollisesti vakuutusyhtiön mielestä jopa aiheutetun), vahingon korvauksissa seikka huomioidaan.
Ammattitaitoinen ja asianmukainen toiminta kaikissa tilanteissa on luokitusten lähtökohtana. Vääränlainen toiminta katsotaan aina tuottamukselliseksi, myöskin merellä.
Siis luokitussäänöt eivät sisällä tässä suhteessa tulkittavia muita sanamuotoja.
Meriteiden säännöt jo lähtevät kipparin vastuista:
1. Alus ja kippari asiallisessa kunnossa ja asialliseseti varusteltu luokitusta vastaavasti
2. Käyttöolosuhteet ja käyttöalue vastaavat kipparin taitoja ja aluksen luokitusta

Lue lisää

Mahdatkohan puhua samasta asiasta kuin kysyjä. Jotenkin kysymys ja vastaus ovat nyt eri maailmasta.

Osku kirjoitti:

Mahdatkohan puhua samasta asiasta kuin kysyjä. Jotenkin kysymys ja vastaus ovat nyt eri maailmasta.

tarkotin että kenellä on lakien puolesta vastuu jos esim. B-luokan veneellä lähtee 4 metriseen vasta-aaltoon kahva tiskissä veneeseen valmistajan suosittelemalla suurimmalla koneteholla loikkimaan ja vene tässä ajossa hajoaa, sukeltaa, kaatuu.
Ei ny sotketa järkeä tai sen käyttöä tähän :) ...paitsi jos laki sitä jossain kohtaa yksiselitteisesti edellyttää.

Ei ainakaan nämä kaksi väittämää sitä estä (oliko nämä jotain lakitekstiä?):
1. Alus ja kippari asiallisessa kunnossa ja asialliseseti varusteltu luokitusta vastaavasti
2. Käyttöolosuhteet ja käyttöalue vastaavat kipparin taitoja ja aluksen luokitusta

Miten nyt sitten kipparin taidot voidaan määrittääkään, oletetaan että ne on riittävät. Vai juuri tuolla "...vastaavat kipparin taitoja..." tulkitaanko että jos vene esim. sukeltaa vasta-aaltoon kovassa ajossa, se on kipparin vika, eikä valmistajan vika joka on hyväksyttänyt veneensä avomeri-luokkaan vaikka se siitä ei ole suoriutunut?

dk kirjoitti:

tarkotin että kenellä on lakien puolesta vastuu jos esim. B-luokan veneellä lähtee 4 metriseen vasta-aaltoon kahva tiskissä veneeseen valmistajan suosittelemalla suurimmalla koneteholla loikkimaan ja vene tässä ajossa hajoaa, sukeltaa, kaatuu.
Ei ny sotketa järkeä tai sen käyttöä tähän :) ...paitsi jos laki sitä jossain kohtaa yksiselitteisesti edellyttää.

Ei ainakaan nämä kaksi väittämää sitä estä (oliko nämä jotain lakitekstiä?):
1. Alus ja kippari asiallisessa kunnossa ja asialliseseti varusteltu luokitusta vastaavasti
2. Käyttöolosuhteet ja käyttöalue vastaavat kipparin taitoja ja aluksen luokitusta

Miten nyt sitten kipparin taidot voidaan määrittääkään, oletetaan että ne on riittävät. Vai juuri tuolla "...vastaavat kipparin taitoja..." tulkitaanko että jos vene esim. sukeltaa vasta-aaltoon kovassa ajossa, se on kipparin vika, eikä valmistajan vika joka on hyväksyttänyt veneensä avomeri-luokkaan vaikka se siitä ei ole suoriutunut?

Lue lisää

CE-luokitus (ABCD) määrittelee myytäväksi tarkoitetuile huviveneille tietyt turvallisuusnormit, joita veneen valmistajan on noudatettava. Luokituksen tarkoitus ei ole rajoittaa veneen käyttöä tietyille alueille. Valmistaja vastaa siitä, että vene on rakennettu kyseisen luokan normien mukaisesti. Kipparin vastuulla on harkita omien kykyjensä ja olosuhteiden perusteella, milloin ja missä veneellä voi liikkua. Jos rikkoo A-luokan veneen sisäsaariston myrskyssä, on itse vastuussa, ei veneen valmistaja. Vakuutusyhtiö arvioi sitten omien kriyteeriensä pohjalta, mikä oli tuottamuksen aste.

dk kirjoitti:

tarkotin että kenellä on lakien puolesta vastuu jos esim. B-luokan veneellä lähtee 4 metriseen vasta-aaltoon kahva tiskissä veneeseen valmistajan suosittelemalla suurimmalla koneteholla loikkimaan ja vene tässä ajossa hajoaa, sukeltaa, kaatuu.
Ei ny sotketa järkeä tai sen käyttöä tähän :) ...paitsi jos laki sitä jossain kohtaa yksiselitteisesti edellyttää.

Ei ainakaan nämä kaksi väittämää sitä estä (oliko nämä jotain lakitekstiä?):
1. Alus ja kippari asiallisessa kunnossa ja asialliseseti varusteltu luokitusta vastaavasti
2. Käyttöolosuhteet ja käyttöalue vastaavat kipparin taitoja ja aluksen luokitusta

Miten nyt sitten kipparin taidot voidaan määrittääkään, oletetaan että ne on riittävät. Vai juuri tuolla "...vastaavat kipparin taitoja..." tulkitaanko että jos vene esim. sukeltaa vasta-aaltoon kovassa ajossa, se on kipparin vika, eikä valmistajan vika joka on hyväksyttänyt veneensä avomeri-luokkaan vaikka se siitä ei ole suoriutunut?

Lue lisää

niin en lähde tulkitsemaan lakia ja asetuksia. Kuitenkin ilmeisimmin mennään kipparin vastuuseen, eikä veneenvalmistajan vastuuseen. Tämä on henkilökohtainen käsitykseni, vrt, kun autolla ajaa 50 km/h ns. hidastehyppyrin ylitse kaivarissa ja auto hajoaa. Ei se ole autonvalmistajan syy missään nimessä. Unohda että siinä kohdin 50 km/h on laiton nopeus.

Katsastusmies kirjoitti:

niin en lähde tulkitsemaan lakia ja asetuksia. Kuitenkin ilmeisimmin mennään kipparin vastuuseen, eikä veneenvalmistajan vastuuseen. Tämä on henkilökohtainen käsitykseni, vrt, kun autolla ajaa 50 km/h ns. hidastehyppyrin ylitse kaivarissa ja auto hajoaa. Ei se ole autonvalmistajan syy missään nimessä. Unohda että siinä kohdin 50 km/h on laiton nopeus.

Lue lisää

Ei tarvitse olla juristi ymmärtääkseen, että veneen valmistajalla ei ole vastuuta siitä miten venettä käytetään. Asiaa koskeva EU-direktiivi määrittelee, miten vene on rakennettava, jotta se täyttää ao. luokalle asetetut turvallisuusmääräykset. Veneen käytöstä vastaa kippari kuten aiemminkin aivan muiden säännösten perusteella.

Katsastusmies kirjoitti:

niin en lähde tulkitsemaan lakia ja asetuksia. Kuitenkin ilmeisimmin mennään kipparin vastuuseen, eikä veneenvalmistajan vastuuseen. Tämä on henkilökohtainen käsitykseni, vrt, kun autolla ajaa 50 km/h ns. hidastehyppyrin ylitse kaivarissa ja auto hajoaa. Ei se ole autonvalmistajan syy missään nimessä. Unohda että siinä kohdin 50 km/h on laiton nopeus.

Lue lisää

Ei tarvitse olla juristi ymmärtääkseen, että veneen valmistajalla ei ole vastuuta siitä miten venettä käytetään. Asiaa koskeva EU-direktiivi määrittelee, miten vene on rakennettava, jotta se täyttää ao. luokalle asetetut turvallisuusmääräykset. Veneen käytöstä vastaa kippari kuten aiemminkin aivan muiden säännösten perusteella.

Toisaalta kelissä jossa autolautta on "merihädässä" tehdään 10m purkkarilla vielä sujuvasti matkaa.