AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Anemia

Anemia

93 Vastausta 10 465 Lukukertaa
Miten yleistä anemia homesairauden aikana on? Mistä sen on diagnostisoitu johtuvan teillä, joilla anemiaa on ollut tai yhä on? Ja miten anemian poistaminen onnistui?

Itsellä tutkitaan anemian syytä, joka selvinnee ehkä tällä viikolla. Minulla väläytettiin piikittämistä, en tiedä miten se tapahtuu ja millä aikavälillä anemia korjautuu, miten pitkään hoitoa tulisi saada tms. Odottelen vain, että nämä sivuoireet loppuisivat sitten anemian myötä.

Toisaalta anemiani ei ehkä ole kovin paha vielä. Tosin kaikki PVK arvot ovat alle normien, lasko koholla ja leukosyytit ylärajalla. HB on vielä sentään 106, joten vuoden 2005 tasoon 77 on matkaa kuitenkin. HB:n lasku on tapahtunut hitaasti, jatkuvasti heiketen nytkin. 2005 se sitten lopussa laski nopeasti ja hoidettiin verentiputuksilla sairaalassa. Diagnoosina oli silloin vuotavat vatsahaavat jotka hoidettiin pois. Nyt mietitään kait lähinnä raudanpuuteanemiaa noiden arvojen johdosta.

Vuotavat vatsahaavat

ne anemiaasi edelleen. Vatsahaavat voivat olla oireettomia pitkään ilman että aina edes tietää niitä olevan.

Voi olla

kortisonikuureja on ollut useita ja niistä on ollut myös, ongelmia vatsan kanssa. Toisaalta puutumiset, pistelyt, kipuilut, pyörtyilyt ja pahoinvoinnit ja taas pyörtyillyt sopisivat ehkä paremmin raudanpuutteeseen. Lueskelin anemiasta äsken. En jaksaä lähteä kävelylle vaan herättyänikin pitää vain levätä nyt, joten yritän lueskellä ja yhdistellä ongelmia. Vaikeaa se on, kun tuntuu että kaikki sopii kaikkeen. No tulokset pitäisi olla osin torstaina valmiita, sitten näkee miten edetään. En kyllä selviä tästä millään obsidanilla, se on nyt jo ihan selvä.

Nähtävästi anemia ei ole kovin yleinen homesairailla. Mulla vain käy tosi huono tuuri mennen tullen.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan

Kertomasi oireet viittaavat Veren Vähyyteen.
Mahalaukun Kuumuus (esim. mahahaavat) aiheuttaa sen että verta ei muodostu riittävästi. Siitä johtuu mm.puutumiset ja pistelyt.
Elimistömme on niin hieno järjestelmä että se yrittää tasapainottaa itseään ja laittaa tärkeysjärjestykseen elimet jos jostakin on puutetta. Koska Verta on vähän se voitelee ja huolehtii sisäelimistä jotka ovat tärkeimpiä. Näin ääreisverenkiertoon ei riitä verta, josta seuraa pistelyt ja tunnottomuudet. Samoin kipuja voi esiintyä erityisesti nivelten alueella.

Mahalaukku ja suolisto ovat tässä avainasemassa.
Riittävä,säännöllinen ruokailu (kalaa,kanaa,kypsiä vihanneksia,piimä rauhoittaa vatsaa jne.)
Vältettäviä kuumentavia eli paprika,valkosipuli,voimakkaat mausteet,alkoholi,tumma tuore leipä jne.

Tämä oli tällainen pikainen arvio. Ota mitä tunnet että sinulle sopii ja hylkää muut.

Kiitti neuvoistasi

Pääsääntöisesti ruokailu ei pitäisi olla ongelma. Kana, kala, vihannekset, riisi ovat sitä perusruokaa mitä syön. En syö kovin maustettua ruokaa, valkosipulista pidän, mutta sen jälkeen olen kipeä, joten olen jättänyt väliin.

Tumma leipä... se on ainoa leipä mitä syön, en pidä vaaleasta leivästä yhtään. Lisäksi syön tosin kaurahiutaleita suoraan laatikosta lusikalla taas. Jo tuolla sopeutusvalmennuskurssilla oli muilla hauskaa kun herkuttelin iltasella kuivilla kaurahiutaleilla. Niitä söin muuten silloin kun sairastuinkin, tässä oli taukoa välillä ja oli taas pakko ostaa tuolla kurssilla.

No toisaalta mun pitäis olla paremmassa kunnossa, koska viimeksi veriarvot olivat heikommatkin ja pystyin sentään käymään töissäkin. Nyt ei jaksa mitään ja lisäksi on hirvee hiki välillä, käyn öisinkin suihkussa.

Toisaalta voin olla sellainen, jolle ei pitäisi kertoa että nyt sairastat jotakin, tulen siitä vain sairaammaksi. Pitäisi nyt vain päästä taas jaloilleen ja lähteä ulos, huimaa vain sen verran että on helpompi olla levynä.

Gyne muuten laittoi hormonikierukan, koska nyt ei ole varaa menettää verta. No kuukautiset olivat ihan säädylliset jo, mutta kaikkea kannattaa yrttää että kuntoon pääsee. Sata egee turhasta kapistuksesta, mutta kun lähete oli tt-lääkäriltä gyne oli mulle ilmainen. Onneksi suostui laittamaan saman tein. Vähän se yritti toppuutella kun kierto ei ollut oikeassa kohdassa, mulla ei ole alatiesynnytyksiä, joten kivuliaampaan laittaa, mutta sain vakuutettua gynen, ettei kipu ole ongelma, eikä se sitten ollutkaan. Eihän se nyt kivalta tuntunut, mutta tässä konkurssissa aika pientä vielä. Nyt en sitten tiedä noista vatsakivuista ovatko tuota kierukkaa, vaiko mitä. No kipu on niin suhteellinen käsite, joten aika lievää kipulu nyt on.

Nyt vain pitäsi saada joku nopea ratkaisu liikkeelle kohentamaan olotilaa. Viimeksi se oli verentiputus ja se kyllä auttoi. Nyt veriarvot ovat vielä liian ylhäällä että tiputukseen olisi mitään asiaa. Ja kuitenkin olotila noin kokonaisuutena on selkeästi paljon heikompi. Onneksi ei tarvitse tänään lähteä minnekään tutkimuksiin tai edes kuulemaan tuloksia. Nyt ei jaksaisi.

Mutta nappiin menee tuo kirjoittamasi juttu, just tolta tuntuu myös nivelten kohdilla. Ja joskus sitä kipua voi sanoa jo ihan oikeaksi kivuksikin. En vain tajua miten hitossa pääsen tästä taas eteenpäin. Jos olisin matkalla ollut tässä kunnossa, en olisi päässyt hotellihuoneesta edes käytävälle pyörtyilemään. ;-)

Muut labrat OK

Soitin tt-hoitajalta labrat.

fS-Fe 6 (5-90 normaali alue)
sS-Transt 3.2 (1.7 -3.1 normaali alue)
S-Ferrit 10 (9-34 normaali alue)
S-B12-Vit 182 (180-700 normaali alue)
fE-Folaat 929 (yli 360 normaalia)
S-ANAAb 320
F-hHb-O negatiivinen

Työterveyshoitaja kertoi, että näiden tulosten mukaan kaikki on OK. Ei mikään ole poikkeavalla alueella, joten selvitystä anemiaan ei näistä labroista löydy.

Onhan nuo jotkut lukemat aika alakantissa, mutta normaalia silti. Elikkäs saa nyt sitten nähdä jääkö asia siihen, että katsotaan korjautuuko lukemat tuolla hormoonikierukalla. Harmi, ettei näissä uusissa ole Hb arvoa ollenkaan. Olisi nähnyt miten se reagoi tuohon kortisonikuuriin, joka tässä TTL:n labrojen ja näiden välissä oli.

Mutta nyt en sitten tiedä laskeeko vaiko nouseeko tuo Hb.

Onko noin alhaiset lukemat normaaleja?

Kaikki labrat ovat kovin alhaisia? Eipä noista arvoista voi paljoa enää laskea, jotta normialue alarajoilla alittuu. Lisäksi sitten taas oli fS-Transt jo vähän yli arvojenkin. ?? Vaikka tulokset ovat ns. normaali arvojen rajoissa ovat ne silti kovin heikkoja.

Ihan normaali oli

joten ei mitään isompaa ongelmaa esille tullut. Rautatapletteja voin syödä ja siinä se hoito sitten on. Arvot eivät edes olleet matalat lääkärini mielestä, joten seurantaakaa ei sen ihmeemmin mietitty. Mitään oireita ei näillä arvoilla tule, joten korjautunee nopeastikin sen mitä tarve vaatii. Eikä tuo Hb ollut oikein edes anemian tasolla, 106 on vielä ihan kelvollinen lukema naisille. Laskusuuntakaan ei ole ongelma, koska labrakokeet ovat aina suuntaa antavia. Joskus näyttää vähemmän joskus enemmän ja tuloksiin vaikuttaa niin moni asia. Jos oikeasti tulee ongelmia se sitten näkyy labrakokeissakin selkeästi.

Skannasin lääkärintodistuksen

siinä tuon astmadiagnoosin lisäksi (J45) myös diagnoosin D50 raudanpuuteanemia. Eli siis lääkärini olikin laittanut mulle sairaslomatodistukseen molemmat, en vain ymmärtänyt sitä puheesta, enkä katsonut todistusta ennen kuin skannasin sen tiedoksi eteenpäin, tietty päiväunien jälkeen.

No siis olen sairaslomalla astmastani, mutta kakkosdignoosina on nyt tuo D50.

Nähtävästi en ymmärrä lääkäreiden puheita, sillä viimeksi kun olin ymmällä oli kakkosdignoosina J44 ja sen oli laittanut sairaslomatodistukseeni ex keuhkolääkärini.

No mulla on oikeasti myös kuulon kanssa ongelmia. Johtuu varmasti tukkoisuudesta, mutta TV on aina tosi kovalla nykyisin ja joudun kyselemään uudelleen ja uudelleen mitä, mitä että siis mitä... ja se on kiusallista kaikille, ehkä en siis vain kuullut kaikkea mitä lääkärini kertoi...

En kyllä muista mitään ihmeellisiä ohjeita anemian hoitoon, vain sen että voit syödä rautatapletteja nyt kyllä. Jotenkin mulle jäi se kuva, että kaikki arvot olivat ihan normaalia... ei kait silloin mitään anemiaa edes ole.

Anemiasta

Itselläni hemoglobiiniarvot ovat aina olleet siinä neljäntoista pintaan ja jopa kuudentoista pintaan. Raskausaikana tippui kahteentoista. Eli geneettisellä perimällä näyttää olevan vaikutusta tuohonkin arvoon.
Myöskään kukaan tuntemani homeallergikko (Kela-/TTL-astmaatikko) ei ole kertoillut anemiastaan mitään.

Immunologisista reaktiotyypeistä SYTOLYYTTISEN REAKTIOTYYPIN (tyyppi II) tuottamien vasta-aineiden (IgM/IgG) sanotaan tunnistavan solun pinnalla olevan antigeenin ja solu tuhoutuu komplementin aktivoitumisen tai vasta-aineväliteisen sytotoksisuuden välityksellä (myös punasolu).
Tyypin II sanotaan aiheuttavan HEMOLYYTTISTÄ ANEMIAA ja JOSKUS myös lääkeaineallergiaa (Allergologia p.1999).

Googletappa hakusanalla hemolyyttinen anemia. Esim. koirien hemolyyttisestä anemiasta näyttää olevan tosihyvää tietoa.

Sinuna pyytäisin lääkäriäsi poissulkemaan tutkimuksilla hemolyyttisen anemian olemassaolon.

hyvä

Monet homemyrkyt kiihdyttävät solujen apoptoosia. Miksei siis myös punasolujen?

Tulehdus vai homemyrkky?

Nuo tutkijat kertoilevat, että monet tulehduksen vaivaamat solut tekevät hallitun itsemurhan jo ennen kuin CD8+:t (sytotoksiset-T-lymfosyytit) ehtivät paikalle.

Kosteusvauriorakennusten tuottamat home- ja bakteerimyrkyt sairauksien aiheuttajina eivät innosta minua siksi, etten ole löytänyt yhtään tutkimusta missä noita myrkkyjä olisi edes todettu kosteusvauriorakennuksissa oireilevien elimistöistä. Ja niin kauan kuin ei todeta, se ei ole tiedettä, vaan teoriaa.
Tuon myrkkyteorian pohjalta kehitettiin sen niminen sairaus kuin ODTS joskus 1980-luvulla.
Kun TTL on todennut ODTS:ää kymmenisen kappaletta vuosittain vuodesta 1996 lukien käyttämällä keuhkoaltisteena kolmea luonnonhometta, niin koko homegurujen kehittämältä myrkkyteorialta putoaa pohja pois.

Siinäpä olisi tutkittavaa mikä noista kolmesta luonnonhomeesta on suurin syyllinen noihin ODTS-reaktiohin?
Siinä olisi myös tutkittavaa ohittuiko tuo ODTS-reaktio ilman tulehdusreaktiota noilta henkilöiltä 1-3 vuorokaudessa, joka ohittuminen on ODTS:n päämittatikku.

Ja mitä hemolyyttiseen anemiaan tulee senhän sanotaan kuuluvan esim. fibrosoivaan alveoliittiin.

Tutkimusta ei tehdä kunnolla

koko homma. Tietoa siitä, mitä home oikeasti aiheuttaa on maailma väärällään. Tietoa ei vain esim. TTL käytäkään enää hyödykseen, muuta kuin siinä suhteessa, että mitään ei vielä tiedetä varmasti, kaikki jää ja pysyy auki. Sairastuneet jäävät ilman oikeita hoitoja, kun tutkimukset jätetään tekemättä. Esim. veriarvojen heikentyminen olisi helppoa hoitaa ajoissa, eikä päästää tilannetta siihen, että potilaalla on jo ehkä pysyviäkin neurologisia ongelmia. Mutta ei. Koska meidän altistus ei mitään aiheutta, ei tietystikään voida myöntää ja tutkia mitä ihmettä potilaalle oikein tapahtuikaan noissa altistuksissa. MIKSI veriarvot laskevat ja tulehdusarvot nousevat ASTMAtulehduksessa??

Lääkäriltä puhtaat paperit

eli kaikki testit OK, joten labrojen mukaan ei ihmeempiä ongelmia siis löytynyt. Lääkäri kertoi, että labrat eivät ole sikäli poikkeavat että ne aiheuttaisivat mitään kipuilua, pistelyä tms. oireita. Elikkäs nuo kipuilut ja pistelyt eivät johdu anemiasta. Lisäksi anemia on vielä niin lievä, että siihen auttanee ihan rautatapletit. No niitä kävin sitten hakemassa apteekista. Samalla kysyin neuvoa apteekkarilta mitä muuta voisin käyttää. Ostin sitten C-vitamiinia, jotakin pitkävaikutteista ja rautapitoista Yrtti-mehuvalmistetta.

Katsotaan nyt josko homma tästä lähtisi rullaamaan. Ihan hyvä kuulla, etteivät nuo sivuoireet johdu ainakaan veriarvoista. En sitten tiedä miksi ihmeessä jalat puuttuu ja sormet ja varpaat kipuilevat nyt enemmän, luulosairautta varmaan.

Parisen päivää sitten poikani lupasi pysäyttää auton kun kiemurtelin etupenkillä, luuli että mun on pakko päästä vessaan. Minä taas luulin, että kukaan ei huomaa kiemurteluani. Hiton inhottavaa tuo puutuminen on, pahempaa kun kipu.

Mutta kun kipuilu, pistely ja puutuminen ei johdu veriarvoista, ei mun tarvitse nyt huolestua noista arvoista mitenkään. Josko kohta pysyisi hereillä kokonaisen päivän. Tosin tänään otin taas tuplat lääkkeitä ja silti mulla kipuilee rintakehä ja alaselkä on ihan jäykkä. Mittasin lämpöä, mutta se oli normaali vaikka olo onkin ihan kuumeinen. Varmasti tarvitsen jotakin lääkettä joka auttaa luulosairauteen myös.

Niin ja tuosta työssä käymisestä keskustelin tt-lääkärin kanssa. Nähtävästi tulemme siihen ratkaisuun, mikä on muitenkin meillä sairastuneiden kohdalla toteutunut, että käyn töissä ja sitten tarpeen tullen parantelen kuntoa sairaslomalla. Näin arveli tt-lääkäri asioiden etenevän. Sitä puhtaampaa työhuonetta kun ei ole, menen sitten töihin siihen missä aamupäivän aikana menee ääni ja iltapäivällä olo on tosi tukala ilman Panacodeja. Joten työt jatkunevat tuplalääkityksin ja päivittäisten Panacodejen kanssa, muuta vaihtoehto ei oikein vieläkään ole. Vähän se karmealta kuulosti, kun tt-lääkäri kertoi että kukaan ei voi taata etten vähitellen näin mene huonompaan kuntoon. Syitä miksi työpaikallani oireilen ja mille, ei sen ihmeemmin voi selvittää tai todeta. Joten edessä on sama tilanne kuin työkavereillakin, minä vain menen huonoon kuntoon nopeasti ja toivun tosi hitaasti. En nyt sitten tiedä mikä olisi se raja millä voin itseäni sitten tervehdyttää välillä. Mihin kuntoon pitää mennä, paljonko peffien pitää laskea tai miten tuo olotila ylipäätään huomioidaan. No lääkkeiden pitäisi auttaa kyllä. Etätyötä ei enää edes tt-lääkäri ottanut vaihtoehdoksi, ei me tosin vielä kovin paljon puhuttukaan asioista.

No eihän tuo kovin pahalta kuulosta, peffit laskee... mut keuhkot pysyy kunnossako?? Mitä minulle ihan oikeasti tapahtuu jos sairastelen jatkuvasti? Peffit voi mahdollisesti vähän laskea..., ei sen ihmeempää.

No taapaamme tt-lääkärin kanssa vielä ennen talon johdon kanssa käytäviä keskusteluja. Tt-lääkäri lupasi jonkun lausunnon kyhätä kokoon, mutta käytännössä kertoi jo, että töihin ja töistä sitten tarvittaessa aina parantelemaan itseään kuntoon on se mikä edessä on. Nähtävästi työnantajalla ei ole velvoitetta puhtaasta työhuoneesta, riittää että tuo työhuone on olemassa, koska kukaan ei pysty mittaamaan miksi siellä sairastuin ja kun ei pysty mittaamaan on työhuone puhdas. Näin se kait menee.

Työnantajalla on kyllä

ammattitaudin nojalla sinulle kosteusvauriomikrobittoma työtila. Ei voi suostua muuhun, sillä sehän lukee lääkärinlausunnossa työkelpoisuudesta: vältettävä altistumista kosteusvauriomikrobeille. Nyt sinulla on kyllä tosi huono tt-lääkäri, joka ei ole ajantasalla. Hänenhän on kirjoitettava sairaslomaa niin kauan, kunnes ne mikrobittomat löytyy, näinhän sanottiin TTL:lla.
Sehän on rikos, jos sinut käsketään palaamaan kosteusvauriomikrobeja sisältäviin tiloihin. Oletko ollut yhteydessä ammattiliittosi lakimiehiin?

En ole

en halua riidellä tästä asiasta, en ennen kuin on ihan pakko. En tiedä oikeuksistani tarpeeksi, mutta en tiedä mistä oikein ottaisin selvää ilman että loukkaan kenenkään tunteita tai astun kenenkään varpaille. Mulla on nyt sairaslomaa ja loman päätteeksi tuo palaveri tt-lääkärin kanssa. Siitä muutama päivä on sitten palaveri työpaikalla, sinne ei tt-lääkäri pääse.

En oikein tiedä mitä edes ajattelisin. Kerroin tt-lääkärille sairaalan lääkäreiden kannan siitä, että heidän mielestään en työpaikalleni voi palata. Ne 7 päivää mitä pitkän sairasloman jälkeen olin aiheuttivat sairastumisen, joka oli nähtävissä kuultavissa ja todettavissa typpioksidimittauksinkin. Tästä tt-lääkäri sanoikin, että todistettavastihan sulla siellä ongelmia tulee, mutta sama olisi edessä kuin muillakin sairastuneilla. Eihän muutkaan sairastuneet oireettomina töitään tee ja sairaslomilla ovat myös aika ajoin, tekevät etätyöpäiviä ja/tai ovat osa-aikaeläkkeellä.

Kyllähän tämä ahdistaa ja pistää hirveästi miettimään, mutta nyt olen sen verran väsynyt että en kauheasti jaksa murehtia. Yleensä asiat ovat kohdallani asettuneet uomiinsa tavalla tai toisella, toivottavasti nytkin.

Sen tiedän, että minulla pitäisi olla enemmän jaksamista nyt selvitellä asioita etukäteen. En loppupeleissä tiedä kuinka yksin olen omalla tontillani. Ammattitautidiagnoosi ei todellakaan ole poistanut yhtään ongelmaani, ei edes kaikkia ammattitautini lääkekuluja. Joten altistukset olivat kohdallani ehkä tyhmin teko mitä ikinä olen ja tulen elämässäni tekemään, myin lopunkin terveyteni siitä, että todistin päivän selvän asian työnantajalleni hakeaksi sitä kautta oikeutta puhtaaseen sisäilmaan. Ja käteen ei taida jäädä edes sitä kuuluisaa luuta...

Hei tutulta kuulostaa

Tuolla lailla minäkin yrittelin 6 kertaa paluuta töihin.Työterveydestä annettiin PEF mittari ja piti puhallella muutaman tunnin välein.No laskihan ne 100 heti 1.päivänä.Ääni käheytyi.Voimat meni.Jalat tärisi.Kuumeinen olo.Raahauduin aina toisena päivänä vielä töihin ,tilanne paheni ja yl.kolmantena päivänä rytmihäiriöt astuivat kuvaan.Pulssi löi koko ajan 150 ja olo oli tosiaan kuin korkean paikan leirillä.(luulisin)Hengitysvaikeuksia,ketoaineita,lämpö 37.8.Jalat tärisisvät ihan holtitottomasti.Lääkärissä kysyivät että mikä sinua oikein pelottaa.PELOTTAA????Siinä vaiheessa olisi tehnyt mieli repiä niiltä ...Peffit oli yl, 200 vähemmät kuin normaalisti mutta ei niistä välitetty mitään.Täydellinen voimattomuus ja väsymys kestivät 2 viikkoa.ja kun siitä vähän selvisi heti töihin taas.Lopulta en suostunut enää menemään töihin.Päätin että en voi uhrata elämääni tuolla lailla.Koko perhe kärsi sairastelustani.ÄLÄ MENE TÖIHIN.VAHINGOITAT VAIN SILLÄ ITSEÄSI.

Joo kyllähän tuo tiedossa on

mulla laskee peffit paljonkin ja alkaa sattumaan tuo hengittely. Kävin tapaamassa kortisonikuurin aikana työkavereita ja tilanne oli jo 2-3 tunnin jälkeen se, että ulos piti lähteä. Lääkärini tietää tämän myös. Työkaveri oli myös lääkärilleni kertonut tuosta kivusta joka minulle hengittämiseen tulee. Itse en sitä sen ihmeemmin hänelle maininnut, koska eihän keuhkoalueella ole kipupisteitä. Minua nyt vain aina sattuu hengittäminen, mutta turha siitä on puhua.

Ylipäätään lääkäriäni ei kiinnosta nuo sivuoireet, päänsärky, kipuilut ja puutuminen. Joten ihan turha niistä on hänelle puhua. Nyt kun työkaverini oli puhunut tuosta kipuilustani, niin lääkäri kertoi sen johtuvan ylihengittämisestä. Ohjeena oli vain hengitellä normaalisti. Ihan kiva ohje sinänsä. Mulla tuo rintakehän liikkuvuus on 4 cm, jotenkin olen saanut rintakehäni juntturaan kun tuo hengittely on oireisissa tiloissa tosi vaikeaa. Mutta sille ei kuulemma voi tehdä mitään, kertoi lääkärini. No TTL:n lääkärit lupasivat laittaa siitä E-lausuntoon, se kun huomattiin tuolla keuhkosairaiden kurssilla, josko saisin sitten fysioterapeutin auttamaan tuota hengittämistä oikeille raiteille.

Tässä kohden on jännä huomata, että TTL:n lääkärit ovat huolissaan ja haluavat että näitä sivuoireita tutkitaan ja hoidetaan, tt-lääkärini mielestä kaikki on OK, ei syytä huoleen. Eli sikäli TTL:n väki kyllä nyt tuntuu omalta kohdaltani vähän inhimillisemmältä kuin oma tt-lääkkärini. En vain pääse puusta pitkään, en jaksa kiljua lääkärilleni sitä että oikeasti noita päänsärkyjä ja kipuiluja ja puutumisia olisi kiva saada pois myös. Hänen näköpiiristään niitä ei nähtävästi oikeasti ole olemassakaan. Kaikki on nyt tuota ylihengittämistä. Ja sitä oiretta en itselläni tunnista ollenkaan. Lähinnä hengittelen liian varovaisesti silloin kun sattuu, en sinänsä liikaa.

Esimies tuossa laittoi viestiä. Ei tiennyt järjestetystä tapaamisesta työpaikalle mitään, oli selkeästi kettuuntunut tilanteesta ja laittoi viestiä ettei pääse paikalle. No kiva. Nyt en jaksa riidellä jo etukäteen kuka kenenkin varpailla seisoo.

Ihan sama, kyllä niin voi tehdä.

Toivottavasti kuntoudut itse kuntoon. Tuo pelottaa sana on kyllä aika huvittava. Mielenterveysongelmia, yli hengittämistä ja pelkoa. Mustakin voisi tulla huono lääkäri kyllä. Onneksi hyviäkin on. Pärjäile.

Vaikkei haluaisikaan

totuus on se, että kukaan muu ei hoida asioitasi eteenpäin kuin sinä itse. Sinun puolellasi on ammattitautilaki ja työturvallisuuslaki. Älä anna kenenkään talloa itseäsi. Sairaana, tiedän, ei kertakaikkiaan jaksa paneutua muuhun kuin terveytensä hoitamiseen. Löytyisikö lähipiiristäsi joku, jonka saisit tueksesi?
Annan ilmaisen vinkin, jolla elämänlaatu voi parantua: älä enää mene työmaallesi yhteenkään kokeiluun, edes piipahtamaan. Ammattitaudin saaneena koe-eläin aikasi on työnantajan osalta ohi ja sinua ei voi enää velvoittaa erilaisiin kokeiluihin, josko tämä tila olisi puhdas.
Keskustele erikoislääkärisi kanssa tapaturmaeläkeen hakemisesta. Vaikka muistelenkin, ettet ole innokas jäämään eläkkeelle, mutta se on oikeastaan ainoa vaihtoehto pysyä jotenkin kunnossa välttelemällä kosteusvaurioituneita tiloja.

Töissä on kyllä apujakin

luottamusmies ja työsuojeluvaltuutetut, en vain tiedä miten paljon tietävät asioista. Mutta ovat kyllä käytännössä minun puolellani, ehkä yhtä pihalla kuin minäkin, mutta ...

Tässä asiassa olen itse itseni pahin vihollinen. Haluan sitä mitä en enää järjellä ajatellen voi tehdä. Eihän astman pitäisi olla näin vaikea sairaus. Eihän astmasairalle yleensä sanota etteivät ne voi mennä työpaikalleen enää koskaan, minun astmani on ihan perseestä.

Siis kyllä tietääkseni

astmallakin on jääty sairaseläkkeelle. Tiedän useita tapauksia. Tämä tulee eteen silloin, kun se tavallinen astma muuttuu vaikeahoitoiseksi ja ei pysy lääkkeillä kurissa.

Voi olla

mutta mulle ajatus eläkkeestä on ihan oksettava... miltei yhtä oksettava kun tämä hiton astmakin. Vaihtoehtoja ei paljon näytä olevan. Peffejä puhaltelen, kun tt-lääkäri sanoi että puhaltelet nyt ne alta pois, että saadaan E-lausunto TTL:ltä, ihan sama miten huonot ne on. Ja ne on huonot, sataa ... enkä ole vielä edes kunnossa noista lääkärissä käynneistäkään, anemia ei auta asiaa pätkääkään... ihan sama kuinka huonot ne on, ... En halunnut lähettää huonoja peffejä, koska TTL:n keuhkolääkäri kertoi että voi muuttaa mieltäänkin tuosta pitkästä sairaslomasta, jota en ole ottanut vastaan vaikka siitä on ollut puhetta, eli TTL:n keuhkolääkäri voi suosittaa tai määrätä sairaslomalle, jonka jälkeen saan 100 varmasti potkut työpaikaltani... Pitkä sairasloma tarkoittaa meidän talossa potkuja... enkä halua potkuja. Potkut on ihan liian helppo tapa päästä minusta eroon. Ihan liian helppo tapa.

Eipä tämä

itsellenikään. Ei oikein iän puolesta ole eläkeläisiässä, mutta jos vaihtoehdot ovat elämä tai kuolema, niin kaiken uhallakin valitsen sen elämän. Valitsen elämän ja eläkkeen, vaikka sekään ei ole helppoa, koska kosteusvauriohomeita nyt kertakaikkiaan ei voi kokonaan vältellä. Ja epämiellyttävä kovasti voimistunut ulkohomeille reagointi tuo omat ongelmansa. Eli jos sitä olisi puhdas työtila, niin syksyisin olisi mahdottomuus käydä töissä.
Tuota noista potkuista suhteessa sairasloman pituuteen... Kun sinulla nyt sattuu olemaan tuo ammattitauti, niin se on kyllä ihan laiton irtisanominen, jos ovat niin tyhmiä, että irtisanovat.

Valintoja

Olen jotenkin ymmärtänyt, että sairaana en kyllä pysty itse määräämään juuri mistään, saati sitten tekemään valintoja. Eläkettä ei saa juuri kukaan, jotenkin uskottavampaa on se että kusessa ollaan ja syvällä.

Hienoa kuitenkin, että sulla on asiat noinkin kunnossa. Toivottavasti vointi vähitellen paranee. Niinpä... ulkoilmakaan ei ole enää niin helppo juttu...

Mitä valintoja

Olen jotenkin ymmärtänyt, että sairaslomalla ollessani pystyn kyllä parhaiten valitsemaan ne tilat, joissa voin vielä olla ja käydä. Mukanani on parhain anturi, mitä luoja on ihmiselle suonut ja käytän sitä ja uskon sen antamiin signaaleihin. Tällä hetkellä se on hengissä pysymisen elinehto, jos anturini ei toimi, niin silloin minulle käy huonosti.
Oletko miettinyt muita vaikuttamisen mahdollisuuksia, kuin työelämä. Sen mitä saat töistä, voit saada myös toimimisesta jossakin yhdistyksessä tai muussa sellaisessa ja en tarkoita nyt mitään palkka-asioita, vaan sitä henkistä puolta, mitä työ sinulle antaa. Ennen kuin tuo on edes mahdollista on saatava oma talous kuntoon ja terveys sille mallille, että pääsee pois sängyn pohjalta, ainakin vähäksi aikaa. Kokonaan sängyn pohjalta ei pois pääse, se on varmaa meidän pahasti altistuneiden ja sairastuneiden kohdalla eli on jaksoja, jolloin on vain sairastettava.
Onko sinulla jotain harrastusta, jota pystyy vielä harrastamaan? Sisältöä elämään voi etsiä myös sieltä.

Harrastin aika pitkälti työntekoa

joten sikäli tilanne on ongelma. Työni oli minulle sekä työpaikka, että paikka missä tein paljon ylimääräistäkin. Aikanaan harrastin kuntosalia tosi ahkerasti, nytkin kävin mutta en enää pysty rasittamaan itseäni, joten sali ei anna minulle enää juuri mitään. On ikävää junnata samoilla tasoilla ja varoa rasitusta, rasitus tuo mukanaan tajuttoman pahan olon, eikä se sitten menekään ohitse tuosta noin vain.

Normaali ulkoilu ja pihatyöt... noita pihatöitä en saa enää tehdä, se rassaa tietysti.

Mutta ihan hyvä neuvo, pitää miettiä missä toiminnassa voisi olla mukana ilman jatkuvaa keskustelua sairauksista tai rajoituksista. Opiskelu on aina mukavaa, mutta en tiedä riittääkö kuntoni nyt siihen, edes opistotasolla... Vähän tämä on sitä, että ei osaa luopua vielä itselle tärkeistä asioista kuitenkaan.

Tein paljon tietokoneella kuvankäsittelyä, sivustoja, digitointeja yms., mutta ne menivät aina tarpeeseen, nyt tuntuu että kyllähän sitä voi puuhailla, mutta se on sama kuin pesisi ikkunat joka päivä. Ehkä tärkeintä olisi tuntea, että tekee työnsä tarpeeseen, ei ajankuluksi.

Millainen on olosi

Kiinnostaa sikäli, että itsellänikin on samaa vaivaa, joten kaikenlainen urheilu on saanut jäädä. En pysty minäkään urheilussa siihen, mihin pystyin ennen sairastumistani.Jopa kovaa käveleminen aiheuttaa kirvelyn tunteen keuhkoihin.
Pihatyöt loppui minultakin, mutta olen yrittänyt jotain pientä tehdä silloin, kun on ollut pitkään kuivaa. Silloin kun on satanut ja on kosteaa, niin ihan vain ulkona oleskelu aiheuttaa ongelmia. Mielenkiinnolla odotan tulevaa kesää eli millainen se on tällä kertaa.

Tuolla kurssilla

kävin joka päivä kuntosalilla, välillä yritin rasittaakin itseäni. Pakko oli istua lattialle ja levätä, koska paha olo tuli niin helposti. UKK testikävelyn aikana syljin verta, tulos kävelystä suhteellisen hyvä, lihaskuntotestitulos oli täydet pisteet kaikista jutuista mitä tehtiin.

Kunto on vielä suhteellisen hyvä, mutta sen kohottaminen ei enää onnistu juuri siksi, että järjetön pahaolo tulee rasituksessa. Aikanaan ASLAK kuntoutus jäi siksi, että lausunnossa luki etten voi kuntoilla kuin pienissä erissä ja alhaisella sykkeellä. Silloin myös tasapaino oli täysin olematon. Tasapaino on palautunut ja siinäkin sain täydet pisteet kurssilla. Aikaisemmin sain tuloksen 2 sekunttia, nyt pysyin pystyssä sen vaaditun minuutin, eikä tehnyt edes tiukkaa.

Kuntoilun jälkeen hakkaa sydän ja pahaolo on sitä tutinaa ja tärinää, oksentanutkin olen joskus. Voimat menee tyystin, mitään adrenaliinihumalaa en enää saa. Joskus kunnon lenkin jälkeen oli olo kuin uudestisyntynyt, nyt kuin maansa myynyt.

Kävellä jaksan ja pystyn, sykkeen noustessa olen pulassa eikä olotila palaudu hetkessä vaan jää päälle. Joten ihan kunnon rasitusta ei voi tehdä, jos ei halua kuunnella sydämensä laukkaa oksennus kurkussa. En oikein usko, että rasitus edes lisäisi enää kuntoa, päin vastoin se tuntuu minulle nyt tekevän.

Ja tuo kirvely on tosi tuttua, minullakin kirvelee rintakehä, putket tms. en tiedä, mutta käsi menee automaattisesti hieromaan ja helpottamaan kirvelyä, tosin ei kirvelyyn auta kun paikan vaihto ja nopeasti.

Minäkin odottelen miten tämä tästä jatkuu, nenäverenvuoto on nyt päivittäistä vaikka käytänkin limakalvojen ärsytykseen tarkoitettua voidetta, nähtävästi homma etenee vauhdilla, toivottavasti pysähtyy myös.

Tosin en pysty

kävelemään nopeasti normaalisti hengitellen, vaan hengitän suunkautta. Siinä taas on ikävää se, että hengitysääni on silloin kova. UKK testiä tehdessä hengittelin suun kautta ja sain sitten kuulla ihmettelyä siitä muilta testatuilta jälkikäteen. Tosin keskustelua käytiin siten, että ihmettelijät eivät tajuneet sen hengittelijän ollen minun. Osallistuin ihan suvereenisti keskusteluun, enkä kertonut kenestä oli kyse. No testaajat sen tiesivät ja kertoivat myöhemmin minun käyttäneen suuhengittelytekniikaa tosi hyvin hyödykseni.

Kaitpa mulla rasituksessa nuo putket painuu kasaan, siitä on ainakin ollut puhetta jo tuon peffaamisesta tulevan äänen johdosta. Samoin kun oikein yritän puhaltaa peffiä saan putket ihan tukkoon, joten puhallus pitää läheteä rennosti ja hallitusti, muutoin tulos en juurikaan saa.

Hei kokeile

Minulle korvalääkäri sanoi että jos on kuivat limakalvot ja verenvuotoa niin ei saisi käyttää nenäsuihkeita.Ärsyttävät vielä enemmän.Olikohan se A-vita tippoja joita määräsi laitettavaksi nenään.Saa apteekista ilman reseptiä.

A-vita

testataan nyt nekin. En kyllä käytä mitään nenäsuihkeita nyt, enkä ole käyttänyt kuin silloin kun olin töissä, ja siitä on jo ikävän pitkä aika...

Kohta mulla on yhtä paljon näitä vitamiinivalmisteita kuin lääkeitäkin, ehkä ne sitten kompensoivat toistensa huonoja puolia myös. Täytyy ostaa vain dosetti, ei näistä lääkkeistä ja pillereistä enää muutoin järjellisesti selviä.

Kulostaa tutulta

Hmmm... Kulostaa tutulta. Jos mitään kokeissa ei näy, sinulla ei ole oireitakaan... Lopuksi ei uskalla kertoa kaikista omituisista homeoireista, koska silloin diagnoosiksi tulee luulosairaus tai jotain vastaavaa. Kärsii ja vaikenee, tai saa hulluuden leiman.

Lääkitys poistaa vain oireita, ei sairautta. Ainut tapa olla sairastumatta on välttää kosteusvaurioituneita tiloja. Ei niin helppoa! Reagoit luultavasti jatkossa yhä herkemmin, jos koko ajan olet semmoisissa tiloissa. Kun lääkäri kirjoittaa työnantajaa varten todistusta on TODELLA TÄRKEÄTÄ, että siinä lukee että "olet pätevä tekemään työtäsi", mutta et saa olla sellaisessa ympäristössä joka on terveydelle haitallinen. Jos lukee että "työpaikka ei sovi sinulle" tai vastaavaa, niin annat työnantajallesi syyn irtisanoa... Pitää valita sanojaan harkiten.

Kiitos

Tosi kiva, että viitsit neuvoa. Eihän mulla mitään otgelmaa pitäisi olla tehdä töitä, kunhan pääsen kuntoon ja pysyn hereilläkin. Totta tuo mitä kirjoitit oireista. Katselin äsken käsiäni. Sormet tärisee ihan eri tahtiin ja välillä joku sormi lähtee menemään toista kohden, ihme värinöitä, ne loppuivat kun tuli kipupiste kyynärtaipeen sisäpuolelle, ei paha mutta olemassa oleva, nyt jo taas poissa. Mutta ihmeellistähän näitä oireitaan on seurata tietäen ettei niitä edes ole :-)

Mutta hyvä, luen tuon lausunnon kunnolla, printtaan sun kirjoituksen mukaan, en meinaan muista enää juuri mitään kunnolla aina pitää olla kaikki paperilla tai en muista miten asia oli tai sovittiin. Muisti on temppuillut koko tämän hässäkän ajan. ;-) kiitti vielä.....

Kortisonikuuri loppui perjantaina

"Autoimmuunipohjaista hemolyyttistä anemiaa (AIHA) hoidetaan suurilla kortisoniannoksilla. Jos sairaus ei reagoi siihen riittävästi, voidaan käyttää solunsalpaajalääkkeitä tai pernan poistoa leikkauksessa."

Jos kyse on autoimmuunipohjaisesta, niin ehkä labrat olisivatkin nyt paremmat kuin tuolla TTL:llä otetut, nythän on aika vahva kortisonikuuri takana. Ongelmana on vain sitten se, että jos labrat näyttää suuntaa parempaan jäänee tutkimukset sitten siihen. No mulla otettiin tumavasta-aineet, joten näen missä ne menevät. Keuhkolääkäri juuri kertoi, että kyllä ne jostakin ongelmasta kertoo, mistä se pitäisi vain löytää hoidettavaksi...

Olotilastani päätellen, joku on pahasti pielessä kyllä. Tuota mainitsemaasi anemiaa ei nähtävästi kovin helposti hoidetakaan.

Mullahan laski selkeästi HB (112) tuossa aspergillus altistuksessa ja nousi lasko 34, sitä ennen lasko oli jo laskenut tasolle 19, ollessaan yleensä tasolla 25-26, nyt se on tasolla 26.

Ihmeellinen astmatesti kyllä tuo aspergillusaltistus kun nostaa laskoa noinkin paljon ja nopeasti.

Hb laski?

Siis Hb:si laski altistuksen jälkeen ja senkka nousi.
Keuhosairaudet kirjassa on taulukko laboratoriolöydöksistä diffuuseissa keuhkosairauksissa ja hemolyyttisestä anemista kerrotaan seuraavaa: Fibrosoiva alveoliitti, sidekudostaudit, sarkoidoosi, lymfooma, lääkereaktiot.

Fibrosoivan alveoliitin yksi mittari on tumavasta-aineiden tai reumafaktorin nousu.

TTL:n keuhkoaltistus A.fumigatuksella tulehdutti tosipahoin sinunkin keuhkosi, joka tulehdus on kestänyt kuukausia.
Onko sinulta lähiaikoina otettu keuhkokuva ja diffuusiokapasiteetti?

Ei ole kuvattu

eikä tutkittu muuta kuin spirometria ja näitä verikoikeita nyt otettu.

Vatsahaavat eivät vuoda se nyt on jo selvillä. Kaikki kokeet eivät vielä valmiita ole, joten täytyy vielä odotella. Mitään ihan selkeää syytä anemiaan ei näytä löytyvän. Itse en usko että syynä olisi kuukautisetkaan, mutta voivathan ne osaltaan tilannetta heikentääkin.

Altistuksessa mulla laski veriarvot kyllä. Ekan kontrollialtistuksen jälkeen tulin tosi kipeäksi. Kävin terveyskeskuksessa saamassa apua ja samalla otettiin labrat.

Kontrollialtistuksen jälkeen, olisko viikko.. 8.9.2006
leukkarit olivat 11.0,
Hb 121,
lasko 19,
crp <7,
muut arvot raja-arvojen sisällä.

Aspergillusaltistuksen jälkeen 6.10.2006 (seurava päivä)
leukkarit 10,2
lasko 34
B-eryt 3,8
Hb 112
Hkr 34
Mcv 90
mch 29
mchc 326
Eos 0,11
crp <5

6 kk kontrollissa 28.3.2007
la 26
leuk 8,0
Eryt 4,1
Hb 106
Hkr 33
Mcv 83
Mch 26
Mchc 316

Uusia labroja ei vielä ole, paitsi tieto siitä että vatsahaavat eivät vuoda.

Tumavasta-aineet otettiin nyt, ne oli alkuun 1280, laski 320 saa sitten nähdä mitä ovat nyt, reumafaktoria ei otettu, mutta se on ollut nousussa ja oli viimeksi 19, lähti liikkeelle luvusta 14 ja jokaisessa uudessa tutkimuksessa oli aina kivunnut pykäliä ylöspäin.

Ja esimies laittoi sähköpostia ettei työpaikka voi loputtomasti joustaa... olen kuulemma työkyvytön, joten pitää tehdä selkeä ratkaisu tilanteen selvittämiseksi... hmm. mitähän selkeää ratkaisua esimies miettii. Vaikea ajatella.

Työnantajan selkeä

Uusi ihminen tilallesi altistumaan, eihän ne muuta osaa ajatella. Selkeä ratkaisu heidän mielestään on se, että irtisanoutuu tai irtisanotaan.

Näinhän se tietty on

No nyt on varattuna keskusteluaika talon johdon kanssa. Yritän saada paikalle työsuojelupuolen edustajat sekä tt-lääkärin nyt ainakin. Jos tt-lääkäri ei ehdi, niin varmasti saan häneltä jotakin lausuntoa paperilla.

En itse asiassa tiedä voiko minut irtisanoa. Ensinhän oli puhetta etätöistä ja siitä että etsitään sitä työhuonetta ei oireita aiheuttavista tiloista. No työhuonetta ei ole etsitty ja nyt sitten on jo joustetukin tarpeeksi.

Aika mielenkiintoista nähdä miten asiat etenee. Millaisen lääkärinlausunnon saan tilanteestani ja mihin toimenpiteisiin ryhtyy työnantaja.

En sitten tiedä miten nämä veriarvojen ongelmat näkyvät tilanteessani. Nehän on irroitettu ammattitaudistani, joten ehkä niiden varjolla voidaan sitten irtisanoakin. Työkyky on alentunut, mutta ei ammattitaudista tms. tiedä häntä.

Yksin ei tosiaankaan

mennä, yhtä vähän kuin kirjoittaa siellä nimensä johonkin paperiin, jota tarjotaan. Lain mukaan ei ole kyllä velvollinen osallistumaan palaveriin, jos se on järjestetty sairasloman aikana - tämän pitäisi olla kyllä luottamusmiehelle selvä asia. Ota mukaan myös luottamusmies, jonka periaatteessa pitäisi olla työntekijän puolella. Nykyisen lain mukaan näissä palavereissa pitäisi myös automaattisesti olla työsuojeluvaltuutettu mukana, mutta valittevasti "unohdetaan" kutsua paikalle.

näin

Juuri näin.Minua uhattiin vuosia irtisanomisella.Sitten käskettiin itse irtisanoutua koska en pystynyt olemaan töissä.Sitten pyysin rakennenäytteet työpaikaltani että saisin ja pääsisin altistustesteihin.Ei otettu.Sanottiin että omien tutkimusten mukaan ei kasva mikään.Vaikka lattia oli jäänyt kosteaksi edellisen remontin jälkeen.Kaikki purettiin ja tehtiin taas miljoonaremontti.Sanoivat että ovat johtoryhmän kanssa päättäneet että joko annan panna itselleni psykiatrisen diagnoosin tai sinut sanotaan irti.(23 v palveluksen jälkeen)Olin jo kaikki rahat käyttänyt työmarkkinatuesta lähtien ja olisin jäänyt ilman mitään toimeentuloa(kun miehen tulot katsotaan)Ihminen voidaan vetää todella ahtaalle ja ilman henkilön omaa syytä.Ja jollekin sairaalan johtoryhmälle on turha näyttää paneelia 6 ja 7(kosteusvaurio)jossa vasta-aineet ovat +++.Prick-testissä home allergia.Ja poikkeavat veriarvot.KYLMÄSTI VAIN POTKU TAKAPUOLEEN .Ja seuraavalle työntekijälle ollaan niin mukavia...siihen asti kun sairastuu!!

Ei voi

Missä sairaalassa näin toimittu ja kuinka kauan tästä on? Terveydenhuoltohan on pahin työnantaja näissä asioissa, mutta kun luin kirjoituksiasi niin karvat ihan nousi pystyyn. Uskomatonta ja tällaista tapahtuu varmaan edelleenkin.

En ole tuon kirjoittaja, mutta

olen tavannut tutkimusten aikana paljokin terveyspuolen henkilöitä ja heidän kertomukset ovat aina olleet järkyttäviä. En muista yhtäkään henkilö, jota olisi kunnolla kohdeltu. Yhteinen piirre kertomuksilla on aina ollut, että ko. rakennuksessa ei mitään ongelmia ole, vaikka se olisi ollut silmin havaittavissa.

Pahiten homeongelmaa tuntuvat peittelevän juuri terveys- ja koulupuolen edustajat. Tuo kertomus oli tosi tutun kuuloinen, ei mitenkään uutta tämän taivaan alla. Lisäksi se on ihan nykypäivää myös, ei mitään 20 v sitten oli näin, mutta nyt asiat hoidetaan toisin...

Edes hoitajalla todettu sairaus ja pahat sairauskohtukset tehohoitoineen eivät ole eräissä tapauksissa estäneet edes osaa työkavereita (hoitajia ja lääkäreitä) käyttämästä hajusteita työpaikalla, vaikka se sairastuneen hoitajan vie tehohoitoon. Hoitaja oli pyytänyt joissakin tapauksissa työkavereita käymään suihkussa, jos toivovat että hänkin työvuoronsa voi tehdä. Yhä edelleen on lääkäreitä ja hoitajia jotka jopa työpaikallaan käyttävät voimakkaita hajusteita. Uskomatonta mutta totta.

Aikanaan kerrottiin pankkikortin yleistymisestä, että opettajat olivat eniten muutosvastarintaisia. Homeongelmassa voiton vievät terveyspuolen päättäjät.

Tästä on nyt

2 vuotta kun sain diagnoosin "hyvin pahasti luulosairas"näin kansanomaisesti sanottuna.5 vuotta taistelin sairaalani johtoa vastaan.Pidettiin palavereja jossa oli mukana työsuojelupääll.ylihoitaja,työterveyslääkäri,johtoryhmän edustaja.Terveystarkastaja oli kyllä minun puolella kun puhuttiin kahdestaan.Mutta kokouksissa heitti samaa sontaa kuin muutkin.Otin yhteyttä työsuojelupiiriin,liittoni lakimeheen.Kaikki nostivat kädet pystyyn ja sanoivat etteivät voi tehdä mitään koska sairaalamme johto ei myönnä eikä anna näytteitä. Kuulemma ammattitautitesteihin olisi pitänyt jo riittää se että remontteja tehdään koko ajan.Se kuulemma jo kertoo että ongelmia rakennuksessa on.MUTTA omalla kohdallani mikään ei riittänyt.Ilmeisesti se johtui sairaalamme johtavasta lääkäristä.Hän sanoi minulle kerran että en tule voittamaan tätä juttua .Kaikkeni tein mutta mistään en saanut apua.
En tiedä miksen halua kertoa tätä sairaalan nimeä???Eivät hekään minusta välittäneet mitään kun olin avun tarpeessa.
Paikallisissa lehdissä aina kehutaan kuinka hyvä ja tehokas sairaalamme on.Ulospäin kyllä näyttääkin siltä.Mutta miten he kohtelevat yksittäistä ihmistä se on jo toinen juttu.
Eläkepäätöksen tultua johtoryhmä kysyi milloin pidetään läksiäiset ja työntekijä saa samalla jonkun rahasumman.Siinä vaiheessa tuntui että nyt menevät liian pitkälle ja sanoin kyllä juuri mitä mieltä olen heistä.Läksiäiset on pitämättä ja niitä rahoja en koskaan tarvitse.

Tämä

on tuttua joka ainoassa elämänalueessa.
Tässä pienessä hiekkalaatikossa on aina tietty porukka (poliittisesti sidonnainen), joka "hoitaa" vain omaan porukkaan kuuluvien etuja.
Näin on kunnallisissa ja koko valtiota käsittävissä alueissa.
Tämä ei ole mitään muuta kuin ihmisarvon ja ihmisen työn halveksimista.
Kukaan, joka kuuluu ns. parempaan yhteiskunnan luokkaan, ei välitä pätkääkään yksityisen ihmisen kohtalosta ja vielä vähemmän jos kyseessä on "hänen itsensä" aseman ja mielikuvan horjuttamisesta ja toisen huomioonottamisesta.
Tietenkin, jos siinä on kyseessä jokinlainen poliittinen tai yhteiskunnallinen etu tälle ns. parempiosaiselle poliittiselle pyrkyrille tai härskille "työnantajalle" (tarkoittaa sopivaa, ei pätevää) silloin kaikki yritetään "lypsää" yhteiskunnan nimissä omaan pussiin.
Siinä ei rehellisyydellä ja oikeudenmukaisuudella ole mitään tekemistä.
Tämä on nähty niin yhteiskunnan kuin sen eri alueiden toiminnassa.
Tämän vuoksi tälle palstalle kirjoittavien kohtalo on pysynyt aivan samanlaisena sen 30 vuotta.
Ja sama epämääräinen rakennustapa ja niiden huoltaminen on saanut jatkua.
Kyseessä ei ole mitään muuta kuin rahastus tai jokin muu "onginta" ihmisen terveyden kustannuksella.
Milloinkahan nämä ns. suuresti oppineet osaavat käyttää heille koulutettuja oppeja rehellisesti ja nimenomaan tämän yhteiskunnan "muurahaisten" hyväksi, jotka joka tapauksessa pitävät "pyörät pyörimässä".
Kyllä hävettää suomalaisena tämä tällainen kähmintä, mitä tässä on nähnyt ja näkee koko ajan.
En viitsi antaa arvosanaa tällaisesta toiminnasta.
Mitenhän muuten TTL on informoinut sinne tulevia homeella altistettavia.
Onko heille ilmoitettu rehellisesti, kuten asiaan kuuluisi, että tämä altistus saattaa aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja altistettavan keuhkoille ja sitä myöten koko loppuelämälle niine lukemattomilla ongelmilla?
Enpä ole vielä kuullut tästä rehellisyyden piirteestä.
Toivottavasti olen väärässä.
Kuuluuko tämän kaltainen toiminta tähän lääkärivalaan?
Tai kuuluuko tämän kaltainen toiminta tähän ns. kutsumusammattiin?
Kuuluuko tämän kaltainen suhtautuminen myös ja nimenomaan työnantajaleirin ja pääomapiirien eli sijoittajien etiikkaan?
Jos heillä sitä on vai onko?
Luulisi jo lapsenkin ymmärtävän, että jos ruokkivan käsi "katkaistaan", niin kyllä silloin loppuu myös leipä itseltään.
Näin luulisi myös em. piirien jo tajuavan.
Vai mikä mahtaa mättää tässä kasvavassa homeongelmassa.
Jos tyritään niin kyllä se pitäisi myöntää ja aleta korjaamaan saman tien ajatellen tulevaisuutta.
Onko sellainen ajattelu on mahdollista????
En tiedä.

TTL:n keuhkolääkäri kertoi

"Onko heille ilmoitettu rehellisesti, kuten asiaan kuuluisi, että tämä altistus saattaa aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja altistettavan keuhkoille ja sitä myöten koko loppuelämälle niine lukemattomilla ongelmilla? "

altistuksen olevan täysin turvallinen. Homeongelmien yhteydessä vain on kyse ylireagoinnista. Altistuksessa aiheutetaan astmareaktio, jolla pyritään todistamaan ammattitauti. Koska aiheutetaan oireita, on se monelle ikävä tilanne ja siihen että emme täällä hoida, vaan aiheutamme tahallaan oireita, monet ylireagoivat koska ovat tottuneet siihen että lääkärit hoitavat, eivät aiheuta oireita. Pyrimme vielä siihen, että emme anna heti mitään lääkitystä, vaan seuraamme oireiden kehitystä, tämäkin on potilaan yleensä vaikea paikka, vaikka altistuksella aiheutamma vain ohimenevän lievähkön astmareaktion. Altistus täysin turvallinen, eikä siitä jää mitään pysyvää haittaa potilaalle. Korostan vielä sitä, että kyseessä on tämän homeongelman yhteydessä kovasti ylireagointia.

..näin minulle kertoi TTL:n keuhkolääkäri ennen potilasosastolle kutsua. Kun kutsu tuli ja menin osastolle, ei altistuksesta puhuttu enää mitään. Vain se, että altistusaineita ei kerrota etukäteen, ei kerrota ajankohtaakaan etukäteen. Aamusella kerrottiin, että potilasvaatteet päälle ja hoitaja hakee sitten altistukseen, mikä altistus milloinkin on kyseessä, sitä ei kerrota.

Omalla kohdallani lievää astmakohtausta hoidettiin muutaman tunnin jälkeen kortisonitapletein, avaavaa ja happea hengittelin 5 kertaa ennen aamua, kun altistus oli ehkä kello 11 aamupäivällä. Avaavat eivät avanneet. Seuraavana päivänä lasko oli 34, noussut luvusta 19, leukosyytit koholla ja veriarvot laskussa. Enpä ole niin nopeasti ja niin kipeä koskaan ollutkaan. ... lievä astmareaktio ... riippuu kenelle se oli lievä, minulla peffit putosivat lääkesuojasta huolimatta yli 30% ylimmillään.

En oikein usko, että astma ylipäätään reakoi nostamalla laskoa... mutta lääkäreihin meidän on luotettava, eikö vain.

Myös altistettu

Minulle ei kukaan kertonut altistuksen terveyshaitoista mitään etukäteen.
Samoin kävi kuin sinulle f123ly eli avaavaa ja happea hengiteltiin useamman kerran ja pef:t putosivat alle 30 %. Minulta tosin ei siellä altistuksen jälkeen otettu enää mitään verikokeita.
Sitä kuitenkin ihmettelin, että silloin kun sitä happea hengitin oli hyvä hengittää, mutta heti kun se otettiin pois, ei mennyt pitkään, kun sama huono ahdas olo palasi. Vähän tuntui siltä, että enemmän noista kahdesta auttoi se puhdas happi.

Jep

yökkönen kertoikin, että vaikka mulla ei avaava lääke sinällään avaa on hyvä hengitellä happea nyt kuitenkin. Lisäksi yökkösen mukaan joka tapauksessa avaavan ja hapen hengittely on tehokkaampaan kuin mitä lääkkeitä kotiin saan. Yökkönen sitten lisäsi sitä hapen osuutta tuossa hengittelyssä. Kyllähän sitä siinä hengitteli, mutta olotilaa se ei helpottanut yhtään. Mulla oli kaikki rintakehän ja selän lihakset ihan jumissa ja kipeät, käsien liikuttelu sattui. Istuin puolikumarassa kun silleen oli vähän helpompi olla, jos istui, piti hengitellä silleen varovasti, koska sisäänpäin hengittäminen sattui.

Mulla selkään pisti niin paljon, että katselin potilasosastolla telkkua seisten. Istuen selkään pisti vieläkin enemmän. Yöllä en nukkunut, peitteestä tein tuen sänkyyn ja pääpuolen nostin tosi ylös, koska muuten en voinut sängyssä yhtään levätä.

Koska reakoin niin voimmakkaasti ja avaava yleensä vain heikensi peffejä, mut määrättiin aamulla labraan ja keuhkokuviin. Sitten oli vielä tultava viikonlopun jälkeen spirometriaan, jonka tulosta en saanut nähdä, eikä sitä kerrottu minulle, en saanut kantaa paperi alas toimistoon, kuten muutoin aina tehtiin, en saanut edes pyynnöstä kurkistaa sitä paperia, minulle näytetiin A4:sta jossa oli ohje ettei saa näyttää tuloksia ilman keuhkolääkärin lupaa, keuhkolääkäri tutkii ja allekirjoittaa paperin, sen jälkeen saat sitten nähdä sen tai se lähetetään sulle kotiin. Soitin siitä sitten useampaan kertaan osastolle ja viimein sain sen paperin, enkä ymmärtänyt miksi sitä en saanut heti nähdä... kaikki muut olin saanut nähdä heti ja kuljetella osastolle. Tästä altistuksen jälkeisestä tuli ihme hässäkkä...

No keuhkokuvissa ei sitten näkynyt keuhkolääkärin mukaan mitään, peffit oli alhaalla, mutta ne eivät kiinnostaneet enää ketään, spiron teki histamiinialtistaja hoitsu, joka oli ollut talossa iät ja ajat, normaalit spirometriahoitsut olivat jossakin muualla.

Eipä ole spirossa niin tukalaa ollutkaan ennen, eikä sen jälkeen. Sitä ne lievät astmareaktiot teettää...

Oletko muuten

sieltä TTL:ltä. Sinulla on niihin kyllä oikeus. Eli yksinkertaisella kirjallisella pyynnöllä saat kaikki tutkimuksiisi liittyvät paperit kopiona itsellesi.

Minä sain aika hyvin kaikki paperit

tosin, uskon että osa papereista on sellaisia joista on useampia versioita, esim. spirot. No lupasivat lähetellä nytkin kaikki myös uudelle keuhkolääkärilleni. Hän on niistä kiinnostuneempi nyt kuin minä. Vähän niitä papereita on turha selata maallikkona, eivät ne kovin paljon tietoa lisää.

Esimerkkinä se, että itse lueskelin BAL huuhtelusta aina ekaa sivua, mutta keuhkolääkärini sanoi että sehän nyt on vain.... ja missäs on ne tiedot missä jotakin tietoakin on. Elikkäs, ihan sama mitä minä luen, en niitä ymmärrä kuitenkaan.

Papereista on kopiot keuhkolääkärillä, aika pitkälti muistakin tutkimuksista yms., poistin papereista turhat jaaritukset ja jätin jäljelle ne missä jotakin mielestäni lukikin. Että sikäli ovat käytössä kyllä.

Nyt uusista tutkimuksista en ole papereita pyytänyt, ei jaksa hirveästi kiinnostaa, kun ne kerran menevät jo keuhkolääkärilleni. Näen ne sitten varmasti häneltä.

Ei mulla oikeastaan ole ollut ongelmaa kuin tuon yhden, altistuksen jälkeisen spirometriapaperin kanssa. Se nyt tuntui olevan kiven takana, eikä siihenkään mitään kummoista syytä ollut, ei ainakaan sen paperin mukaan. Tosin nuo spirometrian tulokset olivat testaajan mukaan ihan vastaavat kuin edelliset, sen hoitaja suostui sanomaan peittäessään ruudullakin olevan tiedon. No käytännössä spirometria oli paljon parempikin kuin edellinen, olotilastani huolimatta. No enhän minä noistakaan paljon ymmärrä, mutta mulla on yleensä aina yli 100% tulokset kaikissa spirometrioissa. Olisikin ihme jos ei olis kun mun pef on yli yli hyvä ja siitä vain parantunut roimasti.

...

Ei kuvattu ?

Sinuna ottaisin yhteyttä keuhkolääkäriisi ja pyytäisin lähetteen diffuusiokapasiteettitutkimukseen ja ainakin Thorox-kuvaukseen, mieluiten HRCT:hen.

Kummalliselta tuntuu, että diffuusiokapasiteettia ei ole selvitetty eikä edes keuhkokuvaa ole otettu, vaikka keuhkotulehduksesi on kestänyt kuukausia.

Tuntuu ikävältä, että työnantajasi päätti aloittaa hiostustoimenpiteensä jo tässä vaiheessa. Sinuna kyselisin keuhkolääkäriltäsi mitä mieltä hän on mahdollisesta työkyvyttömyydestäsi.

Voimia sinulle.

No ehkä siksi, että

peffit on välillä olleet tosi hyvät. Joulukuussa nousivat lähemmäs 800, kun normaalisti puhaltelin samalla mittarilla 580 silloin kun kaikki oli ok.

Käytännössä olin tosi sairas tuon kontrollialtistuksen jälkeen, en vielä toipunut kun oli tuo aspergillusaltistus. Aspergilluksen jälkeen vointi sitten vähän parani joulukuussa, vaikka korkea pef ei tuonutkaan sitä hyvää olotilaa mukanaan. Olin yhä edelleen sairaan väsynyt ja kipuileva.

No sitten tuli pikkupakkaset ja lunta maahan. Vähitellen tuntui, että tervehtyi. Kunnes sitten menin kurssille, jossa sairastuin uudelleen.

Elikkäs vointi on välillä ollut ehkä kohtuullinen, ei hyvä enää ollenkaan. Mutta sinnittelemällä sitä jaksaa kyllä, nyt en enää jaksa.

Ja taas on vielä häikkää noissa keuhkolääkärin ajanvarauksissa. Että ottaa sekin päähän. Ekalla kerralla ajat oli annettu virheellisesti liian lyhyinä, joten soitettiin että joudut odottelemaan, no ihan OK. Toisella kerralla aika olikin varattu väärään paikkaan, paljon pidemmällä olevalle vastaanotolla kuin mitä piti ja nyt on taas jotakin häikkää. Soittelin, mutta pallottelivat puhelua eteenpäin, eikä kukaan tiennyt mistä häikästä nyt on kyse ja lopulta puhelu katkesi. Joten ihan v... sama, en jaksa nyt soitella keuhkolääkäriajan perään, olkoon. Joten en nyt just jaksa järkkäillä mitään ylimääräistä.

Mietin vähän mitä tehdä kunhan tästä vähän jalkeille taas pääsen. Tätä uutta selvittelyä mistä kaikki johtuu, en nyt vain jaksa. Olkoot. Ohjeinahan on ollut, että pitää olla positiivinen ja sillä pärjää jo pitkälle. ...ja v...t

Oheitahan sain

tuolla TTL:n potilasosastolla heidän keuhkolääkäriltään, että minun keuhkolääkärini ei saa määrätä minua mihinkään tutkimuksiin ammattitautini piikkiin. Kaikki tutkimukset joudun maksamaan itse. Tästä syystä myös nämä labrat kuuluvat nyt työterveyteen, ei ammattitautiini mitenkään.

Keuhkolääkärinihän mietti noita lisäselvityksiä, mutta ne nyt sitten jäivät noiden TTL:n keuhkolääkärin ohjeiden mukaisesti pois kuvioista. Vähän se tietysti on ihmeellistä, ettei keuhkolääkärillä ole oikeutta tutkia potilasta enää ollenkaan, mutta kaitpa se sitten niin menee. Ammattiastman piikkiin menee siis vain noi spirometriat ... kait, nyt nyt jaksa näitäkään asioita selvitellä. Uskotaan kun kerrotaan, että tutkimuksia ei saa tehdä.

Noin minullekin kävi.

Sairaalani toinen lääkäri määräsi minut heti keuhkojen tähystykseen,mutta lääkäri joka tähystyksen olisi tehnyt kieltäytyi sitä tekemästä,koska en pystynyt olemaan töissä ja altistamaan itseäni .Olisi pitänyt ensin olla 2 viikkoa töissä ja sitten tähystykseen.Eli tähystyskin jäi tekemättä.
Sairaalamme sisätautilääkäri laittoi lähetteen ammattitautipkl:lle homealtistustesteihin ja lähetteessä luki että työpaikallani on kosteusvaurioita.Mutta amm.tautipkl:lla eivät suostuneet tekemään altistustestejä.Koska virallisia rakennenäytteitä ei työpaikaltani toimitettu.Siinä jäin taas nuolemaan näppejäni.

Huvittavinta kaikessa on kun olin tosi sairas ja kävin terveydenhoitajalla poskiontelotulehduksen takia,hän sanoi minulle että sinulla on ihan selvät homeoireet .Nyt alat tekemään asian hyväksi jotain ja yrität päästä amm.tautipkl:lle.No sieltähän olin juuri tulossa .Diagnoosiksi sanottiin että ei ole homeesta johtuvaa oireilua vaan painomusteesta.
Voimia sinulle!!!Tiedän juuri mitä hel....ä tuo on kestää ja vielä sairaana.

Minullahan käytännössä kaikki OK

eli ammattitauti on todettu ja tutkimukset tehty. Ongelmana on "vain" enää se, että en kuntoudukaan noiden altistusten jälkeisistä ongelmista kuntoon. Tämä tutkimus, miksi näin on, onkin sitten hankalampi paikka. TTL:n keuhkolääkärin mielestä veriarvot olivat sitä luokkaa, että tutkia pitää, samoin voisi selvitä pahat päänsärkyni ja muut vaivani. Mutta vaivat eivät ole ammattitautini ongelmia, vaikka ne alkoivat altistusten jälkeen, tai ainakin vaivat selkeästi pahenivat altistusten jälkeen, elimistö ei vain päässyt enää tasapainoon oikein missään suhteessa.

TTL:n siis altistaa kyllä, mutta altistusten aiheuttamat ongelmat ovat potilaan omia ongelmia. No työterveyslääkäri yrittää nyt selvitellä minun tapauksessani asiaa, mutta hässäkkä joka alkoi altistuksista onkin nyt "migreeniä" tai jotakin muuta kuin ammattitautiisi liittyviä ongelmia, eikä ongelmat tietystikään ole voineet tulla altistuksista, vaikka niistä nuo ongelmat alkoivat.

Tässä on taas tätä lääketieteellistä ihmettä seurattava nauramatta vähän kuin sivusta tyyliin "luuletteko minua ihan tyhmäksi", mutta mitään et voi. TTL saa tehdä nähtävästi mitä vain potilaalle ja kertoa että migreeni iski jälleen.

Vai sanoi....

Vai sanoi TTL:n keuhkolääkäri sinulle, että sinun keuhkolääkärisi ei saa määrätä sinua mihinkään tutkimuksiin ammattitaudin piikkiin. Ja jos määrää, niin sinä joudut maksamaan kaikki tutkimukset itse.

No eiväthän nuo keuhkotutkimukset keuhkopolin toimesta suoritettuna kovin paljon maksa.
Eli sinun tilanteessasi yrittäisin saada välittömästi keuhkolääkäriltäsi lähetteen keuhkopolille. Ainakaan täällä diffuusiokapasiteettimääritystä ei edes tehdä yksityisisillä lääkäriasemilla saatikka sitten yksityispuolen rtg-laitoksilla HRCT:tä.

Kun omatkin keuhkoni tulehtuivat tosipahoin TTL:n suorittaman A.fumigatuksen jälkeen ja kun TTL:n ennen altistusta suorittamassa HRCT:ssä todettiin yksi arpimuodostelma keuhkoissani, niin itsekin hakeutuisin yksityispuolen röntgeniin itsemaksavana vain saadakseni selville onko tuosta TTL:n altistuksesta seurannut keuhkoissani lisää arpimuodostelmia. Tänä päivänä siihen ei ole mahdollisuutta.
Toivon, että tuo yksityispuoli kehittyy tulevaisuudessa niin, että sieltä alkaa löytyä kokonaisvaltaiseen keuhkotutkimukseen tarvittavat laitteet.

Tähän labrahässäkkään asti

arvelin, että kyllä tämä tästä. Vointi on ollut heikko, mutta aina välillä se aurinko on pilkahtanut risukasaankin. Ei vain ole sitä jaksamista lähteä taas samaa rumbaa uudelleen. Mihin se johtaisi, sitäkään ei tiedä. Eikä noita tutkimuksia osaa edes pyydellä. Kaikkihan piti mennä parempaan suuntaan, no tosin aina uusi altistus ja olet lähtöruudussa. Lähinnä sitä arvelee, että näin tämä elämä nyt vain menee, että nämä mun jutut kuuluvat tämän taudin kuvaan ja . Tässä on mukana sitä knk-lääkärin varoittamaa "totut huonoon tilanteeseesi ja tyydyt siihen" juttua myös. Sitä tottuu, että vointi on huono, mutta kun ei kivusta tarvitse kiljua antaa asian olla. Ja kun en käy töissä, vaan olen sairaslomalla tai lomalla kotona, tai etätöissä, sitä ei joudu ihan sen totuuden eteen ollenkaan. Normaalisti en töitä jaksaisi tehdä, en yksinkertaisesti pysy edes hereillä kokonaista työpäivää.

No mulla on keuhkolääkäri 15.5., joten ehkä silloin katsotaan mitä tehdään asian eteen. Migreeniähän tuo TTL:n keuhkolääkäri minulla epäili olevan, mutta veriarvojen häikkä piti kuitenkin selvittää ensin, josko siitä löytyisi apu sitten tuohon migreeniinkin.

Kyselen kyllä noita tutkimuksia kun keuhkolääkärini tapaan, nyt en viitsi panikoida ja ottaa turhaan yhteyttä tässä vaiheessa. Ehtiihän sitä.

Koirien muistokirjoituksia

löysin, joten ei oikein rohkaisevaa tietoa kylläkään. Oireet olivat kyllä saman tyylisiä minulla ja noilla delanneilla hurtilla. Mutta toisaalta aina sairauksilla on yhteisiä piirteitä. Toivon kyllä että sairastan jotakin muuta muotoa anemiasta, jos valita saan.

Herkälle

Ei kannata lähteä puhumaan asioista, joista et tiedä.

Immunologia on vaikeaa jopa minullekin ymmärtää, varmasti huomattavasti vaikeampaa sinullekin.

Tutustupa komplementtiin http://fi.wikipedia.org/wiki/Komplementti_%28biologia%29

ja vasta-aineisiin http://fi.wikipedia.org/wiki/Vasta-aine

tarkemmin ja siten myös HLA-molekyyleihin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hla

Sitten tiedät mistä puhut.

Komplementti-viite on melko kattava, vasta-aine ja hla-viitteet ovat vain yleistäviä.

Hei ei kukaan pahalla

neuvoja tälle palstalle laita. Ja tuttu ihminen tietää miten asioihin suhtaudun, joten vaaraa hysteriaan ei ole. Kaikki ajan kanssa.

Ja nyt kun lääkärini mukaan kaikki on OK, ei noihin veriarvoihin kannata aikaansa tuhlata. Nähtävästi ovat ihan normaalit, koska lääkäri ei niitä mitenkään ihmeinä pitänyt. Tässä kohden ehkä TTL:n keuhkolääkäri vain halusi tarkemmin tietää asiasta, mutta samat arvot joista hän oli huolissaan on tt-lääkärini mielestä ihan kunnossa ja normaalien rajojen sisällä eivätkä näin aiheuta mitään sen ihmeellisempään seurantaa tai huolta.

Koska arvot ovat normaalit, eivät ne aiheuta minulle noita kipuiluja ja puutumisiakaan, joten ne menevät noihin yleisoireisiin ei verenkuvan oireisiin, mikä lienee parempi vaihtoehto kyllä.

Tänään otin aamusella lääkkeet tyhjään mahaan, auttavat kuulemma siten parhaiten. Vielä ei ongelmia suuremmin ole, joten eiköhän tämä taas tästä. Jos arvoja alentaa jatkuva tulehdus on edessä nähtävästi kortisoni ja siihen en kyllä halua lähteä ollenkaan.

Lääkärini kertoi, että kaikki veriarvot olivat ihan normaalit, eikä niitä sen ihmeemmin tarvitse seurata edes. Näillä veriarvoilla ei tule mitään oireita, vaikka nuo kipuilut ja puutuilut pahenevatkin nyt, ei sekään ole merkki veriarvojen heikkenemisestä.

Tt-lääkäri kysyi uniapneasta, josko siinä olisi syy tuohon tajuttomaan väsymykseen. Jäi sitten keskustelu siltäkin osin kesken.

Mistäkö puhuin ?

Kysymys oli anemiasta.

Välitin vain tietoa Allergologia kirjasta, jossa todetaan immunologisen reaktiotyyppin II (vasta-ainetuotanto IgM/IgG) aiheuttavan myös hemolyyttistä anemiaa ja joskus myös lääkeaineallergiaa.
Ja hemolyyttisen anemian poissulkemiseksi löytyy tarvittavat mittatikut.

Toteamukseesi, että ei kannata lähteä puhumaan asioista, josta et tiedä totean, että ihminen on oppivainen eläin.
Siinä vaiheessa kun pakollisen kosteusvauriomikrobialtistuksen takia joutuu oppisopimuskoulutukseen oman immuunijärjestelmänsä kanssa, haluaa tietää.
Tietoa saa lukemalla ja taas lukemalla.
Mitä ns. sairasrakennussyndroomaan tulee, niin tuon alan asiantuntijathan ovat sen tiimoilta tuottaneet oikean tietotulvan, joka on luonteeltaan ristiriitaista.
Oppisopimuskoulutettuna aloin itsekin pikkuhiljaa erottaa faktan fiktiosta.

Kun anemiasta oli kyse, niin kysyisinkin sinulta kumoaako sinun mielestäsi wikipediasta linkittämäsi tieto millään tavoin Allergologiassa mainitun reaktiotyyppi II:sen tuottamana hemolyytisen anemian hänen kohdallaan?

KALLELLE!!!

Wikipediassa luki näin:

C3a ja C5a ovat voimakkaita anafylatoksiineja ja ne vapauttavat syöttösoluista histamiinia ja muita välittäjäaineita ilman IgE:tä.

Eli voiko vetää johtopäätöksen että anafylaktinen reaktio tai siihen taipuvaisuus ei näy IgE:ssä ?

Näin

IgE ei nouse, IgG kyllä. Tai ei ainakaan kokonais IgE ole koholla. Reagoin joillekin jutuille anafylaktisesti. Astmaoireet tulee myöhemmin.

Ammattiastma kosteusvauriomikrobeille on ja taas iski kuume työpäivän jälkeen. Pitäis kai jo jotain oppia. Sairikselle maanantaista..

Mille jutuille

anafylaktisesti? Olisin utelias tietämään sillä itselläni olevat oireet eivät ole vielä onneksi anafylaktian tasoa ja en sitten mitenkään saa selvyyttä mille reagoin.

No eipä

kukaan ei ole ollut edes kiinnostunut asiasta..

mutta homeisiin tiloihin liittyy oireiluni.. ja tulee kerta kerralta nopeammin..

jep

Kompelementin käynnisämä anafylaksia ei ole mitenkään sidoksissa IgE:hen. Komplementilla ja vasta-aineilla ei hirveästi ole toistensa kanssa tekemistä, molemmat on erilaisia osia immuunipuolustuksesta ja toimivat yhteistyössä.

Kompelementtien käynnistämä

anafylaksia - osaatko kertoa mitkä veriarvot ovat silloin poikkeavia tai mitä verikokeita pitäisi otattaa?

Enpä osaa sanoa

Kumma kysymys... Yleiset tulehdusmarkkerit varmaan huitelee taivaissa. Aika harvinainen tilanne tuollanen varmaan, yleensä vasta-aineet tunnistavat tutun antigeenin, eli komplementti käynnistänee puolustusreaktioita tuntemattomia, omien solujen HLA-rakenteesta poikkeavia mikrobeja vastaan.

ehkä vähän kumma

tai sitten ei. Tavallaan pelottaa josko vielä tässä kaiken muun oireilun lisäksi olisi vaarana saada anafylaktinen reaktio. Siksi mietin että voiko jollakin verikokeella "ennakoida" altistuminen anafylaktiseen reaktioon. Verikokeistahan saadaan jo tietoa mm. sydän- ja verisuonitautien tms alttiudesta.

Kysymys

S-C3 on 1.97 (viitearvo 0.71-1.41) ja S-C4 on 0.46 (viitearvo 0.12-0.34). Mitä tämä tarkoittaa?

hmm

Ilmeisesti komplementti hiukan aktiivinen, syytä saa vain arvailla. Periaatteessa melkein mikä tahansa tulehdusprosessi voi sen tehdä...

hemolyyttisesta anemiasta

Minulla myös anemia, joka oli pahimmillaan silloin kun homesairauskin oli pahimmillaan. Sitä ei tutkittu enempää, sillä pidettiin selvänä että minulla oli mahahaava ja haavainen paksusuolentulehdus. Tähystykseen en koskaan mennyt, sillä verenvuoto lakkasi itsekseen ja pelkään tähystyksiä.

Vähän kalpeena tässä edelleen ja viikonloppuisin nukun kahdet päikkärit, mutta olen kulauttanut kurkkuuni jo monta pulloa Kräuterblutsaftia.

Hemolyyttinen anemia
Lääkärin käsikirja
11.3.2005
Juhani Vilpo
Tavoite
Muista B-Retik anemian perustutkimuksissa hemolyysin indikaattorina.
Käsittää parisataa alatyyppiä. Etiopatogeneesi tulee kuitenkin selvittää.
Epidemiologia
Hemolyyttiset anemiat ovat suomalaisilla harvinaisia (alle 5 % anemioista). Yleisin on autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA; 1 uusi tapaus 75 000 henkeä kohti vuodessa).
Lähtökohdat
Hemolyysissä punasolujen elinaika lyhenee 120 vrk:sta jopa muutamiin minuutteihin.
Punasolut tuhoutuvat joko suonenulkoisesti (retikuloendoteliaalisoluissa, etenkin pernassa), suonensisäisesti (verenkierrossa) tai jo esiasteina luuytimessä.
Hemolyysin seuraukset näkyvät
luuytimen erytrosytopoieesin kompensatorisena vilkastumisena ja veren retikulosytoosina
hemoglobiinin kataboliatuotteiden lisääntymisenä
suonensisäisessä hemolyysissä myös plasman ja joskus virtsan vapaan hemoglobiinin lisääntymisenä sekä hemosiderinuriana.
Hemolyyttisen anemian syyt
Punasolujen ennenaikainen hajoaminen voi johtua
punasolun viasta (perinnölliset hemolyyttiset anemiat ja PNH eli paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria)
punasolun ulkoisista syistä (hankitut hemolyyttiset tilat).
Spesifiset tautimuodot luetellaan taulukossa 1.
Taulukko 1. Hemolyyttisen anemian syyt Punasoluperäiset Ulkoiset
Membraaniviat
Perinnöllinen sferosytoosi
Perinnöllinen elliptosytoosi
Immunohemolyysi
Autoimmunohemolyysi
Kylmäagglutinaatio-oireyhtymä
Verensiirtoreaktio
Äiti-lapsi-immunisaatio
Lääkkeen aiheuttama immunohemolyysi

Entsymopatiat
Hemoglobinopatiat
Pilkkoutumishemolyysi
Vieraat pinnat (keinoläpät, proteesit, hemoperfuusio)
Vaskuliitti
Marssihemoglobinuria
DIC
Tromboottinen trombosytopeeninen purppura

Talassemiat
PNH
Muut ulkoiset syyt
Infektiot, toksiinit, palovammat, hypersplenismi

Selvittely
Diagnostiikassa pyritään
varmentamaan hemolyysin olemassaolo
selvittämään spesifinen diagnoosi eli hemolyysin etiopatogeneesi.
Hemolyysi tulee näkyviin anemian perustutkimuksissa (B-Hb, B-Hkr, E-MCV, B-Retik, B-La, P-CRP ja B-Leuk) retikulosytoosina ja voimakas muoto myös MCV:n suurenemisena. Normaali retikulosyyttimäärä riittää käytännössä sulkemaan pois hemolyysin.
Epäselvissä tapauksissa tutkitaan seerumin
laktaattidehydrogenaasi (P/S-LD)
erittäin herkkä hemolyysin osoittaja, mutta suurenee monessa muussakin tilassa
haptoglobiini (P/S-Haptog)
pienenee hemolyysissä, mutta voi olla pieni myös maksasairauksissa ja puolestaan normaali tulehdustiloissa, vaikka hemolyysi olisikin kohtalainen
bilirubiini (P/S-Bil)
erityisesti konjugoitumattoman bilirubiinin pitoisuus suurenee hemolyysin yhteydessä.
Samanaikaisesti hemolyysin vahvistamisen tai poissulkemisen kanssa lähestytään spesifistä diagnoosia. Sukuanamneesi auttaa perinnöllisten hemolyysien diagnostiikassa (maahanmuuttajat!). Yleislääkärin tutkimusvalikoimaan kuuluvat myös
suora Coombsin koe (AIHA)
veren sivelyvalmiste ja tarvittaessa myös luuydintutkimus
virtsan hemosideriinin määritys (suonensisäinen hemolyysi).
Spesifiset hemolyysin tutkimukset kuuluvat erikoisklinikoihin. Yleislääkäri voi kuitenkin suhteellisen yksinkertaisin keinoin sulkea pois hemolyysin mahdollisuuden.
Retikulosyyttimääritys sisältyy aina anemian perustutkimuksiin.
Hoito
Hoito riippuu taudin etiopatogeneesista ja toteutetaan yhteistyössä erikoislääkärin kanssa.
On syytä muistaa, että lääkkeet voivat olla mukana aiheuttamassa tai pahentamassa useammankin tyyppisiä hemolyyttisiä tiloja.
Viitteet 1, 5, 2, 3, 4, 1

Lisätietoa
Internet-tiedonlähteitä 1
Kirjallisuutta
Juvonen E,, Savolainen ER. Hankinnaiset hemolyyttiset anemiat. Kirjassa Ruutu T, Lassila R, Porkka K, Rajamäki A (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2005
Salmi T, Rajamäki A. Periytyvät punasolu- ja hemoglobiinisairaudet. Kirjassa Ruutu T, Lassila R, Porkka K, Rajamäki A (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2005
Säily M, Meri S. Paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria. Kirjassa Ruutu T, Lassila R, Porkka K, Rajamäki A (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 200
Siitonen S, Vilpo J. Hemolyyttinen anemia. Kirjassa Vilpo J (toim.). Ilmari Palvan Veritaudit. Medivil Oy 2005
Vilpo J, Punnonen K. Anemiat. Kirjassa Vilpo J, Niemelä O (toim.). Laboratoriolääketiede, kliininen kemia ja hematologia. Kandidaattikustannus 2003, s. 245-254

Ei tähystys ole paha

mulla se nähtävästi on uudelleen edessä nyt. Toivon siihen pääsyä myös, jotta tiedän itse missä mennään. Siinä tähystävä lääkäri kertoo koko ajan mitä näkee. Eikä tähystys satu pätkääkään, joten sitä kyllä pelätään ihan turhaan. Yökkiminen on tietty ikävää, mutta mitään muuta ikävää ei tuossa tähystyksessä olekaan. Lisäksi luin, että nielun puuduttaminen vie yökkimisenkin pois. Mulla ei mitään puuduteltu, kun olin sillon just tuossa anemian vuoksi tehdyssä tiputuksessa, avaava tippa oli menossa.

Ja silti, ilman mitään lääkityksiä tuo tähystys ei jäänyt mitenkään pahana mieleen. Siis mitään kipua siinä et tunne. Mulle tuo yökkiminen on silleen tuttua, että ykään tosi helposti, ehkä siksi yökkiminkään ei niin pahalta tuntunut, siis tuttua touhua. Ja lääkäri oli kokenut sairaalalääkäri, joka teki homman tyynen rauhallisesti. Ihan OK tutkimus, ja siitä hyvä, että kuulet tulokset ihan heti. Ilman muuta kannattaa mennä. Olisi ehkä hyvä sunkin varmistaa mitä anemiaa sulla on. Minua kiinnostaa nyt vieläkin enemmän se mistä anemia johtuu, koska anemia on oire jostakin, olisi tietty hyvä tietää oikeasti mistä.

Hiton ikävää on olla näin sairaan väsynyt taas.

kiitos rohkaisusta...

on vaan jo tähystelty aiemmin sekä mahaa että paksusuolta, joten pelkään... sattui, sattui. En mene enää, ellei ala taas vuotamaan tai Hb laskee paljon alle sadan (99 ei riitä).

Selvittyäni pitkästä flunssasta elävien kirjoihin taas, tunnen vointini kohtuullisen hyväksi väsymyksestä huolimatta.

Toivottavasti oma kuntosi kohentuu? Tilanteesi kuulostaa huolestuttavalta? Varmaan kannattaa mennä kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin nyt, kun vaan jaksat niissä käydä. Huonokuntoisena on tietysti suuri houkutus jäädä omaan sänkyyn tai kotisohvalle, sairaalareissut ovat raskaita.

Joo Gastroskopia on OK, muut tosiaan sattuu

joten jos muihin tähystyksiin joudun haluan IHAN kaikki mahdolliset kivunlievitykset mitä on mahdollista antaa. Ihan turha sanoa ettei Kolonoskopia satu, se sattuu ja siihen pitää saada kaikki mahdolliset avut ennakkoon. Ja sitten sairaanhoitajan pitäisi vielä painella letkua käsin vatsanpäältä avuksi, jotta tunne siitä että letku tulee suolen läpi helpottuu. Jotkut sen kuulemma osaa tehdä pyytämättäkin, osa ei, ja jotkut yrittävät AINA ensin ilman kivunlievitystä, vaikka usein tutkimus sitten vain jää kesken. Joten tässä menee raja, kaikki mahdolliset lääkkeet kehiin ja kunnon tiimi tutkimusta tekemään. Olet oikeassa, nuo suolen tähystykset sattuu sairaasti. Ihme porukkaa nuo tutkimuksen tekijät kun mieluummin yrittävät ilman kunnon kivunlievitystä, koska joutuu valvomaan potilasta lääkkeiden takia, kun tekee tutkimuksen kerralla.

Mutta siis Gastroskopia on ihan eri juttu, se ei satu yhtään. Siihen voi mennä vaikka ilman mitään lääkitystä. Ja tämä on totuus.

Joo katsotaan nyt. Mulla on hyvä tt-lääkäri, joten eiköhän me juttuun tulla. Kunhan nyt itse ymmärrän miten tärkeää on nyt selvitellä tämä anemian synty kohdallani viimein kunnolla veke.

Joo sairaalassa tutkimukset on aika tuskaa siksi, että odotat aina jossakin käytävillä tunteja. Ihmeen ihania ihmisiä hoitsuiksi vain valkkautuu. Hirveestä kiireestä huolimatta ne on olleet tosi symppiksiä kaikki. Nyt kunto on just siinä rajalla, että ei tosiaan jaksaisi eväänsä heilutella. Makuulla kirjoittelen kannettavaan ja etsin tietoa anemiasta. Huomenna sitten taas jaksaa.

Voi johtua

esim. siklosporiinin haittavaikutuksena (harvinaisena kylläkin) on sekä tavallinen että mikroangiopaattinen hemolyyttinen anemia.

Onhan noita lääkkeitä

mutta en tiedä mitä ne sisältävät, enkä jaksa nyt googlettaa niitä kaikkia. En ehkä ymmärtäisikään lääkeaineiden yhteyksiä kuitenkaan.

Mutta usempaa lääkettä käytän päivittäin Symbicortin lisäksi ja sitten tulee vielä nuo ajoittaiset kortisonikuurit. Voi olla tietysti ongelmaa silläkin puolella. Ja pahinta jos onkin kyse useammasta ongelmasta, että vatsa ei kestä enää ja lisäksi sitten jotakin muuta. Siihen meneekin sitten aikaa, että selviää jos edes selviää koko vyyhti.

Toisinkin päin

itselläni on Hemoglobiini vain noussut ja noussut, vaikka hengitys huonompaa ja ei edes voi urheilla. Kun happea ei riitä niin näin keho tasapainottaa tilanteen.

Tulehdus voi laskea Hb:ta

joten välttämättä ei ole muuta syytä kuin jatkuva tulehdustila, joka rasittaa elimistöä. Hb laski jo tuossa altistuksessa ja siitä jäi taas lasko myös koholle. Joten ehkä kyseessä on krooninen tulehdustila, joka laskee veriarvoja. En vain tiedä miten tuo tulehdustila saadaan kuriin, jos ei auta nuokaan määrät kortisonia ja tulehduskipulääkkeitä mitä nyt käytät. Tulehdusanemiaan ei kait ole muuta hoitoa kuin tuon tulehdustilan poistaminen, joten massiivinen kortisonikuuri lienee se millä sitä yritetään poistaa. Ja jos tulhdus vain on ja pysyy laskien veriarvoja on tilanne tosi hankala. Astmassa ei niin pahaa tulehdusta päällä yksin ainakaan pitäisi olla, että vaikuttaa noin pahoin veriarvoihin. Pitäisi siis löytää syy siihen, miksi lasko on koholla. Toivotaan että löytyy nopeasti.

Sama täällä

Minullakin hemoglobiini vain noussut ja noussut eli on jo yli niiden viitearvojen ollut jo pitkään. Sama myönskin tuo toinen eli rasitusta ei kestä kyllä yhtään, vaan tulee tunne, että happi loppuu ja haukkomiseksi menee.

Niin mullakin

Hb oli aina korkea yli 150.Eli pitäis olla melko huippu-urheilija.Mutta silloin ei kyllä pysty edes liikkumaan kunnolla kun hengästyttää ja on niin heikko olo.Olo on kuin korkean paikan leirillä.Happi ei riitä.Minullakin oli työaikana senkka noin 32 ja leukkarit aina 11-14.Mutta lääkärit eivät niistä välittäneet.Sanoivat että varmaan ollut vähän flunssaa.Vaikka ne olivat vuosikausia tuollaiset ja joka kokeessa kun otettiin.AARGGHH!!!Ja maksa-arvot olivat vähän yli rajojen vaikka väkeviä en ole juonut 10 vuoteen ja joskus harvoin juon siiderin,kaksi.

Ainut hyvä puoli tässä luulotautisen eläkkeessä on se että veriarvoni ovat tänä päivänä olleet normaalit.Enää ei ole lämpöä.Vuosia oli lämpö 37.2 -37.8.Tällä hetkellä lämpö on 36.4.Eikä enää heikota,väsytä.Ei astmaa,ei poskiontelotulehduksia.Ei jatkuvaa gastriittia.Kasvot eivät ole enää läikkäiset ja "palaneen" näköiset.Ilm minulla oli urtikaria koko ajan päällä.(eräs hoitaja sanoi näin minulle jälkeenpäin kun näki minut nykyään ihan erinäköisenä)Jostakin kummn syystä sydämessä ennen ollut haarakatkoskin on hävinnyt???Voiko se yl.olla edes mahdollista.
Mutta aika pitkän ajan vuosia se vaatii että oireet helpottavat.Mutta auta armias jos erehdyt sellaiseen paikkaan missä hometta.Mutta ehkä siihenkin on tullut sen verran parannusta että enää en makaa noin 2 viikkoa henkihieverissä.Nyt siitä toipuu muutamassa päivässä.
ELI kovinkin huonosta kamalasta tilanteesta voi toipua ihan eläväksi ihmiseksi.Kun vain jakssa uskoa että paranee eikä menetä toivoa.
Eräs lääkäri sanoi minulle että tee elämästäsi niin hyvä kuin siihen terveytesi antaa myöten.Sitä tässä yritän toteuttaa.
Pääasia että elän ja lapsilla on taas äiti.

Toipumassa ollaan

Hienosti kirjoitit, sillä samat tuntemukset on täällä. Kovasti yritetään täälläkin sitä, että lapsilla olisi äiti, joka elää. Rasitusta ei kyllä nyt kestä, mutta ehdottomasti parempaan suuntaan ollaan menossa. Eläke vielä tosin puuttuu....

Mukavaa luettavaa

että olette toipumaan päin tai ainakin kunto selkeästi on pahimmista ajoista parantunut.

Mullakin on tänään parempi päivä kuin mitä eilinen, joten makuulla ei enää tarvitse olla. Tästä se taas lähtee rullaamaan.

Kyllä sinäkin

toivut kunhan hoksaat mitkä kaikki saa henkesi "haukkomaan".Minä jouduin esim poistaa kaikki hajustetut tuotteetkin ympäristöstäni.Homeet ja hajustetut tuotteet pois niin taas henki kulkee.Jos esim meille tulee joku joka on pessyt itsensä hajusteellisella suihkusaippualla tulee itselle sellainen tunne ettei pallea toimi.Hengitys menee jotenkin vajaan tuntuiseksi.Ja siitä seuraa kamala väsymys.Ja muuttuu"hirviöksi"Tuntuu että ei kestä yhtään mitään.Ei ääniä,ei mitään.Tätäkään ongelmaa ei ole enää kun kaikki käyttämämme tuotteet ovat hajusteettomia.Ja sitä ei monikaan usko että kun elää hajusteettomassa ympäristössä niin VOI KAMALA SITÄ TUOKSUA mikä monen ovelta lehahtaa vastaan kun oven avaa.Siis miten ne voi siellä hengittää???En ymmärrä!!

minulla

eli kun on huonossa hapessa nousi ja lomilla laski normaalimpaan päin.
Nyt on kääntynyt laskemaan. Olen miettinyt voiko runsailla mustelmilla olla osuutta. Eikö ne ole verenpurkaumia..
Näyttää ettei edes parane vaan tulee tuore punainen alue ja kohta mustelma.. ihan samaan paikkaan..
Verisuonet ovat nousseet omituisesti ihon pintaan ja niitä purkaumia on oikeesti näkyvissä..

Toisinaan on veren makua suussa.. hohhoijaa.. nenäverenvuodot jne..
taas olen töissä joten voisikohan johtua siitä..

Munuaisten vajaatoimintaa?

viestiketjua, mutta onko munuaiset kunnossa, homemyrkyt vaikuttaa niihinkin.

Miten munuaisten

Liittyykö munuaisten toimintaan se, että maitotaloustuotteet turvottaa? Tai se, että virtsa on tosi vahvaa ja haisevaa?

Rauhallisesti nyt

Maitotaloustuotteiden turvottava vaikutus kohdistuu kaiketi mahalaukun ja suoliston alueelle, ei ne munuaiset minnekään turpoa.
Virtsan haju ja vahvuus voi riippua monesta eri tekijästä. Lääkkeet esi. tekevät virtsasta voimakkaasti haisevan. Liian vähäinen veden juominen tekee siitä myös vahvaa ja haisevaa. B-vitamiini värjää keltaisemmaksi ja toisilla myös haisevaksi.
Ei kannata heti miettiä pahimpia vaihtoehtoja vaan ihan luonnollisia syitäkin löytyy.
Mitä laitamme kurkusta alas, se näkyy myös virtsassa.

stixaa virtsa

selvittää jo paljon. itselläni on ollut proteiinia virtsassa nyt muutaman kerran hieman. Selässä tuntuu arkuutta, ei kipua. Virtsanpidätyskin romahti, ei kuitenkaan ollut tulehdus. Hengitysongelmat olivat vaikeat ja nämä kaikki oireet tulivat viikon duunikeikan jälkeen vanhassa kosteusvaurioituneessa ja remontin alla olevassa työpaikassa. Maitotaloustuotteet, ne tavalliset-siis homogenoidut turvottavat minuakin, mutta luomumaito ei esim. ollenkaan.

Samoja ongelmia

selvittelin gynen kanssa jo viime elokuussa. Nyt nuo virtsanpidätysongelmat eivät kuuluneet tähän hässäkkään, koska konsultaatiopyyntö oli vain kuukautisista. No ongelma on ollut ja on, ei nuo vaivat vain oikein ketään kiinnosta.

Huomenna on tt-lääkäri ja saa nyt nähdä mitä edessä on. Ihminen on niin pieninä palasina lääkäreillä, ettei ne palapelina yhtään ihmistä kokoon saisikaan. Jotenkin ymmärrettävää, että ongelmat on aina ohi jonkun lääkärin ammattialueen ja sitten sitä ongelmaa ei tarvitse edes liittää tutkimuksiin mukaan, kun ei kuulu mun hommiini.

Kun tt-lääkärillä olin ja yritin kertoa oireista, hän halusi kuulla vain kuukautisista, ei mistään muusta. Siinä lääkäri naputteli näppäimistölle tietoa ja minä puhuin seinille. No sitten ajattelin, että antaa olla kun ei kuuntele en minäkään turhaan puhu. Enkä viitsi puhua huomennakaan mitään mitä ei kysytä. Kait se on helpompaa hoitaa potilasta joka tosiaan on hiljaa ja vastaa vain kysymyksiin. Muistan vain edellisen tt-lääkärin vastaavassa tilanteessa kun sitten tuli ilmi lisää oireita "en ole koskaan kuullutkaan ko. oireista jne. oli lausunnossa" no ei kait lääkärit mitään kuule kun eivät kuuntele, eikä lääkärit varsinkaan kysele. Jos potilas vielä jotakin puhuukin, niin lääkärit ajattelee omiaan ja kirjoittelevat kätevästi kaikkea muistiin tietokoneelle, tehokasta työskentelyä... siis.

No potilaana on ikävä sanoa myös, että olisi helpompi kerto mitä oiretta ei ole, kun selitellä mitä oireita on. Jos näin kertoisi saisi varmasti luulosairaan paperit käteen oitis. Ja kuitenkin mikään ei ole enää noiden altistusten jälkeen ollut ihan kohdallaan...

En tiedä, ei kait ole ongelmia

mitään munuaisten kanssa. Ei ole tutkittukaan kyllä. Veriarvoja käski tutkia TTL:n keuhkolääkäri, muuten olisin antanut asian olla. Mutta ohjeet olivat sen verran painavat, että arvelin keuhkolääkärin olevan tosissaan.

Nouseva hemoglobiini

tiedoksi kaikille (varmasti jo tiedättekin),mutta kertauksen vuoksi.Se että on korkea hb ei tarkoita että rautavarastot olisivat kunnossa,vaan on osoitus siitä että punasolujen määrä lisääntyy koska hapen tarve kasvaa ja punasolut sitä happea kuljettavat ja rauta on se johon happi sitoutuu.
Elikkä S-Fe (seerumin rauta) pitäisi verestä ottaa. Näin selviää oikea rautapitoisuus. Jos rauta-arvot ovat huonot, se tarkoittaa myös sitä että kaikki nauttimamme lisäravinteet eivät imeydy kunnolla juuri huonon rauta-arvon vuoksi.

Kiitoksia tiedostasi

Tässä toipumiseni tiellä olen ruokavalioni muuttanut.Syönyt lisäravinteita.(kävin hiusanalyysisissä ja siinä todettiin useamman aineen olevan kaukana viitearvoista)Esim kalkki ei ollut lähelläkään alhaisinta rajaa.Ja tiedän että allergisissa tiloissa määrätään kalsiumia.Olen jättänyt kaikki valmisruuat,limukat,karkit,pullat.Ja olisiko niilläkin ollut merkitystä kun toipumiseni on edistynyt.Ehkä elimistöni pystyy käyttämään nykyään saadut vitamiinit ja hivenaineet hyväkseen.Mutta homeherkkyyteen ei vielä ole tullut muutosta.Toivossa on hyvä elää.

näin

ja siksi myös tupakoitsijoilla on yleensä korkea hb.

koputan

Panen nyt vaikkapa tähän rakoseen huomioni, että palsta on ollut tosi miellyttävä pari viimeistä päivää. Henki on hyvä ja arvokasta vertaistukea on ollut tarjolla. Toivottavasti saamme nauttia tästä pidempäänkin.
 /   /  /  / Anemia

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta