En tiedä missä majoissa ja teltoissa noi suomalaiset rakennusalan spedet on tottuneet asumaan mutta rakentamisen laadun lisäksi suurin huijaus on kyllä vesikiertoinen lattialämmitys !
OK, sanotaan heti että on se todella hyvä jos on tottunut lämmittämään nuotiolla mutta jos vaatii korkeaa laatua ja jotain luxusta myös asumiseen niin unohtakaa koko systeemi. Termostaatti pohjaisen vesikiertoisenlattia lämmityksen säätö ei toimi ikinä hyvin. Ei ikinä. Vanhassa talossa oli vesikiertoinen pintapatteri lämmitys ja se kun käänsi termostaatti kuuli kun vesi alkoi kierämään ja asunto lämpeni, termostaatteja oli vaan patterissa ja kaikki toimi vaikka ei sekään mikään todella hyvä ollut, päinvastoin, mutta ainakin se toimi.
Nykysysteemissä lukuisia piireja, kahdella eri tulo lämpötilalla ja on langalliset sähkötermarit joka seinässä ja ihan sama mihin asentoon ne laitat ei mitään vaikutusta. Jos haluat oikeasti säätää on pakko säätää aina suoraan jakotukeista.
Piirikohtaset säädöt ei pysy linjassa, vaikka 5 olisi kaikki lattiat samassa niin -10 heittoa on jo vaikka kuinka.
Säätö on todella hiiidaaas, aivan naurettavan hidas, kun tulee lämmintä ja aurinko paistaa on talossa kuuma ja kun tulee pilvistä ja kylmää on talossa kylmä.
Juu on 30.000e laitteisto joka on säädetty 2 kertaan alan ammattilaisella. Ja siis vielä kerran... toi hyvä jos on tottunut siihen että Lada on hyvä auto ja HK-blö on parasta ruokaa ja Tallinnan laiva on unelma risteily.
Ei ikinä enää vesikiertoista lattialämmitystä !
Muutenkin koko lämmityskeskustelu on ihan hakoteillä jos puhutaan laadusta. Tärkeintä on aina halpuus, voi per%¤%%le! Seuraavassa talossa on varmasti sähkölämmitys, sitä sentään pystyy ohjaamaan tuhannessa osassa, tuhannesosasekunnin sekunnin viiveellä ja tuhat kertaa sekunnissa.
Juu maksaa se lämmitys enemmän mutta maksaa se ravintolassa ulkomailla syöminenkin.
Vesik.Lattilämmitys = Perseestä !!!
44
6380
Vastaukset
- kylmyys menee
päähän, syntyy tuollaista tekstiä:-)
Warmian lattialämmityksessä meillä on vuorokauden viive kuten esitekin kertoo. Sitä kompensoimme vastavirtaleivinuunilla. Kukaan ei ole meitä huijannut.
Makuuhuoneiden termostaatit ovat osottautuneet hyviksi, vaikka alunperin epäilin hankintaani. Aurinko ja tuuli vaikuttavat merkittävästi eri puolilla taloa.
Energian tuhlaus on patteriverkossa merkittävää, missä vesi on noin kaksi kertaa lämpimäpää kuin lattialämmitysverkossa. Nibe evc 13 manuskasta voi tarkistaa tämän faktan:
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=1919&tab=1 - ajatellen
...tuntuisi siltä että mitä enemmän on varaavaa massaa, sitä paremmin lattialämmitys sopii taloon. Jos massaa on esim. 200 tonnia (ontelolaatat, pintavalut ja kiviseinät), se pysyy tasalämpöisenä huomattavasti paremmin kuin jos sitä varaavaa massaa on 30 tonnia.
Luulisi että lattialämmityksen säätö pitää tehdä "etukäteen", mittaamalla ulkoilmaa, eikä "jälkikäteen" mittaamalla sisäilmaa. Kun ilma kylmenee, laitetaan suoraan vähän kuumempaa vettä lattiaan ja toisinpäin. - Siksi en
koskaan edes ajatellut vesilämmitystä. Surkea juttu.
- vaatiikin
Älyä. ehkä juuri siksi et sitä miettinyt?
- sopii
rikkaalle ja teltassa-asujalle, tulevina vuosina sen hinta nousee vielä reilusti.
Kivitalossa on yleensä tasainen lämpö ja lämmönvarauskapasiteettia, joten säädöt ovat hitaita vaikka vääntelisit mitä hanikoita.
Fiksummissa ratkaisuissa ilmastointi hoitaa osaltaan lämmön tasoittumista päätehtävänsä ohella.
Ainakin meillä on uima-allas vilvoittelua varten, jos ei viitsi lähteä kartanolle.
Sisätiloissa hallittu 22-23.2C ja allastilassa vähän tätäkin korkeampi. - JWE
Samaan törmännyt.
Niin joku jo mainitsikin..
Termarit täysin auki (Jako tukiin säätö niin että lämpö noin 22.) ja sitten lisä lämpo tai pienennys ulkolämptilan mukaan. ei Termareilla huoneilman mukaan.
Ongelmia kuitenkin kun nykään sää lauhtuu niin nopeasti.. Lattia varaa lämpöä ja sitten onkin liian kuuma.. hetken..
Keväällä pitää termarit ottaa käyttöön ikkunoista tulee lämpöä niin paljon että muuten on sauna pystyssä..
Mutta hankala se vähän on...- lisää?
Onkohan kellään kokemusta noista maalämpöpumppujen hifi-säädöistä (aurinko, tuuli, sisälämpötila)? Tuulisella paikalla varmaan tuo tuulianturi _voisi_ auttaa, jos alkaa tuulla niin lisätään lämmitystä. Keväällä voisi auttaa tuo aurinkoanturi, jos aurinko helottaa täydeltä terältä niin vähennetään lämmitystä.
- Halpaa kuraa TYHMILLE
Olet täysin oikeassa, toi on ainoa säätö tai sitten jakotukista. Muuta säätöä ei ole kuin paperilla.
- Halpaa kuraa TYHMILLE
lisää? kirjoitti:
Onkohan kellään kokemusta noista maalämpöpumppujen hifi-säädöistä (aurinko, tuuli, sisälämpötila)? Tuulisella paikalla varmaan tuo tuulianturi _voisi_ auttaa, jos alkaa tuulla niin lisätään lämmitystä. Keväällä voisi auttaa tuo aurinkoanturi, jos aurinko helottaa täydeltä terältä niin vähennetään lämmitystä.
Täysin samaa mieltä, systeemissä pitää ehdottomasti olla ainakin aurinko anturi ja mielellään vielä semmonen joka saa syöttötiedot ensisijaisti ilmatieteenlaitokselta kahtapäivää etukäteen ja vasta toissijaisesti se mittaa sen itse ulkoa :)
Pelkkä anturointi ei kuitenkaan riitä vaan pitäs osata määritellä ideaalisesti toimiva korjausfunktio ja yhtälä jonka perusteella säädetään.
- lada..?
Jaa-a.. Meidän 13 v vanha 170 m2 taloon tehty vesikiertoinen lattialämmitys ei maksanut edes markoissa noin paljoa. Jos en aivan väärin muista, niin putket, jakotukit, termarit yms. sälä maksoivat yhteensä 17.000 mk. - Ehkä vika onkin liian hienoissa ja kalliissa laitteissa?
Mutta parempaa lämmitysmuotoa ainakaan minulla ei koskaan ole ollut. On tullut asuttua niin puulämmitteisessä, vesikiertoisilla pattereilla, kuin sähköpattereillakin lämmitetyillä talossa. Ja kokemusta on myös sähköllä toteutetusta lattialämmityksestä ja vanhempieni kattolämmityksestä.
Kaikkea muuta kuin Lada.. Ladaa on noi muut, suora sähkö etunenässä.- harvemmin puhutaan
"Sähkölämmitys" on nykyään pahasti pannassa. Usein vielä sekoitetaan sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen systeemi muka paremmaksi kuin esim. suoraan sähköllä toteutettu lattialämmitys. Kuinka moni oikeasti pystyy tai haluaa vaihtaa energianlähteen kun sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lämmitys on jo toteutettu? Suora sähkö kaapeleilla toteutettuna pitää halutun lämpötilan asteen desimaalin tarkkuudella - hyvin pienellä satsauksella saa huonekohtaisen, kellon mukaan säädettävän järjestelmän, jonka lämmön säädön tarkkuus on jatkuvasti lähes täydellinen. Ylilämmön energianhukkaa tai alilämmön epämukavuutta ei ole. Tähän kun lisäät esim. vain muutaman tuhannen euron satsauksen lisäeristämiseen ja esim. paremman hyötysuhteen iv-koneeseen/lämmön talteenottolaitteeseen (lto), pääset sähkölaskuun joka on täysin vertailukelpoinen esim. maalämpötalojen kanssa. Esim. meillä suora sähkölämmitys, sähkölasku 154 eur/kk, aina sama, tasan 20 asteen huonelämpö, ja asuinneliöitä 2 kerroksessa 288 m2. Rakentaessa satsattin jonkin verran lisäeristyksiin joka suuntaan ja Enerventin pyöriväkennoiseen lto-laitteeseen.
Maalämmöt, vesikierrot ym. laskelmat menevät tämän päivän taloissa aivan pieleen koska lämpöhukat on (tarkoituksella?) ylimitoitettu. (Ainoa?) järkevä lisäsatsaus länmmitysasioissa rakennusvaiheessa on lisäeristäminen (reilustikin, ns. passiivitaloa lähestytään tyypillisesti jo kymppitonnin lisäpanoksella), korkean hyötysuhteen lto ja huolellinen ilmatiivistys. - sähkölämmityksessä
harvemmin puhutaan kirjoitti:
"Sähkölämmitys" on nykyään pahasti pannassa. Usein vielä sekoitetaan sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen systeemi muka paremmaksi kuin esim. suoraan sähköllä toteutettu lattialämmitys. Kuinka moni oikeasti pystyy tai haluaa vaihtaa energianlähteen kun sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lämmitys on jo toteutettu? Suora sähkö kaapeleilla toteutettuna pitää halutun lämpötilan asteen desimaalin tarkkuudella - hyvin pienellä satsauksella saa huonekohtaisen, kellon mukaan säädettävän järjestelmän, jonka lämmön säädön tarkkuus on jatkuvasti lähes täydellinen. Ylilämmön energianhukkaa tai alilämmön epämukavuutta ei ole. Tähän kun lisäät esim. vain muutaman tuhannen euron satsauksen lisäeristämiseen ja esim. paremman hyötysuhteen iv-koneeseen/lämmön talteenottolaitteeseen (lto), pääset sähkölaskuun joka on täysin vertailukelpoinen esim. maalämpötalojen kanssa. Esim. meillä suora sähkölämmitys, sähkölasku 154 eur/kk, aina sama, tasan 20 asteen huonelämpö, ja asuinneliöitä 2 kerroksessa 288 m2. Rakentaessa satsattin jonkin verran lisäeristyksiin joka suuntaan ja Enerventin pyöriväkennoiseen lto-laitteeseen.
Maalämmöt, vesikierrot ym. laskelmat menevät tämän päivän taloissa aivan pieleen koska lämpöhukat on (tarkoituksella?) ylimitoitettu. (Ainoa?) järkevä lisäsatsaus länmmitysasioissa rakennusvaiheessa on lisäeristäminen (reilustikin, ns. passiivitaloa lähestytään tyypillisesti jo kymppitonnin lisäpanoksella), korkean hyötysuhteen lto ja huolellinen ilmatiivistys.on tuo ajastettavuus/säädettävyys ja halvempi alkuinvestointi, mutta pitkällä juoksulla en kannata. sähkön hinta ei ainakaan halpene! jos mahdollista laita maalämpö.
- naulan kantaan
harvemmin puhutaan kirjoitti:
"Sähkölämmitys" on nykyään pahasti pannassa. Usein vielä sekoitetaan sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen systeemi muka paremmaksi kuin esim. suoraan sähköllä toteutettu lattialämmitys. Kuinka moni oikeasti pystyy tai haluaa vaihtaa energianlähteen kun sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lämmitys on jo toteutettu? Suora sähkö kaapeleilla toteutettuna pitää halutun lämpötilan asteen desimaalin tarkkuudella - hyvin pienellä satsauksella saa huonekohtaisen, kellon mukaan säädettävän järjestelmän, jonka lämmön säädön tarkkuus on jatkuvasti lähes täydellinen. Ylilämmön energianhukkaa tai alilämmön epämukavuutta ei ole. Tähän kun lisäät esim. vain muutaman tuhannen euron satsauksen lisäeristämiseen ja esim. paremman hyötysuhteen iv-koneeseen/lämmön talteenottolaitteeseen (lto), pääset sähkölaskuun joka on täysin vertailukelpoinen esim. maalämpötalojen kanssa. Esim. meillä suora sähkölämmitys, sähkölasku 154 eur/kk, aina sama, tasan 20 asteen huonelämpö, ja asuinneliöitä 2 kerroksessa 288 m2. Rakentaessa satsattin jonkin verran lisäeristyksiin joka suuntaan ja Enerventin pyöriväkennoiseen lto-laitteeseen.
Maalämmöt, vesikierrot ym. laskelmat menevät tämän päivän taloissa aivan pieleen koska lämpöhukat on (tarkoituksella?) ylimitoitettu. (Ainoa?) järkevä lisäsatsaus länmmitysasioissa rakennusvaiheessa on lisäeristäminen (reilustikin, ns. passiivitaloa lähestytään tyypillisesti jo kymppitonnin lisäpanoksella), korkean hyötysuhteen lto ja huolellinen ilmatiivistys.ja samaa totesi meidän LVI-suunnittelija. Kertoi, että sähkölämmityksen vastainen propaganda pree pikkuhiljaa, koska asiakkaat eivät tahdo uskoa asiaa, jos eivät ole perehtyneet faktoihin. Valmiita laskentamalleja on vaan vaikea löytää, jossa myös lämmön talteenoton ja ilmastoinnin vaikutus on huomioitu oikein sekä investointi- ja käyttökustannuksissa.
Alle 200m2 taloissa suorasähkö ILP ja tehokas lämmöntalteenotto (esim PILP, jolla lämmitetään käyttövesi läpi vuoden) on yllättävän taloudellinen.
Sähköhän ON ympäristöaystävällistä. Erään tunnetun pohjoismaisen toimijan vakiosähkökin on "93 prosenttisesti päästövapaata". Eli jokainen voi vaikuttaa näihin valinnoillaan.
Risujen, pellettien ym poltto ei ole vaihtoehto alle 200m2 talossa. Lisäksi ne eivät ole päästövapaita eivätkä taloudelliseti kilpailukykyisiä kun kaikki kustannukset, myös tilakustannus huomioidaan. - taloudellinen
naulan kantaan kirjoitti:
ja samaa totesi meidän LVI-suunnittelija. Kertoi, että sähkölämmityksen vastainen propaganda pree pikkuhiljaa, koska asiakkaat eivät tahdo uskoa asiaa, jos eivät ole perehtyneet faktoihin. Valmiita laskentamalleja on vaan vaikea löytää, jossa myös lämmön talteenoton ja ilmastoinnin vaikutus on huomioitu oikein sekä investointi- ja käyttökustannuksissa.
Alle 200m2 taloissa suorasähkö ILP ja tehokas lämmöntalteenotto (esim PILP, jolla lämmitetään käyttövesi läpi vuoden) on yllättävän taloudellinen.
Sähköhän ON ympäristöaystävällistä. Erään tunnetun pohjoismaisen toimijan vakiosähkökin on "93 prosenttisesti päästövapaata". Eli jokainen voi vaikuttaa näihin valinnoillaan.
Risujen, pellettien ym poltto ei ole vaihtoehto alle 200m2 talossa. Lisäksi ne eivät ole päästövapaita eivätkä taloudelliseti kilpailukykyisiä kun kaikki kustannukset, myös tilakustannus huomioidaan.mulla on vanha siporex-talo, jossa on kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys.
On myös jokunen patteri ja ilmastointi siihen aikaan parhaalla koneella LTO toteutettuna.
Useissa huoneisiin on sekä tulo- että poistoilma.
Meillä on hyvin harvoin edes pakkasilla patterikierto päällä ja jos tiedän, että on juhlat tulossa (paljon porukkaa), sammutan väliaikaisesti myös mukavuuslämmöt.
Hyvin eristetty talo ei tarvitse kovin paljon lämmitystä ja jos asukki ei ole ihan tyhmä, voi vähän ennakoida tulevaa lämpökuormitusta tai suoraan säätää termarit alakanttiin samalla kun availee keppanapullojaan.
Suora tai varaava sähkölämmitys on ja tulee olemaan jatkuvasti kaikista kallein tapa pitää tönö lämpösenä. ilpeistä ja pilpeistä ei ole vielä kovin monen vuoden kokemusta, investointi tarve voi uusiutua yhtäkkiä, sellainen elektroniikkasyherö kone nykyisellään on. - osa tottakin
harvemmin puhutaan kirjoitti:
"Sähkölämmitys" on nykyään pahasti pannassa. Usein vielä sekoitetaan sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen systeemi muka paremmaksi kuin esim. suoraan sähköllä toteutettu lattialämmitys. Kuinka moni oikeasti pystyy tai haluaa vaihtaa energianlähteen kun sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lämmitys on jo toteutettu? Suora sähkö kaapeleilla toteutettuna pitää halutun lämpötilan asteen desimaalin tarkkuudella - hyvin pienellä satsauksella saa huonekohtaisen, kellon mukaan säädettävän järjestelmän, jonka lämmön säädön tarkkuus on jatkuvasti lähes täydellinen. Ylilämmön energianhukkaa tai alilämmön epämukavuutta ei ole. Tähän kun lisäät esim. vain muutaman tuhannen euron satsauksen lisäeristämiseen ja esim. paremman hyötysuhteen iv-koneeseen/lämmön talteenottolaitteeseen (lto), pääset sähkölaskuun joka on täysin vertailukelpoinen esim. maalämpötalojen kanssa. Esim. meillä suora sähkölämmitys, sähkölasku 154 eur/kk, aina sama, tasan 20 asteen huonelämpö, ja asuinneliöitä 2 kerroksessa 288 m2. Rakentaessa satsattin jonkin verran lisäeristyksiin joka suuntaan ja Enerventin pyöriväkennoiseen lto-laitteeseen.
Maalämmöt, vesikierrot ym. laskelmat menevät tämän päivän taloissa aivan pieleen koska lämpöhukat on (tarkoituksella?) ylimitoitettu. (Ainoa?) järkevä lisäsatsaus länmmitysasioissa rakennusvaiheessa on lisäeristäminen (reilustikin, ns. passiivitaloa lähestytään tyypillisesti jo kymppitonnin lisäpanoksella), korkean hyötysuhteen lto ja huolellinen ilmatiivistys."Usein vielä sekoitetaan sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen systeemi muka paremmaksi kuin esim. suoraan sähköllä toteutettu lattialämmitys."
Suoraan sähköllä lattialämmitettynä systeemi on erittäin yksinkertainen ja kuka tahansa saa sen toimimaan niinkuin pitääkin. Vesikiertoinen vaatii jakotukkien ruuvaamista ja käyrän säätämistä jotta järjestelmän saa tasapainoon. Toimiessaan vesikiertoinen toimii jopa paremmin kun siinä on ulkolämpötilan mukaan toimiva tehonsäätö. Ulkolämpötilakorjauksen saa nykyisin sähköiseen lattialämmitykseenkin, joten se ei enää ole pelkästään vesikiertoisen etu.
" Kuinka moni oikeasti pystyy tai haluaa vaihtaa energianlähteen kun sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lämmitys on jo toteutettu?"
Vaikea sanoa, tilanne voi muuttua oleellisesti 10 vuodessa. Vesikiertoisen rakentaminen jälkikäteenkään ei ole mahdotonta joten ei peli sen puoleen ole menetetty. Kuitenkin kannattavuus pitää olla melko hyvä jotta kannattaa lähteä lämmitystä muuttamaan, vaikka vesikiertoinen olisi ennestään.
"Suora sähkö kaapeleilla toteutettuna pitää halutun lämpötilan asteen desimaalin tarkkuudella - hyvin pienellä satsauksella saa huonekohtaisen, kellon mukaan säädettävän järjestelmän, jonka lämmön säädön tarkkuus on jatkuvasti lähes täydellinen. Ylilämmön energianhukkaa tai alilämmön epämukavuutta ei ole."
Tuo ei pidä paikkaansa. Laita digimittari min-max-muistilla niin huomaat että heitto on varmasti enemmän kuin 0,1 astetta. Lattialämmitys on vain toivottoman hidas lämmitetään sitä sitten kaapelilla tai putkella. Tarkkuudessa ei ole eroa suuntaan tai toiseen jos vesikiertoinen on saatu säätöihinsä ja sähköisessäkin on ulkolämpötilakorjaus. Suorasähkö pattereilla on paljon tarkempi. - juoksu
sähkölämmityksessä kirjoitti:
on tuo ajastettavuus/säädettävyys ja halvempi alkuinvestointi, mutta pitkällä juoksulla en kannata. sähkön hinta ei ainakaan halpene! jos mahdollista laita maalämpö.
lyhyempään, niin energiaakin säästyy.
- Halpaa kuraa TYHMILLE
harvemmin puhutaan kirjoitti:
"Sähkölämmitys" on nykyään pahasti pannassa. Usein vielä sekoitetaan sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen systeemi muka paremmaksi kuin esim. suoraan sähköllä toteutettu lattialämmitys. Kuinka moni oikeasti pystyy tai haluaa vaihtaa energianlähteen kun sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lämmitys on jo toteutettu? Suora sähkö kaapeleilla toteutettuna pitää halutun lämpötilan asteen desimaalin tarkkuudella - hyvin pienellä satsauksella saa huonekohtaisen, kellon mukaan säädettävän järjestelmän, jonka lämmön säädön tarkkuus on jatkuvasti lähes täydellinen. Ylilämmön energianhukkaa tai alilämmön epämukavuutta ei ole. Tähän kun lisäät esim. vain muutaman tuhannen euron satsauksen lisäeristämiseen ja esim. paremman hyötysuhteen iv-koneeseen/lämmön talteenottolaitteeseen (lto), pääset sähkölaskuun joka on täysin vertailukelpoinen esim. maalämpötalojen kanssa. Esim. meillä suora sähkölämmitys, sähkölasku 154 eur/kk, aina sama, tasan 20 asteen huonelämpö, ja asuinneliöitä 2 kerroksessa 288 m2. Rakentaessa satsattin jonkin verran lisäeristyksiin joka suuntaan ja Enerventin pyöriväkennoiseen lto-laitteeseen.
Maalämmöt, vesikierrot ym. laskelmat menevät tämän päivän taloissa aivan pieleen koska lämpöhukat on (tarkoituksella?) ylimitoitettu. (Ainoa?) järkevä lisäsatsaus länmmitysasioissa rakennusvaiheessa on lisäeristäminen (reilustikin, ns. passiivitaloa lähestytään tyypillisesti jo kymppitonnin lisäpanoksella), korkean hyötysuhteen lto ja huolellinen ilmatiivistys.Olet täysin oikeassa, juuri noin on asian laita. Hyvin ja rahalla tehdyt nykytalot lähenee valettavien täyskivitalojen osalta jo passiivitaloa ja sähkölämmitys ei todellanaan ole noissa mikään kauhistus.
Jos talo maksaa 500-650.000e niin voisi kuvitella että lämmityskin on sitten suunniteltu sen mukaan mutta ei ole, suomessa ei tätä kukaan osaa eikä kukaan ymmärrä. Kaikki yli 500.000e talojen lämmitys suunnitellaan LVI spedejen osalta siten mikä on halvin pitkällä juoksulla haloooooo.... missä on säädön laatu !
a)Ihmiset on noissa hinnoissa jopa valmiita maksamaan extraa siitä että talo on toimii juuri niin kuin itse haluaa.
b) Sähkö ei edes tule kalliimaksi koska tehdään täyskivitaloja ja valuharkolla, joten talo on todella tiivis että u-arvoiltaa huippuluokkaa. - noinkaan
taloudellinen kirjoitti:
mulla on vanha siporex-talo, jossa on kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys.
On myös jokunen patteri ja ilmastointi siihen aikaan parhaalla koneella LTO toteutettuna.
Useissa huoneisiin on sekä tulo- että poistoilma.
Meillä on hyvin harvoin edes pakkasilla patterikierto päällä ja jos tiedän, että on juhlat tulossa (paljon porukkaa), sammutan väliaikaisesti myös mukavuuslämmöt.
Hyvin eristetty talo ei tarvitse kovin paljon lämmitystä ja jos asukki ei ole ihan tyhmä, voi vähän ennakoida tulevaa lämpökuormitusta tai suoraan säätää termarit alakanttiin samalla kun availee keppanapullojaan.
Suora tai varaava sähkölämmitys on ja tulee olemaan jatkuvasti kaikista kallein tapa pitää tönö lämpösenä. ilpeistä ja pilpeistä ei ole vielä kovin monen vuoden kokemusta, investointi tarve voi uusiutua yhtäkkiä, sellainen elektroniikkasyherö kone nykyisellään on.* Suora tai varaava sähkölämmitys on ja tulee olemaan jatkuvasti kaikista kallein tapa pitää tönö lämpösenä. *
Tässä olet täydellisesti hakoteillä:
Nykyaikainen, alle 200 m2 matalaenergiatalo (60w/m2/a), jossa on tehokas lämmön talteenotto yhdistettynä esim käyttöveden lämmitykseen, on 15 vuoden tarkastelujaksolla edullisempi kuin kilpaileva maalämpö, kaukolämpö, pelletti, halko, risulämmitys nykyisellä sähkön hinnalla kun otetaan huomioon investointi ja käyttökustannukset. Tämä laskelma on tehty Espoon hinnoilla.
Mikäli sähkön hinta kaksinkertaistuu, nousee maalämpö yhtä edulliseksi 15 vuoden aikana. Kaukolämmön ja pellettien hinta seuraa enemmän tai vähemmän muun energian hintoja, joten niiden edullisuus ei muutu suhteellisesti.
Puun, hakkeen ja risujen hankintakustannus markkinahinnoin tekee näistä kannattamattomia kun kaikki kustannukset huomioidaan. Harrastukseni ei myöskään ole talon lämmitys, joten en halua käyttää siihen enmpää aikaa tai vaivaa kun on välttämätöntä.
Näin se vaan on. - muuten itsekin
noinkaan kirjoitti:
* Suora tai varaava sähkölämmitys on ja tulee olemaan jatkuvasti kaikista kallein tapa pitää tönö lämpösenä. *
Tässä olet täydellisesti hakoteillä:
Nykyaikainen, alle 200 m2 matalaenergiatalo (60w/m2/a), jossa on tehokas lämmön talteenotto yhdistettynä esim käyttöveden lämmitykseen, on 15 vuoden tarkastelujaksolla edullisempi kuin kilpaileva maalämpö, kaukolämpö, pelletti, halko, risulämmitys nykyisellä sähkön hinnalla kun otetaan huomioon investointi ja käyttökustannukset. Tämä laskelma on tehty Espoon hinnoilla.
Mikäli sähkön hinta kaksinkertaistuu, nousee maalämpö yhtä edulliseksi 15 vuoden aikana. Kaukolämmön ja pellettien hinta seuraa enemmän tai vähemmän muun energian hintoja, joten niiden edullisuus ei muutu suhteellisesti.
Puun, hakkeen ja risujen hankintakustannus markkinahinnoin tekee näistä kannattamattomia kun kaikki kustannukset huomioidaan. Harrastukseni ei myöskään ole talon lämmitys, joten en halua käyttää siihen enmpää aikaa tai vaivaa kun on välttämätöntä.
Näin se vaan on.laskea ja verrata tuota taloudellisuutta helposti omilla energianhinnoillasi.
Jos katsotaan tuota 200 m2 matalaenergiataloa (60 kWh/m2/a) eri energiamuodoilla kokonaisenergiankulutus ja investointikustannukset ovat jotakuinkin:
* Suorasähkö LTO 23.000 kWh (12.500,-)
* Suorasähkö ILP 22.000 kWh (13.000,-)
* Suorasähkö PILP käyttöveteen 20.000 kWh (15.200)
* Maalämpö (kaivolla) 15.000 kWh (22.500)
* Öljy vesikierrolla 25.000kWh (16.500,-)
* Kaukolämpö vesikierrolla 25.000 kWh (19.000,-)
* Pelletti vesikierrolla 25.000 kWh (24.500,- )
--
näin karkeasti ottaen. - maalämpöpumppu
taloudellinen kirjoitti:
mulla on vanha siporex-talo, jossa on kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys.
On myös jokunen patteri ja ilmastointi siihen aikaan parhaalla koneella LTO toteutettuna.
Useissa huoneisiin on sekä tulo- että poistoilma.
Meillä on hyvin harvoin edes pakkasilla patterikierto päällä ja jos tiedän, että on juhlat tulossa (paljon porukkaa), sammutan väliaikaisesti myös mukavuuslämmöt.
Hyvin eristetty talo ei tarvitse kovin paljon lämmitystä ja jos asukki ei ole ihan tyhmä, voi vähän ennakoida tulevaa lämpökuormitusta tai suoraan säätää termarit alakanttiin samalla kun availee keppanapullojaan.
Suora tai varaava sähkölämmitys on ja tulee olemaan jatkuvasti kaikista kallein tapa pitää tönö lämpösenä. ilpeistä ja pilpeistä ei ole vielä kovin monen vuoden kokemusta, investointi tarve voi uusiutua yhtäkkiä, sellainen elektroniikkasyherö kone nykyisellään on.ei sitten ole "elektroniikkasyherö"? Melko pitkälle samantyyppinen elektroniikka on niissäkin kuin muissa lämpöpumpuissa.
- ota.
muuten itsekin kirjoitti:
laskea ja verrata tuota taloudellisuutta helposti omilla energianhinnoillasi.
Jos katsotaan tuota 200 m2 matalaenergiataloa (60 kWh/m2/a) eri energiamuodoilla kokonaisenergiankulutus ja investointikustannukset ovat jotakuinkin:
* Suorasähkö LTO 23.000 kWh (12.500,-)
* Suorasähkö ILP 22.000 kWh (13.000,-)
* Suorasähkö PILP käyttöveteen 20.000 kWh (15.200)
* Maalämpö (kaivolla) 15.000 kWh (22.500)
* Öljy vesikierrolla 25.000kWh (16.500,-)
* Kaukolämpö vesikierrolla 25.000 kWh (19.000,-)
* Pelletti vesikierrolla 25.000 kWh (24.500,- )
--
näin karkeasti ottaen.karkeasti, mieluummin ollenkaan. Liity tammikuiseen nenänvalkaisijoiden kerhoon. Enkä tällä tarkoittanut valkeaa seinää naama pölyssä roiloajia.
- Lammila
muuten itsekin kirjoitti:
laskea ja verrata tuota taloudellisuutta helposti omilla energianhinnoillasi.
Jos katsotaan tuota 200 m2 matalaenergiataloa (60 kWh/m2/a) eri energiamuodoilla kokonaisenergiankulutus ja investointikustannukset ovat jotakuinkin:
* Suorasähkö LTO 23.000 kWh (12.500,-)
* Suorasähkö ILP 22.000 kWh (13.000,-)
* Suorasähkö PILP käyttöveteen 20.000 kWh (15.200)
* Maalämpö (kaivolla) 15.000 kWh (22.500)
* Öljy vesikierrolla 25.000kWh (16.500,-)
* Kaukolämpö vesikierrolla 25.000 kWh (19.000,-)
* Pelletti vesikierrolla 25.000 kWh (24.500,- )
--
näin karkeasti ottaen.Miten olet arvioinut lämmön taltenoton eri vaihtoehdoissa?
- edellinen
Lammila kirjoitti:
Miten olet arvioinut lämmön taltenoton eri vaihtoehdoissa?
Kaikissa vaihtoehdoissa on laskettu sama LTO-systeemi (Enervent) paitsi PILPissä, jossa itsessään on LTO.
Kaikissa vaihtoehdoissa on myös kustannukseltaan sama tulo- ja poistoilmakanavisto.
Samaa lämmönvaraajaa (Tehowatti) on käytetty kaikissa paitsi integroiduissa järjestelmissä.
Maalämpöjärjestelmä on mitoitettu osatehoiseksi.
Selvennykseksi alla verkosta ostettavan sähkön määrä eri vaihtoehdoilla, sisältää myös muun kuin lämmityssähkön:
* Suorasähkö LTO 23 MWh
* Suorasähkö LTO ILP 22 MWh
* Suorasähkö PILP 20 MWh
* Maalämpö LTO vesikierto 15 MWh
* Öljy LTO vesikierto 10 Mwh
* Kaukolämpö LTO vesikierto 10 MWh
* Pelletti LTO vesikierto 10 MWh
Noiden deltoille kun laskee hintalapun, vertaa investointikustannuksen eroon ja laskee esim 5% koron mukaan inv. kustannuksen, ollaan aika lähellä oikeaa järjestystä.
Päätöksenteon kannalta suurin epävarmuus tulee arvioidessa polttoaineiden keskinäisten hintojen muutokset sähkön hinnan muuttuessa. - Lammila
edellinen kirjoitti:
Kaikissa vaihtoehdoissa on laskettu sama LTO-systeemi (Enervent) paitsi PILPissä, jossa itsessään on LTO.
Kaikissa vaihtoehdoissa on myös kustannukseltaan sama tulo- ja poistoilmakanavisto.
Samaa lämmönvaraajaa (Tehowatti) on käytetty kaikissa paitsi integroiduissa järjestelmissä.
Maalämpöjärjestelmä on mitoitettu osatehoiseksi.
Selvennykseksi alla verkosta ostettavan sähkön määrä eri vaihtoehdoilla, sisältää myös muun kuin lämmityssähkön:
* Suorasähkö LTO 23 MWh
* Suorasähkö LTO ILP 22 MWh
* Suorasähkö PILP 20 MWh
* Maalämpö LTO vesikierto 15 MWh
* Öljy LTO vesikierto 10 Mwh
* Kaukolämpö LTO vesikierto 10 MWh
* Pelletti LTO vesikierto 10 MWh
Noiden deltoille kun laskee hintalapun, vertaa investointikustannuksen eroon ja laskee esim 5% koron mukaan inv. kustannuksen, ollaan aika lähellä oikeaa järjestystä.
Päätöksenteon kannalta suurin epävarmuus tulee arvioidessa polttoaineiden keskinäisten hintojen muutokset sähkön hinnan muuttuessa.Suorasähkön ja maalämmön vuotuinen kulutusero on 8000 kWh. Jos 1 kWh = 0,1 Euroa päiväsähköstä siirtomaksuineen, niin sähköä säästyy kokonaista 800 euroa. Ja jos maalämpösysteemi maksaa kymppitonnin enemmän kuin suorasähkö, kuten tuossa edellä oli, maksaa tuota kymppitonnin eroa takaisin 800 euron vuotuisella säästöllä ja 5% korolla huomioituna noin 20 VUOTTA???
Jos rahassa mitataan, niin eihän tuossa ole mitään järkeä. - 245m2
muuten itsekin kirjoitti:
laskea ja verrata tuota taloudellisuutta helposti omilla energianhinnoillasi.
Jos katsotaan tuota 200 m2 matalaenergiataloa (60 kWh/m2/a) eri energiamuodoilla kokonaisenergiankulutus ja investointikustannukset ovat jotakuinkin:
* Suorasähkö LTO 23.000 kWh (12.500,-)
* Suorasähkö ILP 22.000 kWh (13.000,-)
* Suorasähkö PILP käyttöveteen 20.000 kWh (15.200)
* Maalämpö (kaivolla) 15.000 kWh (22.500)
* Öljy vesikierrolla 25.000kWh (16.500,-)
* Kaukolämpö vesikierrolla 25.000 kWh (19.000,-)
* Pelletti vesikierrolla 25.000 kWh (24.500,- )
--
näin karkeasti ottaen.ja vanha kaukolämpötalo ja siinä kuluu noin 20megaa vuodessa sisältäen käyttövedet.
Investointi kestää vähintään 30vuotta, laskennallisesti 25v.
Mistähän olet raapinut noita lukemia.
- Vanha mestari
Olet melkoisen oikeassa nykyisten vesikiertoisten ongelmien kanssa.
Kun talosta vielä tehdään hyvin eristetty ja erittäin ilmatiivis, kuten nykyaikaisista kivitaloista, alkaa lämmönkulutus olla niin pientä, että säätöongelmia on yhtenään.
Asiaa vielä pahentaa paksut betonikerrokset, jolloin lämmityksen viiveet tulevat hyvin hankaliksi.
Haalealla vedellä betonilaatan lämmittäminen vie iäisyyden ja varaava paksu betonilattia luovuttaa vielä lämpöä pitkään vaikka Aurinko paistaa taloon sisään ja lämpöä ei tarvita laisinkaan.
Viiveet käyvät mahdottomiksi, eikä lämpötiloja pystytä säätämään.
Vesikiertoisia mainostetaan tunneperäisesti jalalle miellyttäväksi, mutta kun lämmöntarve alkaa nykyaikaisissa matalaenergiataloissa täyttyä jo valaistuksesta, kodinkoneista ja ihmisistä, jopa auringosta. Ei lämmitys kytkeydy päälle laisinkaan ja lattia on jääkylmä tai sitten huonetilassa on saunailmasto.
Eristysmääräykset tulevat edelleen tiukkenemaan, jolloin lattialämmitykseen ei enää kannata investoida, vaan lattioiden pinnoitteet tulee muuttaa puupintaisiksi, joka tuntuu jalalle paljon miellyttävämmältä.
Veikkaan että patterilämmitys ja mahdollisesti ilmalämmitys tulevat uudelleen ja koska talojen energian kulutus alkaa olla jo minimaalista, niin sähkölämmitys on halpa ja varmatoiminen, eikä aiheuta hajotessaankaan kosteusongelmia.
Halvin tapa säästää lämmitysenergiaa on hyvä eristys kylmäsillattomana ja ilmatiivis rakenne.
VTT:kin on tutkimuksissaan todennut matalaenergiatalojen ilmanlaadun olevan paremman.
Omakotitaloissa vesikiertoisiin vaikeasti säädettäviin ja kalliisiin lattialämmityksiin ei kannata investoida, eikä myöskään maalämpöön, mikäli puhutaan minimaalisesti lämmitysenergiaa kuluttavista matalaenergiataloista.- .että
amisviiksisten lökäpöksyjen löpinöiden lisäksi palstalle viitsii kirjoitella vähän vanhemmatkin ja ei-niin-vähänkään viisaammat.
- rakentelijax
"VTT:kin on tutkimuksissaan todennut matalaenergiatalojen ilmanlaadun olevan paremman."
Jokohan kohta päästään irti siitä muotitermistä "hengittävyys". Toisaalta sanotaan että hirsi tai siporex on hyvä, kun se hengittää, mutta sitten siporexista sanotaan että se on ilmatiivis rakenne ilman vuotoja. Entisaikaan hirsitalot olivat hengittäviä, kun nurkista ja liitoksista fuskasi sopivasti. Ei tarvinnut erillistä ilmastointia.
Jos tarkoitetaan sitä että siporex tai hirsi tasaa ilman kosteutta, se ei mielestäni ole hengittävyyttä. Koko termi hengittävyys on mielestäni aivan keksitty juttu. - viikset väpisee
rakentelijax kirjoitti:
"VTT:kin on tutkimuksissaan todennut matalaenergiatalojen ilmanlaadun olevan paremman."
Jokohan kohta päästään irti siitä muotitermistä "hengittävyys". Toisaalta sanotaan että hirsi tai siporex on hyvä, kun se hengittää, mutta sitten siporexista sanotaan että se on ilmatiivis rakenne ilman vuotoja. Entisaikaan hirsitalot olivat hengittäviä, kun nurkista ja liitoksista fuskasi sopivasti. Ei tarvinnut erillistä ilmastointia.
Jos tarkoitetaan sitä että siporex tai hirsi tasaa ilman kosteutta, se ei mielestäni ole hengittävyyttä. Koko termi hengittävyys on mielestäni aivan keksitty juttu.Kuinkahan moni tänne kirjoittajista ymmärtää mitä hengittävyydellä tarkoitetaan.
Hengittävyyttä on rakenteellista ja sen lisäksi itse materiaali voi hengittää.
Eipä noiden edut nyt niin ihmeellisiä ole ymmärtää, toisaalta eipä useimmilla noiden haivenien takana paljoakaan tunnu tapahtuvan, niin kuin edellisellä kirjoittajallakaan. - Vanha mestari
viikset väpisee kirjoitti:
Kuinkahan moni tänne kirjoittajista ymmärtää mitä hengittävyydellä tarkoitetaan.
Hengittävyyttä on rakenteellista ja sen lisäksi itse materiaali voi hengittää.
Eipä noiden edut nyt niin ihmeellisiä ole ymmärtää, toisaalta eipä useimmilla noiden haivenien takana paljoakaan tunnu tapahtuvan, niin kuin edellisellä kirjoittajallakaan.Olen vähän samaa mieltä, että huuhaata koko hengittävyys !
Mitenkäs se sieltä liimahirsien läpi oikein hengittelee, usein lateksilla maalattujen seinien läpi.
Samoin on Siporexilla, jonka seinät on sisältä maalaattu tiiveillä maaleilla ja tasoitettu liimalaasteilla, sekä ulkopuoli rapattu Silikaateilla.
Suosittelen kuitenkin ilmanvaihdon järjestämistä, niin Siporex, kuin hirsitaloihinkin.
Kosteuden päästäminen ja sitominen seiniin on ainoastaan suuri homeriski ! - ollaan
viikset väpisee kirjoitti:
Kuinkahan moni tänne kirjoittajista ymmärtää mitä hengittävyydellä tarkoitetaan.
Hengittävyyttä on rakenteellista ja sen lisäksi itse materiaali voi hengittää.
Eipä noiden edut nyt niin ihmeellisiä ole ymmärtää, toisaalta eipä useimmilla noiden haivenien takana paljoakaan tunnu tapahtuvan, niin kuin edellisellä kirjoittajallakaan.ymmärtävinään hieno termi hengittävyys, mutta eipä osata itsekkään kertoa sitä :)
- ohjelmassa
Vanha mestari kirjoitti:
Olen vähän samaa mieltä, että huuhaata koko hengittävyys !
Mitenkäs se sieltä liimahirsien läpi oikein hengittelee, usein lateksilla maalattujen seinien läpi.
Samoin on Siporexilla, jonka seinät on sisältä maalaattu tiiveillä maaleilla ja tasoitettu liimalaasteilla, sekä ulkopuoli rapattu Silikaateilla.
Suosittelen kuitenkin ilmanvaihdon järjestämistä, niin Siporex, kuin hirsitaloihinkin.
Kosteuden päästäminen ja sitominen seiniin on ainoastaan suuri homeriski !olikohan nyt remonttireiskan ohjelma, jossa asukas sanoi että "heti kun tuli sisään, huomasi miten talo on hengittävä ja ilma on hyvää hengittää". Taisi olla kyseessä hirsitalo, varmaan haistoi puun hajun/tuoksun ja siitä alitajuisesti muisti että "puutalo hengittää" ja yht'äkkiä olikin niiiiin helppo henkäillä puun aromeja sieraimiin.
Voisin lyödä vetoa että jos talossa ei ole puun hajua, niin silmät sidottuna ei yksikään pysty tunnistamaan tuota "hengittävyyttä". - lökiksille
ollaan kirjoitti:
ymmärtävinään hieno termi hengittävyys, mutta eipä osata itsekkään kertoa sitä :)
vanhan talotohtori Kailan loputtomasta tietolaarista tiedonjyvänen, jospa sille löytyisi jokin paikka sinne amisviiksien taakse.
Puun hengittävyydellä tarkoitetaan sen kykyä sitoa itseensä kosteutta, ja sitä jälleen luovuttaa sisäilmaan.
Kivimateriaaleissa tätä ominaisuutta ei ole. Siporexissa kyse taitaa olla kyvyssä läpäistä vesihöyryä (kaasua), mikäli sitä ei ole höyrynsulkupinnoitteilla estetty.
Tohtori Kaila ei missään nimessä hyväksyisi mitään koneellista ilmastointia etenkään hirsitaloon. On olemassa satoja vuosia vanhoja hirsirakennuksia, jotka eivät ole konehelvettiä nähneetkään, eivätkä koskaan tule toivottavasti näkemäänkään. - vaiheessa
lökiksille kirjoitti:
vanhan talotohtori Kailan loputtomasta tietolaarista tiedonjyvänen, jospa sille löytyisi jokin paikka sinne amisviiksien taakse.
Puun hengittävyydellä tarkoitetaan sen kykyä sitoa itseensä kosteutta, ja sitä jälleen luovuttaa sisäilmaan.
Kivimateriaaleissa tätä ominaisuutta ei ole. Siporexissa kyse taitaa olla kyvyssä läpäistä vesihöyryä (kaasua), mikäli sitä ei ole höyrynsulkupinnoitteilla estetty.
Tohtori Kaila ei missään nimessä hyväksyisi mitään koneellista ilmastointia etenkään hirsitaloon. On olemassa satoja vuosia vanhoja hirsirakennuksia, jotka eivät ole konehelvettiä nähneetkään, eivätkä koskaan tule toivottavasti näkemäänkään.kun vedetään esiin Kaila-kortti, niin jätän keskustelun siihen. Hänen mielestäänhän vanhat hirsitalot on tosi hyviä: kun alimmat hirret homehtuvat ja lahoavat, pikku juttu: vaihdetaan ne.
Eikö olisi joskus syytä uskoa, että tämä tekninen kehitys tuo mukanaan myös hyviä ratkaisuja. Aina on mukana vääriäkin ratkaisuja, mutta pääsuunta on se, että parempaa kohti mennään. - tapauksessa
putket jäätyy, kun ei tarvi lämmittää ollenkaan matalaenergia talossa vai?
- K. Yynikko
vaiheessa kirjoitti:
kun vedetään esiin Kaila-kortti, niin jätän keskustelun siihen. Hänen mielestäänhän vanhat hirsitalot on tosi hyviä: kun alimmat hirret homehtuvat ja lahoavat, pikku juttu: vaihdetaan ne.
Eikö olisi joskus syytä uskoa, että tämä tekninen kehitys tuo mukanaan myös hyviä ratkaisuja. Aina on mukana vääriäkin ratkaisuja, mutta pääsuunta on se, että parempaa kohti mennään.että nämä "ihanat", vanhat hirsitalot ovat EU-herrojen kauhuja hirveine lämmitystarpeineen. Tai ainakin niiden pitäisi olla. Toisaalta kohteiden "historiallinen" arvo tekee sen, että lämmitystarve ei olekaan primääri.
- mahtaapi
K. Yynikko kirjoitti:
että nämä "ihanat", vanhat hirsitalot ovat EU-herrojen kauhuja hirveine lämmitystarpeineen. Tai ainakin niiden pitäisi olla. Toisaalta kohteiden "historiallinen" arvo tekee sen, että lämmitystarve ei olekaan primääri.
olla U-arvo. voiko niissä ollenkaan asua kun ei ole 0,19...?
- Halpaa kuraa TYHMILLE
Asia on juuri noin !
- viikset taitaa väpistä
Vanha mestari kirjoitti:
Olen vähän samaa mieltä, että huuhaata koko hengittävyys !
Mitenkäs se sieltä liimahirsien läpi oikein hengittelee, usein lateksilla maalattujen seinien läpi.
Samoin on Siporexilla, jonka seinät on sisältä maalaattu tiiveillä maaleilla ja tasoitettu liimalaasteilla, sekä ulkopuoli rapattu Silikaateilla.
Suosittelen kuitenkin ilmanvaihdon järjestämistä, niin Siporex, kuin hirsitaloihinkin.
Kosteuden päästäminen ja sitominen seiniin on ainoastaan suuri homeriski !Hengittävyyshän ei ole sama asia kuin ilmanvaihto, kuten asian olet tainnut ymmärtää.
Aivan ottamatta mitään kantaa sipoiluun, joka taitaa useimmille olla uskonasia puoleen, tahi vastaan. - Vanha mestari
mahtaapi kirjoitti:
olla U-arvo. voiko niissä ollenkaan asua kun ei ole 0,19...?
Armeijan puolijoukkueteltassakin voi hyvin asua, vaikka lämmöneristystä ei ole ollenkaan, eikä U-arvoakaan. Energiaa menee perkeeleesti, mutta onhan sentään tuulensuoja paikallaan ja hengittävä rakenne.
Ilmatiiveys se on tärkein asia talossakin ja se on tiedetty jo satoja vuosia.
Ennen asuttiin hellahuoneissa 5 henkinen perhe ja enemmänkin ja rintamamiestalojen vintitkin oli vuokrattu. Oli meinaan asumisväljyys vähän toista luokkaa.
Samaa ei voi enää jatkaa kestävästi, kun yhdellä ihmisellä alkaa olla parhaimmilla 100 m 2 lämmitettävää alaa. Maailma saastuu ja linnut tippuvat oksilta.
On pakko eristää ja säästää sähköä ja samalla nostaa asumisviihtyisyyttä.
Ei se pojat niin kivaakaan aina ollut hellahuoneessa palella, kun kusiämpärikin oli aamulla jäässä. Unohtakaa jo nostalgia aika on kullannut tunteet, nyt on paljon paremmat materiaalit käytössä, kuin 100 vuotta sitten.
Maailmassa on aina riittänyt noita elintapaintiaaneja, kuten talotohtori itsekkin.
- raksaaja
kyllä vesikiertoinen on mersu eiku ferrari
mutta ei helmiä sioille
pöö kaikille, kunhan tulin vilkaiseen...- niin ei ymmärrä,
ketään ei voi pakottaa.
- dfh
niin ei ymmärrä, kirjoitti:
ketään ei voi pakottaa.
Ongelmana on että nykyiset hyvin eristetyt talot eovät tarvitse lämpöä kovinkaan paljoa. halogeenivillityksessä lämpö tulee lampuista, laitteista ja ihmisistä. Parhaiten lattialämmitys toimii huonosti eristetyssä talossa, jossa lattialämmitys on koko ajan "päällä". Tuntuuhan kivilattia mukavalta, tosin muukin tila 27 astetta.
- kiiiiiiitos
.....ja sitten takaisin lataukseen...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1222936
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi832692- 172168
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa191757"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla211658Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O151499Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak171459Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu281417Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.161387Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.61302