Saarnani, Lasten kaltaiseksi

Tänään mietin, miksi minulla menee hyvin ja miten minä olen päässyt ojan pohjalta siihen asti missä olen nyt. Minulla on tapana ollut vastata tähän, että minulla on ollut onnea.

Se on hyvä ja totuudenmukainen vastaus, mutta sen keksimiseen ei vaadita mielikuvitusta. Se on kopioitu Jobin kirjasta (Job 1:21) : "Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!".

Se ei myöskään paljon auta muita ihmisiä. Siksipä halusin keksiä toisen asian mikä on minua auttanut elämässä eteenpäin. Tuli mieleen Jeesuksen sanat lasten kaltaisista ihmisistä (Markus 10:13-16):

"13 Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, 14 mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. 15 Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." 16 Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä"

Lapset ovat spontaaneja ja väsyvät helposti. Lapset eivät pelkää kysyä eikä ihmetellä maailmaa silmät suurina. Lapsi on luottavainen. Lapsi ei teeskentele.

Lapsen silmin katsottuna fariseusten usko oli tylsää. He kantoivat Mooseksen lakia otsallaan kotelossa. Miten naurettavaa! Ihan kuin heiltä uhkaisi laki unohtua koko ajan!

Lapsen silmin nykyajan aikuiset uskonnoitsijat keksivät hölmöjä sääntöjä, niin kuin esimerkiksi kauhistutaan jotain homoseksuaalisuutta. Miten se on keneltäkään pois kenestä minä tykkään, jos se vaivaa Jumalaa niin Jumala tulee sen minulle kertomaan.

Psykologit ovatkin keksineet tällaisen kuin sisäisen lapsen. Mitäpä jos Jeesus tarkoitti, että pitäisi tulla sisäisen lapsensa kaltaiseksi. enpä minä tiedä. Minäpä lähden leikkimään muualle kun tämän kirjoittamisen kanssa loppui minun keskittymiskykyni.