poikani kesämekko

pojan asustus on siis lila-vaaleanpunaisen mekon lisäksi ollut lippalakki ja vaihdellen sään mukaan ruskeat samettihousut tai sortsit, joiden lahkeet siis näkyvät polviin yltävän mekon alta.

eli kyllä se kokonaisuus on ollut sellainen että ihmiset ovat kyllä huomanneet, että kyseessä on pieni iloinen poika, jolla on kaunis mekko mutta muuten pojan kuteet :)

tuosta olen kyllä samaa mieltä, että on suuri joukko miehiä, jotka eivät huomaa vaikka jollain olisi yöpuku päällä kaupassa, jos käytös on muuten normaalia.

halusi myös käyttää isosiskon entistä mekkoa noin 2vuotiaana ja mummin vanha käsilaukku oli suuri aarre.Laukku kulki kaikkialla pojalla mukana! Nykyisin herra on 10v ja kaikki tyttömäiset jutut on kyllä historiaa!Annetaan lasten toteuttaa itseään!

No homoperseitähän noista sun molemmista lapsista tulee. Mitä muuta voi odottaa yksinhuoltajaäidiltä, joka hässii oikealle ja vasemmalle ilman että kantaa vastuuta tekosistaan. Mikset tee vielä yhtä homskukkelia piristämään tätä katukuvaa?? Mitä sä muuten teet siellä keskustassa? Siivoat it-miesten jälkiä pitsipöksyt jalassa?

poikasi kokeilee nyt jo rajojaan maailmassa. Se on lupaavaa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että hame sopii hienosti myös miehelle, muistelkaapa Kimmo Pohjosta ja Stingiä, nam!

Etelä-eurooppalaiset taatusti ihmettelevät. Konservatiivisuus on ihan toista luokkaa siellä, ja lapset vähemmän muotivetimissä ja enemmän perinteisissä lasten asuissa. Sama muuten mm. Hollannissa, siellä lapset on puettu aivan toisin kuin täällä. Ei pissiksiä napapaidoissaan.

että oikein keskustassa kirjoitti:

No homoperseitähän noista sun molemmista lapsista tulee. Mitä muuta voi odottaa yksinhuoltajaäidiltä, joka hässii oikealle ja vasemmalle ilman että kantaa vastuuta tekosistaan. Mikset tee vielä yhtä homskukkelia piristämään tätä katukuvaa?? Mitä sä muuten teet siellä keskustassa? Siivoat it-miesten jälkiä pitsipöksyt jalassa?

Lue lisää

kuka on tämänkin kommentin takana :D

Kun oma poikani oli pieni, hän kävi samaa leikkikoulua samanikäisen pojan kanssa, jolla oli pitkä vaalea tukka, ja AINA vaaleanpunaisia tai persikanvärisiä vaatteita.
Pojalla oli myös kukkakuvioisia leggingsejä, kun muut pikkupojat käyttivät collegehousuja.
Usein paidoissa oli kukkia tai röyhelöitä, eli aivan selvästi ns. tyttöjen vaatteita, joskus pojan päällä oli hamekin.
Tukka oli monesti poninhännällä, joskus letitettynä.
Hänen äitinsä käytti runsasta meikkiä, ja oipa pojallakin joskus poskipunaa poskissaan.

Tätä poikaa oma lapseni luuli kauan aikaa tytöksi, koska ei tuntenut ketään samannimistä, ja luuli näin ollen hänen nimeään tytön nimeksi.

Nyt poika on jo lähelle kahtakymppiä, aivan miehekäs nuori mies.

Tällä pojalla on kaksi vanhempaa veljeä, ja aivan selvästi kävi selväksi, että perhe oli toivonut tyttöä, kun tätä poikaa odotettiin.
Hänelle ostettiin uudet vaaleanpunaiset vaunutkin, vaikka siniset vaunut oli juuri vapautuneet isolta veljeltä.

Ympäristö suhtautui enempi ihmetellen pojan äitiin kuin poikaan!

hei ja kiitos mielipiteestäsi.

en kuitenkaan ole samaa mieltä ensinnäkään siitä, että täällä ei kukaan uskaltaisi sanoa mielipiteitään, tavallaan kyseenalaistit kaikkien muiden vastaajien vastaukset.

missään tapauksessa 99 prosenttia ihmisistä ei katso mekkoasuista poikaa kummeksuen. sanoisin, että kummeksuen katsoo n. 5 %, valtaosa ei kiinnitä asiaan mitään huomiota ja ehkä toiset 5 % katsoo iloisena ja lempeästi hymyillen, sillä kyseessähän on pieni lapsi.

sinulla on aika kurjat käsitykset kanssaihmisistä. poikani oli työpäiväni jälkeen kanssani kaupungilla aivan keskustassa olevassa leikkipuistossa kummipoikani ja hänen äitinsä kanssa. kummipoikani on täysin samanikäinen kuin oma mekkosankarini ja hän ei koskaan laittaisi hametta päälleen, silti ei sanonut mitään eikä kukaan muukaan puiston n.10 lapsesta, jotka olivat siellä samaan aikaan leikkimässä. en nähnyt yhdenkään lapsen edes huomioivan mekkoa. helsinki ei voi olla aivan erilainen paikka joten uskon, että ihan samanlailla ihmiset reagoisivat muuallakin.

ainoat todella kummeksuvat katseet olemme siis saaneet bussilastilliselta etelä-eurooppalaisia turisteja, jotka kohtasimme työpaikkani vieressä ja muutamia osin negatiivisia katseita joiltain äiti-ihmisiltä tässä kotimme lähellä.

ja kyse on siis edelleenkin poikani omasta halusta pitää mekkoa, ehkä se menee ohi tai jatkuu jonkin aikaa.

mietipä itse sellaista, että jos poikasi saisi käyttää mekkoa kotona mutta ei ulkona, kuinka hän suhtautuisi mekossa ulkona kulkevaan poikaan?

lai-ne kirjoitti:

hei ja kiitos mielipiteestäsi.

en kuitenkaan ole samaa mieltä ensinnäkään siitä, että täällä ei kukaan uskaltaisi sanoa mielipiteitään, tavallaan kyseenalaistit kaikkien muiden vastaajien vastaukset.

missään tapauksessa 99 prosenttia ihmisistä ei katso mekkoasuista poikaa kummeksuen. sanoisin, että kummeksuen katsoo n. 5 %, valtaosa ei kiinnitä asiaan mitään huomiota ja ehkä toiset 5 % katsoo iloisena ja lempeästi hymyillen, sillä kyseessähän on pieni lapsi.

sinulla on aika kurjat käsitykset kanssaihmisistä. poikani oli työpäiväni jälkeen kanssani kaupungilla aivan keskustassa olevassa leikkipuistossa kummipoikani ja hänen äitinsä kanssa. kummipoikani on täysin samanikäinen kuin oma mekkosankarini ja hän ei koskaan laittaisi hametta päälleen, silti ei sanonut mitään eikä kukaan muukaan puiston n.10 lapsesta, jotka olivat siellä samaan aikaan leikkimässä. en nähnyt yhdenkään lapsen edes huomioivan mekkoa. helsinki ei voi olla aivan erilainen paikka joten uskon, että ihan samanlailla ihmiset reagoisivat muuallakin.

ainoat todella kummeksuvat katseet olemme siis saaneet bussilastilliselta etelä-eurooppalaisia turisteja, jotka kohtasimme työpaikkani vieressä ja muutamia osin negatiivisia katseita joiltain äiti-ihmisiltä tässä kotimme lähellä.

ja kyse on siis edelleenkin poikani omasta halusta pitää mekkoa, ehkä se menee ohi tai jatkuu jonkin aikaa.

mietipä itse sellaista, että jos poikasi saisi käyttää mekkoa kotona mutta ei ulkona, kuinka hän suhtautuisi mekossa ulkona kulkevaan poikaan?

Lue lisää

mutta luulisin, että hän suhtautuisi siihen niin, että hän sanoisi, että mullakin on mekko, mutta käytän sitä vain kotona. Ja se on totta, että kyseenalaistin muiden vastaukset, en mielipidettä, vaan sen, että sävy vaikutti enemmänkin paapovalta, kuin totuudelta.

Ehkäpä moni ihminen ei katso lastasi lainkaan, mutta edelleen uskaltaisin väittää, että ne, jotka katsovat, katsovat kieroon.

Saattaa olla, että minulal on kurjat käsitykset kanssaihmisistä, näen niin paljon työssäni sitä miten ihmiset ovat toisilleen ilkeitä, jo ihan pienestä pitäen. Hyvä, jos teitä ei tule vastaan sellaiset lapset, itse en haluaisi edes ottaa sitä riskiä.

Meilläkin on poika saanut pitää kotona siskonsa mekkoa (enää ei laittaisi :) mutta en minä ryhtyisi/olisi ryhtynyt hänelle omaa mekkoa ostamaan, enkä olisi antanut hänen heilua yleisellä paikalla mekko päällä ja ihmisten kummasteltavana. Jo pienelle lapselle on todella nöyryyttävää huomata joutuneensa ihmisten ihmettelyn ja naureskelun kohteeksi ja sille en haluaisi lastani altistaa.

Toinen asia joka tässä mietityttää, on se, miten äkkiä jutut siitä, että 'oltiin haluttu tyttö ja saatukin poika, ja nyt sitten puetaan sitä poikaa siksi tytöksi' voivat lähteä liikkeelle. Olen kuullut jopa pelkästään tietynväristen vaatteiden pitämisen pojalla/tytöllä viittaavan siihen, että lapsen sukupuoli ei miellytä... Selvyyden vuoksi sanottakoon tässä, että itse en tuollaista allekirjoita, mutta äititiimit ovat kyllä kovia tekemään kaikenlaisia analyysejä ja diagnooseja kaikesta. :D

on syytä kertoa kirjoitti:

Kun oma poikani oli pieni, hän kävi samaa leikkikoulua samanikäisen pojan kanssa, jolla oli pitkä vaalea tukka, ja AINA vaaleanpunaisia tai persikanvärisiä vaatteita.
Pojalla oli myös kukkakuvioisia leggingsejä, kun muut pikkupojat käyttivät collegehousuja.
Usein paidoissa oli kukkia tai röyhelöitä, eli aivan selvästi ns. tyttöjen vaatteita, joskus pojan päällä oli hamekin.
Tukka oli monesti poninhännällä, joskus letitettynä.
Hänen äitinsä käytti runsasta meikkiä, ja oipa pojallakin joskus poskipunaa poskissaan.

Tätä poikaa oma lapseni luuli kauan aikaa tytöksi, koska ei tuntenut ketään samannimistä, ja luuli näin ollen hänen nimeään tytön nimeksi.

Nyt poika on jo lähelle kahtakymppiä, aivan miehekäs nuori mies.

Tällä pojalla on kaksi vanhempaa veljeä, ja aivan selvästi kävi selväksi, että perhe oli toivonut tyttöä, kun tätä poikaa odotettiin.
Hänelle ostettiin uudet vaaleanpunaiset vaunutkin, vaikka siniset vaunut oli juuri vapautuneet isolta veljeltä.

Ympäristö suhtautui enempi ihmetellen pojan äitiin kuin poikaan!

Lue lisää

Juuri kirjoitin tuossa siitä, miten äkkiä arvelut lapsen sukupuolen 'vääryydestä' lähtevät liikkeelle. Tuossa kertomassasi tapauksessa arveluille oli ilmeisesti ihan kunnon perusteitakin.

lai-ne kirjoitti:

hei ja kiitos mielipiteestäsi.

en kuitenkaan ole samaa mieltä ensinnäkään siitä, että täällä ei kukaan uskaltaisi sanoa mielipiteitään, tavallaan kyseenalaistit kaikkien muiden vastaajien vastaukset.

missään tapauksessa 99 prosenttia ihmisistä ei katso mekkoasuista poikaa kummeksuen. sanoisin, että kummeksuen katsoo n. 5 %, valtaosa ei kiinnitä asiaan mitään huomiota ja ehkä toiset 5 % katsoo iloisena ja lempeästi hymyillen, sillä kyseessähän on pieni lapsi.

sinulla on aika kurjat käsitykset kanssaihmisistä. poikani oli työpäiväni jälkeen kanssani kaupungilla aivan keskustassa olevassa leikkipuistossa kummipoikani ja hänen äitinsä kanssa. kummipoikani on täysin samanikäinen kuin oma mekkosankarini ja hän ei koskaan laittaisi hametta päälleen, silti ei sanonut mitään eikä kukaan muukaan puiston n.10 lapsesta, jotka olivat siellä samaan aikaan leikkimässä. en nähnyt yhdenkään lapsen edes huomioivan mekkoa. helsinki ei voi olla aivan erilainen paikka joten uskon, että ihan samanlailla ihmiset reagoisivat muuallakin.

ainoat todella kummeksuvat katseet olemme siis saaneet bussilastilliselta etelä-eurooppalaisia turisteja, jotka kohtasimme työpaikkani vieressä ja muutamia osin negatiivisia katseita joiltain äiti-ihmisiltä tässä kotimme lähellä.

ja kyse on siis edelleenkin poikani omasta halusta pitää mekkoa, ehkä se menee ohi tai jatkuu jonkin aikaa.

mietipä itse sellaista, että jos poikasi saisi käyttää mekkoa kotona mutta ei ulkona, kuinka hän suhtautuisi mekossa ulkona kulkevaan poikaan?

Lue lisää

mutta mekossa kulkevia poikia ei taida tulla ihan jokaisessa kadunkulmassa vastaan. :D

Ihmisten ihmettelemättömyys saattaa johtua siitäkin, että he luulevat poikaasi mekon takia tytöksi, joka on vain olemukseltaan ja kasvoiltaan poikamainen (?).

Kyllä minä ainakin kävisin kokeilemassa ystäväni otsaa, jos hän toisi poikansa mekossa leikkipuistoon. :)

hoitaja-äiti kirjoitti:

Meilläkin on poika saanut pitää kotona siskonsa mekkoa (enää ei laittaisi :) mutta en minä ryhtyisi/olisi ryhtynyt hänelle omaa mekkoa ostamaan, enkä olisi antanut hänen heilua yleisellä paikalla mekko päällä ja ihmisten kummasteltavana. Jo pienelle lapselle on todella nöyryyttävää huomata joutuneensa ihmisten ihmettelyn ja naureskelun kohteeksi ja sille en haluaisi lastani altistaa.

Toinen asia joka tässä mietityttää, on se, miten äkkiä jutut siitä, että 'oltiin haluttu tyttö ja saatukin poika, ja nyt sitten puetaan sitä poikaa siksi tytöksi' voivat lähteä liikkeelle. Olen kuullut jopa pelkästään tietynväristen vaatteiden pitämisen pojalla/tytöllä viittaavan siihen, että lapsen sukupuoli ei miellytä... Selvyyden vuoksi sanottakoon tässä, että itse en tuollaista allekirjoita, mutta äititiimit ovat kyllä kovia tekemään kaikenlaisia analyysejä ja diagnooseja kaikesta. :D

Lue lisää

ehkä tuo kertoo siitä, miten itse suhtaudut asiaan. minun pojalleni ei ole kukaan naureskellut, kulkeehan täällä nuoret miehetkin meikit kasvoillaan ja hyvin sukupuolettomasti puketuneina. oletko kuullut esim j-rock-ilmiöstä? täällä se näkyy katukuvassa aika voimakkaasti n. 10-16 vuotiaiden keskuudessa. en sitten tiedä onko tämä pääkaupunkiseutu niin erilaista, en usko siihen.

poikaani ei voi luulla tytöksi, hänen muu osa vaatetuksesta on ollut ns. poikien vaatteita.

en itse henk koht tajua ollenkaan jo joissain muissakin viesteissä kirjoitettuja "lähtevät jutut liikkeelle jne". ette kai te tosissanne välitä siitä mitä muut ihmiset teistä ajattelevat, eikö teille riitä, että itse tiedätte kuinka asia on?

ostin mekon pojalle, koska hän sitä niin toivoi. joku puhui, että pukeutuu sitten aikuisenakin mekkoon kuten transvestiitit. olenpa joskus lukenut sellaisestakin, että osa transvestiiteistä olisi pienenä jo halunnut pukeutua tytöksi, mutta kun se on täysin kielletty, nousee se tarve aikuisena uudestaan voimakkaasti esille. eikö moni muukin tarve tehdä jotain synny juuri siitä, että sitä ei ole saanut aiemmin tehdä?

jonkinlaisena vertauksena: tiedän monia lapsuutensa lestadiolaisperheissä eläneitä ja koska heille alkoholi ja esiaviolliset suhteet ovat olleet täysi ei, ovat he sitten aikuisena uskonsa jätettyään käyttäytyneet näissä asioissa korostetusti.

no, kuitenkin. itse olen ehkä sitten keskivertoa avarakatseisempi. vanhempi poikani pelaa ensi viikolla hesacupissa monena päivänä. siellä on taatusti valtava määrä niin lapsia kuin heidän vanhempiaan. jos pienempi haluaa lähteä paikalle mekossa lupaan katsella tarkasti näkyisikö vihdoin noita negatiivisesti naureskelevia tai katsovia lapsia tai aikuisia.

lai-ne kirjoitti:

ehkä tuo kertoo siitä, miten itse suhtaudut asiaan. minun pojalleni ei ole kukaan naureskellut, kulkeehan täällä nuoret miehetkin meikit kasvoillaan ja hyvin sukupuolettomasti puketuneina. oletko kuullut esim j-rock-ilmiöstä? täällä se näkyy katukuvassa aika voimakkaasti n. 10-16 vuotiaiden keskuudessa. en sitten tiedä onko tämä pääkaupunkiseutu niin erilaista, en usko siihen.

poikaani ei voi luulla tytöksi, hänen muu osa vaatetuksesta on ollut ns. poikien vaatteita.

en itse henk koht tajua ollenkaan jo joissain muissakin viesteissä kirjoitettuja "lähtevät jutut liikkeelle jne". ette kai te tosissanne välitä siitä mitä muut ihmiset teistä ajattelevat, eikö teille riitä, että itse tiedätte kuinka asia on?

ostin mekon pojalle, koska hän sitä niin toivoi. joku puhui, että pukeutuu sitten aikuisenakin mekkoon kuten transvestiitit. olenpa joskus lukenut sellaisestakin, että osa transvestiiteistä olisi pienenä jo halunnut pukeutua tytöksi, mutta kun se on täysin kielletty, nousee se tarve aikuisena uudestaan voimakkaasti esille. eikö moni muukin tarve tehdä jotain synny juuri siitä, että sitä ei ole saanut aiemmin tehdä?

jonkinlaisena vertauksena: tiedän monia lapsuutensa lestadiolaisperheissä eläneitä ja koska heille alkoholi ja esiaviolliset suhteet ovat olleet täysi ei, ovat he sitten aikuisena uskonsa jätettyään käyttäytyneet näissä asioissa korostetusti.

no, kuitenkin. itse olen ehkä sitten keskivertoa avarakatseisempi. vanhempi poikani pelaa ensi viikolla hesacupissa monena päivänä. siellä on taatusti valtava määrä niin lapsia kuin heidän vanhempiaan. jos pienempi haluaa lähteä paikalle mekossa lupaan katsella tarkasti näkyisikö vihdoin noita negatiivisesti naureskelevia tai katsovia lapsia tai aikuisia.

Lue lisää

Kyllä minä katson hieman kummastellen sitä, että poikalapsi puetaan mekkoon yleiselle paikalle lähdettäessä, ja se kertoo juurikin minun suhtautumisestani asiaan. :)

Mitä enemmän ikää omaaviin miespuolisiin henkilöihin mennään, sitä kummallisempana pidän naismaisuutta käytöksessä ja tavoissa, ja tarvetta pukeutua naisten/naismaisiin vaatteisiin kyseisten henkilöiden kohdalla (pikkulapsien mekkokokeilut eivät kummastuta :). Minusta miehen pitää olla mies ja pukeutua ja käyttäytyä miehen tavalla (meikin ymmärrän jossain määrin ja joissain tapauksissa). Transvestiittien tarpeet eläytyä vastakkaisen sukupuolen rooliin ovat sitten asia erikseen.

Kyllä minä välitän siitä, mitä lapsistani ajatellaan. Jos heillä olisi joku poikkeava ominaisuus, jolle ei mitään voisi, antaisin piut ja paut ihmisten pahoille ajatuksille (tai ainakin yrittäisin), mutta en lähtisi ehdointahdoin tekemään heistä mitään ihmettelyn ja naureskelun kohdetta, esim. juuri pukemalla heidät vastakkaisen sukupuolen (niille ominaisiin) vaatteisiin.

Poikasi muu vaatetus on ollut ns. poikien vaatteita..? Mitä vaatteita sitten yhdistelet kesämekkoon? Yleensä sen kanssa ei juuri muuta pidetä kuin jotakin päähinettä ja jalkineita. ???

Ei tarve tehdä jotakin lapsena kiellettyä tarkoita välttämättä sitä, että sitä haluaa tehdä juuri siksi, että ei ole saanut tehdä sitä aiemmin, mutta toki on mahdollista (ja usein niin onkin), että transvestiittiset piirteet häviävät iän, ajan ja kokeilujen myötä, mutta toisaalta ne voivat vahvistuakin transvestismia toteuttamalla.

Pue ihmeessä poikasi hesacupiin mekkoon, jos hän sitä haluaa, ja itsestäsi se tuntuu hyvältä. Toivon sydämestäni, ettei poikasi joudu liian noloihin tilanteisiin ja tilanteisiin, jotka murentavat hänen omanarvontuntoaan. Toisaalta- tiedä, vaikka poikien kesämekosta tulee vielä kunnon villitys. :) Omani päälle sellaista tuskin saisin, koska iskäkään ei pidä mekkoa- eihän hän suostunut pukeutumaan sukkahousuihinkaan ihan pienenäkään, kun ei iskäkään.. :D

hoitaja-äiti kirjoitti:

Kyllä minä katson hieman kummastellen sitä, että poikalapsi puetaan mekkoon yleiselle paikalle lähdettäessä, ja se kertoo juurikin minun suhtautumisestani asiaan. :)

Mitä enemmän ikää omaaviin miespuolisiin henkilöihin mennään, sitä kummallisempana pidän naismaisuutta käytöksessä ja tavoissa, ja tarvetta pukeutua naisten/naismaisiin vaatteisiin kyseisten henkilöiden kohdalla (pikkulapsien mekkokokeilut eivät kummastuta :). Minusta miehen pitää olla mies ja pukeutua ja käyttäytyä miehen tavalla (meikin ymmärrän jossain määrin ja joissain tapauksissa). Transvestiittien tarpeet eläytyä vastakkaisen sukupuolen rooliin ovat sitten asia erikseen.

Kyllä minä välitän siitä, mitä lapsistani ajatellaan. Jos heillä olisi joku poikkeava ominaisuus, jolle ei mitään voisi, antaisin piut ja paut ihmisten pahoille ajatuksille (tai ainakin yrittäisin), mutta en lähtisi ehdointahdoin tekemään heistä mitään ihmettelyn ja naureskelun kohdetta, esim. juuri pukemalla heidät vastakkaisen sukupuolen (niille ominaisiin) vaatteisiin.

Poikasi muu vaatetus on ollut ns. poikien vaatteita..? Mitä vaatteita sitten yhdistelet kesämekkoon? Yleensä sen kanssa ei juuri muuta pidetä kuin jotakin päähinettä ja jalkineita. ???

Ei tarve tehdä jotakin lapsena kiellettyä tarkoita välttämättä sitä, että sitä haluaa tehdä juuri siksi, että ei ole saanut tehdä sitä aiemmin, mutta toki on mahdollista (ja usein niin onkin), että transvestiittiset piirteet häviävät iän, ajan ja kokeilujen myötä, mutta toisaalta ne voivat vahvistuakin transvestismia toteuttamalla.

Pue ihmeessä poikasi hesacupiin mekkoon, jos hän sitä haluaa, ja itsestäsi se tuntuu hyvältä. Toivon sydämestäni, ettei poikasi joudu liian noloihin tilanteisiin ja tilanteisiin, jotka murentavat hänen omanarvontuntoaan. Toisaalta- tiedä, vaikka poikien kesämekosta tulee vielä kunnon villitys. :) Omani päälle sellaista tuskin saisin, koska iskäkään ei pidä mekkoa- eihän hän suostunut pukeutumaan sukkahousuihinkaan ihan pienenäkään, kun ei iskäkään.. :D

Lue lisää

totta toinen puoli :)

sinun näkemyksesi ovat varmasti aika yleisiä. itse haluaisin romuttaa muissakin asioissa sukupuolisidonnaisen ajattelun, näkeehän sen jo aloituksestani, mikä oma kantani asiaan on. ja pätee siis juuri kaikkeen, mitä kuvailit eli minun mielestäni mies voi olla mies ilman mahtavaa miehekkyyttä jne.

itse toivoisin ihmisyyden nousevan pintaan, ihmiset siis itsessään ja yksilöinä ilman lokeroimista mihinkään kategorioihin minkään perusteella.

poikani ei täysin edes ymmärrä, että mekko on kulttuurissamme enempi tyttöjen asu. tuolla aiemmassa viestissäni kerroinkin jo, että pojallani on ollut säästä riippuen polviin yltävän mekon alla sortsit tai pitkät housut, jalassaan normaalit kengät ja päässä lippalakki.

en pue poikaani mekkoon, itse asiassa hän on nyt mökillä ja mekko kotona pyykkikorissa. en sitä todellakaan hänelle tyrkytä mutta jos hän sitä keksii vielä pyytää hän saa sitä käyttää.

omanarvontunnosta: pojallani se näyttää olevan reippaasti kohdallaan, hän on muutenkin omapäinen ja erikoinenkin, mutta en keksi yhtään syytä, miksi häntä pitäisi ajaa johonkin muottiin, joka esim sinunkaltaistesi mielestä olisi pojalle sopivaa.

hän on vain pieni lapsi, pitää mekostaan koska se on kaunis. ehkä voi olla tosiaan osasyy se, että kotonamme ei asu miestä, isoveli kyllä on, mutta ehkä poikani on samaistunut sitten enemmän minuun. sukkahousuja ei kyllä suostunut käyttämään koskaan, mutta siksi, että ne olivat epämukavat.

lai-ne kirjoitti:

totta toinen puoli :)

sinun näkemyksesi ovat varmasti aika yleisiä. itse haluaisin romuttaa muissakin asioissa sukupuolisidonnaisen ajattelun, näkeehän sen jo aloituksestani, mikä oma kantani asiaan on. ja pätee siis juuri kaikkeen, mitä kuvailit eli minun mielestäni mies voi olla mies ilman mahtavaa miehekkyyttä jne.

itse toivoisin ihmisyyden nousevan pintaan, ihmiset siis itsessään ja yksilöinä ilman lokeroimista mihinkään kategorioihin minkään perusteella.

poikani ei täysin edes ymmärrä, että mekko on kulttuurissamme enempi tyttöjen asu. tuolla aiemmassa viestissäni kerroinkin jo, että pojallani on ollut säästä riippuen polviin yltävän mekon alla sortsit tai pitkät housut, jalassaan normaalit kengät ja päässä lippalakki.

en pue poikaani mekkoon, itse asiassa hän on nyt mökillä ja mekko kotona pyykkikorissa. en sitä todellakaan hänelle tyrkytä mutta jos hän sitä keksii vielä pyytää hän saa sitä käyttää.

omanarvontunnosta: pojallani se näyttää olevan reippaasti kohdallaan, hän on muutenkin omapäinen ja erikoinenkin, mutta en keksi yhtään syytä, miksi häntä pitäisi ajaa johonkin muottiin, joka esim sinunkaltaistesi mielestä olisi pojalle sopivaa.

hän on vain pieni lapsi, pitää mekostaan koska se on kaunis. ehkä voi olla tosiaan osasyy se, että kotonamme ei asu miestä, isoveli kyllä on, mutta ehkä poikani on samaistunut sitten enemmän minuun. sukkahousuja ei kyllä suostunut käyttämään koskaan, mutta siksi, että ne olivat epämukavat.

Lue lisää

Mä näen tuon poikasi mekkoleikin samanlaisena kokeiluna kuin miesten polttariporukoiden homo- ja transuteemat. Kyllä varmaan tänä iltana ja huomennakin Helsingin keskustassa pyörii taas sankoin joukoin naimisiin meneviä miehiä, jotka joko omasta tai kavereidensa toivomuksesta mekkoilevat ja homostelevat. Jostakin tuollainenkin kokeilunhalu kertoo ja nyt puhun nimen omaan isoista miehistä! Jos oma poikani haluaisi käyttää 3-vuotiaana mekkoa, niin siitä vaan! Eipä tulisi ainakaan mitään seksuaalisia vinoutumia sen takia, kun joskus oli pakko...

lai-ne kirjoitti:

totta toinen puoli :)

sinun näkemyksesi ovat varmasti aika yleisiä. itse haluaisin romuttaa muissakin asioissa sukupuolisidonnaisen ajattelun, näkeehän sen jo aloituksestani, mikä oma kantani asiaan on. ja pätee siis juuri kaikkeen, mitä kuvailit eli minun mielestäni mies voi olla mies ilman mahtavaa miehekkyyttä jne.

itse toivoisin ihmisyyden nousevan pintaan, ihmiset siis itsessään ja yksilöinä ilman lokeroimista mihinkään kategorioihin minkään perusteella.

poikani ei täysin edes ymmärrä, että mekko on kulttuurissamme enempi tyttöjen asu. tuolla aiemmassa viestissäni kerroinkin jo, että pojallani on ollut säästä riippuen polviin yltävän mekon alla sortsit tai pitkät housut, jalassaan normaalit kengät ja päässä lippalakki.

en pue poikaani mekkoon, itse asiassa hän on nyt mökillä ja mekko kotona pyykkikorissa. en sitä todellakaan hänelle tyrkytä mutta jos hän sitä keksii vielä pyytää hän saa sitä käyttää.

omanarvontunnosta: pojallani se näyttää olevan reippaasti kohdallaan, hän on muutenkin omapäinen ja erikoinenkin, mutta en keksi yhtään syytä, miksi häntä pitäisi ajaa johonkin muottiin, joka esim sinunkaltaistesi mielestä olisi pojalle sopivaa.

hän on vain pieni lapsi, pitää mekostaan koska se on kaunis. ehkä voi olla tosiaan osasyy se, että kotonamme ei asu miestä, isoveli kyllä on, mutta ehkä poikani on samaistunut sitten enemmän minuun. sukkahousuja ei kyllä suostunut käyttämään koskaan, mutta siksi, että ne olivat epämukavat.

Lue lisää

Jaa, että 'ajaa poikaasi minunkaltaisteni muottiin'..? :) Kuten totesin, omalle pojalleni en mekkoa pukisi yleiselle paikalle päälle, mutta kotona on kyllä kokeillut siskonsa mekkoa ja oleillut se päällään. Sinun poikaasi taas en ole mihinkään muottiin ollut laittamassakaan, jos et sattunut huomaamaan, vaan sanoin, että pue kernaasti poikasi mekkoon, jos se tuntuu teistä hyvältä.

3-vuotiaan omanarvontunnon kehitys on hiukka vaiheessa vielä.. :D Tuon ikäinen alkaa kiinnostua sukupuolieroista ja juuri tuossa vaiheessa niitä olisi hyvä opettaa (mutta kukin tietysti tavallaan). 3-vuotias pahoittaa useimmiten mielensä hyvin helposti ja kehittyvä minä-kuva ja omanarvontunto tarvitsee myönteistä huomiota- kielteinen on usein tässä herkässä vaiheessa ylipahasta :). Se siitä...

Minä taas en lähtisi romuttamaan sukupuolisidonnaisuutta monestakaan asiasta, koska minusta on hyvä, että miehet ovat reilusti ja selkeästi miehiä ja naiset naisia, omalle sukupuolelleen ominaisine tapoineen, vaatteineen, tyyleineen jne. Pienten lasten mekkokokeilut, tai vaikkapa ne isojen miesten polttarileikit, joista joku tuossa mainitsi, ovat taas asia erikseen, ja romuttavat tuskin kenenkään miehisyyttä sen pahemmin.

hoitaja-äiti kirjoitti:

Jaa, että 'ajaa poikaasi minunkaltaisteni muottiin'..? :) Kuten totesin, omalle pojalleni en mekkoa pukisi yleiselle paikalle päälle, mutta kotona on kyllä kokeillut siskonsa mekkoa ja oleillut se päällään. Sinun poikaasi taas en ole mihinkään muottiin ollut laittamassakaan, jos et sattunut huomaamaan, vaan sanoin, että pue kernaasti poikasi mekkoon, jos se tuntuu teistä hyvältä.

3-vuotiaan omanarvontunnon kehitys on hiukka vaiheessa vielä.. :D Tuon ikäinen alkaa kiinnostua sukupuolieroista ja juuri tuossa vaiheessa niitä olisi hyvä opettaa (mutta kukin tietysti tavallaan). 3-vuotias pahoittaa useimmiten mielensä hyvin helposti ja kehittyvä minä-kuva ja omanarvontunto tarvitsee myönteistä huomiota- kielteinen on usein tässä herkässä vaiheessa ylipahasta :). Se siitä...

Minä taas en lähtisi romuttamaan sukupuolisidonnaisuutta monestakaan asiasta, koska minusta on hyvä, että miehet ovat reilusti ja selkeästi miehiä ja naiset naisia, omalle sukupuolelleen ominaisine tapoineen, vaatteineen, tyyleineen jne. Pienten lasten mekkokokeilut, tai vaikkapa ne isojen miesten polttarileikit, joista joku tuossa mainitsi, ovat taas asia erikseen, ja romuttavat tuskin kenenkään miehisyyttä sen pahemmin.

Lue lisää

taisin sanoa aiemmin hieman tökerösti, tuon "sinunlaistesi muottiin". pahoittelut siitä. tarkoitin sillä lähinnä sitä, että poikani ei tarvitse toteuttaa ympäristön mahdollisia oletuksia.

sinä olet ilmeisesti opiskellut samat kehityspsykologiat ym. olen ihan tietoinen lapsen kehityksen eri vaiheista. olen kuitenkin sitä mieltä, että yhden mekon pitäminen ei voi vahingoittaa lapseni omanarvontunnon kehittymistä ja sukupuolensa hahmottamista. hän on ollut jo pitkään "iso poika", josta tulee isona palomies ja hän on aina leikkinyt vain ns. poikien leikkejä, vaikka nukkejakin meillä on. ne eivät kiinnosta. eli ihan peruspojan kiinnostukset ja käsitykset itsestään ja muista.

hänestä mekot ja korut ovat ihania ja niitä on kiva kokeilla ja pitää. uskon, että juuri kauneudentaju on sukupuolisitoutumaton asia ja siksi pojatkin sitä koettavat toteuttaa tietyssä määrin kunnes heille sanotaan, että "otapa ne äidin korut pois kaulasta, ei pojat pidä koruja".

EI ole olemassa tyttöjen tai poikien vaatteita tai värejä, muuten kuin omassa mielessäsi. Pukeutumistyylit ja soveliaat värit ovat täysin kulttuurisidonnaisia asioita.

ps: miljardi miestä käyttää tälläkin hetkellä hametta tai mekkoa.

Yksi vain kirjoitti:

EI ole olemassa tyttöjen tai poikien vaatteita tai värejä, muuten kuin omassa mielessäsi. Pukeutumistyylit ja soveliaat värit ovat täysin kulttuurisidonnaisia asioita.

ps: miljardi miestä käyttää tälläkin hetkellä hametta tai mekkoa.

Lue lisää

ja lähimaissa, mekko on kulttuurisidonnaisesti naisten vaate.

Juoruilevat miehet on ollut tapana muuten uhata pukea mekkoon, akkamaisen käytöksensä takia. :D

..ja 3-vuotiaat ovat vielä hyvinkin androgyynejä :D, mutta yhtenä tuon iän kehitystehtävänä onkin sukupuoliroolien hahmottaminen ja omaansa samaistuminen (samaistumisen alkaminen).

En pitäisi pikkupoikien mekkokokeiluja kovinkaan harmillisina, mutta itse ohjaisin kyllä omaani tuossa miehille ominaiseen pukeutumiseen ja tukisin näin kehitystehtävän onnistumista, joskin kotona voisi edelleen heilua siskonsa mekossa niin kuin huvittaisi. Omaa mekkoa en kuitenkaan pojalle ostaisi, enkä lupaisi pukea siskonkaan mekkoa yleiselle paikalle lähdettäessä.

hoitaja-äiti kirjoitti:

..ja 3-vuotiaat ovat vielä hyvinkin androgyynejä :D, mutta yhtenä tuon iän kehitystehtävänä onkin sukupuoliroolien hahmottaminen ja omaansa samaistuminen (samaistumisen alkaminen).

En pitäisi pikkupoikien mekkokokeiluja kovinkaan harmillisina, mutta itse ohjaisin kyllä omaani tuossa miehille ominaiseen pukeutumiseen ja tukisin näin kehitystehtävän onnistumista, joskin kotona voisi edelleen heilua siskonsa mekossa niin kuin huvittaisi. Omaa mekkoa en kuitenkaan pojalle ostaisi, enkä lupaisi pukea siskonkaan mekkoa yleiselle paikalle lähdettäessä.

Lue lisää

ohjata lapsen kehitystä, eikä se ole mihinkään muottiin asettamista, negatiivisessa mielessä, kuten näiden kaikensallijaäitien jutuissa annetaan ymmärtää. Ihmislapsesta kasvaa vaikka apina (käytökseltään ja tavoiltaan), jos hän on apinoiden seassa, kenenkään kertomatta, miten ihmiset (tässä miehet/naiset) tapaavat toimia missäkin asiassa.

hoitaja-äiti kirjoitti:

..ja 3-vuotiaat ovat vielä hyvinkin androgyynejä :D, mutta yhtenä tuon iän kehitystehtävänä onkin sukupuoliroolien hahmottaminen ja omaansa samaistuminen (samaistumisen alkaminen).

En pitäisi pikkupoikien mekkokokeiluja kovinkaan harmillisina, mutta itse ohjaisin kyllä omaani tuossa miehille ominaiseen pukeutumiseen ja tukisin näin kehitystehtävän onnistumista, joskin kotona voisi edelleen heilua siskonsa mekossa niin kuin huvittaisi. Omaa mekkoa en kuitenkaan pojalle ostaisi, enkä lupaisi pukea siskonkaan mekkoa yleiselle paikalle lähdettäessä.

Lue lisää

Ei pojan mieheksi kehittymistä häiritse se että hänellä on tietyllä tavalla leiakttu vaate päällään. Joku raja sentään... :D

Mutta ymmärrän pointtisi, ympäristön kieroonkatsominen ja niin edelleen.

Itse en ohjaa omaa poikaani "miehille ominaiseen" pukeutumiseen, vaan hänen omanlaiseensa pukeutumiseen. Olkoon se sitten vaikka mekko. On myös pakko sanoa että pitkä kietaisuhame hyvärunkoisella miehellä on jotain silmittömän kaunista, ehkä osaksi juuri sen hienoisen epäsovinnaisuuden ja siitä kertovan rohkeuden vuoksi.

***

Tristar kirjoitti:

Ei pojan mieheksi kehittymistä häiritse se että hänellä on tietyllä tavalla leiakttu vaate päällään. Joku raja sentään... :D

Mutta ymmärrän pointtisi, ympäristön kieroonkatsominen ja niin edelleen.

Itse en ohjaa omaa poikaani "miehille ominaiseen" pukeutumiseen, vaan hänen omanlaiseensa pukeutumiseen. Olkoon se sitten vaikka mekko. On myös pakko sanoa että pitkä kietaisuhame hyvärunkoisella miehellä on jotain silmittömän kaunista, ehkä osaksi juuri sen hienoisen epäsovinnaisuuden ja siitä kertovan rohkeuden vuoksi.

***

Lue lisää

hameen pitämisen häiritsevän mieheksi kehittymistä, jos huomasit...

Kun 3-vuotias alkaa etsimään omaa sukupuolirooliaan, aikuisen tehtävä on ohjata häntä siinä, ja parasta olisi, että ohjaus tapahtuisi ihan 'vain' miehen mallista. Ei 3-vuotiaalla ole vielä sellaista identiteettiä, että hameenpitoa voitaisiin sanoa hänen omanlaisekseen pukeutumiseksi, siten, että se pitäisi sallia, ettei vain tukahduteta hänen omaa minäänsä. :D Kuten sanottu, tuon ikäinen alkaa kiinnostua sukupuolirooleista ja hakea omalle sukupuolelleen ominaisia käytösmalleja, ja itse ainakin sanoisin omalle tuonikäiselle pojalleni, että 'pojat eivät tapaa pitää mekkoja, vaan tytöt ja naiset pukeutuvat yleensä niihin'. Kotioloissa saisi edelleen heilua sitten vaikka mekkosillaan, jos sille tuntuisi, mutta kaupungille ei mekkosillaan lähtisi. Joku raja tosiaan sentään.. :D

hoitaja-äiti kirjoitti:

hameen pitämisen häiritsevän mieheksi kehittymistä, jos huomasit...

Kun 3-vuotias alkaa etsimään omaa sukupuolirooliaan, aikuisen tehtävä on ohjata häntä siinä, ja parasta olisi, että ohjaus tapahtuisi ihan 'vain' miehen mallista. Ei 3-vuotiaalla ole vielä sellaista identiteettiä, että hameenpitoa voitaisiin sanoa hänen omanlaisekseen pukeutumiseksi, siten, että se pitäisi sallia, ettei vain tukahduteta hänen omaa minäänsä. :D Kuten sanottu, tuon ikäinen alkaa kiinnostua sukupuolirooleista ja hakea omalle sukupuolelleen ominaisia käytösmalleja, ja itse ainakin sanoisin omalle tuonikäiselle pojalleni, että 'pojat eivät tapaa pitää mekkoja, vaan tytöt ja naiset pukeutuvat yleensä niihin'. Kotioloissa saisi edelleen heilua sitten vaikka mekkosillaan, jos sille tuntuisi, mutta kaupungille ei mekkosillaan lähtisi. Joku raja tosiaan sentään.. :D

Lue lisää

kysyisin, eikö ole hieman ristiriidassa, että sallisit mekon kotona mutta et muualla. eikö siitä juuri synny hämmennys pienelle lapselle?

mekko ei kuitenkaan ole mikään yöasu eli ei voi selittää, että se olisi vaate, jota pidetään vaan kotona. lapsi kun näkee mekkoja joka paikassa ulkona.

itse muuten sanoin pojalleni montakin kertaa, että mekkoja käyttävät yleensä tytöt. hän ei välittänyt siitä ensimmäisellä kerralla muistaakseni yhtään mitään ja jonain kertana totesi että "niin mutta tää on MUN mekko". eli ihan sama kuka äidin mielestä pitää mekkoja, tämä on silti hänen :) ja vastatessaan totesi myös jotenkin, että vaikka "olen poika". en muista miten hän sanoi, mutta tuo oli se ajatus.

lai-ne kirjoitti:

kysyisin, eikö ole hieman ristiriidassa, että sallisit mekon kotona mutta et muualla. eikö siitä juuri synny hämmennys pienelle lapselle?

mekko ei kuitenkaan ole mikään yöasu eli ei voi selittää, että se olisi vaate, jota pidetään vaan kotona. lapsi kun näkee mekkoja joka paikassa ulkona.

itse muuten sanoin pojalleni montakin kertaa, että mekkoja käyttävät yleensä tytöt. hän ei välittänyt siitä ensimmäisellä kerralla muistaakseni yhtään mitään ja jonain kertana totesi että "niin mutta tää on MUN mekko". eli ihan sama kuka äidin mielestä pitää mekkoja, tämä on silti hänen :) ja vastatessaan totesi myös jotenkin, että vaikka "olen poika". en muista miten hän sanoi, mutta tuo oli se ajatus.

Lue lisää

ristiriitaa siinä on, jos opettaa lapselle, että pojat eivät yleensä pidä mekkoja, mutta että kotona sellaista voi pitää, jos välttämättä haluaa? Siis onko nyt niin, että lapsille ei enää saa yksilöyden menetyksen pelossa opettaa, että pojat/miehet eivät oikeasti (siis muuten kuin kotona leikeissä) toimi noin?

lai-ne kirjoitti:

kysyisin, eikö ole hieman ristiriidassa, että sallisit mekon kotona mutta et muualla. eikö siitä juuri synny hämmennys pienelle lapselle?

mekko ei kuitenkaan ole mikään yöasu eli ei voi selittää, että se olisi vaate, jota pidetään vaan kotona. lapsi kun näkee mekkoja joka paikassa ulkona.

itse muuten sanoin pojalleni montakin kertaa, että mekkoja käyttävät yleensä tytöt. hän ei välittänyt siitä ensimmäisellä kerralla muistaakseni yhtään mitään ja jonain kertana totesi että "niin mutta tää on MUN mekko". eli ihan sama kuka äidin mielestä pitää mekkoja, tämä on silti hänen :) ja vastatessaan totesi myös jotenkin, että vaikka "olen poika". en muista miten hän sanoi, mutta tuo oli se ajatus.

Lue lisää

Hieman outoa tuo silti on... Lähinnäkin juuri se että ihmisten ilmoille laitetaan se mekko. Hoitaja-äidin kanssa olen samoilla linjoilla, hyviä ja fiksuja kommentteja häneltä.

Tuli tässä mieleeni taannoinen uutinen siitä "insuliinihoitajasta", joka letitti poikansa hiuksia usein. Sitä ihmeteltiin ja spekuloitiin, että haaveliko hän tytöstä ja yrittikö "tehdä" pojastaan tyttöä jne jne. Tämä on minusta verrattavissa siihen ja sekin kertoo jo, että onhan tuo hivenen outoa toimintaa.

Ja pakko kommentoida tuohon: "mekko ei kuitenkaan ole mikään yöasu eli ei voi selittää, että se olisi vaate, jota pidetään vaan kotona. lapsi kun näkee mekkoja joka paikassa ulkona."

Miksi et voi selittää asiaa? Sehän on oikeasti tyttöjen asuste eli en ymmärrä miksi sitä ei voi selittää!!! Vanhemman kuuluu asioita lapselleen selittää.

..... kirjoitti:

Hieman outoa tuo silti on... Lähinnäkin juuri se että ihmisten ilmoille laitetaan se mekko. Hoitaja-äidin kanssa olen samoilla linjoilla, hyviä ja fiksuja kommentteja häneltä.

Tuli tässä mieleeni taannoinen uutinen siitä "insuliinihoitajasta", joka letitti poikansa hiuksia usein. Sitä ihmeteltiin ja spekuloitiin, että haaveliko hän tytöstä ja yrittikö "tehdä" pojastaan tyttöä jne jne. Tämä on minusta verrattavissa siihen ja sekin kertoo jo, että onhan tuo hivenen outoa toimintaa.

Ja pakko kommentoida tuohon: "mekko ei kuitenkaan ole mikään yöasu eli ei voi selittää, että se olisi vaate, jota pidetään vaan kotona. lapsi kun näkee mekkoja joka paikassa ulkona."

Miksi et voi selittää asiaa? Sehän on oikeasti tyttöjen asuste eli en ymmärrä miksi sitä ei voi selittää!!! Vanhemman kuuluu asioita lapselleen selittää.

Lue lisää

seinällä lukee isosti TYTÖT, ja alla on mekkoja telineissään. Niin no, eihän 3-vuotiaat osaa useinkaan lukea, joten mitäpä niille selittämään. :D Jonakin kauniina päivänä poika sitten kysyy äidiltään, että miksi et kertonut, etteivät pojat käytä ihmistenilmoilla mekkoja ja miksi annoit minun nolata itseni niin...

Miksi kaikki pitäisi romuttaa ja kaikista rajoista luopua kaikessa? Esim. tämä mekkoasia on sellainen, että en lähtisi rikkomaan siinäkään rajoja. Hameet ja mekot on tarkoitettu naisille ja sopivat vain naisille. Pidän meidän kulttuurissamme ja kaltaisissamme kulttuureissa hametta ja _etenkin_ mekkoa pitävää miestä lähinnä pellenä. En koskisi tikullakaan. :D

yxäiti kirjoitti:

Miksi kaikki pitäisi romuttaa ja kaikista rajoista luopua kaikessa? Esim. tämä mekkoasia on sellainen, että en lähtisi rikkomaan siinäkään rajoja. Hameet ja mekot on tarkoitettu naisille ja sopivat vain naisille. Pidän meidän kulttuurissamme ja kaltaisissamme kulttuureissa hametta ja _etenkin_ mekkoa pitävää miestä lähinnä pellenä. En koskisi tikullakaan. :D

Lue lisää

Kuka nyt kaikkea oli romuttamassa ja kaikista rajoista luopumassa? :D

Muutos tapahtuu vähitelleen, ja se on väistämätön. Sukupuolityypillinen pukeutuminen on hiipunut koko edellisen vuosisadan, alkaen siitä kun naisille annettiin lupa pukeutua housuihin. Arvaa vain nousiko siitä samanlainen poru kuin mekosta pojalle?

"Hameet ja mekot on tarkoitettu naisille ja sopivat vain naisille."

Kerrohan se myös muotisuunnittelijoiden uudelle sukupolvelle :D henkilökohtainen maku on henkilökohtainen maku ja siihen on joakisella oikeus. En vain ikinä menisi sanomaan että koska minun makuni sanoo näin, pitää kaikkien muidenkin tehdä näin.

***

Moni mies varmaan on kiitollinen siitäkin, että pojan äiti ei ole hänen vaimonsa...

uskon! kirjoitti:

Moni mies varmaan on kiitollinen siitäkin, että pojan äiti ei ole hänen vaimonsa...

Näin minäkin uskon!

...ai niin jatkoa...vasta nykyaikana naiset ovat niitä enemmän pynttäytyviä. Esim kuninkaiden Ranskassa miehet koristautuivat naisia enemmän. Eli pikkupoikien koristautumiosleikit eivät tee kenestäkään homoa myöhemmällä iällä.