Autolla Istrialle

Olen varmaan vähän huono vastaamaan luvuilla, keskityn itse enemmän karttoihin ja kuviin, mutta ainakin jotain.

En muista toteutuneita kilometrejä, mutta suunnitellessamme perusreitti oli alle 4000 km. Lähtö ja paluu Travemündestä tällä kertaa, mutta aikaisemmin käyttämämme Baltian ja Puolan reitti on aivan varteenotettava vaihtoehto. Poikkeilua ja muuta ajelua toki tuli, tuskin kokonaiskilometrimäärä alle 6000:n oli. Välillä unohdimme auton päiviksi talliin, esim Dresdenissä ja Hampurissa, välillä taas ajelimme päivän mittaan paljonkin, esim Itävallan järvillä. Bensiinin hinta on lähes kaikkialla ainakin vähän halvempi kuin Suomessa. Saksassa suunnilleen sama, mutta emme tankanneet siellä. Mennessä tankki riitti Tsekkiin, tullessa tankattiin viimeksi Luxembourgissa. Halvin oli Livigno, 0,92 euroa/litra. Bensan hinta tietysti riippuu kulutuksesta, mikä Alppeja ylittäessä kyllä nousee helposti kaksinkertaiseksikin. Auto pestiin kerran, muuta huoltoa ei tarvittu, mutta aikaisemmilla matkoillamme huolto on aina ollut nopeampaa ja halvempaa kuin Suomessa.

Suhteellisesti kallein osa matkaamme oli laiva Travemündeen ja pois, auto ja me kaksi noin 1200 euroa (sis ruoat). Älytön hinta, mutta on myös aivan luksusta olla pakkolöhölomalla matkan ensimmäinen ja viimeinen päivä.

Yöpymisten suhteen emme tällä kertaa oikein onnistuneet. Keskihinta kieppui viidenkympin lähellä, aikaisemmin olemme käyttäneet välillä hyvinkin halpoja Formule- ja Etaphotelleja ja löytäneet halpoja hostelleja ja B&B paikkoja. Niistä voi onnistua löytämään ihan mukavia budjetintasauspaikkoja noin kolmella kympillä. Yli kuudenkympin emme varmaan maksaneet missään tänäkään kesänä, mutta esim Osnabrückin ja Lyypekin hostellit olivat viitisen kymppiä, kun emme enää ole dormi-iässä, ja Hampurin merimieskirkko taisi olla matkamme kalleimpia, koska aamiainen maksoi erikseen. Öitä oli noin 35, eli noin 1700 yhteensä seitsemässä viikossa. Halvemmallakin selviää, kun etsii.

Halvimmalla selvisimme varmaan ruokailuista. Paikallisista kaupoista saa kaikkialla halvemmalla kuin Suomesta ja sitten hintataso riippuu siitä, mitä syö. Ihan perusjuttuja: leipää, maitoa, jugurttia, leikkeleitä, hedelmiä, vihanneksia, mehuja ja jos voi kokata, ostimme jotain peruslihaa tms. Hyvin harvoin söimme ravintolaruokaa yleensäkään, vielä harvemmin mitään "parempaa", mutta esim Tsekin, Slovenian ja Kroatian ravintolahinnat ovat puolet suomalaisista.

Pääsylippuihin yms menee aina jonkin verran, eikä mitään paikkaa kannata jättää hinnan takia käymättä, kun kerran paikalla on. Mikään matkamme paikoista ei ollut kallis - kallein tämäntyyppinen investointimme taisi olla Dresdenin kiertoajelu (18 euroa), mutta ainahan muutamakin euro joka päivä jotain on.

Sitten aina joutuu ostamaan vähän karttoja, bussilippuja ja kaikkea pikkusälää, maksamaan nettiyhteydestä tai puheluista, tai muuten vain istahtaa juomaan jotain, että pääsee samalla vessaan, eli rahaa valuu käsistä.

Tuliaiset ja ostokset ovat momentti, johon menee, jos menee. Ostetaan basso, jos rahaa on jäljellä, ei osteta, jos ei ole ;) Toisaalta alennusmyyntiaikaan Saksassa tekee parempia ostoksia kuin Suomessa, jos jotain on vailla.

Automatkalla niin moni asia riippuu omista valinnoista, että mitään keskiarvoja on vaikea antaa.

Kiitokset Sinnalle kommentista ja kauniista sanoista! En muista olenko itse kiittänyt, mutta perusteelliset matkakertomuksesi Matkalaukussa ovat olleet tosi antoisia paikannimineen ja vaikutelmineen. Onnittelut lattiasta, eiköhän sitä vielä ehditä ajamaankin!