Jokin aika sitten luin erittäin mielenkiintoisen tieteellisen artikkelin nimeltään "Is the climate warming or cooling?"
Abstrakti: http://www.agu.org/pubs/crossref/2009/2009GL037810.shtml
Käsikirjoitus: http://www.cdc.noaa.gov/csi/images/GRL2009_ClimateWarming.pdf
Artikkelissa tarkasteltiin trendien jakaumia (sekä havaittujen että mallinnettujen). Artikkelissa todettiin, että ilmastojärjestelmän luonnollisesta vaihtelusta (natural variability) johtuen on mahdollista, että lämpenevässä maailmassa esiintyy jopa dekadinkin pituisia jaksoja, jolloin ei lämpene tai jopa viilenee.
Tästä inspiroituneena päätin katsoa millaisia trendijakaumia HadCRUT3-, GISTEMP-, NCDC-, RSS- ja UAH-aikasarjat tuottavat. Tulokset ovat tässä:
5-v trendijakaumat: http://i29.tinypic.com/35l4t2b.png
10-v trendijakaumat: http://i31.tinypic.com/29qid20.png
20-v trendijakaumat: http://i31.tinypic.com/iwork5.png
Kuvissa on aikasarjoihin liukuvasti sovitettujen lineaaristen 5-, 10- ja 20-v mittaisten trendien jakaumat. Katkoviiva osoittaa 0-kohdan ja sen vasemmalla puolella on prosentteina negatiivisten trendien lukumäärät (suluissa tilastollisesti merkitsevien negatiivisten trendien lukumäärät). Ja oikealla puolella prosentteina positiivisten trendien lukumäärät (suluissa tilastollisesti merkitsevien positiivisten trendien lukumäärät).
Katsotaan ensin 5-v trendien jakaumia. Nähdään miten lähes puolet 5-v trendeistä on kylmenemistrendejä. Mutta kun katsotaan tilastollista merkitsevyyttä, nähdään jo selviä eroja lämpenemis- ja kylmenemistrendien välillä. Tilastollisesti merkitseviä lämpenemistrendejä on noin kaksi kertaa enemmän kuin tilastollisesti merkitseviä kylmenemistrendejä.
Katsotaan seuraavaksi 10-v trendien jakaumia. Kaikista HadCRUT-, GISTEMP- ja NCDC-trendeistä noin 2/3 on lämpenemistrendejä, RSS- ja UAH-satelliittiaineistojen kohdalla melkein kaikki trendit ovat lämpenemistrendejä. Nyt jo lähes kaikkien aineistojen kohdalla 30% lämpenemistrendeistä on tilastollisesti merkitseviä, kun taas viilenemistrendien kohdalla tilastollisesti merkitsevien trendien lukumäärä ei ole kasvanut.
Katsotaan lopuksi 20-v trendien jakaumia. Nyt kaikki satelliittiaineistojen (RSS ja UAH) trendit ovat positiivisia. HadCRUT3-, GISTEMP- ja NCDC-aineistojen lämpenemis- ja viilenemistrendien lukumäärät ovat hieman kasvaneet edelliseen kuvaan verrattuna. Tilastollisesti merkitsevien lämpenemistrendien lukumäärät ovat kuitenkin jo 50%:issa kun taas tilastollisesti merkitsevien viilenemistrendien lukumäärät ovat hieman laskeneet.
Johtopäätöksiä:
* 5 vuotta jatkuvat viilenemiset ovat hyvin yleisiä
* 10 ja jopa 20 vuotta jatkuvat viilenemiskaudet ovat yllättävän yleisiä
* edes tilastollisesti merkitsevät 5-, 10- ja 20-v viilenemiskaudetkaan eivät ole harvinaisia
* mitä pitempää aikajaksoa tarkastellaan, sitä todennäköisempiä lämpenemistrendit ovat (NB: satelliittidatoissa ei ole enää lainkaan 20-v kylmenemistrendejä)
* lämpenemistrendit ovat selvästi viilenemistrendejä useammin tilastollisesti merkitseviä
Summa summarum, pitkätkin kylmenemisjaksot (10- tai 20-v) ovat mahdollisia lämpenevässä maailmassa.
Abstrakti: http://www.agu.org/pubs/crossref/2009/2009GL037810.shtml
Käsikirjoitus: http://www.cdc.noaa.gov/csi/images/GRL2009_ClimateWarming.pdf
Artikkelissa tarkasteltiin trendien jakaumia (sekä havaittujen että mallinnettujen). Artikkelissa todettiin, että ilmastojärjestelmän luonnollisesta vaihtelusta (natural variability) johtuen on mahdollista, että lämpenevässä maailmassa esiintyy jopa dekadinkin pituisia jaksoja, jolloin ei lämpene tai jopa viilenee.
Tästä inspiroituneena päätin katsoa millaisia trendijakaumia HadCRUT3-, GISTEMP-, NCDC-, RSS- ja UAH-aikasarjat tuottavat. Tulokset ovat tässä:
5-v trendijakaumat: http://i29.tinypic.com/35l4t2b.png
10-v trendijakaumat: http://i31.tinypic.com/29qid20.png
20-v trendijakaumat: http://i31.tinypic.com/iwork5.png
Kuvissa on aikasarjoihin liukuvasti sovitettujen lineaaristen 5-, 10- ja 20-v mittaisten trendien jakaumat. Katkoviiva osoittaa 0-kohdan ja sen vasemmalla puolella on prosentteina negatiivisten trendien lukumäärät (suluissa tilastollisesti merkitsevien negatiivisten trendien lukumäärät). Ja oikealla puolella prosentteina positiivisten trendien lukumäärät (suluissa tilastollisesti merkitsevien positiivisten trendien lukumäärät).
Katsotaan ensin 5-v trendien jakaumia. Nähdään miten lähes puolet 5-v trendeistä on kylmenemistrendejä. Mutta kun katsotaan tilastollista merkitsevyyttä, nähdään jo selviä eroja lämpenemis- ja kylmenemistrendien välillä. Tilastollisesti merkitseviä lämpenemistrendejä on noin kaksi kertaa enemmän kuin tilastollisesti merkitseviä kylmenemistrendejä.
Katsotaan seuraavaksi 10-v trendien jakaumia. Kaikista HadCRUT-, GISTEMP- ja NCDC-trendeistä noin 2/3 on lämpenemistrendejä, RSS- ja UAH-satelliittiaineistojen kohdalla melkein kaikki trendit ovat lämpenemistrendejä. Nyt jo lähes kaikkien aineistojen kohdalla 30% lämpenemistrendeistä on tilastollisesti merkitseviä, kun taas viilenemistrendien kohdalla tilastollisesti merkitsevien trendien lukumäärä ei ole kasvanut.
Katsotaan lopuksi 20-v trendien jakaumia. Nyt kaikki satelliittiaineistojen (RSS ja UAH) trendit ovat positiivisia. HadCRUT3-, GISTEMP- ja NCDC-aineistojen lämpenemis- ja viilenemistrendien lukumäärät ovat hieman kasvaneet edelliseen kuvaan verrattuna. Tilastollisesti merkitsevien lämpenemistrendien lukumäärät ovat kuitenkin jo 50%:issa kun taas tilastollisesti merkitsevien viilenemistrendien lukumäärät ovat hieman laskeneet.
Johtopäätöksiä:
* 5 vuotta jatkuvat viilenemiset ovat hyvin yleisiä
* 10 ja jopa 20 vuotta jatkuvat viilenemiskaudet ovat yllättävän yleisiä
* edes tilastollisesti merkitsevät 5-, 10- ja 20-v viilenemiskaudetkaan eivät ole harvinaisia
* mitä pitempää aikajaksoa tarkastellaan, sitä todennäköisempiä lämpenemistrendit ovat (NB: satelliittidatoissa ei ole enää lainkaan 20-v kylmenemistrendejä)
* lämpenemistrendit ovat selvästi viilenemistrendejä useammin tilastollisesti merkitseviä
Summa summarum, pitkätkin kylmenemisjaksot (10- tai 20-v) ovat mahdollisia lämpenevässä maailmassa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Varsin nokkelasti analysoitu. Mutta kerropas montako tuollaista tilastollisesti merkitsevää 5-20v. viilenemiskautta on tulossa vuoteen 2100 mennessä?
Jos niitä tulee vaikkapa 4-5 kpl, ovat ilmastomallit vakavissa vaikeuksissa. Pointtihan on se että tuollaisella viilenemis-tai pysähtymiskaudella tapahtumatta jäänyt lämpeneminen täytyy kiriä kiinni moninkertaisella lämpötilan nousunopeudella. Muuten globaalilämpötila ei nouse tarpeeksi.
Viimeisin ja ilmeisesti parhain MIT n ennuste antaa minimilämpenemiseksi 3,5 astetta ja todennäköisimmäksi arvioksi noin 5 astetta.
Tämä tarkoittaa että noiden 5-20v kestävien viilenemiskausien välillä globaalilämpötilan täytyisi nousta vähintään tuollaista 0,7-1,0 astetta per vuosikymmen jotta arvioidussa lämpenemistahdissa 3,5-5 astetta vuoteen 2100 mennessä pysyttäisiin.
No kuinka todennäköiseltä näyttää että seuraavalla kymmenvuotisjaksolla globaalilämpötila nousee 0,7-1 astetta? Ei kovin todennäköiseltä.
Tämän perusteella uskonkin että lämpeneminen jää vuoteen 2100 mennessä korkeintaan yhteen asteeseen.
"Mutta kerropas montako tuollaista tilastollisesti merkitsevää 5-20v. viilenemiskautta on tulossa vuoteen 2100 mennessä?"
Veikkaanpa että viilenemiskaudet käyvät yhä harvinaisemmiksi. Tämänsuuntaista vihjailtiin artikkelissa.
otsikkoon nimittäin. Kommentin sisältöön ei tuo virhe onneksi yllä.
Mikähän on noiden trendien vertailujakso?
Onko se 1970 - 2000? Kuinka se mahdollisesti muuttuisi, jos olisi 1940 - 1970?
Tämä siis vertailuna, koska nykyisessä ilmastohypetyksessä käytetään nimenomaan ajanjaksoa 1970 - 2000, koska sinä aikana ilmasto on lämmennyt.
Nyt ilmasto on mennyt taas normaaliin syklin mukaiseen viilenemisjaksoonsa, jota kestää sen noin 30 vuotta.
Nyt on hyvä muistaa, että ilmastolla ei ole kalenteria tai tarkkuuslämpömittaria käytettävissään.
Ja minkähänlaisesta kristallipallosta torakanperseemme näkee, että "Nyt ilmasto on mennyt taas normaaliin syklin mukaiseen viilenemisjaksoonsa, jota kestää sen noin 30 vuotta."?
1940- ja 1970-lukujen välillä ilmasto ei lämmennyt, koska ihmiskunnan pienhiukkaspäästöjen viilennusvaikutus kompensoi hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen. Nykyään pienhiukkaset puhdistetaan savukaasuista mahdollisimman tarkkaan ja näin on tarkoitus tehdä myös jatkossa. Mitkään tiedossa olevat tekijät eivät puolla minkäänlaista viilenemistä jatkossa.
Tämä koko teidän hörhöjen viilenemishörhöily viimeisen noin vuoden aikana perustuu pelkästään La Ninan hieman viilentämään yhteen vuoteen 2008.
http://planeetta.files.wordpress.com/2009/04/gis_temp_gw_stopped.gif
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/Fig.A2.lrg.gif
Trendeillä ei ole mitään vertailujaksoa. Aikasarjoilla, jotka ovat lämpötila-anomaliasarjoja, on tietysti sellainen, mutta sillä ei ole trendien suhteen yhtään mitään merkitystä.
Trendit laskin tietysti koko aikasarjan pituudelta eli esim. HadCRUT3-sarjan kohdalla ensimmäinen trendit alkoi aina vuodesta 1850. Käytin siis kaikki mahdolliset jaksot hyväkseni.
Mikään ei puolla lämpenemisen puolesta.
Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on lähellä nollaa.
Luonnollista lämpötilan vaihtelua on jonkun verran havaittavissa, mutta sekin häviää kohinaan.
http://www.climatescience.org.nz/images/PDFs/robinson 2008 gwreview.pdf
Kaikki maailman ilmastontutkimuslaitokset ja tiedeyhteisö ovat asiasta kuitenkin eri mieltä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_opinion_on_climate_change
Miksi valehtelet hörhö?
"1940- ja 1970-lukujen välillä ilmasto ei lämmennyt, koska ihmiskunnan pienhiukkaspäästöjen viilennusvaikutus kompensoi hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen. "
No keksipäs vielä joku näppärä selitys sille miksi ilmasto ei lämmennyt 1880-1910 välisenä aikana? Pienhiukkasetko silloinkin? No mihin se pienhiukkasten viilennysvaikutus hävisi ajanjaksolla 1910-1939 (HadCrut3):
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3vgl/from: 1875/to: /mean:32/plot/hadcrut3vgl/from:1939/to:1975/trend/plot/hadcrut3vgl/from:1975/to:2001/trend/plot/hadcrut3vgl/from:2000.5/trend/plot/hadcrut3vgl/from:1910/to:1939/trend/plot/hadcrut3vgl/from:1880/to:1910/trend
Selkeä yhteenveto on siis , ettei ilmasto lämpene ja CO2 ei vaikuta mitenkään.
Ilmastohihhulismi on vain hohhoijaan kaltaisten pösilöiden harhautusta , jonka perusteella yritetään ihmisiä syyllistää sekä rahastaa, ja rankasti.
Luonto ja ympäristö suurimpia kärsijöitä teollisessa "ilmastonmuutoksessa" , ja sinivihreillä "maailmanparantajilla" pallo täydellisesti hukassa.
Ilmastoa "suojellaan" esim. kaatamalla sademetsät ja tuhoamalla maailman viljapellot "ilmastoystävällisen" ja kalliin biodieselin tuottamiseksi.
sontaa jaksaa kirjoittaa?
Esittämäni perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä hiilidioksidin vaikuttavuudesta vai vaikuttamattomuudesta.
Sen johtopäätöksen kuitenkin voi vetää, että ilmasto lämpenee. Ja se lämpenee pitkässä juoksussa vaikka välillä voikin löytyä viilenemistrendi.