AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  /  /  / Onko oikikseen vaikea päästä?

Onko oikikseen vaikea päästä?

31 Vastausta 9 427 Lukukertaa
Onko oikikseen oikeasti vaikea päästä? En ole hakenut kertaakaan, mutta olen jostain kummasta saanut sellaisen käsityksen, että perselihaksilla on keskeinen merkitys haussa. Tähän käsitykseen lienee vaikuttanut eräs tuntemani oikeustieteilijä, joka ei todellakaan ole mikään järjen jättiläinen. Tarvitaanko siis enemmän älyä vai riittääkö ainoastaan, että kykenee oppimaan mahdollisimman suuren tietomäärän ulkoa?

Millaista itse opiskelu on? Opiskellaanko sielläkin jumalattomia raamattuja ulkoa vai pääseekö tenteistä yleensä ottaen helposti läpi? Tarkoittaako se, että oikis on kova koulu sitä, että siellä pitää vetää aivokapasiteettinsa äärirajoille vai sitä, että täytyy vain jaksaa päntätä asioita ulkoa? Kiits.

Riippuu henkilöstä ja

Hei! Taas palataan tämän peruskysymyksen juurille.. Itse oikislaisethan tietenkin suurentelevat ja valittelevat kuinka järjettömän suuren työtaakan tuloksena opiskelupaikan tässä arvostetussa opinahjossa voi saavuttaa, mutta itse(myöskin oikeustieteilijä, LaY)en oikeen jaksa tätä väitettä allekirjottaa. Juttuhan on nimittäin niin, että niinkuin kaikki muukin tässä maailmassa, niin myös opiskelupaikan hankkiminen on henkilöstä kiinni. Jotkut lukevat pääsykoekirjat 10 kertaa läpi eivätkä siltikään pääse sisään, ja jotkut(itseni mukaanlukien) oppivat tarvittavan jo ensimmäisellä tai toisella lukukerralla ja ensimmäisellä hakukerralla. Henkilökohtaisena mielipiteenä heitänkin ilmoille kysymyksen, olisiko aika kohdata totuus ja luovuttaa, jos se opiskelupaikka ei esim. 2 yrityskerran jälkeen vieläkään aukea...

Ja mitä sitten tulee itse opiskeluun. Hyvä neuvo mielestäni on, että jos jo pääsykokeisiin lukeminen takkuilee eikä kirja meinaa pysyä kädessä, niin ala ei ehkä ole oikea. Opiskelu oikiksessa kun on melkeinpä pelkästään yksin kotona(tai kirjastossa tai missä ikinä kukin nyt tykkääkään päntätä)puurtamista. Ilman aivoja ei toki tässä(kään) tiedekunnassa pärjää, mutta niitä tärkeimpinä opiskeluvälineinä pidän takamusta ja muistikapasiteettia. Ainakin oma aikatauluni opintojeni suhteen on sen verran tiukka, etten ehdi lukea tentteihin kirjat kuin kerran läpi, (Toisen kerran sitten selaan vain nopeasti)mutta suhteellisen hyvin ovat tentit silti menneet. Tenttialueet vaihtelevat suurestikin, mutta sivumäärähaarukka taitanee olla noin 600-1500 sivua. Ulkoapänttääminen auttaa esseevastauksiin, mutta esim. oikeustapauksiin vastattaessa täytyy asioita osata soveltaa käytäntöön.

Toivottavasti en nyt vastannut kysymykseesi liian kärkevästi tai karkottanut oikikseen hakijoita.. Se ei ollut tarkoitukseni. Tarkoitukseni oli ainoastaan herätellä hakijoita pohtimaan, onko nyt hakeutumassa juuri sille alalle mikä itseä kiinnostaa ja riittääkö oma pitkäjänteisyys kahlaamaan vuodesta toiseen isoja sivumääriä lävitse.

Kaikesta huolimatta, onnea kaikille hakijoille ja tsemppiä viimeiseen puristukseen ennen koetta!

Ps. Mikään yli-ihminen oikiksessa pärjätessä ei tarvitse olla. Oma lukion päättötodistukseni keskiarvo oli hieman alle 9, ja ylioppilastodistukseni M:n ja E:n välillä. Pitkäjänteisyys on ainakin minun kohdalla se avain millä täällä olen pärjännyt.

kyselen

Paljon opintopisteitä yhdestä tentistä tulee noin keskimäärin? Siis miten paljon täytyy lukea ennen kuin valmistuu? yli 100 000 sivua vai enemmän?

pisteet ja

yhdestä tentistä saa pisteitä n.5. joistain tietenkin enemmän ja joistain vähemmän. Mitään sivumäärää en osaa sanoa kuinka paljon tulee luettua ennen valmistumista, mutta sen voin sanoa että ihan tarpeeksi:D!

Tjaa

Sori, mutta menikö sulla opintopisteet ja opintoviikot sekaisin? ainakin LaY:ssa oli monta viiden opintoviikon tenttiä. Ja opintoviikko vastaa muistaakseni noin 1.5-2 opintopistettä eli tavallinen tentti oli noin 8- 10 opontopisteen laajuinen Summa summarum joko tenteistä saatavia opintoviikko tai pisteitä on paljon pienenetty huoamattavasti alle vuoden sisällä, jota en usko. Tai sitten Helsingissä/vaasassa/ tai Turussa on erilaiset tentit. -tai sitten kuten edellä kirjoitin, edellisellä kirjoittajalla meni pisteet ja ov:t sekaisin - Ihan ymmärettävää. Kukapa kaikki uudistukset huomaisi.
T. Jo valmistunut (Artisti vuodesta 1997).
-Niin ja tuo edellinen tieto alle vuoden sisällä perustuu tuorrempaan tietoon.

ei menny

Artisti myös,eikä mennyt pisteet ja viikot sekaisin. Esim. Hallinto-oikeus 5 op eli 3 ov. Immateriaali- ja kilpailuoikeus 3op eli 2ov ja oikeusinformatiikan perusteet 7op eli 4 ov jne jne jne...
Mutta siis toki on myös isompia tenttejä joista saa enemmän pisteitä, esim. velvoteoikeus 8op 4ov...

sanoisin tähän

että oikiksessa ei ole enää ulkoapänttämistä, vaan täytyy osata käyttää Suomen lakia eli niitä lakikirjoja. Luentokerratkin paljon auttavat ja proffat ovat huippuluokkaa!:)

joopasjoo:)

"että oikiksessa ei ole enää ulkoapänttämistä, vaan täytyy osata käyttää Suomen lakia eli niitä lakikirjoja. Luentokerratkin paljon auttavat ja proffat ovat huippuluokkaa!:) "

täyttä skeidaa tuo edellinen lausahdus:)

1.Lakikirjatenttejä on tosi vähän(n.10% tenteistä)

2.Luennoista 10% on hyviä.

3.Proffat on yleisestiottaen ihan pehvasta, noin 10% proffista on sellasia että niistä on jotain hyötyä. Monillakaan ei mitään käytännön tarttumapintaa ja pedgogiset taidot täyttä nollaa useilla ja taas useilla.

Riippuu henkilöstä

"Henkilökohtaisena mielipiteenä heitänkin ilmoille kysymyksen, olisiko aika kohdata totuus ja luovuttaa, jos se opiskelupaikka ei esim. 2 yrityskerran jälkeen vieläkään aukea..."

Ei. Itse pääsin kolmannella kerralla. Voittaja on se, joka ei luovuta.

Ei ole

päästä, jos jaksaa päntätä ulkolukutekniikalla pääsykoekirjat. Vaatii siis todellakin istumalihaksia...

Sisällä ei vaikeata

Olen aika paljon saanut kasaan oikiksen opintoja ja sanoisin, ettei sisällä ole niin korkeat vaatimukset kuten sisäänpääsyvaatimuksissa.

Ajattelin sitä, että olisiko mahdollista päästä papereihin myös silloin kun on kasattu tietty määrä niitä opintoja, vaikkapa ei ole päässyt sisään kokeiden kautta? minulla jo tutkinto alkaa melkein olla kasassa.

On muttei todellakaan

ja aikamoisen homman ottaa jos ulkoa lukee eikä pyri sisäistämään ja ymmärtämään lukemaansa koska yksi asia vaikuttaa toiseen samoin kurssilla opitut asiat.Seuraavasta ei selviä jos edellistä ei ollut sisäistänyt ja oppinut.

Kirjat sisältävät laajoja käsitteitä olipa pieni tai suuriopus.

Itse olen kokenut aineopinnot helpommiksi mutta perusopinnoit vaativat laajojen käsitteiden ymmärtämistä sekä oikeustapauksien selittämistä ja lain soveltamista.Ahkeruudella kuitenkin pärjää mutta ulkoaopettelu ei auta enkä sitä suosittele ellei omaksu lukemaansa tietoa.

Esim. tässä on tyyppi esimerkki pääsykokeesta jonka tapaisia ja tyyliltään vaativia myös ovat tenttikysymykset.
Osiosta opiskelijavalinta.
http://yliopisto.joensuu.fi/oikeustieteet/valikko/index_3.html

Ja muita tenttikysymyksiä osiosta opiskelu.

On ja ei

Nyt voin puhua omasta kokemuksesta, koska opiskelupaikka vihdoin avautui. Allekirjoitan sen, että pääsykoe vaatii hyvää opiskelu- ja vastaustekniikkaa ja toki muistia.

Lukukerroista ja määrästä on kenenkään paha mennä sanomaan, et onko opiskelupaikka vaikea saada vai ei. Jotkut pääsevät mielestään helposti sisään, itse koin tekeväni paljon töitä. Opiskelu- ja vastaustekniikkaan vaikutti viime vuonna käymäni valmennuskurssi. Sen avulla huomasin virheet, joita teen.

Itse pyrin 5 kertaa oikikseen, 2 kertaa olisi voinut riittää, jos tekniikat olisivat olleet hallussa. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa kalliisiin valmennuskursseihin ja itsekin tein töitä, jotta pääsin kurssille. Vaikka aiempina vuosina koin joka kerta pettymyksen, kun nimi ei ollut listassa, mutta ei mieleenikään olisi tullut luopua yrittämisestä. Kyllä sinnikkyys palkitaan! Jos luovuttaa ja vaihtaa alaa, niin ei todellakaan olisi pyrkinyt oikealle alalle.

Voisitko kertoa

Hain tänä vuonna ekan kerran ja ajattelin pyrkiä ensi vuonna uudelleen, mutta minulla ei ole varaa käydä valmennuskurssia... :(

Millaisia niiden vastausten sitten pitää olla, eli mitä tarkoitat vastaustekniikalla?

vastaustekniikasta

Voi olla toki, että vastaukseni eivät yksinkertaisesti olleet sisällöllisestikkään tarpeeksi hyviä aiempina vuosina. En toki ole varmaan paras ihminen neuvomaan, miten niihin kysymyksiin tulee vastata, mutta tapauksissa ainakin toimi itselläni seuraava:
- Mieti, mitä kysytään ja vastaa kysymykseen. Vastaustila on kuitenkin (ainakin Turussa) vain yksi sivu, joten yleistä höpinää ei paperille juurikaan mahdu.
- Oikeustapauksessa kirjoitin ensin säännön tai pykälän, joka tapaukseen soveltuu ja sovelsin sitä sitten tapaukseen. Ja opettelin pykälät ulkoa, koska se asia on tiivistetty pykälässä hyvin ja niissä ei ole turhaa.
- Mietin vastausta sen verran ennen kirjoittamista, että siitä tuli selkeä ja sujuva. Etenin tehtävän mukaan, jos tekstissä oli monta ongelmaa, niin ongelma kerrallaan.
- Kirjotin pienellä ja siistillä käsialalla.

Tossa vaan joitakin vinkkejä, jotka autto itelläni. Ei välttämättä ole "avain onneen" mutta todettu toimivaksi.

Laita s-postiosoite, jos haluat, niin voidaan vaiks mailailla ja vaihtaa aiheesta ajatuksia.

Minäkin selvisin:)

Opiskelin Hesan oikiksessa ja kävin koko ajan myös työssä. Sanotaan näin, että jos et pidä lukemisesta ei kannata hakea:) Harvoja aloja, joihin painoarvo oli ainakin omana aikana pääsykokeelle ei niinkään koulumenestyksellä. Pääsykoe oli mielestäni kuin tutkinto pähkinänkuoressa. Samanlaisena lukemisena lukusalissa sai jatkaa. Olin kuitenkin hyvin innostunut, ihminen tapaa omaksua sen mistä pitää vai mitä? Opiskelukavereissa oli luokkansa parhaita ja sitten keskitasoa aika sekoittuneesti. Keskeytysprosentti on vähäinen, joten motivaatiota löytyy. Tentit saa uusia, usein reputusprosentti oli jopa puolet. Nykyisin ei olla yhtä ankaria. Mielestäni koulutuksen ydin ohjaa pitkäjänteisyyteen, tarkkuuteen ja asioiden hoitoon. Tosin monella muulla alalla palkan saa huomattavasti helpommilla eväillä. Ilmeisesti itselläkin oli muitakin arvoja kun minäkin selvisin ensin sisään ja sitten ulos:)

tarkennos vastaustekniikkaan

Oikeustapauksiin vastaustekniikkaa tarvii. Essee-kysymyksiin riittää perusäidinkielen osaaminen.

Oikeustapaukset:

1.Poimi tapauksesta ne ongelmakohdat mihin kysyjä haluaa vastauksen.
(usein hankalaa)
(joskus kysymykset on valmiiksi yksilöityjä, mutta monesti on vain hankalampi yleiskysymys "anna oikeudelline arvio tapauksesta")

2.Ratkaise yksi ongelma kerrallaan paperille.

3.Vastaus per ongelma ALKAA aina kirjoittamalla auki pykälä/muu oikeusohje kappaleen alkuun. (esim."RL:n mukaan joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Yritys on rangaistava.")

4.SEURAAVAKSI sovelletaan em. pykälää ko. tapaukseen.
(esim."tapauksessa matti anasti heikiltä polkupyörän")

5.LOPUKSI kerrotaan johtopäätös.
(esim."näinollen matti on syyllistynyt RL:n mukaiseen varkauteen ja/tai hän saa sakkoa tai vankeutta enintään 1½ vuotta.")

6.Siirrytään seuraavan oikeusongelman kimppuun.

Yllä heittomerkeissä on se mitä kirjoitetaan tenttipaperille.
"esim."RL:n mukaan joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Yritys on rangaistava.""

Siis pitääkö ne osata noin tarkkaan? Suunnilleen sanasta sanaan? Ja montako tällaista opeteltavaa pykälää on? Enpä kyllä tule pääsemään sisälle jos pitää listoittain lakipykäliä osata ulkoa. Onneksi en laittanut vielä hakemusta, jos vaikka jotain sosiologiaa menisi sittenkin katsastamaan.

(Itku ja parku.)
Kyllä ne noin tarkkaan täytyy osata ja kyllä ne oppiikin, kun vain lukee huolella ja paljon. Ei se niin vaikeaa ole lopultakaan niitä oppia ulkoa, mutta siihen sitten tarvitseekin usein kiinnittää hiukan enemmän huomiota, mitä normia missäkin tilanteessa sovelletaan; kun siis on kyse tyypillisestä oikeustapaustehtävästä, täytyy oivaltaa, mikä osa tapauksessa esitetystä tapahtumainkulusta asetetaan faktapremissiksi eli mitä lähteä oikeudellisesti arvottamaan itse vastauksessa, joka sitten pitäisi vielä saada mahtumaan siihen rajattuun vastaustilaan ja vieläpä suhteellisen nopeasti.

Sitä en kyllä oikein ymmärrä, miten sosiologia voisi olla vaihtoehto oikikselle ja lakimiehen ammatille. Nehän ovat täysin eri aloja joka tavalla.
Paljonko noita pitää opetella? Suurin pelko tietysti on, että kirjoissa on pykälää pykälän perään. Joku 20-30 pykälää voisi vielä mennä mutta jos tuon yli menee niin pää halkeaa.

Vaikka kai sitä yrittää sopii silti.

Sosiologiaa ihan vaan siltä kannalta, että sinne voisi jopa päästä sisään kun kuuluu mutu ja päättely riittävän pitkälle. Harmi vaan että tuollaiset pellet alat eivät vähempää voisi kiinnostaa.
Miksi sitten pyrit oikikseen, jos pää halkeaa pykälistä? Pykälää pykälän perään se työkin tulee olemaan.

Ihme vinkumista! Kaikki vaan haluavat muotialoille, vaikka oikeaa kiinnostusta tai tietämystä ei ole eikä tule.
Vaikea tietenkin sanoa, paljonko minkäkin oikiksen pääsykoevaatimuksissa erillisiä säännöksiä on - ja millaisia säännöksiä; pitkiä ja "selkeitä" vaiko sitten hyvinkin tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi juuri rikoslaki on hyvin tarkkarajainen (ainakin kun ajatellaan yksittäisiä rikostunnusmerkistöjä) ja kohtalaisen mukavaa luettavaa pääsykoetta ajatellen kun taas jokin velvoiteoikeudellinen tai työsopimusoikeudellinen materiaali voi vaatia enemmän tulkinnallista hahmottamista. Toisaalta myös jotkin valtiosääntö- / hallinto-oikeudelliset periaatteet ja säännökset ovat erittäin ympäripyöreitä ja tulkinnanvaraisia, jolloin argumentoinnin taidon merkitys valintakoevastauksissa korostuu (= pitää osata selittää, miksi juuri tiettyä säännöstä soveltaa tietyssä tilanteessa tietyllä tavalla).

Mutta lohdutuksena: valintakokeidentekijät ovat kilttejä ihmisiä ja välttävät viimeiseen asti liian tulkinnanvaraisia ja vaikeita tehtäviä! ;)
Hei kiitos, jotenkin rohkaisi ja uskalsimpa laittaa hakemuksenkin menemään. Se on ekalla yrityksellä sisään, vaviskaa nulikat! Tai jotain.
Pykälän sisältö täytyy osata kuin vettä tottakai, mutta siinä ei ole koko totuus. Kyse on osittain ulkoluvusta, mutta pitkälti myös ymmärtämisestä. Ainakin itselleni on helpompi painaa mieleen asioita, jos ne on sisäistänyt kunnolla.

Oikeustieteessä, kuten muissakin akateemisissa opinnoissa lähdetään liikkeelle aina kokonaisuuksien hahmottamisesta. On mahdoton tehtävä lähteä opettelemaan kylmiltään esim. rikoslain tunnusmerkistöjä "ulkoa". Ihan aluksi rikosoikeuden oppikirjoissa avataan aina lukijalle rikosoikeuden yleisiä oppeja, jotta lukija voisi ymmärtää mistä rikossäännöksissä oikeasti on kyse. Jopa niissä ihanissa pääsykoekirjoissa.

Eli siis mitkä oikeusperjaatteet, teoriat ja arvot lainsäädännön taustalla vaikuttavat. Jotta siis yksittäiset erityiset tunnusmerkistöt voisi edes kuvitella muistavansa ulkoa, tulee ensin hahmottaa miksi rikosoikeudelliset säännökset on kirjoitettu säädöstekstiin tietyllä tavalla ja mistä eri elementeistä ne muodostuvat. Mitä ylipäänsä tietyillä käsitteillä, tarkoitetaan rikosoikeudessa.

Kaikkien oikeudenalojen oppikirjoissa lähdetään yleensä aina yleisestä yksityiskohtaisempaan. Ei siis kannata pelästyä täsmällisiä pykäläviittauksia. Kun ymmärtää pykälän keskeisen sisällön ja osaa soveltaa sitä, alkaa se kuin automaattisesti painua mieleen. Lakiteksti on kuitenkin hyvin tiivistä ja sitä täytyy pureskella hitaasti, jotta se syöpyy täsmällisesti mieleen.

Pääsykoe mittaa soveltamista, mutta raakaa pänttäämistäkään ei voi välttää. Suosittelen tutustumaan aikaisempien vuosien pääsykokeisiin etukäteen ja niiden mallivastauksiin, jotta hahmottaisit miten tarkkaa osaamista niissä vaaditaan.

Tsemppiä kevääseen! :)
Hyvä tietää. Vahvuuteni kun ovat juuri ymmärtämisessä ja kokonaisuuksissa. Eiköhän tämä tästä.

Haluaisin kysyä vähän OT-kysymyksen, ehkä joku onnistuu vastaamaan. Millaiset vaikutusmahdollisuudet oikeustieteellisestä saa? Jos haluaa vaikka vaikuttaa johonkin rangaistuksiin (hyvänä esimerkkinä järjettömän surkeat rangaistukset eläintensuojelurikkomuksista), onko muuta tietä kuin mennä politiikkaan? Mietin sitä että voiko vaikka tuomarina vaikuttamaan suoraan tuohon, vai pienenevätkö kaikki tuomiot valitusten kautta ja ongelmat tulee vain itselle?
Periaatteessa tuomari _voi_ tietenkin vaikuttaa rangaistus"käytäntöön" konkreettisessa yksittäistapauksessa itsenäisen ja riippumattoman harkintavaltansa turvin. Kuitenkin lainkäytön tulee olla jossain määrin ennustettavaa ja yhdenvertaisuusperiaatekin edellyttää, että samankaltaisista rikoksista tulee määrät samankaltainen (so oikeuskäytännön mukainen) rangaistus. Näin ollen ei liene helposti ajateltavissa, että yksittäinen tuomari sinänsä voisi vaikuttaa yleisellä tasolla rangaistuksiin laajemmassa mittakaavassa.

Oikeustieteellinen koulutus kuitenkin ensinnäkin antaa lainkin edellyttämän virkakelpoisuuden kohtalaisen vaikustuvaltaisiinkin ammatteihin - ja siis se on nykymaailmassa ylipäätään näitä harvinaisia akateemisia aloja, joista siis saa ihan oikean ammatin ja hyvin vahvan ammatti-identiteetin; se on varsin merkityksellinen juttu ja itse veikkaan että se tulee vain korostumaan tulevaisuudessa työmarkkinoiden muuttuessa jne. - silloin on "ihan kiva" jos niin sanotusti tietää kuka / mikä on (tyyliin tämä vanha luettelo: "lääkäri, lakimies [...]") eikä ainakaan tarvitse aina olla rakentamassa itselleen uutta minäkuvaa ja työnkuvaa tms. Ainakin itselleni on tärkeää tietää töitä aina olevan ja myös, miksi niitä on ja mitä ne ovat. Henk.koht. en itse "kestäisi" sellaisessa ammatti-identiteetillisessä epävarmuudessa, mitä oletan olevan esimerkiksi joillakin humanistis- / yhteiskuntatieteellisillä aloilla; voisi kärjistää, että mä olen niin yksinkertainen ja käytännöllinen ihminen! ;)

Toiseksi oikeustieteellinen koulutus (= juridinen ja analyyttinen ajattelu ylipäätään) antaa hyvät lähtökohdat esimerkiksi poliittiseen "työhön" tai muunlaiseen kansalaisvaikuttamiseen.

Vielä niistä pykälistä: kuten Partasusi totesi niin ne tosiaan oppii kyllä sitä myöten kun ne ymmärtää. Ei kannata esimerkiksi ahdistua ja hätääntyä jos vaikkapa huomaakin ettei millää "muista" jotain yhtä pykälää jos sitä alkaa miettiä sillai "pelkästään" - kuitenkin siinä vaiheessa kun on pääsykokeessa ja oivaltaa, mistä tehtävässä on kyse, niin kyllä se pykäläkin sieltä päästä siihen paperille ilmestyy! :)
Kiitos jälleen, tästä jatkan hyvällä mielellä! Oikis kuulostaa täydellisesti omalta paikalta myös tulevaisuudennäkymien perusteella, ja nyt on pääsykoe-epävarmuudestakin vähän päässyt. Jes.
Oikis vaatii todellakin niitä hyviä istumalihaksia. Pääsykokeisiin lukeminen on yhtä helvettiä, mutta jos sisään onnistuu pääsemään, ei se meno siitä ainakaan helpotu. Tenttikokonaisuudet ovat erittäin laajoja. Mutta joka vuosi sisään otetaan tietty määrä ja joka vuosi myös uusia maistereita valmistuu. Itsestähän se on kiinni. Omalla kohdalla kolmas kerta toden sanoi, eli pääsin sisään kolmannella yrittämällä.
Tuolla keskivälillä olevaan linkkiin kommentti että eihän joensuussa ole mitään oikeustieteellistä tiedekuntaa.

Toinen kommentti tuolla puhuttiin proffista. Sanoisin että 90% on aaevan turhia. Ilman niiden näkemistä pääsis tuon koulun läpi aivan heittämällä. Toki opettaminen ei lienee proffien ensisijainen tehtävä olekaan? Tutkiminen?

Muutama proffista osaa opettaa mutta monilla pedagogiset taidot niin niin ruosteessa että luennolle nukahtaa väkisin.

Hyviä luennoitsijoita muutama, esim. Turun velvoiteoikeuden prof Saarni***. Lapin velvotteen prof Kar** taas on legenda hyvin hauska seurattava mutta ei kovinkaan hyvin pysy asiassa. Helsingin velvotteen assari taasen aivan katastrofaalisen huono tarkastaan tenttejä :) Oho,lähtipä asian viereen.
Onhan se raskasta lukea tuntikausia joka päivä ja monta vuotta putkeen, mutta vähemmän raskasta kuin lääkiksessä, jossa on enemmän pakollisia läsnäoloa vaativia kursseja. Mikäli ei jaksa lukea pääsykokeisiin, niin ala ei ole oikea ja jos tiedekunnan ovet eivät aukea viimeistään 2-3:lla yrityksellä, niin kannattaa hakeutua suosiolla muualle.
Vaikeaa on mutta ei mahdotonta, sillä joka vuosi tietty määrä uusia opiskelijoita valitaan. Mutta jos haluaa päästä vähällä työllä yliopistoon, ei kannata pyrkiä oikikseen.
Eritäin vaikeaa!! Ellet usko, niin kokeile: pane parastasi ja panosta ja tee pääsykoe; sen jälkeen voit vain ihmetellä tuloksia ja saamaasi pistemäärää ja kopioita vastauksistasi!
 /   /  /  /  /  / Onko oikikseen vaikea päästä?

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta