Kumpi parempi

.
psykoanalyyttinen psykoterapia vrt. kognitiivinen psykoterapia,

nykyisten *psykoterapioiden teoreettisia kantamuotoja ovat *psykoanalyysiin perustuva perinteinen *psykoanalyyttinen psykoterapia ja jo sen "ohi" kirinyt *behaviorismiin pohjaava *kognitiivinen psykoterapia. Näiden otteiden pohjana oleva ihmiskuva ja käsitys ihmisen suhteesta maailman on erilainen: (Kaavamaisesti) psykoanalyysin mukaan ihminen on suhteellisen autonominen ulkomaailman suhteen (*egon *autonomia) mutta *piilotajunnan vuoksi suhteellisen epäitsenäinen oman *psyykensä suhteen. Behaviorismin mukaan ihminen on suhteellisen itsenäinen itsensä suhteen (koska *tiedostamaton ei määrää), mutta suhteellisen epäitsenäinen ulkomaailman suhteen. Psykoanalyysissa ajatellaan *vietit ihmistä motivoiviksi tekijöiksi kun taas behaviorismi tukeutuu *oppimiseen. Yhteisenä on *self-psykologinen teoreettinen katsanto, jota nykyään myös kognitiivinen terapia edustaa aiemman enemmän *S – (*O) –*R -otteen sijaan.

Psykoanalyyttisessä terapiassa ajatellaan hoitosuhteessa vallitsevan *vastarinnan sävyttämän *transferenssin, kun taas kognitiivinen terapia lähtee positiivisesta yhteistyösuhteesta. Analyyttinen terapeutti on suhteellisen ”passiivinen”; terapiassa fantasian osuus on merkittävä, eikä *oireisiin ei välttämättä puututa aktiivisesti. Kognitiivinen terapeutti on fokusoiva, ja teemat liikkuvat enemmän sosiaalisen realiteetin tasolla. Oireisiin puututaan suoremmin, ja terapiaan saattaa kuulua kotitehtäviä. Kun analyyttinen terapeutti käyttää itseään instrumenttina (*täydentävät tunneresponssit), tukeutuu kognitiivinen terapeutti monipuoliseen tekniseen arsenaaliinsa.

Keskeiset erot ovat transferenssissa ja *dynaamisessa piilotajunnassa. Teoreettinen ote ei sido terapeuttia praktisessa terapia-työssä, joka yleensä on tuntuvan *eklektistä.

*Aktuaali-patologia – psyko-patologia -jatkumolla kognitiivisen terapian paras indikaatioalue on aktuaali-patologia -päässä ja päinvastoin. Luultavasti on virheellistä yrittää suoraan psykoanalyyttistä terapiaa selvästi aktuaali-patologisille.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
psykoanalyyttinen psykoterapia vrt. kognitiivinen psykoterapia,

nykyisten *psykoterapioiden teoreettisia kantamuotoja ovat *psykoanalyysiin perustuva perinteinen *psykoanalyyttinen psykoterapia ja jo sen "ohi" kirinyt *behaviorismiin pohjaava *kognitiivinen psykoterapia. Näiden otteiden pohjana oleva ihmiskuva ja käsitys ihmisen suhteesta maailman on erilainen: (Kaavamaisesti) psykoanalyysin mukaan ihminen on suhteellisen autonominen ulkomaailman suhteen (*egon *autonomia) mutta *piilotajunnan vuoksi suhteellisen epäitsenäinen oman *psyykensä suhteen. Behaviorismin mukaan ihminen on suhteellisen itsenäinen itsensä suhteen (koska *tiedostamaton ei määrää), mutta suhteellisen epäitsenäinen ulkomaailman suhteen. Psykoanalyysissa ajatellaan *vietit ihmistä motivoiviksi tekijöiksi kun taas behaviorismi tukeutuu *oppimiseen. Yhteisenä on *self-psykologinen teoreettinen katsanto, jota nykyään myös kognitiivinen terapia edustaa aiemman enemmän *S – (*O) –*R -otteen sijaan.

Psykoanalyyttisessä terapiassa ajatellaan hoitosuhteessa vallitsevan *vastarinnan sävyttämän *transferenssin, kun taas kognitiivinen terapia lähtee positiivisesta yhteistyösuhteesta. Analyyttinen terapeutti on suhteellisen ”passiivinen”; terapiassa fantasian osuus on merkittävä, eikä *oireisiin ei välttämättä puututa aktiivisesti. Kognitiivinen terapeutti on fokusoiva, ja teemat liikkuvat enemmän sosiaalisen realiteetin tasolla. Oireisiin puututaan suoremmin, ja terapiaan saattaa kuulua kotitehtäviä. Kun analyyttinen terapeutti käyttää itseään instrumenttina (*täydentävät tunneresponssit), tukeutuu kognitiivinen terapeutti monipuoliseen tekniseen arsenaaliinsa.

Keskeiset erot ovat transferenssissa ja *dynaamisessa piilotajunnassa. Teoreettinen ote ei sido terapeuttia praktisessa terapia-työssä, joka yleensä on tuntuvan *eklektistä.

*Aktuaali-patologia – psyko-patologia -jatkumolla kognitiivisen terapian paras indikaatioalue on aktuaali-patologia -päässä ja päinvastoin. Luultavasti on virheellistä yrittää suoraan psykoanalyyttistä terapiaa selvästi aktuaali-patologisille.
.

Lue lisää

Juu, tuota...Kiitos vastauksesta, mutta mä en oikein koskaan ymmärrä tuota lääkäri-slangia, joten suomennus olis kiva juttu. :)

Olen tässä nyt kuitenkin pikkuhiljaa ottanut selvää psykoanalyysista ja on kuulemma aikaavievä ja muutenkin rankka hoitomuoto. Ihmettelen vain, että miten aion kestää sellaisen hoidon jos ahdistuksen kanssa on jo nyt valmiiksi ongelmia...Etenkin jos pitää itku silmässä lähteä vielä kotiin.

Eli ei hirveesti huvita, kun tärkeintä olisi kuitenkin päästä näistä ongelmista eroon jotka on nämä fyysiset oireet aiheuttanut. (Jos siis, tän taustalle ei sitten loppujenlopuksi kuitenkin ole joku fyysisen OIKEA sairaus...)

Äh vaikeeta.

Osaisitko muuten vastata, että miksi mut olisi voitu määrätä psykoanalyysiin jos kuitenkin olen halunnut kognitiivista? Onko psykoanaalyysiin helpompaa lähettää kuin kognitiiviseen tjn?

Psykopatologia kirjoitti:

.
psykoanalyyttinen psykoterapia vrt. kognitiivinen psykoterapia,

nykyisten *psykoterapioiden teoreettisia kantamuotoja ovat *psykoanalyysiin perustuva perinteinen *psykoanalyyttinen psykoterapia ja jo sen "ohi" kirinyt *behaviorismiin pohjaava *kognitiivinen psykoterapia. Näiden otteiden pohjana oleva ihmiskuva ja käsitys ihmisen suhteesta maailman on erilainen: (Kaavamaisesti) psykoanalyysin mukaan ihminen on suhteellisen autonominen ulkomaailman suhteen (*egon *autonomia) mutta *piilotajunnan vuoksi suhteellisen epäitsenäinen oman *psyykensä suhteen. Behaviorismin mukaan ihminen on suhteellisen itsenäinen itsensä suhteen (koska *tiedostamaton ei määrää), mutta suhteellisen epäitsenäinen ulkomaailman suhteen. Psykoanalyysissa ajatellaan *vietit ihmistä motivoiviksi tekijöiksi kun taas behaviorismi tukeutuu *oppimiseen. Yhteisenä on *self-psykologinen teoreettinen katsanto, jota nykyään myös kognitiivinen terapia edustaa aiemman enemmän *S – (*O) –*R -otteen sijaan.

Psykoanalyyttisessä terapiassa ajatellaan hoitosuhteessa vallitsevan *vastarinnan sävyttämän *transferenssin, kun taas kognitiivinen terapia lähtee positiivisesta yhteistyösuhteesta. Analyyttinen terapeutti on suhteellisen ”passiivinen”; terapiassa fantasian osuus on merkittävä, eikä *oireisiin ei välttämättä puututa aktiivisesti. Kognitiivinen terapeutti on fokusoiva, ja teemat liikkuvat enemmän sosiaalisen realiteetin tasolla. Oireisiin puututaan suoremmin, ja terapiaan saattaa kuulua kotitehtäviä. Kun analyyttinen terapeutti käyttää itseään instrumenttina (*täydentävät tunneresponssit), tukeutuu kognitiivinen terapeutti monipuoliseen tekniseen arsenaaliinsa.

Keskeiset erot ovat transferenssissa ja *dynaamisessa piilotajunnassa. Teoreettinen ote ei sido terapeuttia praktisessa terapia-työssä, joka yleensä on tuntuvan *eklektistä.

*Aktuaali-patologia – psyko-patologia -jatkumolla kognitiivisen terapian paras indikaatioalue on aktuaali-patologia -päässä ja päinvastoin. Luultavasti on virheellistä yrittää suoraan psykoanalyyttistä terapiaa selvästi aktuaali-patologisille.
.

Lue lisää

jopa dramaattisen hyvin?

kysynpä nyt kirjoitti:

jopa dramaattisen hyvin?

.
Voihan katoltakin hypätä?
.

aloittaja kirjoitti:

Juu, tuota...Kiitos vastauksesta, mutta mä en oikein koskaan ymmärrä tuota lääkäri-slangia, joten suomennus olis kiva juttu. :)

Olen tässä nyt kuitenkin pikkuhiljaa ottanut selvää psykoanalyysista ja on kuulemma aikaavievä ja muutenkin rankka hoitomuoto. Ihmettelen vain, että miten aion kestää sellaisen hoidon jos ahdistuksen kanssa on jo nyt valmiiksi ongelmia...Etenkin jos pitää itku silmässä lähteä vielä kotiin.

Eli ei hirveesti huvita, kun tärkeintä olisi kuitenkin päästä näistä ongelmista eroon jotka on nämä fyysiset oireet aiheuttanut. (Jos siis, tän taustalle ei sitten loppujenlopuksi kuitenkin ole joku fyysisen OIKEA sairaus...)

Äh vaikeeta.

Osaisitko muuten vastata, että miksi mut olisi voitu määrätä psykoanalyysiin jos kuitenkin olen halunnut kognitiivista? Onko psykoanaalyysiin helpompaa lähettää kuin kognitiiviseen tjn?

Lue lisää

.
"(- -) suomennus (- -)"
Suomennosta tulee kysyttäessä jostain spesifistä kohdasta.

"psykoanalyysista (- -) ahdistuksen´"
Kyseessä on psykoanalyyttinen psykoterapia, varsinaisen psykoanalyysin lievennetty versio. Tällöin taustateoria on psykoanalyysi. Ahdistus voi vähentyä oivalluksen myötä.

"psykoanalyysiin jos kuitenkin olen halunnut kognitiivista?"
Jos (myös) lähettävä lääkäri on psykoanalyyttinen?
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Voihan katoltakin hypätä?
.

Miten psykologi painaa jarrua?

kysyn vielä kirjoitti:

Miten psykologi painaa jarrua?

***

Psykopatologia kirjoitti:

.
psykoanalyyttinen psykoterapia vrt. kognitiivinen psykoterapia,

nykyisten *psykoterapioiden teoreettisia kantamuotoja ovat *psykoanalyysiin perustuva perinteinen *psykoanalyyttinen psykoterapia ja jo sen "ohi" kirinyt *behaviorismiin pohjaava *kognitiivinen psykoterapia. Näiden otteiden pohjana oleva ihmiskuva ja käsitys ihmisen suhteesta maailman on erilainen: (Kaavamaisesti) psykoanalyysin mukaan ihminen on suhteellisen autonominen ulkomaailman suhteen (*egon *autonomia) mutta *piilotajunnan vuoksi suhteellisen epäitsenäinen oman *psyykensä suhteen. Behaviorismin mukaan ihminen on suhteellisen itsenäinen itsensä suhteen (koska *tiedostamaton ei määrää), mutta suhteellisen epäitsenäinen ulkomaailman suhteen. Psykoanalyysissa ajatellaan *vietit ihmistä motivoiviksi tekijöiksi kun taas behaviorismi tukeutuu *oppimiseen. Yhteisenä on *self-psykologinen teoreettinen katsanto, jota nykyään myös kognitiivinen terapia edustaa aiemman enemmän *S – (*O) –*R -otteen sijaan.

Psykoanalyyttisessä terapiassa ajatellaan hoitosuhteessa vallitsevan *vastarinnan sävyttämän *transferenssin, kun taas kognitiivinen terapia lähtee positiivisesta yhteistyösuhteesta. Analyyttinen terapeutti on suhteellisen ”passiivinen”; terapiassa fantasian osuus on merkittävä, eikä *oireisiin ei välttämättä puututa aktiivisesti. Kognitiivinen terapeutti on fokusoiva, ja teemat liikkuvat enemmän sosiaalisen realiteetin tasolla. Oireisiin puututaan suoremmin, ja terapiaan saattaa kuulua kotitehtäviä. Kun analyyttinen terapeutti käyttää itseään instrumenttina (*täydentävät tunneresponssit), tukeutuu kognitiivinen terapeutti monipuoliseen tekniseen arsenaaliinsa.

Keskeiset erot ovat transferenssissa ja *dynaamisessa piilotajunnassa. Teoreettinen ote ei sido terapeuttia praktisessa terapia-työssä, joka yleensä on tuntuvan *eklektistä.

*Aktuaali-patologia – psyko-patologia -jatkumolla kognitiivisen terapian paras indikaatioalue on aktuaali-patologia -päässä ja päinvastoin. Luultavasti on virheellistä yrittää suoraan psykoanalyyttistä terapiaa selvästi aktuaali-patologisille.
.

Lue lisää

"Aktuaali-patologia – psyko-patologia -jatkumolla kognitiivisen terapian paras indikaatioalue on aktuaali-patologia -päässä ja päinvastoin."
Mitäs toi jatkumo merkitsee? Olen itse menossa tässä lähiaikoina psykologille, ja todennäköisesti mulla on keskivaikea masennus. Haluaisin päästä terapiaan, mutta haluan ottaa selvää noista eri vaihtoehdoista jo etukäteen. Onko siis kognitiivinen terapia sellaista ajatusmallien muuttamista ja ratkaisujen etsimistä ja psykoanalyyttinen terapia enemmän syiden hakemista ja pahan olon purkamista? Tuntuu siltä, että mulle vois sopia psykoanalyyttinen paremmin, mutta vähän epäilyttää se, että siinä puhuttaisiin jostain unista. Vai mitä tuossa "Analyyttinen terapeutti on suhteellisen ”passiivinen”; terapiassa fantasian osuus on merkittävä," tarkoitetaan fantasialla?

dipsdaps kirjoitti:

"Aktuaali-patologia – psyko-patologia -jatkumolla kognitiivisen terapian paras indikaatioalue on aktuaali-patologia -päässä ja päinvastoin."
Mitäs toi jatkumo merkitsee? Olen itse menossa tässä lähiaikoina psykologille, ja todennäköisesti mulla on keskivaikea masennus. Haluaisin päästä terapiaan, mutta haluan ottaa selvää noista eri vaihtoehdoista jo etukäteen. Onko siis kognitiivinen terapia sellaista ajatusmallien muuttamista ja ratkaisujen etsimistä ja psykoanalyyttinen terapia enemmän syiden hakemista ja pahan olon purkamista? Tuntuu siltä, että mulle vois sopia psykoanalyyttinen paremmin, mutta vähän epäilyttää se, että siinä puhuttaisiin jostain unista. Vai mitä tuossa "Analyyttinen terapeutti on suhteellisen ”passiivinen”; terapiassa fantasian osuus on merkittävä," tarkoitetaan fantasialla?

Lue lisää

Mä haluan tietää saman asian.

Hienoin juttu kuitenkin on, että kyseinen lääkäri on myös psykiatri ja terapeutti joten saan valita mitä haluan...Vaikka perusterapia ei ainakaan ole se mitä haluan, mutta eiköhän asiat luonnistu...En vain pidä ideasta, että makaan sohvalla ja puhun unista minäkään.

Olisi kiva jos joku jolla on kokemuksia psykoanalyysista, niin voisi vastailla tänne ja kertoa hieman kokemuksiaan! Etenkin jos on ollut ahdistusta taustalla.

aloittaja kirjoitti:

Mä haluan tietää saman asian.

Hienoin juttu kuitenkin on, että kyseinen lääkäri on myös psykiatri ja terapeutti joten saan valita mitä haluan...Vaikka perusterapia ei ainakaan ole se mitä haluan, mutta eiköhän asiat luonnistu...En vain pidä ideasta, että makaan sohvalla ja puhun unista minäkään.

Olisi kiva jos joku jolla on kokemuksia psykoanalyysista, niin voisi vastailla tänne ja kertoa hieman kokemuksiaan! Etenkin jos on ollut ahdistusta taustalla.

Lue lisää

.
p s y k o-a n a l y y s i,

*Freudin perustama *syvyyspsykologian klassinen koulukunta:

1) *Psyykkisten *häiriöiden, erityisesti *neuroosien, *psykoterapia (jossa keskeistä *vapaa assosiaatio sekä *vastarinnan ja *transferenssin analyysi ja tulkinta).
2) Samalla *mielen tutkimusmetodi.
3) *Kliininen teoria psyykkisistä häiriöistä.
4) *Persoonallisuus-teoria (jossa *meta-struktuurit ovat *superego, *egoideaali, *ego ja *id).
*psykoanalyysi psykoterapiana, *psykoanalyyttinen psykoterapia.


p s y k o a n a l y y s i n .k o u l u k u n n a t (tärkeimmät):

1) Klassinen psykoanalyysi, *Freudin ajan psykoanalyysi (–1939) esim. siten kuin se on esitetty jäsenneltynä *Fenichel’in teoksessa "The Psychoanalytic Theory of Neurosis" (1945). Mm. *Abraham ja *Ferenczi.

2) Psykoanalyyttinen ego-psykologia (n. 1936–), mm. *Hartmann, Kris & Loewenstein, *Anna *Freud, *Erikson sekä *Rapaport. Ego-psykologia on klassisen psykoanalyysin suorin perillinen.

3) Kleiniläinen psykoanalyysi, *Klein’in Britanniassa 1940-luvulla alulle panema. Mm. *Bion ja puolalais-englantilainen (1940) lääkäri Hanna Segal, o.s Poznanska (1918–).

4) Objekti-suhteiden teoria 1940-luvulta, mm. *Fairnbairn, unkarilais-englantilainen (1939–) psykiatri (Mihály) Michael Balint (1896–1979), osin myös *Winnicott. Objekti-suhteiden teoria liittyy osin britt. keskiryhmään (A. Freudin ja Kleinin välissä).

5) Lacanilainen psykoanalyysi *Lacan’in 1950-luvun alussa Ranskassa aloittamana. Myös mm. *Verhaeghe.

Vrt. *syvyyspsykologian koulukunnat.


p s y k o a n a l y y s i .p s y k o t e r a p i a n a (tai hoitona),
siihen kuuluu:

1) Muodollinen järjestely eli setting: makuuasento sekä sovitaan ajoista ja tiheydestä (tav. 4x /vk 45-50 min.) sekä maksuista ym.
2) Analyytikko tukeutuu työssään psykoanalyyttiseen teoriaan.
3) Perussääntö (*vapaa assosiaatio).
4) *Abstinenssi.
5) Analyytikko vain osoittaa, selventää ja tulkitsee.
6) Keskeisessä asemassa ovat *transferenssin ja *vastarinnan analyysi.
7) Keskeisenä päämääränä on elävä kontakti omaan *mieleen.
– Poikkeamia näistä sanotaan *parametreiksi. *psykoanalyyttinen psykoterapia.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
p s y k o-a n a l y y s i,

*Freudin perustama *syvyyspsykologian klassinen koulukunta:

1) *Psyykkisten *häiriöiden, erityisesti *neuroosien, *psykoterapia (jossa keskeistä *vapaa assosiaatio sekä *vastarinnan ja *transferenssin analyysi ja tulkinta).
2) Samalla *mielen tutkimusmetodi.
3) *Kliininen teoria psyykkisistä häiriöistä.
4) *Persoonallisuus-teoria (jossa *meta-struktuurit ovat *superego, *egoideaali, *ego ja *id).
*psykoanalyysi psykoterapiana, *psykoanalyyttinen psykoterapia.


p s y k o a n a l y y s i n .k o u l u k u n n a t (tärkeimmät):

1) Klassinen psykoanalyysi, *Freudin ajan psykoanalyysi (–1939) esim. siten kuin se on esitetty jäsenneltynä *Fenichel’in teoksessa "The Psychoanalytic Theory of Neurosis" (1945). Mm. *Abraham ja *Ferenczi.

2) Psykoanalyyttinen ego-psykologia (n. 1936–), mm. *Hartmann, Kris & Loewenstein, *Anna *Freud, *Erikson sekä *Rapaport. Ego-psykologia on klassisen psykoanalyysin suorin perillinen.

3) Kleiniläinen psykoanalyysi, *Klein’in Britanniassa 1940-luvulla alulle panema. Mm. *Bion ja puolalais-englantilainen (1940) lääkäri Hanna Segal, o.s Poznanska (1918–).

4) Objekti-suhteiden teoria 1940-luvulta, mm. *Fairnbairn, unkarilais-englantilainen (1939–) psykiatri (Mihály) Michael Balint (1896–1979), osin myös *Winnicott. Objekti-suhteiden teoria liittyy osin britt. keskiryhmään (A. Freudin ja Kleinin välissä).

5) Lacanilainen psykoanalyysi *Lacan’in 1950-luvun alussa Ranskassa aloittamana. Myös mm. *Verhaeghe.

Vrt. *syvyyspsykologian koulukunnat.


p s y k o a n a l y y s i .p s y k o t e r a p i a n a (tai hoitona),
siihen kuuluu:

1) Muodollinen järjestely eli setting: makuuasento sekä sovitaan ajoista ja tiheydestä (tav. 4x /vk 45-50 min.) sekä maksuista ym.
2) Analyytikko tukeutuu työssään psykoanalyyttiseen teoriaan.
3) Perussääntö (*vapaa assosiaatio).
4) *Abstinenssi.
5) Analyytikko vain osoittaa, selventää ja tulkitsee.
6) Keskeisessä asemassa ovat *transferenssin ja *vastarinnan analyysi.
7) Keskeisenä päämääränä on elävä kontakti omaan *mieleen.
– Poikkeamia näistä sanotaan *parametreiksi. *psykoanalyyttinen psykoterapia.
.

Lue lisää

.
Palaaan "huomenna" (eli tänään) esitettyihin kysymyksiin.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Palaaan "huomenna" (eli tänään) esitettyihin kysymyksiin.
.

Että seksistähän siellä kans puhutaan jossain vaiheessa, koska sehän on iso osa elämää?
Mitä jos ei halua ja se aiheuttaa hirveästi ahdistusta? Mulla tulee jo nyt valmiiks huono olo kun ajattelen, että joutuisin puhumaan sellaisesta jollekin miehelle. Olkoon miten tahansa lääkäri. :&

Tietty, jos sitten kerron asian pelosta kyseiselle mieslääkärille, niin tämähän varmaan näkee sen just hyvänä asiana, että joudun puhumaan juuri miehelle seksistä. Eikö? Aijai...Musta tuntuu, että tää psykoanalyysi saa mut sekoamaan vielä enemmän.

Psykopatologia kirjoitti:

.
psykoanalyyttinen psykoterapia vrt. kognitiivinen psykoterapia,

nykyisten *psykoterapioiden teoreettisia kantamuotoja ovat *psykoanalyysiin perustuva perinteinen *psykoanalyyttinen psykoterapia ja jo sen "ohi" kirinyt *behaviorismiin pohjaava *kognitiivinen psykoterapia. Näiden otteiden pohjana oleva ihmiskuva ja käsitys ihmisen suhteesta maailman on erilainen: (Kaavamaisesti) psykoanalyysin mukaan ihminen on suhteellisen autonominen ulkomaailman suhteen (*egon *autonomia) mutta *piilotajunnan vuoksi suhteellisen epäitsenäinen oman *psyykensä suhteen. Behaviorismin mukaan ihminen on suhteellisen itsenäinen itsensä suhteen (koska *tiedostamaton ei määrää), mutta suhteellisen epäitsenäinen ulkomaailman suhteen. Psykoanalyysissa ajatellaan *vietit ihmistä motivoiviksi tekijöiksi kun taas behaviorismi tukeutuu *oppimiseen. Yhteisenä on *self-psykologinen teoreettinen katsanto, jota nykyään myös kognitiivinen terapia edustaa aiemman enemmän *S – (*O) –*R -otteen sijaan.

Psykoanalyyttisessä terapiassa ajatellaan hoitosuhteessa vallitsevan *vastarinnan sävyttämän *transferenssin, kun taas kognitiivinen terapia lähtee positiivisesta yhteistyösuhteesta. Analyyttinen terapeutti on suhteellisen ”passiivinen”; terapiassa fantasian osuus on merkittävä, eikä *oireisiin ei välttämättä puututa aktiivisesti. Kognitiivinen terapeutti on fokusoiva, ja teemat liikkuvat enemmän sosiaalisen realiteetin tasolla. Oireisiin puututaan suoremmin, ja terapiaan saattaa kuulua kotitehtäviä. Kun analyyttinen terapeutti käyttää itseään instrumenttina (*täydentävät tunneresponssit), tukeutuu kognitiivinen terapeutti monipuoliseen tekniseen arsenaaliinsa.

Keskeiset erot ovat transferenssissa ja *dynaamisessa piilotajunnassa. Teoreettinen ote ei sido terapeuttia praktisessa terapia-työssä, joka yleensä on tuntuvan *eklektistä.

*Aktuaali-patologia – psyko-patologia -jatkumolla kognitiivisen terapian paras indikaatioalue on aktuaali-patologia -päässä ja päinvastoin. Luultavasti on virheellistä yrittää suoraan psykoanalyyttistä terapiaa selvästi aktuaali-patologisille.
.

Lue lisää

koulutuksesi. Eli kun puhut asiakkaalle, puhut lyhyesti ja ytimekkäästi.
Kun puhut kollegoillesi ja tutkintokomitealle voit kaikin mokomin esittää monimutkaisia teorioita ja sanoja, jos vain todella tiedät mitä ne myös tarkoittavat. Noloahan olisi, jos siellä ei sitten osaisi suomeksi sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi,,, mitä sinä oikein tarkoitat.

Se ei ole viisautta vaan todellisen viisauden puuttumista, että puhuu/kirjoittaa suoraan tietokirjallisuudesta.

hetkeksi kirjoitti:

koulutuksesi. Eli kun puhut asiakkaalle, puhut lyhyesti ja ytimekkäästi.
Kun puhut kollegoillesi ja tutkintokomitealle voit kaikin mokomin esittää monimutkaisia teorioita ja sanoja, jos vain todella tiedät mitä ne myös tarkoittavat. Noloahan olisi, jos siellä ei sitten osaisi suomeksi sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi,,, mitä sinä oikein tarkoitat.

Se ei ole viisautta vaan todellisen viisauden puuttumista, että puhuu/kirjoittaa suoraan tietokirjallisuudesta.

Lue lisää

.
"Eli kun puhut asiakkaalle, puhut lyhyesti ja ytimekkäästi."

Kiitos neuvoista. Oletko lukenut kaikki 2000 viestiäni? Onko tällä asiakkaitani?
.

Perustele nyt sentään miksi ei psykoanalyytikolle. Yksityinen puoli on melkein aina parempi, sen tiedän, mutta mulla ei ole varaa maksaa kuussa

aloittaja kirjoitti:

Perustele nyt sentään miksi ei psykoanalyytikolle. Yksityinen puoli on melkein aina parempi, sen tiedän, mutta mulla ei ole varaa maksaa kuussa

.
Sen privaatimpaahan ei ole kuin psykoanalyytikko. Heitä on muutamia myös julkisella puolella johtotehtävissä. Voivat kyllä itsekin olla aika hospitalisoituneita.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Sen privaatimpaahan ei ole kuin psykoanalyytikko. Heitä on muutamia myös julkisella puolella johtotehtävissä. Voivat kyllä itsekin olla aika hospitalisoituneita.
.

Lue lisää

.
"Psykoterapia vai kognitiivinen psykoterapia?"

Aloitusviestin ensimmäinen sana on epämääräinen ja yleinen; toinen on spesifimpi. Omassa käsittelyssäni "psykoterapia" on viitannut analyyttiseen psykoterapiaan.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Sen privaatimpaahan ei ole kuin psykoanalyytikko. Heitä on muutamia myös julkisella puolella johtotehtävissä. Voivat kyllä itsekin olla aika hospitalisoituneita.
.

Lue lisää

sanan julkisille psykoanalyytikolle: hospitalisoitunut.

Valitettavasti psykoanalyytikkoja on julkisella puolella myös esim. nuorisopsykiatrian yksiköissä terapeutteina.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Psykoterapia vai kognitiivinen psykoterapia?"

Aloitusviestin ensimmäinen sana on epämääräinen ja yleinen; toinen on spesifimpi. Omassa käsittelyssäni "psykoterapia" on viitannut analyyttiseen psykoterapiaan.

Lue lisää

.
Aloittaja puhuu koko ajan psykoanalyysiin menosta, vaikka kyse on luultavasti analyyttisestä psykoterapiasta.


11) psykoterapia, t u t k i v a .p s y k o t e r a p i a,

eksploratiivinen psykoterapia, paljastava psykoterapia, (psyko-)dynaaminen psykoterapia, (psyko-) analyyttinen psykoterapia; kaikki merkitsevät suunnilleen samaa. Psykoterapia, jossa pyritään selvittämään ristiriitoja ja tuomaan ne pintaan (paljastamaan). Tutkiva on aina *dynaamista ja *self-psykologiaan pohjaavaa. ”Tuki” tulee konfliktien tiedostamisen kautta. *Psykoanalyyttinen psykoterapia on tutkivaa terapiaa *psykoanalyyttisen teorian pohjalta ja tätä kautta tutkivan psykoterapian kantamuoto. Varsinkin *transferenssin analyysi ja tulkinta erottaa tutkivan terapian *tukevasta; raja on kuitenkin liukuva.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Psykoterapia vai kognitiivinen psykoterapia?"

Aloitusviestin ensimmäinen sana on epämääräinen ja yleinen; toinen on spesifimpi. Omassa käsittelyssäni "psykoterapia" on viitannut analyyttiseen psykoterapiaan.

Lue lisää

.
.
Aloittaja puhuu koko ajan psykoanalyysiin menosta, vaikka kyse on luultavasti analyyttisestä psykoterapiasta.


11) psykoterapia, t u t k i v a .p s y k o t e r a p i a,

eksploratiivinen psykoterapia, paljastava psykoterapia, (psyko-)dynaaminen psykoterapia, (psyko-) analyyttinen psykoterapia; kaikki merkitsevät suunnilleen samaa. Psykoterapia, jossa pyritään selvittämään ristiriitoja ja tuomaan ne pintaan (paljastamaan). Tutkiva on aina *dynaamista ja *self-psykologiaan pohjaavaa. ”Tuki” tulee konfliktien tiedostamisen kautta. *Psykoanalyyttinen psykoterapia on tutkivaa terapiaa *psykoanalyyttisen teorian pohjalta ja tätä kautta tutkivan psykoterapian kantamuoto. Varsinkin *transferenssin analyysi ja tulkinta erottaa tutkivan terapian *tukevasta; raja on kuitenkin liukuva.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Psykoterapia vai kognitiivinen psykoterapia?"

Aloitusviestin ensimmäinen sana on epämääräinen ja yleinen; toinen on spesifimpi. Omassa käsittelyssäni "psykoterapia" on viitannut analyyttiseen psykoterapiaan.

Lue lisää

.
p s y k o a n a l y y t t i n e n .p s y k o t e r a p i a,

*psykoanalyysiin pohjaava *tutkivan psykoterapian kantamuoto, varsinaisen psykoanalyysin lievennetty versio. Myös (epätarkasti lyhyemmin) sama kuin *analyyttinen psykoterapia. Termi psykoanalyyttinen viittaa 1) teoreettiseen viitekehykseen ja/tai 2) terapia-metodeihin. Analyyttisessä terapiassa *parametri on pikemmin sääntö kuin poikkeus.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Psykoterapia vai kognitiivinen psykoterapia?"

Aloitusviestin ensimmäinen sana on epämääräinen ja yleinen; toinen on spesifimpi. Omassa käsittelyssäni "psykoterapia" on viitannut analyyttiseen psykoterapiaan.

Lue lisää

.
Koe - testi

Uudet viestit näkyvät galleriassa - joku on lukenutkin - mutta eivät omalla ruudulla.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Psykoterapia vai kognitiivinen psykoterapia?"

Aloitusviestin ensimmäinen sana on epämääräinen ja yleinen; toinen on spesifimpi. Omassa käsittelyssäni "psykoterapia" on viitannut analyyttiseen psykoterapiaan.

Lue lisää

.
Kai kolme aiempaa viestiäni eivät näy ruudullani ehkä palstan jumituksen vuoksi (tulevat ehkä jälkijunassa tai lähetän uudelleen). - Vastaan nyt aluksi kysymykseen, mitä on fantasia.

Jos vaikka ajelee yksin autolla moottoritietä tai istuu saunan lauteilla, alkaa ajatus herkästi lentää aiheisiin ja sisältöihin, jotka eivät välttämättä ole "totta"; esim. unelmiin, pelkoihin, seikkailuihin mahdollisuuksiin ym. ym. Kakki tämä on privaattia fantasiaa, jota ei yleensä tuoda esiin tavallisessa sosiaalisissa keskusteluissa (paitsi ajoittain hyvin läheisten kanssa).

Psykoterapiassa on useimmiten tarkoituksena, että tämä privaatti fantasia, sanomattomat mielensisällöt, tuodaan esiin; so. ikään kuin ajatellaan ääneen.
Painottuneempana tämä on psykoanalyyttisessä terapiassa, vähemmän kognitiivisessa.
.

sen oikean kirjoitti:

sanan julkisille psykoanalyytikolle: hospitalisoitunut.

Valitettavasti psykoanalyytikkoja on julkisella puolella myös esim. nuorisopsykiatrian yksiköissä terapeutteina.

Lue lisää

.
"julkisille psykoanalyytikolle: hospitalisoitunut."

Kyllä, mutta julkeat ei-psykoterapiakoulutetut psykiatrit ja psykologit ovat vielä hospitalisoituneempia.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Kai kolme aiempaa viestiäni eivät näy ruudullani ehkä palstan jumituksen vuoksi (tulevat ehkä jälkijunassa tai lähetän uudelleen). - Vastaan nyt aluksi kysymykseen, mitä on fantasia.

Jos vaikka ajelee yksin autolla moottoritietä tai istuu saunan lauteilla, alkaa ajatus herkästi lentää aiheisiin ja sisältöihin, jotka eivät välttämättä ole "totta"; esim. unelmiin, pelkoihin, seikkailuihin mahdollisuuksiin ym. ym. Kakki tämä on privaattia fantasiaa, jota ei yleensä tuoda esiin tavallisessa sosiaalisissa keskusteluissa (paitsi ajoittain hyvin läheisten kanssa).

Psykoterapiassa on useimmiten tarkoituksena, että tämä privaatti fantasia, sanomattomat mielensisällöt, tuodaan esiin; so. ikään kuin ajatellaan ääneen.
Painottuneempana tämä on psykoanalyyttisessä terapiassa, vähemmän kognitiivisessa.
.

Lue lisää

.
ja kadonneet viestitkin näkyvät. Mutta palataan huomenna vastauksiin.

"Kai kolme aiempaa viestiäni eivät näy ruudullani ehkä palstan jumituksen vuoksi (tulevat ehkä jälkijunassa tai lähetän uudelleen). - Vastaan nyt aluksi kysymykseen, mitä on fantasia."

Psykopatologia kirjoitti:

.
Kai kolme aiempaa viestiäni eivät näy ruudullani ehkä palstan jumituksen vuoksi (tulevat ehkä jälkijunassa tai lähetän uudelleen). - Vastaan nyt aluksi kysymykseen, mitä on fantasia.

Jos vaikka ajelee yksin autolla moottoritietä tai istuu saunan lauteilla, alkaa ajatus herkästi lentää aiheisiin ja sisältöihin, jotka eivät välttämättä ole "totta"; esim. unelmiin, pelkoihin, seikkailuihin mahdollisuuksiin ym. ym. Kakki tämä on privaattia fantasiaa, jota ei yleensä tuoda esiin tavallisessa sosiaalisissa keskusteluissa (paitsi ajoittain hyvin läheisten kanssa).

Psykoterapiassa on useimmiten tarkoituksena, että tämä privaatti fantasia, sanomattomat mielensisällöt, tuodaan esiin; so. ikään kuin ajatellaan ääneen.
Painottuneempana tämä on psykoanalyyttisessä terapiassa, vähemmän kognitiivisessa.
.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Fantasia on siis niitä salaisia ajatuksia, jotka pyörii päässä, mutta joita ei missään tuttavien illanvietoissa kehtaa ottaa puheeksi, vaikka niistä haluaisikin keskustella laajemmin. Kuulostaa siltä, että minulle tosiaan sopisi psykoanalyyttinen paremmin kuin kognitiivinen...

sen oikean kirjoitti:

sanan julkisille psykoanalyytikolle: hospitalisoitunut.

Valitettavasti psykoanalyytikkoja on julkisella puolella myös esim. nuorisopsykiatrian yksiköissä terapeutteina.

Lue lisää

kyllä julkisellakin puolella on hyviä, kaikki eivät vain halua olla yksityispuolelle vaikka siellä saisivatkin paljon suurempaa palkkaa (jos olisi sama potilas/asiakasmäärä).