Mitä RKP aikoo tehdä alla esitetyn epäkohdan korjaamiseksi?
Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1.
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankkenille.
Opiskelijamateriaalien erot tulevat selviksi seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Vastaa
20 Vastausta
873 Lukukertaa
Hävetkää jo poliitikot
Suomalaisten opiskelijoitten sortaminen on tositörkeää.Mistähän johtunee tämä rasismi ja miksi
poliitikkomme eivät puhu sanaakaan tästä aiheesta
vaikka tietävät,että kansa on pakkoruotsia vastaan.
ei kannata surra
Mä tiedän kokemuksesta että kauppiksista ei valmistu kuin tyhjäntoimittajia.Muuten olen samaa mieltä että Hanken ja HKKK voisi yhdistää ja kiintiöt Hankenin kohdalla poistaa. Åbo Akademi on sitten toinen juttu koska se on yksityinen yliopisto, mutta kielikokeen voisi sieltäkin poistaa.
Sitä väitettä en ymmärrä miten ruotsinkielisilöä olisi "helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen." Olen itse opiskellut kokonaan suomenkielisessä korkeakouluyksikössä ja ei minun pääsyäni sinne mitenkään "helpotettu". Selitä hiukan.
Matemaattiset kaavasi eivät todista sitä. Eivät kaikki ruotsinkieliset pyri opiskelemaan kauppatiedettä eikä koko ikäluokka pääsisi edes Hankenii ja ÅA:han. Osa ruotsinkielisistä päätyy pyrkimään suomenkielisiin korkeakouluun, osittain johtuen siitä että kyseisiä aineita ei voi lukea ruotsiksi tai opetus on väärällä paikkakunnalla, ja osa suomenkielisistä vastaavasti ruotsinkielisiin samoista syistä.
Tämä tasoittaa sen, että todellisuudessa ei ole 400-900% helpompaa ruotsinkielisten päästä opiskelemaan vaan paikat jakaantuvat tasaisemmin. Jos kauppiksessa on noin suuri ero ruotsinkielisten hyväksi niin polilla ei voi puhua mistään suosimisesta. Tai ota vaikka Kadettikoulu tai Taideteollinen? Tai Lapin Yliopisto Rovaniemellä? Kauppisten aloituspaikat ovat pieni osa kaikista aloituspaikoista.
Lue tekstini uudestaan ja hämmästy!
Ei sun lohduttelut auta, koska tässä on kyseessä periaatteelliset asiat, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus.ÅA ei ole yksitynen. Vaikka jatkuvasti niin yrität väittää.
"Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankkenille ja ÅA:iin."
Mun matemaattiset kaavat ovat lahjomattomia. Etkä voi olla teknisesti suuntautunut jos edes yrität selittää niiden oleva jotenkin vääriä. Yksinkertaisia pros.laskuja.
Vaikuttaa todella että et ole tutustunut näihin laskuihin. Ei näiden kaavojen ole edes tarkoitus ottaa huomioon koko ikäluokkaa.???????En todella ymmärrä miksi yht´äkkiä puhut koko ikäluokasta jotenkin oleellisena asiana.
Mainitsemasi muut asiat jopa huonontavat suomenkielisten pääsyä opiskelemaan suomenkieliseen kauppakorkeaan, koska ruotsinkieliset vievät suomenkielisen paikan hakiessaan suomenkieliseen koulutukseen. Samalla laskien ruotsinkieliseen koulutukseen pääsyä.
Totuus on, että kaikki yli 5% menevät kiintiöt ruotsinkielisessä koulutuksessa ovat pois suomenkielisiltä, ja suomenkielisten subventiota ruotsinkileisille.
Sinun kaavasi
kertoo vain miten paljon helpompaa on päästä opiskelemaan ruotsinkielisenä yhtä tieteenalaa, olettaen että kyseiselle alalle pyrkivät ruotsinkieliset pyrkivät todellakin vain ruotsinkieliseen ja suomenkieliset vain suomenkieliseen laitokseen. Suurin osa ruotsinkielisistä ei ole ummikkoja ja toisaalta eivät pyri vain niille aloille joissa on kiintiöt. Toisaalta ummikkojakin on, mutta heidän problematiikastaan tuonnempana. Vastaavasti suomenkielisiäkin pyrkii kiintiöitettyihin suorittamalla ruotsin kielikokeen.Oikea laskutapa verrata koko opiskelemaan pyrkivä ylioppilas-ikäluokka, ruotsinkieliset =X, ja suomenkieliset =Y avoinna oleviin kaikkiin Suomen opiskelupaikkoihin, jossa A= ne, joihin on erikseen ruotsinkieliset kiintiöt tai ruotsin pääsykoe, ja B ne joihin sitä ei ole.
Kaava, joka kuva miten suuret mahdollisuudet päästä opiskelemaan on silloin ruotsinkielisten osalta (A+B)/(X+Y) ja suomenkielisten osalta B/(X+Y).
Jos A on enemmän kuin 5% A+B:stä, niin vähän helpommin opiskelupaikan saavat ruotsinkieliset, sen myönnän, mutta mutta jos vertaa suhdelukua koko ikäluokkaan (X+Y), ja ottaa huomioon, että osa myös suomenkielisistä on niin vahvasti kaksikielisiä, että läpäisevät kielikokeen, että ei ole väliä kumman kieliseen kouluun menee opiskelemaan, niin ero tasoittuu todella pieneksi.
Silloin selviää että ei ruotsinkielisten ei ole satoja prosentteja helpompaa päästä opiskelemaan kuin suomenkielisten, vaan muutaman hassun prosentin.
Kaksikielisyydestä, eli siitä että osaa niin hyvin sekä ruotsia että läpäisee kielikokeen, että suomea on käytännössä hyötyä vain Åbo Akademihin, Hankenille ja Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville, muualle siitä ei ole käytännössä mitään hyötyä.
Mutta kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, näihinkin epäkohtiin on olemassa ratkaisuja. Itse ehdotan kielikokeen poistamista ÅA:sta ja Hankenista ja niiden liittämistä vähitelleln yhteen Turun Yliopiston ja HKKK:n kanssa, ja Helsingin lääkikselle ja oikikselle räätälöityjä ratkaisjua, joka takaisi sen että ruotsia hyvin osaavista lääkäreistä ja tuomareista ei tule pulaa, mutta ei syrji suomenkielisiä opiskelemaan pyrkijöitä.
Yksityisellä sektorilla, kaupallisella alalla, pitävät työnantajat ruotsia englannin jälkeen tärkeimpänä kielenä. Siitä juontaa kauppatieteissä ruotsinkielisten aloituspaikkojen perinteinen suuri osuus. Olen samaa mieltä kanssasi että ei sen niin suuri tarvitsisi olla. Mutta ummikkoruotsinkielinen, joka on suorittanut Hankenin mutta ei osaa suomea kunnolla, ei saa niin helposti töitä kuin kaksikielinen tai suomenkielinen, saa tyytyä kirjanpitohommiin.
Suomenkielinen saa valmistuttuaan jostain maakuntayliopiston kauppiksesta keskimäärin helpommin töitä koska ei jää huonon suomen taitonsa kanssa alakynteen, osaa useimmissa tapauksissa ruotsiakin sen verran kun tarvitaan suomessa, ja on paremmin motivoitunut koska on voinut opiskella sitä alaa joka on kiinnostanut eniten ja jossa on voinut näyttää taitonsa.
Mun kaavat ovat edelleenkin kiistämättömät!
Mun kaavani pitävät sen minkä lupaavatkin.Olet oikeassa että kaavani kertovat miten paljon helpommin suomenruotsalainen pääsee opiskelemaan yhtä tieteenalaa, tässä tapauksessa liiketaloustiedettä. Mutta kaavani pätevät myös muissa tieteenaloissa joissa opiskelupaikat on jaettu 80%/20%.
Muuten väittämäsi asiat eivät nimenomaan ole niin kuin väität. Kaavasi eivät ota huomioon että kumpikin ryhmä hakeutuu pääasiassa eri kiintiöissä opiskelemaan. Kummallakin on eri pistemäärät joilla pääsee opiskelemaan.
Todennäköisyyslaskenta tuolla tavalla sovellettuna ei todellakaan kerro mitään tästä tapauksesta.
Entä oletko yrittänyt sijoittaa oikeita tilastoarvoja kaavoihisi? Yritä saada joku todellinen lasku ja tulos aikaan jolla pystyisit edes jotenkin horjuttamaan mun kaavojen oikeellisuutta. Perusteluksi ei riitä mitkään todennäköisyyslaskennan peruskaavat.
Kaiken lisäksi siirtyminen kiintiöiden sisällä on painottunut ruotsinkielisestä koulutuksesta suomenkieliseen, suomenkielisille pakollisen kielikokeen takia. Siitä on seurauksena että ruotsinkieliseen koulutukseen pääseminen edelleen helpottuu ja suomenkieliseen vaiketuu.
mulla ei ole mitään sitä vastaan
että ruotsinkielisiltä vaadittaisiin suomenkielen koe päästä opiskelemaan korkeakouluyksikköön jossa ainoana opetuskielenä on suomi.Mutta tosiaan ainoa aine jossa aloituspaikkoja on ruotsinkielisille peräti 20% on ainoastaan kauppatiede. Muissa on paikkoja suhteessa vähemmän, ja on muistettava että on aineita jossa on aloituspaikkoja vain suomeksi, eli suhdeluku on 0/100. Useimmmissa korkeakouluyksiköissä kautta maan ei kielikiintiöitä ole lainkaan, ja ainoa opetuskieli on suomi. Ruotsinkielisille tarkoitettua kiintiöitä on siis vain Helsingissä, Turussa, Vaasassa ja Pietarsaaressa, ja pääasiassa vain niissä aineissa joissa voi valmistua virkamieheksi (ts opettajaksi, lääkäriksi, juristiksi), sekä kauppatietieteen kohdalla niitä sovelletaan. Kaikissa muissa aineissa ja muilla kuin em paikkakunnilla suomen- ja ruotsinkieliset hakijat pistetään samalle viivalle.
Kauppatieteen kohdalla pitäisi mielestäni yhdistää HKKK ja Hanken eikä jatkossa enää suosia ruotsinkielisiä hakijoita. Helppous päästä Hankkenille on osittain johtanut siihen, että ruotsinkielisiä hakee suhteessa vähemmän esim Polille, kuin mitä voisi. Siinä olet ehkä oikeassa että Hanken on jäänne paatruuna-ajoilta jonne perheyhtiöiden vesat pistettiin ennenkuin heidät voitiin pistää isän firman ruoriin, ja tyttäret etsimään ukkoa itselleen. Nykyisin diplomi Hankkenilta ei takaa että voi menestyksekkäästi johtaa suuryritystä.
Lisäksi täytyy muistaa että nykyisin on joissakin yliopistoissamme myös ulkomaalaiskiintiöitä, sekä eräissä aineissa suoritetaan koko tutkinto englanniksi jolloin sisäänpääsyvaatimuksena on englannin kielen kokeen suorittaminen muiden pääsyvaatimusten lisäksi. Suhteessa paljonko meillä Suomessa asuu englantia äidinkielenään puhuvia näihin aloituspaikkoihin, niin nämäkin kiintiöt ovat suuria, eikö niin?
....
Mitään kiintiöitä ja alempia pisterajoja ei voi hyväksyä jos ne syrjivät jotakin väestön osaa - myös enemmistö mukaan lukien. Miksi ylipäätään pitää olla epäoikeudenmukaisia kiintiöitä?eri suhdeluku
Kerrot seuraavaa "Muissa on paikkoja suhteessa vähemmän, ja on muistettava että on aineita jossa on aloituspaikkoja vain suomeksi, eli suhdeluku on 0/100."Tämä on eri suhdeluku josta puhuin. Nyt sotket opetuskielen ja sisäänpääsykiintiön. Tilanne ei edeleenkään ole suoraan verrattavissa suomenkielisten syrjintään sisäänpääsyssä.
Vaikka opetuskieli onkin suomi mainitsemassasi tapauksessa, niin mitenkään se ei estä ruotsinkielistä haketumasta suomenkieliseen koulutukseen.
Muista mainitsemistasi asioista olen kutakuinkin samaa mieltä kanssasi.
niin kuin mä kirjoitin
niin järjestäkää se suomenkielen koe ruotsinkielisille pyrkijöille niihin korkeakouluyksikköihin jossa ainoa opetuskieli on suomi. Silloin puntit ovat tasan.mutta
Ei ne silloinkaan ole tasan. Ruotsinkielisillä olisi edelleen kiistaton etulyöntiasema, koska osaavat äidinkielensä ruotsin lisäksi myös suomea lähes äidinkielen veroisesti. Siksi osaavat koska on pakko osata pärjätäkseen suomessa.Sen sijaan suomenkielisten ei ole mikään pakko osata ruotsia pärjätäkseen Suomessa, joten suurin osa suomenkielisistä ei luonnollisestikaan osaa ruotsia niin hyvin, että läpäisisi pääsykokeen. Epäreilu asetelma, joka tulee muuttaa.
ei tarvitse muuttaa
Suurin osa ruotsinkielisistä ylioppilaista eivät osaa niin hyvin suomea että voisivat yhtä helposti kuin suomenkielinen läpäistä suomenkielisen pääsykokeen. On aivan eri asia ostaa kaupasta roinaa suomeksi tai jutella jonkun kanssa kapakassa kuin kirjoittaa esseitä tai vastata vaikeisiin tenttikysymyksiin.Ruotsinkielisillä kehittyy useimmiten hyvä suomen taito vasta reilusti yli 20-vuotiaana, joillakin se senkin jälkeen jää puhekielen tasolle jos ei opiskellessa tai työelämässä joudu kirjoittamaan suomeksi.
kyllä
Ruotsinkieliset suomalaiset osaavat paremmin suomea kuin suomenkieliset ruotsia, se on fakta.Otetaan esimerkkinä suomenruotsalainen julkkis, Uutisvuodon juontaja Peter Nyman. Hän osaa suomea täydellisesti. Samoin hän osaa ruotsiakin, joka on hänen äidinkielensä. Hänen kaltaisiaan on ruotsinkielisissä lukuisia. En väitä että kaikki, mutta kuitenkin huomattava määrä. Paaaljon paljon enemmän kuin suomenkielisissä on loistavasti ruotsin kieltä hallitsevia.
Ruotsinkieliset ovat siten siltäkin osin etuoikeutetussa asemassa Suomen korkeakouluihin pyrkiessään. Se on fakta.
entäs sitten
Teilläkin on ollut mahdollisuus lukea ruotsia kouluissa yhtä paljon kuin me suomea.Suomenkielisiä ruotsia hyvin hallitsevia on enemmän kuin luulet. Yhtä hyvin voisin väittää että suomenkielinen Tarja Halonen pärjäisi, jos olisi TV-ihminen ammatiltaan, ruotsinkielisen talk-shown vetäjänä.
heh
Heh heh, niinpä. Meillä suomenkielisillä on oikein ollut mahdollisuus lukea pakkoruotsia!Siinä on vain se ero, että ruotsinkielisille on suomen kielen osaamisesta aidosti HYÖTYÄ, toisin kuin suomenkielisille ruotsin. On siis selvää etteivät suomenkieliset käytä resurssejaan turhan kielen opetteluun. Siten suurin osa suomalaisista osaa ruotsia huonosti. Edes pääministerimme ei osaa kunnolla ruotsia!
Ruotsista on hyötyä jos osaa
Ruotsi on luokiteltu Teollisuuden Työnantajien mukaan 2. tärkeimmäksi ulkomaankieleksi englannin jälkeen jota suomalaisten on syytä osata.Muut pohjoismaalaiset puhuvat ruotsia. Jos haluamme säilyä osana Pohjoismaita, meillä on syytä olla porukkaa joka osaa ruotsia. Suomenruotsalaisia itsessään on liian vähän niihin tehtäviin, siksi moni huipputehtäviin tähdännyt suomenkielinenkin on ottanut tosissan haasteen ja opetellut sitä. Pääministerimme osaa mielestäni ihan kelvollista ruotsia. Hänhän jättäytyi lukiossa tahallaan toiselle luokalle että oppisi ruotsia paremmin, kuin muut luokkatoverinsa jotka ajattelivat että siitä ei ole mitään hyötyä.
Ruotsista voi koulussa selvitä lukemalla vain välttämättömimmän ja silloin ei osaa mitään. Mutta viisas tekee niin, että valitsee ruotsin ensimmäiseksi kieleksi jolloin sitä luetaan 3. luokalta asti, ihan kuten ruotsinkielisissä kouluissa yleensä luetaan suomea, ja englanti aloitetaan vasta 5. luokalla. Silti eivät ne jotka ovat aloittaneet englannin 2 vuotta myöhemmin osaa sitä huonommin. Se johtuu siitä että niiden, jotka lukevat ruotsia tai saksaa tai ylipänsä jotain muuta kuin englantia 1. kielenä opiskelevat sitä pienemmissä ryhmissä ja porukka on paremmin motivoitunutta, kuin niiden joukko joka lukee "pakkoenglantia" kolmannelta asti ja "pakkoruotsia" seitsemänneltä asti.
Muistutan vielä, että en kannata pakollista 2. kotimaisen kielen opiskelua kaikille peruskoululaisille, koska aika monesta oppilaasta ei ole ainesta lukemaan useampaa kuin yhtä kieltä. Tuleva ammatti ratkaiskoon mitä kieliä luetaan.
Peruskoulun pakkoruotsi voitaisiin korvata esim sillä että äidinkielen tunneilla olisi jokin lyhyempi opetuskjakso jossa tutustutaan kielikylpymäisesti toiseen kotimaiseen, mutta ei suoriteta kokeita. Äidinkielenopetuksen tulisi kuitenkin tähdätä siihen että oppilas osaisi edes tavallisimmat Suomessa esiintyvät ruotsinkieliset suku- ja etunimet kirjoittaa ja ääntää edes jokseenkin oikein, ja tuntea tärkeimpien kaupunkien, isojen järvien ja jokien ym nimet ruotsiksi. (Vastaavasti tietenkin toisinpäin ruotsinkielisille oppilaille)
ei niinkään
Hoh hoh! Ruotsin kieli ei varmasti ole todellisuudessa toiseksi tärkein kieli. Kyllä suuret maailman kielet kuten saksa, ranska, espanja jne. menevät tärkeydessä ruotsin kielen edelle että heilahtaa. Ei euroopassa (joka on tärkempi viiteryhmä kuin pohjoismaat) ja muualla maailmassa tee mitään ruotsin kaltaisella marginaalikielellä! Ei mitään. Eiköhän tuo Teollisuuden ja Työnantajien näkemys perustu juuri siihen älyttömyyteen, että Suomessa vaaditaan monissa viroissa ruotsin kielen taitoa, vaikka mitään todellista tarvetta moisen kielen osaamiselle ei ole.Kaikki pohjoismaalaiset eivät suinkaan puhu ruotsia. Ruotsia puhuvat vain ruotsalaiset.
Ruotsin kielen osaaminen ei todellakaan ole mikään välttämättömyys pohjoismaisen yhteistyön kannalta. Ruotsi ei ole mikään pohjoismaiden yhteinen (äidin)kieli, kuten joskus kuule sanottavan. Esimerkiksi tanska ja islanti eroavat huomattavasti ruotsin kielestä - suomen kielestä nyt puhumattakaan. Ja sillä suomenruotsin kielellä mitä meillä opetetaan on vaikeuksia tulla ymmärretyksi/ymmärtää edes Ruotsissa. Tanskassa ja Islannissa onkin sitten jo selkeitä vaikeuksia.
Kaikissa pojoismaissa osataan hyvin englantia. Onkin kohteliaampaa ja tasa-arvoisempaa käyttää pohjoismaisessa yhteistyössä englantia, jotta kaikkia maat ovat samalla viivalla, eikä ruotsalainen saa etulyöntiasemaa oman äidinkielensä suhteen. Onneksi tähän suuntaan ollaankin jo matkalla, sillä Pohjoismaiden Neuvoston työkieli vaihtuu tulevaisuudessa englantiin - näin nykyinen puheenjohtaja on luvannut.
Monien posjoismaisten yritysten työkieli on jo englanti. Tutkimusten mukaan pohjoismaiset nuoretkin kommunikoivat keskenään englannin kielellä. Voisikin sanoa, että englannin kielen merkitys pohjoismaissa on jopa suurempi kuin ruotsin kielen. Toki ruotsin kielestä on varmasti hyötyä pohjoismaisissa ympyröissä, esim. muiden pohjoismaisten kielten opettelussa, mutta sen todellista merkitystä on kuitenkin liioiteltu.
valitettavasti uskon ennemmin TT:tä kuin amatöörejä
siinä että mikä kieli on tärkeä ja mikä ei.Suomi ei voi sijainnilleen ja historialleen mitäään, vaikka liityimme EU:hun ei se ole lisännyt kauppaa esim ranskan- tai espanjankielisten maiden kanssa juuri lainkaan, että nämä kielet olisivat tulleet tärkeämmiksi kuin ruotsi. Venäjän kauppa ja yhteistyö Venäjän kanssa on muutenkin takkuillut ja toisaalta yhtä hyvin voi sanoa että saksalaisten kanssa voi puhua englantia koska kaikki saksalaiset osaavat sitä. Tosin TT myöntää että saksa on kolmanneksi tärkein kieli, mutta ei se mene ruotsin edelle.
TT:hen eivät kuulu lainkaan julkisen sektorin työnantajat, joten sillä, että ruotsi on Suomessa virallinen kieli, ei ole niin paljon vaikutusta heidän työvoiman kielitaitotoivomuksiinsa.
Suomessa puuhataan lisäksi kansanliikettä EU:sta eroamiseksi ja nykyistenkin mittausten mukaan sillä on n 40% kannatus, niin mihin viiteryhmään me sitten kuulutaan jos nämä aikeet toteutuvat, jos emme kuulu pohjoismaihin?
Ruotsi on pohjoismaiden suurin maa ja pienempien pohjoismaiden asukkaat osaavat sen verran ruotsia että pysyvät ihan hyvin kärryillä. Norjan kieli on niin lähellä ruotsia että se on käytännössä ruotsia murtaen. Islanti on niin pieni maa ja niin kaukana muusta Pohjolasta että sillä ei ole merkitystä. Fär-saaret ja Gröönlanti sama juttu.
Ota esimerkkinä myös että ne virolaiset jotka haluavat meidän kanssa käydä kauppaa tai muten vaan jutella, osaavat suomea. Ei siellä englanniksi hoideta asioita.
Monikansallisten yhtiöiden työkielen kohdalla englanti on tullut tärkeimmäksi, mutta se johtuu siitä että pohjoismaiset esim tietoliikennealan suuryritykset toimivat maailmalaajuisesti, eivät vain pohjoismaissa. Esim merenkulkualalla puhutaan vastaavasti ruotsia. Ehkä meidän kokemuksemme ovat erilaiset.
Ruotsin pakollisuudesta kaikille koululaisille olen jo monta kertaa kirjoittanut, että en kannata sitä enää nykytilanteessa, pääasia ei ole määrä vaan laatu. Tilanne oli aivan toinen 60-luvun lopulla kun laki säädettiin, silloin lähti Ruotsiin töihin kymmeniätuhansia suomalaisia, ja valtiovalta halusi huolehtia että ainakin nuoremmat heistä, jotka vielä kävivät koulua, ja mahdollisuus hankkia ruotsin taito, säästyisivät siltä nöyyryyttävältä kokemukselta asua ja tehdä töitä vieraassa maassa täysin ummikkona.
kiintiöt pois, kukin valitkoon pääsykoekielen
Ruotsinkielisille luettakoon se etu jos osaavat suomea niin hyvin, onhan se aito taito silloin.Kiintiöt pois ja kukin valitkoon pääsykoekielen, suomi tai ruotsi. Samat pisterajat kaikille. Siinä ainoa on tasapuolinen ratkaisu.
Lihaa väitteiden ympärille
"Yksityisellä sektorilla, kaupallisella alalla, pitävät työnantajat ruotsiaenglannin jälkeen tärkeimpänä kielenä. Siitä juontaa kauppatieteissä
ruotsinkielisten aloituspaikkojen perinteinen suuri osuus. "
Löytyykö jotain viitettä väitteelle? Minä olen törmännyt tutkimukseen,
jossa työntekijät asettavat ruotsin englannin jälkeen tärkeimmäksi
kieleksi kun taas työnantajat arvottavat sen vasta kaikkien euroopalaisten
kielten alapuolelle, 5.-6. sijalle. Laitan viitten kun löydän sellaisen.
Ei ainakaan vähentää
Rkp aikoo vaatia lisää ruotsinkielisten opiskelupaikkoja. Niitä on aivan liian vähän, koska korkeampi status on jälleen uhattuna.